Toiminta

Toivoa ja toimintaa -hankkeessa halutaan osoittaa, että nuoret voivat olla merkityksellisiä yhteiskunnallisia toimijoita muutenkin kuin pienissä ja hyvin paikallisissa asioissa. Samaan aikaan opettajat voivat koulussa auttaa nuoria kasvamaan aktiivisesti ympäristön ja toisten ihmisten puolesta toimiviksi maailmankansalaisiksi.

Usein toimintaan motivoituminen edellyttää asiaan liittyvien tunteiden käsittelyä, jotta positiiviset tunteet ja halu toimia saadaan kanavoitua rakentavasti. Myös haastavampien tunteiden käsittelyä tarvitaan. Toisaalta toiminnan pohjana olevien voimavarojen ylläpitäminen vaatii riittäviä tunnetaitoja, jotta uupumista ja kyynistymistä voidaan välttää.

Haasteita ja ratkaisuja

Tutkimusten mukaan suomalaiset nuoret ovat hyvin huolissaan globaaleista ongelmista, kuten ilmastonmuutoksesta. Suomalaisnuorten halukkuus ja kiinnostus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on tällä hetkellä kuitenkin laimeaa, ja nuorten luottamus omiin kykyihinsä yhteiskunnallisina toimijoina on kansainvälisesti vertailtuna heikkoa. Samaan aikaan nuoret ovat pessimistisiä siitä, että globaaleihin ongelmiin voitaisiin löytää yhteiskunnallisia ratkaisuja.

Kasvattajat toivovat usein voivansa käsitellä maailman ongelmia tavalla, joka ei aiheuta tai ainakaan lisää nuorten ahdistusta. Ympäristökasvatuksen onkin oltava osallistavaa ja voimauttavaa, mutta maailman tilannetta ja ratkaisumalleja olisi silti kyettävä käsittelemään realistisesti. Esimerkiksi oppikirjoissa ympäristön tilaa ja tulevaisuutta kuvataan monesti synkin sanakääntein, kun taas ympäristöongelmien ratkaisuille annetaan yllättävän vähän tilaa. Usein lapselle tai nuorelle tarjotut mahdollisuudet toimia ympäristön puolesta ovat valojen sammuttelun kaltaisia hyvin pieniä tekoja. Liiallinen keskittyminen pieniin ympäristötekoihin saattaa antaa viestin siitä, että tilanne ei lopulta olekaan kovin vakava. Toisaalta liiallinen keskittyminen pieniin tekoihin vie aikaa ja energiaa esimerkiksi yhteiskunnalliselta osallistumiselta. 

Toivoa ja toimintaa -hankkeessa kannustamme kouluja monipuolisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotoihin. Tarkoituksena on, että nuoret pääsisivät koulussa harjoittelemaan käytännössä erilaisia vaikuttamisen tapoja valitsemansa ongelman ratkaisemiseksi.

Nuorten yhteiskunnallisen vaikuttajuuden vahvistaminen ei ole ihan helppoa. Tässä blogitekstissä nostamme esille Toivoa ja toimintaa -opekoulutuksissa syntyneitä oivalluksia vaikuttamiskasvatuksen haasteista ja kehittämisen paikoista.

Vaikuttamismallit

Tarjoamme tällä sivustolla tietoa kouluun sopivista, puoluepoliittisesti sitoutumattomista, yhteiskunnallisista vaikuttamistavoista sekä ohjeita niiden toteuttamiseen kouluympäristössä eri ikäisten oppijoiden kanssa. Linkit näihin nk. vaikuttamismalleihin löydät alta. Lisäksi julkaisimme esimerkkejä suomalaisissa kouluissa jo toteutetuista kestävään kehitykseen liittyvistä vaikuttamistoimista.

---

Lähteitä:

Aarnio-Linnanvuori, E. (2018). Ympäristö ylittää oppiainerajat – Arvolatautuneisuus ja monialaisuus koulun ympäristöopetuksen haasteina. Helsingin yliopisto.

ICCS 2016, International Civic and Citizenship Education Study 2016. https://ktl.jyu.fi/fi/iccs

Nuorisobarometri 2017. Opin polut ja pientareet. Pekkarinen, E ja S. Myllyniemi (toim.). Nuorisotutkimusseura ja valtion nuorisoneuvosto.
_{Katso erityisesti artikkeli s. 133-148. Tenojoki, A-M., J. Rantala & J. Löfström. Koulussa vai koulun ulkopuolella? Nuorten kokemukset yhteiskunnallisen vaikuttamisen oppimisesta.}

Pihkala, P. (2017). Kuinka käsitellä maailman ongelmia? Traagisuus ja toivo ympäristökasvatuksessa. Ainedidaktiikka 1(1) (2017), 2–15.