Osio 2: Ekologinen kestävyys 

|

Osio koostuu videoluennosta (1h 40 min.) sekä lisämateriaaliin tutustumisesta. Luennoitsijana toimii Turun yliopiston maantieteen professori Jukka Käyhkö.

Sisällysluettelo
1) Katso osion luento tästä
2) Luennon diat, linkit ja kuvaajat
2.1 Luennon diat
2.2 Joitakin luennolla esiin nostettuja linkkejä
2.3 Kuvagalleria
3) Tehtäviä
3.1 Keelingin käyrä
3.2 Planeetan rajat
3.3 Ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteydet
3.4 Havainnoi luontoarkeasi
3.5 Vaikuttavimmat ympäristöteot
3.6 Arvokeskusteluja luonnosta ja luonnon arvosta
3.7 Lisää tehtäviä
4) Kurkistus videokirjastoon
5) Kuittaa osio 2 suoritetuksi. Kiitos kun muistat tehdä tämän!
6) Siirry seuraavaan osioon

1) Katso osion luento tästä

Voit katsoa osion luennon alta tai tästä linkistä: https://youtu.be/RrZeTZs1EbU

Jos haluat katsoa luennon osissa, on tässä apuja siihen:

  • Pääosa luennosta käsittelee ekologisen kestävyyden perusteita sekä tutkimustietoa maapallon tilasta. Selkeitä osiota ei ole, mutta esim. kohdassa 29:06 alkaa isompi kokonaisuus Miten ekologista kestävyyttä mitataan?
  • Miten ekologinen kestävyys voidaan saavuttaa? -kokonaisuus alkaa kohdasta 1:22:27.

2) Luennon diat, linkit ja kuvaajat

2.1 Luennon diat

Jukka Käyhkön luennon diat löydät pdf-muodossa täältä osa 1, osa 2 ja osa 3.

2.2 Joitakin luennolla esiin nostettuja linkkejä

2.3 Kuvagalleria

Tästä kuvagalleriasta löydät Jukan luennolla näytettyjä kuvaajia, joita voit käyttää opetuksessa. Valitettavasti osa kuvista on hiukan huonolaatuisia. Pahoittelut!

3) Tehtäviä

3.1 Keelingin käyrä

Keelingin käyrä on kuvaaja, joka näyttää hiilidioksidin pitoisuuden ilmakehässä. Kuvaaja on saanut nimensä hiilidioksidin mittaustapoja kehittäneen tutkija Charles David Keelingin mukaan.

a) Tutkikaa alla olevaa kuvaa ja selvittäkää:

  • Mitä hiilidioksidin määrälle ilmakehässä on tapahtunut vuosien 1960-2025 välillä?
  • Pohtikaa miksi käyrä näyttää olevan siksakkia? (Vinkki! Hiilidioksidin määrä ilmakehässä vaihtelee eri vuodenaikoina sen mukaan, onko puissa lehtiä vai ei.)

b) Tutkikaa alla olevaa kuvaa ja selvittäkää:

  • Mitä hiilidioksidin määrälle ilmakehässä on tapahtunut viimeisten 800 000 vuoden kuluessa?
  • Mitä hiilidioksidin määrälle ilmakehässä on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana?
  • Miten viimeisten kehitys vertautuu kuvassa näkyvän pitkän aikavälin kehitykseen?

c) Verratkaa kahta yllä olevaa kuvaa ja pohtikaa miksi Keelingin käyrä on niissä eri mallinen:

  • Miksi b-kohdan kuvassa ei näy siksak-kuviota?
  • Miksi b-kohdan kuvassa käyrä menee vuodesta 1960 alkaen suoraan ylöspäin, kun a-kohdan kuvassa käyrä on loiva?

d) Pohtikaa mihin asioihin ilmakehän hiilidioksidi määrä voi vaikuttaa maapallolla.

3.2 Planeetan rajat

Planetaaristen rajojen viitekehys on Stockholm Resilience Centren toteuttama, tieteeseen perustuva lähestymistapa ihmiskunnan vaikutusten ymmärtämiseen. Planetaariset rajat ovat yhdeksän olemassaolomme kannalta kriittistä tekijää. Niiden raja-arvot eivät saisi ylittyä, jotta maapallon ekosysteemi säilyisi elinkelpoisena ihmisille ja muulle elämälle.

a) Tutki alla olevaa kuvaa ja vastaa kysymyksiin.

  • Selvitä mitä kuvan kaikki termit tarkoittavat suomeksi. Voit käyttää apuna suomenkielistä kuvaajaa.
  • Mitkä yhdeksän planeetan ekologisen kestävyyden rajaa infografiikassa on kuvattu (tikkukirjaimilla)? 
  • Minkä tarkentavien määreiden avulla joitakin planeetan rajoja seurataan?
  • Minkä asioiden osalta planeetan reunaehtojen varovaisuusperiaate on vuoden 2023 tietojen mukaan jo ylitetty?
  • Minkä asioiden osalta planeetan reunaehtojen varovaisuusperiaatetta ei ole vielä ylitetty?

b) Planeetan rajojen tilaa on selvitetty vuosina 2009, 2015 ja 2023. Vertaa kuvia ja selvitä:

  • Mitä planeetan rajoille on tapahtunut vuosien 2009 ja 2023 välillä?
  • Miten tutkimustieto planeetan rajoista on kehittynyt?

Tehtävän on tehnyt Biologian ja maantieteen opettajien liitto. Lisää kestävään kehitykseen liittyviä kuvaajien tulkintatehtäviä löydät täältä.

3.3 Ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteydet

Jaa oppilaat ryhmiin, ja kullekin ryhmälle tehtäväkortit sekä nelikenttäpaperi. Tehtävän tulostettavat materiaalit sekä ratkaisut opettajalle löydät täältä. Oppilaiden tehtävänä on asettaa kortit nelikenttään sen mukaan, miten he arvelevat eri ratkaisujen ja ongelmien syiden vaikuttavan ilmastonmuutokseen, miten luontokatoon.

Tehtävän on tehnyt Luontoliitto ry.

3.4 Havainnoi luontoarkeasi

Tehtävän tavoitteet:  Havainnointitehtävän tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, miten luonto näyttäytyy arjessamme. Tehtävä soveltuu pohjustukseksi luonnon monimuotoisuus-, luontokato-, kestävyysarvot- tai kestävä tulevaisuus- teemaisiin oppitunteihin.

Tarvikkeet: Jokainen osallistuja tarvitsee tämän monisteen tulostettuna (kaksipuoleinen tulostus).

Tehtävän ohjeistus: Muistele edellistä viikkoa elämässäsi ja rastita tähän monisteeseen, minkälaisia luontoon liittyviä päätöksiä tai tekoja teit viime viikon kuluessa.

Reflektointi kysymys: Kirjoita lyhyt teksti itsellesi havaintojesi perusteella, otsikolla: oma luontoarkeni tai luontosuhteeni. Halutessasi voit luonnostella ajatuksesi esim. ranskalaisin viivoin.

Tämä tehtävä on osa Enemmän elämää – Johdanto luontopositiiviseen pedagogiikkaan verkkokurssia, joka on tuotettu osana Suomen ympäristöopisto Syklin koordinoimaa ja OPH:n rahoittamaa täydennyskoulutushanketta Enemmän elämää -kohti luontopositiivista ammatillista koulutusta. Tutustu ja tilaa ilmaiset Enemmän elämää verkkokurssit  Luontopositiivinen ammatillinen pedagogiikka ja Luontopositiivisen toimintakulttuurin johtaminen.

3.5 Vaikuttavimmat ympäristöteot

Tutkikaa FEE Suomen julkaisemia vaikuttavimpien ympäristötekojen listoja.

Tehtävän voi toteuttaa esim. niin, että luokka jaetaan pareihin. Jokainen pari tutkii yhtä listaa ja valitsee sieltä  a) vaikuttavimman, b) innostavimman, c) yllättävimmän ja d) haastavimman teon.

Vaikuttavimpien ympäristötekojen listat on koonnut ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi.

3.6 Arvokeskusteluja luonnosta ja luonnon arvosta

Luonnon itseisarvon tunnustaminen on ympäristökeskusteluiden ydinkysymys. Kysymykseen vastatessa keskeisintä on pohtia, onko luonnolla arvoa vaikka siitä ei olisi ihmiselle hyötyä käytännöllisellä, taloudellisella tai esteettisellä tasoilla. Vastakkain ovat luonnon arvon tunnustavat ekosentriset ja ihmisen arvoa painottavat antroposentriset asenteet.

Luontoa ja luonnon arvoa voi pohtia seuraavien väittämien avulla:

  • Luonto on sopeutumiskykyinen ja kestävä, ja se toipuu ihmisen sille aiheuttamista haitoista.
  • Luonto on herkkä ja ihminen voi helposti sotkea sen tasapainon ja aiheuttaa arvaamattomia seurauksia.
  • Ihmiset antavat luonnolle erilaisia arvoja, ja kaikki ne ovat tärkeitä
  • Luonnolla ei ole itseisarvoa, vaan arvo vain sen kautta että se on ihmiselle hyödyllinen

Keskusteltavaksi: Miten väitteiden kuvaamat käsitykset vaikuttavat arvioihin ihmisen toiminnasta? Saako ihminen tehdä mitä hyvänsä? Kuinka paljon luonnon järjestelmiin ihminen saa puuttua? Pitäisikö luontoa varjella silloinkin, kun siitä on ihmiselle haittaa? Minkälaiseen käsitykseen luonnon arvosta ja kestokyvystä oma toimintani perustuu?

Tämä tehtävä on osa CCC-CATAPULT -tutkimushankkeen työkalupakkia. Löydät työkalupakista myös lisää erilaisia arvopohdintaan kannustavia väittämiä eri teemoista: Työkalu 8: Arvot ja maailmankatsomukset ilmastokasvatuksessa.

3.7 Lisää tehtäviä

Lisää ekologiseen kestävyyteen liittyviä tehtäviä löydät mm. seuraavista tehtäväpaketeista:

4) Kurkistus videokirjastoon

5) Kuittaa osio 2 suoritetuksi. Kiitos kun muistat tehdä tämän!

Tästä linkistä pääset kuittaamaan kurssin tämän osion suoritetuksi. Täytä tämä lomake, kun olet katsonut osion videoluennon ja tutustunut muihin osion materiaaleihin valitsemallasi tarkkuudella. Kuittaaminen vaatii ainoastaan nimesi ja sähköpostiosoitteesi kirjoittamisen.

6) Siirry seuraavaan osioon

Alla olevasta linkkilistasta pääset siirtymään verkkokurssin muihin osioihin.