Tunnetehtäviä
Tältä sivulta löydät ideoita harjoituksiin ja tehtäviin, joiden avulla tunteiden käsittelyyn voidaan alkaa syventyä käytännössä. Harjoitukset ovat eri tasoisia siten, että niiden ohjaaminen vaatii aikuiselta eri määrän osaamista. Osa harjoituksista on helppo ohjata, osa vaatii enemmän ohjaustaitoja ja toisaalta sitä, että aikuinen on paremmin sinut omien tunteidensa kanssa.
Kunkin harjoituksen alussa on kerrottu sen haastavuuden taso (helppo – keskitaso – haastava). Tasot noudattavat ympäristö- ja ilmastotunteiden käsittelyn kolmiportaista mallia, jolloin mallin 1. porras vastaa tasoa “helppo” ja 3. porras vastaa tasoa “haastava”. Osassa harjoituksista on jo valmiiksi vinkkejä harjoituksen versioimiseen eri haastavuustasoille sopivaksi.
Huomaathan, että monissa tehtävistä aiheena on lähtökohtaisesti ilmastonmuutos. Kaikkia tehtäviä voidaan kuitenkin versioida myös muiden kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvien tunteiden käsittelyn tueksi.
Harjoituksia:
HUOM! Turvallinen keskusteluilmapiiri on äärimmäisen tärkeää, kun käsittelyssä ovat meidän kunkin omat tunteet. Opettajan tai muun ohjaajan onkin syytä käydä läpi turvallisen keskustelun elementit ennen kuin harjoituksia lähdetään tekemään. Apuna tässä voi käyttää turvallisen keskustelun huoneentaulua, joka löytyy diaesitykseen sopivana kuvana tästä ja luokkahuoneen seinälle tulostettavana pdf-tiedostona tästä.
1) Tunteiden olemassaolon sanoittaminen
Harjoituksen taso: helppo
Tämän harjoitus on suunnattu ainoastaan opettajalle tai kasvattajalle. Kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvässä tunteiden käsittelyssä ensimmäinen ja välttämätön askel on se, että kasvattaja sanallisesti vahvistaa teemaan liittyvien tunteiden olemassaolon.
Yksinkertaisimmillaan tämä tapahtuu sanomalla tai kirjoittamalla jotain seuraavan kaltaista: Ymmärrän hyvin, että monella teistä on erilaisia vaikeita tunteita esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja muiden kestävän kehityksen kysymysten suhteen. Ne ovat niin suuria ja surullisia ongelmia, että meillä kasvattajillakin on monia vaikeita tunteita niiden suhteen. Niiden tunteiden kanssa voi kuitenkin oppia elämään yhdessä toisten kanssa.
Kasvattajan tehtävänä on muotoilla omaan suuhun sopiva, ylläkuvatun kaltainen lausahdus ja tavalla tai toisella tuoda asia esiin opetuksessa. Tämä voi tapahtua lausumalla asia ääneen tai vaikkapa näyttämällä powerpoint-kalvo sopivassa yhteydessä. Parasta olisi, jos kasvattaja tuo asian esiin oma-aloitteisesti sopivissa tilanteissa (mielellään toistuvasti), mutta myös asian tuominen esiin reaktiona nuoren kommenttiin on mahdollista.
2) Tunteiden käsitekartta
Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso (syvennettynä haastava)
Harjoituksessa laaditaan tunnesanojen listan avulla mind map (käsitekartta) omista ilmastotunteista (tai laajemmin maailman tilaan tai kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvistä tunteista).
Harjoituksen tavoitteet:
- kasvattaa kykyä tunnistaa itsessään erilaisia tunteita ja erityisesti ilmastotunteita
- lisätä tunnesanojen varastoa
- tarjota mahdollisuus jäsentää omaa tunnemaastoaan, joka on usein lähtökohtaisesti sekava ja jäsentymätön kyseisen aihepiirin suhteen
- kasvattaa siihen, että (ilmasto)tunteista on mahdollista puhua toisten kanssa
- kasvattaa ymmärrystä toisten ihmisten tunnemaastoista ja siitä, että ihmisillä voi olla erilaisia tunteita ja vaiheita ympäristökriisin suhteen
- tarjota matalakynnyksinen alku ilmastotunteiden kanssa työskentelylle, mikä samalla helpottaa (ja osin mahdollistaa) pidemmälle menevien metodien käyttämistä
Kuten kaikissa tunneharjoituksissa, kannattaa kasvattajan kokeilla tätä harjoitusta ensin itsekseen tai kollegan kanssa yhdessä ja pohtia omia harjoituksen herättämiä tunteitaan.
Seuraavassa on kuvattu harjoituksen toteutuksen vaiheet.
Virittyminen aiheeseen
Se, millaista ja minkä pituista johdantoa tarvitaan, määräytyy ryhmän tilanteen mukaan. Vähintään tarvitaan lyhyt johdanto siihen, miksi aihepiiriä on mielekästä käsitellä. Tämän voi tehdä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- näytä lyhyt powerpoint-esitys: Ilmastonmuutos ja tunteet (tulossa tälle sivulle talvella 2020)
- näytä video: Ympäristötunteet (YouTube-linkki tulossa tälle sivulle kevään 2020 aikana)
- etukäteisperehtyminen lukemalla: osallistujat voivat perehtyä ympäristötunteisiin esimerkiksi Mieli maassa? -kirjan kautta tai muiden tekstien kautta. Internetissä vapaasti saatavilla on esimerkiksi Pihkalan teksti ”Ilmastonmuutos meni tunteisiin”, https://www.maailmankuvalehti.fi/2019/5/pitkat/ilmasto-meni-tunteisiin.
Työskentely
a) Anna osallistujille virikkeeksi jonkinlainen tunnesanojen lista tai kuva. Voit ladata aikuisille sopivan tunnesanojen listan täältä (A4) tai täältä (A5) ja nuorille suunnatun listan täältä (A4) tai täältä (A5). Ohjaaja voi tarvittaessa muokata tunnesanojen listaa, mutta siihen kannattaa sisällyttää sekä raskaita että kevyempiä tunteita. Listojen sisältö on harkittu myös siltä kannalta, että mukana on yleisiä ympäristötunteita ja eri tunteiden yhdistelmiä (esim. suloisenhaikeus). Myös Mieli maassa? –kirjan kaavio yleisistä tunteista ”mielen ympäristökriisissä” voi olla hyödyllinen.
b) Pyydä osallistujia poimimaan listasta, tai keksimään itse sanoja, jotka kuvaavat heidäntunteitaan ilmastonmuutoksen (tai muun valitun kestävän kehityksen haasteen) suhteen. Lisäohjeina voi kertoa, että
- sanoja voi kirjoittaa isolla tai pienellä, jos haluaa sillä tavoin kuvata yksittäisten tunteiden voimakkuutta
- sanoja voi yhdistää toisiinsa viivoilla, katkoviivoilla tai nuolilla
- käsitekarttaan voi halutessaan lisätä myös kuvia tai muita graafisia elementtejä
Aikaa käsitekartan tekemiseen kannattaa antaa vähintään 10 minuuttia, mutta mieluiten enemmän. Käytettävissä oleva aika ja piirrosvälineiden määrä vaikuttavat asiaan myös. Pilottikoulutuksissa aikaa kartan tekoon on käytetty 15–20 minuuttia.
Harjoituksen purku
Käsitekartan tekeminen on itseisarvoista toimintaa, sillä se auttaa yksilöä jäsentämään tunteitaan. Kuitenkin paras vaihtoehto on se, jos käsitekartoista voidaan keskustella toisten kanssa. Tämä vaatii sopivasti aikaa ja riittävän turvallisen ryhmän. Jos käsitekarttoja käsitellään yhdessä tai siihen tarjotaan mahdollisuus niille jotka sitä haluavat, tästä on hyvä kertoa jo ennen käsitekarttojen laatimista.
Matalakynnyksisin vaihtoehto on käsitellä käsitekarttoja 2–3 hengen pienryhmissä. Jokainen esittelee vuorotellen oman käsitekarttansa ja kertoo omista tunteistaan sen verran kuin kokee hyväksi.
Ohjaajan tulee painottaa, että toisten tehtävänä on aktiivinen ja kunnioittava kuuntelu. Kun esittely on valmis, saa kysyä tarkentavia kysymyksiä. Tunnekeskustelussa keskeistä ovat ainakin seuraavat asiat:
- Ilmapiirin on oltava turvallinen. En hyökkää ketään vastaan enkä arvostele kenenkään tunnekokemusta sinänsä
- Ilmapiirin on oltava luottamuksellinen: en kerro keskustelussa esiin tulleita kommentteja ulkopuolisille ilman asianomaisen lupaa
- Kuuntelen aktiivisesti ja kunnoittavasti
- Minulla on oikeus valita itselleni sopiva henkilökohtaisuuden taso
- Vältän ylemmyyden ja alemmuuden tunteita
(Lista on muokattu seuraavasta lähteestä: Ilmastokasvatus ja tunteet, luku 8.2)
Pienryhmäkeskustelun jälkeen voidaan joko:
- käydä yhteiskeskustelu aiheesta: mitä ajatuksia ja tunteita työskentely herätti?
- jos on aikaa ja ryhmä riittävän turvallinen, voidaan esitellä käsitekarttoja koko ryhmälle. Tässä yksi vaihtoehto on se, että vapaaehtoiset esittelevät käsitekarttansa muille. Toinen vaihtoehto on ”näyttelyn” järjestäminen eli se, että käsitekartat ripustetaan seinille (tai virtuaaliympäristöön) ja osallistujat voivat kiertää katsomassa niitä. Jos tarpeen, tämän voi tehdä anonyymisti, eli siten ettei käsitekarttoihin merkitä nimiä. Näyttelyn voi toteuttaa myös niin että ohjaaja ottaa valokuvat käsitekartoista ja sijoittaa ne ryhmän yhteiselle sivustolle. Harjoituksen päätteeksi käsitekartat on tärkeää jättää osallistujille itselleen.
- kerätä yhteisiä jaettuja tunteita AnswerGarden-alustalle tai muuhun sanapilvisovellukseen. Tehtävän antona voi olla esimerkiksi valita omalta käsitekartalta viisi itselle tutuinta tunnetta ja syöttää ne sovellukseen. Sanapilven avulla voidaan helposti visualisoida sitä, että ryhmässä on monenlaisia tunteita. Tätä purkua voidaan käyttää myös sellaisissa ryhmissä, jossa käsitekartoista keskusteleminen ei tunnu turvalliselta. Alla on yksi esimerkki sovelluksessa tehdystä sanapilvestä, jossa on pohdittu omia viheliäisiin ongelmiin liittyviä tunteita. Isommalla fontilla olevat tunteet ovat saaneet enemmän mainintoja.
Esimerkkejä harjoituksen syventämiseen
- mind map voidaan tehdä isolle paperille ja siihen voidaan liittää kuvataiteellisia piirteitä, kuten värien käyttöä, lehtileikkeitä ym.
- näyttely tai posterisessio voidaan järjestää siten, että siihen liittyy yhteiskeskustelua
- harjoitukseen voidaan yhdistää kehollinen liike tai draamametodeja. Esimerkiksi käsitekarttojen yhteisesti tapahtuvaa esittelyä on mahdollista elävöittää siten, että joku saa tehtäväkseen sijoittua tilassa sellaiseen kohtaan, joka kuvaa tietyn tunnesanan positiota ja luonnetta käsitekartassa. Tähän voi yhdistää esimerkiksi kyseiseen tunnesanaan liittyvien tuntemusten kehollista ilmentämistä (ilmeet, asennot ym.).
Esimerkiksi: Teemun käsitekartassa on ”vaikuttamisen halu” ja sen lähellä, viivan päässä,
”turhautuminen”. Teemu seisoo vaikuttamisen halun kohdalla. Maija saa tehtäväkseen sijoittua tilassa vähän matkan päähän, ilmentämään turhautumisen sijoittumista, ja hän ilmaisee kehollaan turhautumista. Keskustellaan ja jaetaan kokemuksia. Lopuksi tehdään kehollinen, maadoittava ja vapauttava harjoite.
Tapauskertomus pilotti-työpajasta
Ilmastotunteiden käsitekartta -tehtävää käytettiin opettajien kesken ensi kertaa lokakuussa 2019 Vantaan Ruusuvuoren koulussa Panu Pihkalan ohjaamana. Ruusuvuoressa on kehitetty kuvataideopettaja Sanni Virtasen johdolla ja rehtori Salla Rytilän myötävaikutuksella monipuolista ilmastoteemojen käsittelyä. Osallistujat olivat paikalla vapaaehtoisesti ja monilla heistä oli aiempaa kokemusta ilmastoteemoista keskustelusta toisten opettajien kanssa. Heillä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ollut kokemusta ilmastotunteista keskustelemisesta.
Ensin ohjaaja piti alustuksen siitä, miksi ilmastonmuutos ja tunteet ovat tärkeä teema. Tämän jälkeen käsitekartta toteutettiin itsenäisesti ja samalla kerrottiin, että sitä saa esitellä sen jälkeen pienryhmässä. Osallistujat tarttuivat innolla sekä käsitekartan luomiseen että siitä keskustelemiseen. Yhteiskeskustelussa monet totesivat, että tehtävä auttoi paljon omien tunteiden jäsentelemisessä ja tunnistamisessa. Osallistujat eivät itse käsitteellistäneet ääneen sitä, että sessio loi samalla kokemuksen siitä, että ilmastotunteista voi puhua toisten kanssa; mutta tämä vaikutus oli selvästi havaittavissa.
Voimakkain havaittu vaikutus oli opettajassa, joka oli session aluksi sitä mieltä, että hän ei kykene puhumaan ilmastotunteistaan, koska aihepiiriin liittyy niin vahvaa ahdistusta. Session lopuksi kyseinen opettaja kertoi, että kokemus oli ollut niin helpottava, että hän aikoi kertoa siitä opiskelijoille ja tarjota heillekin mahdollisuutta tehdä vastaava käsitekartta omalta kohdaltaan. Vaikutti siltä, että opettaja ei pyrkinyt ”hoidattamaan itseään” opiskelijoilla, vaan hänellä oli aito motivaatio tarjota heille resursseja tunteiden setvimiseen.
3) Kuva vuorovaikutustilanteesta
Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso
Harjoituksen ideana on yrittää nähdä ilmastonmuutokseen (tai muuhun kestävän kehityksen kysymykseen) ja tunteisiin liittyvä vuorovaikutustilanne kahden eri ihmisen näkökulmasta. Harjoituksen tehtävänannot on kirjoitettu ilmastonmuutokseen liittyviksi, mutta kasvattaja voi muuttaa tehtävänantoa käsiteltävään aihepiiriin soveltuvaksi.
Harjoituksessa käytetään apuna oheista kuvaa, jossa kaksi henkilöä keskustelee valitusta teemasta. Täältä voit ladata kuvasta version, jossa kaksi samanikäistä henkilöä keskustelee. Kuvien ajatuskupliin kirjoitetaan henkilöiden mahdollisia tunteita ja ajatuksia liittyen valittuun teemaan. Harjoituksen painopiste on tunteiden tarkastelemisessa, mutta siihen liittyvät läheisesti myös ajatukset, asenteet ja mielipiteet. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää myös tunnesanojen listaa.
Harjoituksen tavoitteena on
- lisätä ymmärrystä ja myötätuntoa sekä
- kasvattaa tunteiden tunnistamiseen liittyviä taitoja.
Mahdollisia tehtävänantoja on useita ja kasvattaja voi koostaa niistä kasvatustilanteeseen parhaiten sopivan. Suositeltavaa on käsitellä aluksi melko yksinkertaista perustilannetta (kohta a) ja vasta sitten varioida sitä (esim. kohdat b-d).
Kuten kaikissa tunneharjoituksissa, kannattaa kasvattajan kokeilla tätä harjoitusta ensin itsekseen tai kollegan kanssa yhdessä ja pohtia omia harjoituksen herättämiä tunteitaan.
a) Perustilanteen valinta
Perustilanne 1: Nuori kertoo tunteikkaasti, että hän haluaa ehdottomasti osallistua perjantaina ilmastolakkoon.
Perustilanne 2: Nuori haluaa, että perheessä tehdään lisää elämäntapa-muutoksia ilmastopäästöjen vähentämiseksi.
(Halutessaan nämä kaksi perustilannetta voi myös yhdistää.)
- Mitä tunteita nuori mahdollisesti kokee tilanteessa? Kirjoita niitä ajatuskupliin.
- Mitä tunteita aikuinen (vanhempi / isovanhempi / opettaja) mahdollisesti kokee tilanteessa? Kirjoita niitä ajatuskupliin.
Perustilanne 3: Kaksi nuorta kohtaavat ja heillä on erilaisia näkemyksiä kestävyyskysymyksistä.
- Mitä erilaisia tunteita nämä ilmastoasioihin eri tavoin suhtautuvat nuoret kokevat?
- Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, mitä tunteita tilanteessa herää?
- Mitä tunteita nuori on kokenut aiemmin ja miten ne vaikuttavat tähän vuorovaikutustilanteeseen? (Tunteet voivat olla joko tunnistettuja tai piileviä)
Mahdollisia lisäpohdintoja:
- Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, mitä tunteita tilanteessa herää?
- Mitä tunteita nuori tai aikuinen on kokenut aiemmin ja miten ne vaikuttavat tähän vuorovaikutustilanteeseen? (Tunteet voivat olla joko tunnistettuja tai piileviä. Esimerkiksi puolipiilevää syyllisyyden tunnetta on ihmisissä usein.)
b) Erilaiset mahdolliset viestintätavat tilanteessa
Kuvitellaan erilaisia mahdollisia viestintätapoja tilanteessa.
- Millaiset reagointitavat voisivat kasvattaa ristiriitoja tilanteessa?
- Millaiset reagointitavat voisivat lieventää ristiriitoja tilanteessa?
- Millainen viestintä ja millaiset kehityskulut auttaisivat osapuolia ymmärtämään toistensa näkökulmia paremmin?
- Millaisia tunteita erilaiset viestintätavat mahdollisesti herättävät vuorovaikutustilanteeseen osallistujissa?
c) Tilanteen hahmottaminen erilaisten voimakkaiden tunnetilojen kautta 1
Kun aikuinen ja nuori kohtaavat:
- Mitä nuori voisi tuntea tilanteessa, jossa aikuinen 1) suhtautuu aiheeseen torjuvasti? 2) on ymmärtäväinen?
- Mitä aikuinen voisi tuntea tilanteessa, jossa nuori on 1) vihainen 2) surullinen 3) epätoivoinen.
Kun kaksi nuorta kohtaavat:
- Mitä nuori voisi tuntea tilanteessa, jossa toinen 1) suhtautuu aiheeseen torjuvasti? 2) on ymmärtäväinen?
- Mitä nuori voisi tuntea tilanteessa, jossa toinen nuori on 1) vihainen 2) surullinen 3) epätoivoinen?
d) Tilanteen hahmottaminen erilaisten voimakkaiden tunnetilojen kautta 2
- Mitä aikuinen voisi ajatella tai sanoa tilanteessa, jossa nuori on 1) vihainen 2) surullinen 3) epätoivoinen? Millaisia aikuisen mahdollisia reagointitapoja toivoisit? Entä millaisia mahdollisia reagointitapoja et toivo?
- Mitä nuori voisi ajatella tai sanoa tilanteessa, jossa aikuinen 1) suhtautuu aiheeseen torjuvasti? 2) on ymmärtäväinen? Millaisia nuoren mahdollisia reagointitapoja toivoisit? Entä millaisia mahdollisia reagointitapoja et toivo?
- Mitä toinen nuori voisi ajatella tai sanoa tilanteessa, jossa toinen nuori 1) suhtautuu aiheeseen torjuvasti? 2) on ymmärtäväinen? Millaisia mahdollisia reagointitapoja toivoisit? Entä millaisia mahdollisia reagointitapoja et toivo?
Mahdollisia lisäpohdintoja:
- Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, mitä tunteita tilanteessa herää?
- Mitä tunteita nuori (tai aikuinen) on kokenut aiemmin ja miten ne vaikuttavat tähän vuorovaikutustilanteeseen? (Tunteet voivat olla joko tunnistettuja tai piileviä. Esimerkiksi puolipiilevää syyllisyyden tunnetta on ihmisissä usein.)
4) Diaesitys ja opetusvideot
Harjoituksen vaikeustaso: helppo
Kestävän kehityksen kysymysten hahmottaminen tunteiden kautta on monelle vieras asia. Siksi voi tehdä hyvää lähestyä aihetta myös tiedollisesta näkökulmasta. Voit lukea aiheesta paljon Ilmastokasvatus ja tunteet -artikkelista.
Käytössäsi on myös tiivis diaesitys ilmastonmuutoksesta ja tunteista. Esityksen diat on laadittu dosentti Panu Pihkalan diojen pohjalta. Voit käyttää ja muokata niitä opetustyössä sinulle hyödyllisellä tavalla. Mainitsethan dioja käyttäessäsi kuitenkin lähteen: Panu Pihkala / Toivoa ja toimintaa. Kiitos!
Tästä löydät diaesityksen pdf-version ja tästä voit ladata diat käyttöösi google slides-muodossa.
Lisäksi voit hyödyntää opetuksessa Panu Pihkalan opetusvideoita. Niistä ensimmäinen sopii kaikille yläkoululaisesta alkaen ja toinen, pidempi video kaikille lukioikäisistä alkaen.
5) Prosessikirjoittaminen
Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso
Tässä harjoituksessa käytetään kirjoittamista menetelmänä itseensä ja omiin tunteisiin tutustumiseen. Harjoituksessa hyödynnetään prosessikirjoittamisen tai intuitiivisen kirjoittamisen menetelmiä, jossa tärkeintä on itse tekeminen (matka), ei sen lopputulos.
Ohjaaja voi kehystää harjoituksen haluamallaan tavalla kertomalla, että nyt kirjoitetaan esim. maailman tilasta, kestävän kehityksen haasteista ja ratkaisuista, ilmastonmuutoksesta tms.
Harjoituksen ohjaaja lukee ääneen lauseiden alkuja yksi kerrallaan. Osallistujat kirjoittavat luetut lauseen alut ylös ja jatkavat niitä kirjoittamalla ylös aloituksen herättämiä ajatuksia ja tunteita. Jokaisesta lauseen alusta kirjoitetaan yhden minuutin ajan. Kynän pitää kirjoittaa koko ajan, vaikkapa vain toistaen edellistä sanaa niin kauan, että ajatus lähtee rullaamaan eteenpäin. Tarkoituksena on kirjoittaa ilman sensuuria tai itsekontrollia.
– Kun kuulin asiasta X [harjoituksen aihe] ensimmäisen kerran…
– Kun nykyään ajattelen asiaa X [harjoituksen aihe], minusta tuntuu…
– Eniten minua mietityttää tai huolestuttaa…
– Minua suututtaa tai turhauttaa…
– Koen myötätuntoa….
– Minut tekee iloiseksi…
– Tulevaisuudessa toivoisin, että…
Kirjoittamisen jälkeen käydään läpi omaa tekstiä alleviivaamalla tekstistä (esim. eri väreillä):
– sanoja tai aiheita, jotka toistuvat tekstissä usein
– ajatuksia tai asioita, joita haluaisit muuttaa
– ajatuksia, joista saat voimaa
Lopuksi harjoitus puretaan pareittain tai pienryhmissä. Ohjaajan tulee painottaa, että toisten tehtävänä on aktiivinen ja kunnioittava kuuntelu. Jokainen esittelee vuorotellen harjoituksen edellisessä osassa omasta tekstistä poimittuja asioista. Kun esittely on valmis, saa kysyä tarkentavia kysymyksiä.
Harjoitus on toteutettu yhteistyössä Maija Raikamon kanssa.
6) Ilmastotunteet kehossani
Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso
Ihminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mieli vaikuttaa kehoon, mutta myös keho vaikuttaa mieleen ja tunteisiin. Niitä ei voida kokonaan erottaa toisistaan. Suomalainen aivotutkimus on osoittanut, että koemme tunteita paitsi mielessä, myös kehossa. Kehon ja mielen väliset yhteydet osoittautuivat tutkimuksessa yllättävän samanlaisiksi ihmisistä riippumatta. Tunnemme eri tunteita eri osissa kehoamme.
Myös ilmastotunteet tuntuvat kehossamme ja tähän aihepiiriin tutustutaan Ilmastotunteet kehossani -harjoituksen avulla. Tämä harjoitus sopii hyvin jatkoharjoitukseksi aiemmin tältä sivulta löytyville “Tunteiden käsitekartta” -harjoitukselle (2) tai prosessikirjoittamisharjoitukselle (5). Vaikka tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että moni ihminen paikantaa tiettyjä tunteita tiettyihin samoihin kehon osiin, ei tämän harjoituksen tarkoituksena ole “oikeiden vastausten” löytäminen. Sen sijaan ideana on pohtia tunteiden tuntumista omassa kehossa luovuutta hyödyntäen.
1. Mieti ensin millaisia tunteita ilmastonmuutos sinussa herättää. Tunnistatko itsessäsi ilmastonmuutokseen liittyviä perustunteita, kuten surua, pelkoa, iloa tai suuttumusta? Voit käyttää aiheen pohtimisessa apuna tunnesanalistaa tai SDG-tunnekarttaa. Kannattaa hyödyntää myös mahdollisia aiemmin tehtyjen harjoitusten tuotoksia, kuten tunteiden käsitekarttaa. Valitse tarkempaan tarkasteluun esimerkiksi kolme tunnetta, joita tunnet vahvasti.
2. Pohdi sitten tunteita yksi kerrallaan tarkemmin. Voitko tuntea tunteen koko kehossasi tai jossain kehon osassa? Miltä se tuntuu? Vaihteleeko se, missä kohtaa kehoa tunne tuntuu, eri aikoina?
3. Väritä tai piirrä tunteet kehoasi kuvaavaan monisteeseen. Missä ilmastonmuutos tuntuu, miltä tunteet tuntuvat ja näyttävät? Voit valita käyttämäsi värit ja muodot vapaasti.
4. Harjoituksen purkaminen. Kehokuvan värittäminen on itseisarvoista toimintaa, sillä se auttaa yksilöä jäsentämään tunteitaan. Kuitenkin paras vaihtoehto on se, jos kuvista voidaan lopuksi keskustella toisten kanssa. Tämä vaatii sopivasti aikaa ja riittävän turvallisen ryhmän. Helpoin vaihtoehto on käsitellä kuvia 2-3 hengen pienryhmissä. Jokainen esittelee vuorotellen oman kuvansa ja kertoo omista tunteistaan sen verran kuin kokee hyväksi.
Ohjaajan tulee painottaa, että toisten tehtävänä on aktiivinen ja kunnioittava kuuntelu. Kun esittely on valmis, saa kysyä tarkentavia kysymyksiä.
5. Lisätehtävä. Voitte halutessanne tarkastella lopuksi suomalaisen tutkimuksen tuloksia, jossa ihmiset paikansivat erilaisia tunteita kehoon. Kuva tutkimuksen tuloksista löytyy esimerkiksi MIELI ry:n artikkelista. Paikansitteko tunteita samoihin paikkoihin kuin tutkimuksessa tehtiin? Pohtikaa aihetta kiinnostuksella, mutta muistakaa samalla että tämän harjoituksen tarkoituksena ei ollut “oikeiden vastausten” löytäminen!
Harjoitus on toteutettu yhteistyössä Maija Raikamon kanssa.
7) Tunnepäiväkirja
Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso
Päiväkirjan pitämistä voi hyödyntää monin tavoin ilmasto- ja globaalikysymyksiin liittyvässä opetuksessa. Tunnepäiväkirja tarkoittaa sellaista oppimispäiväkirjaa, jossa huomioidaan selkeästi myös tunneulottuvuudet. Tunnepäiväkirjan tekemisessä voi käyttää apuna tunnesanojen listoja ja muita tunnetehtäviä. Nuorille sopiva tunnesanojen lista löytyy täältä ja aikuisille sopiva lista täältä.
Tämä tehtävä sopii oppilaiden ja opiskelijoiden käyttöön, mutta myös opettajalle tai muulle kasvattajalle on hyödyllistä kirjata ylös ajatuksiaan ja tunteitaan ennen globaalikysymyksiin liittyvän opintojakson alkua, sen eri vaiheissa ja lopulta sen päätyttyä. Opettaja voi keskittyä nimenomaan aiheeseen ja sen opetukseen liittyviin tunteisiinsa, kun taas opiskelija voi tehdä tunnepäiväkirjaa oppimisprosessiin liittyen. Myös tältä sivulta seuraavaksi löytyvän itsereflektio-tehtävän (LINKKI allaolevaan tehtävään) kysymyksiä voi hyödyntää monin tavoin tunnepäiväkirjoissa.
Eräs malli tunnepäiväkirjasta
Tämä tunnepäiväkirja on tarkoitettu käytettäväksi kurssin tai oppitunnin jälkeen. Päiväkirjan kirjoittajaa kannattaa kannustaa vastaamaan kaikkiin seuraaviin kysymyksiin ainakin lyhyesti.
1. Mitä tunteita ilmastonmuutos (tai muu valittu globaalikysymys) minussa herätti kurssin / oppitunnin aikana?
2. Mikä tarkalleen ottaen aiheutti näitä tunteita? Tunteita ovat voineet aiheet esimerkiksi:
- opiskeltu aihe tai jokin sen osa
- tapa, jolla asia tuotiin esiin
- toisten ihmisten reaktiot
- omat luonteenpiirteesi, asenteesi tai henkilöhistoriasi
Pohdi mitkä edellämainituista asioista vaikuttivat sinun tunteisiisi ja reaktioihisi ja missä määrin.
3. Muuttuivatko tunteesi opetusjakson aikana? Jos, niin mistä tunteesta mihin? Mitä arvelet, miksi ne muuttuivat tai eivät muuttuneet?
4. Mitä aiheeseen liittyvät tunteesi saavat sinussa aikaan? Miten ne tuntuvat kehossasi? Mitä ne saavat sinut haluamaan tehdä?
Harjoitus on sovellettu seuraavasta lähteestä:
Hufnagel, Elizabeth. 2017. ”Attending to Emotional Expressions about Climate Change: A Framework for Teaching and Learning.” Teoksessa Teaching and Learning about Climate Change, toim. Daniel P. Shepardson, Anita Roychoudhury & Andrew S. Hirsch, 59-71. New York: Routledge.
Mahdollisia virikemateriaaleja harjoitusta varten:
Tunnekartta: https://tunnetunteesi.files.wordpress.com/2019/09/sdg.tunteenikartta.png
Tunnekortteja: https://tunnetunteesi.files.wordpress.com/2020/02/sdg.tunteet.tunnekorttisi.pdf
Luonto ja tunteet -sivuston tehtävät: www.luontojatunteet.fi
Esimerkki: ilmastotunne-päiväkirja SystemschangeNow-kurssilla
Climate University –kurssiperheen systeemiajattelua käsittelevällä kurssilla (2020->) pyydetään opiskelijoita kurssin aluksi kirjaamaan ylös tunteita, joita heillä on ilmastonmuutoksen suhteen. Avuksi annetaan tunnesanojen lista. Opiskelijoita kannustetaan havainnoimaan ja kirjaamaan ylös erilaisia tunteitaan kurssin aikana. Kurssin aikana palautettavat pohdintatehtävät auttavat opettajia samalla pysymään tietoisina siitä, millaisissa mielenmaastoissa opiskelijat liikkuvat. Kurssin loppupuolella opiskelijoita pyydetään havainnoimaan siinä vaiheessa esiintyviä tunteitaan ja myös palaamaan kurssin varrella tehtyihin muistiinpanoihin. Niiden kautta voidaan tarkastella tunteiden mahdollista vaihtelua ja prosessia kurssin aikana.
8) Itsereflektiotehtävä opettajille ja muille kasvattajille
Harjoituksen vaikeustaso: Sopii jo aihetta pohtineille
Opettajalle ja kasvattajalle on erityisen tärkeää olla tietoinen omista ajatuksistaan ja tunteistaan. Tällöin voidaan välttyä siltä, että aikuinen välittää huomaamattaan (tiedostamattomia) tunteitaan ja asenteitaan lapsiin ja nuoriin. Omiin tunteisiin tutustuminen on matka ja prosessi. Siksi itsereflektiota on hyvä tehdä aika ajoin. Kun on ensin itse pohtinut asioita alla olevien kysymysten avulla, voi niitä (tai muita tunnetehtäviä) halutessaan soveltaa myös omassa opetuksessaan.
Työohje
Etsi aluksi rauhallinen paikka ja aika, hengitä syvään, pohdi vastauksia kaikessa rauhassa. Voit toteuttaa harjoituksen pelkästään kysymyksiä pohtimalla, kirjoittamalla niitä ylös, keskustelemalla niistä turvallisen kollegan kanssa tai näiden yhdistelmänä. Voit valita, haluatko keskittyä harjoituksessa ilmastokriisiin vai laajemmin globaaliin kestävyyskriisiin ja muokata kysymyksiä tarpeen mukaan omaan tilanteeseesi sopivaksi. Jos harjoitus on mahdollista toteuttaa luonnonläheisessä paikassa, se on hyvä valinta. Jo ikkunatkin auttavat.
Seuraavassa on lista itsereflektioon sopivista kysymyksistä. Kysymyksiä on paljon, joten kannattaa varautua toteuttamaan harjoitus osissa.
1. Millä kaikilla tavoilla ilmastokriisi/ tämä kestävyyskriisi vaikuttaa opetustyöhöni?
Missä määrin opetan tiedollisia asioita siihen liittyen? Missä määrin kohtaan aiheen sen kautta, että se vaikuttaa oppilaisiin ja opettajiin?
2. Miltä minusta tuntuu opettaa ilmastonmuutokseen tai kestävyyskriisiin liittyviä asioita? Millaisia eri tunteita minulla on ollut asian suhteen? Tässä voit käyttää apuna tunnesanalistaa.
3. Jos tekisin aikajanan aiheesta minä ilmastokasvattajana / globaalikasvattajana, millaisia vaiheita siihen piirtyisi? Mitä tunteita ja ajatuksia minulla liittyi noihin eri vaiheisiin? Mitä ajattelen niistä nyt?
4. Millaista ilmasto-opetusta ja kasvatusta olen itse saanut?
Keneltä? Milloin? Mitä tunteita ja ajatuksia se silloin herätti?
Mitä haluaisin toistaa näistä metodeista ja kokemuksista omassa työssäni?
Entä mitä haluaisin tehdä toisin?
5. Millaisia globaaleja/kansallisia kriisejä olen kohdannut a) oppilaana b) opettajana?
Miten näitä kriisejä käsiteltiin silloin koulussa?
Mitä opittavaa näen noiden käsittelytapojen suhteen?
Onko tiedossani vanhempaa kollegaa, jolta voisin kysyä, miten esimerkiksi ydinsodan uhkaa käsiteltiin kouluissa? (Ydinsodan uhalla viitataan tässä aikansa suurimpaan globaaliin uhkakuvaan.)
Mitä hyvää voisi ottaa noista ajoista ja metodeista käyttöön ilmastokriisin/ tämän kestävyyskriisin käsittelyyn?
Entä mitä olisi hyvä tehdä toisin?
6. Mitkä ovat vahvuuksiani tällaisten aiheiden käsittelyssä? Miten voisin entistä useammin hyödyntää näitä vahvuuksiani?
Luonteenpiirteitä? Metodeja, joita osaan käyttää?
Henkilökohtaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää tai jotka ovat tuoneet viisautta?
Taitoja? (esim. kyky luoda oppilaille turvallinen olo, tai kyky kuunnella empaattisesti)
7. Mitkä ovat minulle haasteita tai ongelmia tällaisten aiheiden käsittelyssä?
Mitkä asiat koen kaikista vaikeimmiksi näiden aiheiden suhteen?
Mitkä tunteeni koen kaikista vaikeimmiksi näiden aiheiden suhteen?
8. Millaista tukea tai rutiineja tarvitsisin, jotta jaksaisin paremmin toimia kasvattajana näiden aiheiden suhteen?
Mistä voisin saada sellaista?
Onko minulla sosiaalista ryhmää / työtovereita, joiden kanssa voin jakaa aiheeseen liittyviä tuntoja ja kokemuksia? Jos ei, näenkö mitään mahdollisuutta sellaisen porukan löytämiseen?
Miten voisin luoda itselleni tavan, jossa säännöllisesti löydän aikaa itsereflektioon ja tuen saamiseen?
9. Millainen on itsetuntoni aiheen suhteen? Miten voisin (entisestään) vahvistaa tunnetta siitä, että teen tärkeää työtä, ja että minä kelpaan?
10. Tarvitsenko lisää joitain taitoja tai joidenkin metodien entistä parempaa opettelua? Mistä voisin saada näitä?
Harjoituksen lopuksi:
Itsereflektio saattaa nostaa pintaan monenlaisia tunteita ja sen päätteeksi on hyvä antaa itselleen vielä toipumisaikaa ja myötätuntoa. Voit esimerkiksi:
- viettää aikaa luonnossa tai luontokuvien äärellä, hengittää rauhallisesti, rentoutua
- muistella jotain hyvää kohtaamista tai tilannetta, jossa olet ollut mukana aiheen parissa
- muistaa, että rehelliset kasvatuspyrkimykset voivat tuottaa hedelmää pitkänkin ajan kuluttua, tavoilla, joita kasvattaja ei yleensä koskaan saa itse tietää
- sanoa itsellesi: ”On todella arvokasta, että haluan auttaa toisia ihmisiä ja ekosysteemien hyvinvointia. Vaikka se on joskus vaikeaa, se on hyvin tärkeää. Minulla on oikeus keskeneräisyyteenkin ja saan iloita myös pienistä onnistumisista.”
Jos käytät tehtävää aikuisia kouluttaessasi:
Jos itsereflektiota tehdään koulutuksen osana, on hyvä varata mahdollisuus purkaa ajatuksia yhdessä, kenties ensin parin tai pienryhmän kanssa. Kouluttaja voi myös tuoda esiin resursseja, joiden avulla työtä ja pohdintaa voi jatkaa (tunnetyö-materiaaleja, tietoa koulutuksista tai tapahtumista jne.)
9) Syventävä itsereflektio kasvattajille
Harjoituksen vaikeustaso: haastava
Omakohtainen työskentely tunteiden parissa voi auttaa kasvattajaa ymmärtämään paremmin sekä itseään että muita. Suosittelemme, että ennen tätä tehtävää kasvattaja tekisi perus-itsereflektiotehtävän. Syvemmän itsetutkistelun tekeminen antaa esimerkiksi lisää valmiuksia hyödyntää Keskustelukysymyksiä ympäristötunteista-tehtävää.
Tehtävään on valittu neljä keskeistä globaalikysymyksiin liittyvää tunnetta tai tunnekimppua: 1) ilo ja terve ylpeys, 2) suru, 3) syyllisyys ja riittämättömyys ja 4) suuttumus ja epäreiluuden tunne. Alustukseksi voit halutessasi katsoa videolta ympäristötutkija Panu Pihkalan ajatuksia näihin tunteisiin liittyen.
Alla olevat pohdintakysymykset liittyvät:
– kyseisen tunteen erityispiirteisiin,
– kasvattajan omaan henkilöhistoriaan kyseisen tunteen osalta
– ja oman kasvatustyön suhteen koettuihin tunteisiin.
Voit pohtia kysymyksiä mielessäsi vaikkapa kävelylenkillä tai kirjata ajatuksiasi paperille. Jos on mahdollista järjestää turvallinen ja luottamuksellinen tilanne, monista näistä kysymyksistä voi olla hedelmällistä keskustella myös toisten kasvattajien kanssa.
Ilo ja terve ylpeys
- Saako ilmastokriisin / globaalikriisin keskellä olla iloinen? Miksi / miksei? Tai millä ehdoin?
- Tunnenko itse iloa ilmastotoiminnasta tai ilmasto-opetuksestani? Miksi / miksen? Millainen on yleinen temperamenttini ilon suhteen?
- Mitä yleensä ajattelen ja tunnen aiheesta ilo & kasvatus?
- Mitä tunteita minussa herää, kun joku sanoo, että minulla on täysi oikeus olla terveellä tavalla ylpeä hyvästä työstä? Mikä auttaa tai mikä estää minua tuntemasta tervettä ylpeyttä?
- Millaiset asiat voimauttavat minua globaalikysymysten suhteen?
- Miten voisin lisätä iloa, tervettä ylpeyttä ja voimaantumista oman kasvatustyöni (tai opettajuuteni) suhteen?
Hyviä tehtäviä tähän liittyen: www.luontojatunteet.fi, tehtävät ”Juhlapuhe minulle” ja ”Iltakirja”.
Suru
- Mikä on yleinen historiani surun suhteen? Koenko surua herkästi? Koinko surun tunteita eri tavalla lapsena tai nuorena? Mitä arvelen, millaiset tekijät tai tapahtumat ovat vaikuttaneet omiin käsityksiini surusta?
- Miten ylipäätään asennoidun suruun? Pidänkö surua heikkouden osoituksena? Jos, millä ehdoin? Näenkö surussa voimavaroja tai tarpeellisuutta? Millä tavoin?
- Mitkä ovat itselleni luontevia surun ilmaisemistapoja tai käsittelytapoja? Entä millaiset suremistavat tuntuvat itsestäni vaikeilta tai sellaisilta, että ne eivät oikein sovi minulle? Mitä mahdollisia vahvuuksia ja mitä heikkouksia omissa surutavoissani ja suruasenteissani on?
- Koetko surua globaalikysymysten suhteen? Jos, millaista ja mihin liittyen?
- Olenko jo kokenut menetyksiä ympäristönmuutosten vuoksi? Entä ilmastonmuutoksen vuoksi? Millaisia, ja miten olen reagoinut niihin? Miltä ne ovat tuntuneet? Koenko jonkinlaista ilmastosurua tai ympäristösurua? Jos, millaista? Miten sen eri muodot ilmenevät ja miltä ne tuntuvat?
- Millaisia menetyksiä arvelen tai pelkään kokevani tulevaisuudessa ilmastokriisin/ympäristökriisin vuoksi? Tunnistanko kokevani jonkinlaista ennakoivaa surua tai melankoliaa?
- Olenko koskaan ilmaissut toisille ympäristösurua? Jos, miten? Miten toiset reagoivat? Miltä nuo toisten reaktiot tuntuivat minusta?
- Mitä haluaisin oppia surutaitojen suhteen? Mistä saisin lisätietoa niistä?
- HUOM! Jos pohdinnan tekeminen herätti paljon surua tai levottomuutta, kannattaa esimerkiksi lähteä sen jälkeen ulos kävelylle ja tehdä palauttavia asioita.
Syyllisyys ja riittämättömyyden tunne
- Mitä ajattelen syyllisyydestä? Onko se mielestäni hyvä vai huono tunne? Miksi, tai millä ehdoilla?
- Millainen on yleinen suhteeni syyllisyyteen? Koenko sitä helposti? Jos, millaisten asioiden suhteen? Mitä arvelen, millaiset tekijät ovat vaikuttaneet omaan syyllisyysherkkyyteeni ja käsityksiini syyllisyydestä?
- Koenko itse syyllisyyttä globaaleihin ongelmiin liittyen? Millaista ja mihin liittyen? Vaihteleeko kokemani syyllisyyden määrä ja voimakkuus? Jos, niin millaisten tekijöiden vuoksi?
- Olenko havainnut ympärilläni ilmastosyyllisyyttä tai ilmastohäpeää? Kenellä? Millaista? Mitä seurauksia näillä tunteilla on? Mitä minussa herää, kun huomaan toisten kokevan syyllisyyttä tai häpeää?
- Miten mielestäni vastuu jakautuu globaalikysymysten ja/tai ilmastokriisin suhteen? Kuinka paljon yksilöillä on vastuuta? Kenelle kaikille syyllisyystaakka lankeaa? Mitä seurauksia näistä seikoista on eri ihmisten ja yhteisöjen toiminnan eettiselle arvioinnille? Toisin sanoen, mikä on mielestäni kohtuullinen syyllisyyden määrä yksilölle?
- Koenko riittämättömyyden tunteita globaalikysymysten suhteen? Jos, millaisia, ja kuinka usein? Millainen mielestäni on riittämättömyyden ja syyllisyyden keskinäinen suhde?
- Tuleeko globaalikasvattajan tai ilmastokasvattajan lähtökohtaisesti kokea syyllisyyttä? Miksi / miksi ei? Millaista eettisissä valinnoissa onnistumisen tasoa kasvattajalta vaaditaan, jotta hän voi olla uskottava?
- Mieti jokin tapa, jolla olet kenties liian ankara itsellesi eettisen vastuun suhteen. Mieti jokin tapa, jolla olet kenties liian lepsu itsellesi eettisen vastuun suhteen.
- Millaiset keinot auttavat minua käsittelemään syyllisyyttä ja riittämättömyyttä rakentavasti? Mitä keinoja haluaisin oppia lisää tai toteuttaa useammin?
Suuttumus ja epäreiluuden tunne
- Mikä on yleinen suhteeni suuttumukseen? Miten arvotan suuttumusta tunteena: pidänkö sitä lähtökohtaisesti hyvänä tai huonona tunteena?
- Millainen on historiani suuttumuksen suhteen? Olenko herkkä suuttumaan vai onko suuttuminen minulle harvinaista? Millaisia käytäntöjä lapsuuden perheessäni oli suuttumisen suhteen? Mitä arvelen, millaiset muut tekijät ovat vaikuttaneet asenteeseeni suuttumusta kohtaan?
- Miten käsittelen suuttumustani? Onko minulla joitain tapoja tai keinoja, joita tietoisesti käytän? (Esim. jalan polkeminen, nyrkkeilysäkki, ulos meneminen, mielenhillintä-harjoitukset jne.)
- Minkä verran olen joutunut kärsimään epäoikeudenmukaisuudesta? Millaisesta? Miten reagoin epäoikeudenmukaisuuteen?
- Mitä erilaisia suuttumuksen ja vihan sävyjä hahmotan? Ovatko ne eettisesti arvioituina erilaisia?
- Mitä vahvuuksia ja mitä uhkia näen erilaisissa suuttumuksen/vihan muodoissa?
- Oletko itse koskaan kokenut voimakasta suuttumusta globaalikysymysten suhteen? Jos, miksi, ja millaista?
- Mitä minussa herää, kun kohtaan esimerkiksi nuorten ilmastosuuttumusta?
- Mitä ajattelen epäreiluuden tunteista, joita monet sanovat kokevansa ilmastokriisin vuoksi?
- Herättääkö jokin globaalikasvatukseen ja omaan työhöni liittyvä asia suuttumusta tai turhautumista? Jos, miten käsittelen näitä tunteita?
- Onko jotain, mitä haluaisin oppia suuttumuksen hyvään kanavoimiseen ja käsittelyyn liittyen? Miten voisin edistyä näissä taidoissa?
Tehtävän on laatinut Panu Pihkala ja sitä on hionut Pinja Sipari.
10) Keskustelukysymyksiä ympäristötunteista
Harjoituksen vaikeustaso: sopii jo aihetta pohtineille
Kolmiportaisessa tunteiden kohtaamisen mallissa toinen askel on keskustelumahdollisuuksien tarjoaminen opiskelijoille/osallistujille. Tämä tehtävä tarjoaa ison liudan kysymyksiä keskustelun tueksi. Kysymykset sopivat soveltaen monenlaisille kohderyhmille.
Kysymykset on koottu tähän pdf-tiedostoon. Ne on laadittu ympäristökysymyksiä ajatellen, mutta niitä voi soveltaen käyttää myös muihin globaalikysymyksiin liittyvien tunteiden käsittelyyn. Samalla on hyvä muistaa, että ympäristö- ja ilmastokysymykset nivoutuvat nykyään yhteen lukuisten globaalikysymysten kanssa.
Kysymyslistassa on kysymyksiä 10 eri tunteeseen liittyen. Kuhunkin tunteeseen liittyen on kysymyksiä mm. seuraavista aihepiireistä:
- kyseinen tunne yleensä, ja tunteen ympäristöasioihin/globaalikysymyksiin liittyvät ulottuvuudet
- tunteen erilaiset puolet: millä tavalla se voi olla rakentava ja elämää palveleva? Entä millä tavalla ja missä tilanteissa se voi olla ongelmallinen?
- oma henkilöhistoria ja temperamentti tunteen kannalta ajateltuna
- omat taidot ja asenteet tunnetta kohtaan
- tunteeseen liittyvät asenteet ja normit yhteisöissä, joissa elämme
- ympäristötunteeseen liittyviä erityispiirteitä
- tunteeseen liittyvät käytännöt ja käsittelytavat: onko niitä tarjolla, ja jos, millaisia?
- kehitysideat, joita osallistujissa herää; sekä henkilökohtaisten tunnetaitojen että yhteisöllisten toimenpiteiden suhteen
Näiden aihepiirien hahmottaminen mahdollistaa myös lisäkysymysten kehittämisen. Virikkeenä voi käyttää myös Syvempää itsereflektiota ympäristötunteista –tehtävän monipuolisia pohdintakysymyksiä.
Kysymyslistassa on paljon kysymyksiä. Ohjaajan kannattaa valita niistä tilanteeseen parhaiten sopivat kysymykset. Toisaalta kysymyslistat mahdollistavat pitkätkin sessiot tiettyjen tunteiden parissa. Joidenkin kysymysten jälkeen on kirjattu keskeisiä vastauksia, mutta ne eivät ole kaikenkattavia.
Ohjaajan on tärkeä aina huolehtia siitä, että keskustelut päättyvät tarpeeksi rakentavalla tavalla, esimerkiksi kyseisen tunteen positiivisten puolien käsittelyyn tai niiden kertaamiseen.
Joissain kysymyksissä on viitattu seuraaviin lähteisiin:
- Cacciatore, R. & Karukivi, M. (2014). Mieletön fiilis: Hyvän mielen käsikirja. Helsinki: Tammi.
- Jääskinen, A. (2017a). Mitä sä rageet? Helsinki: Kirjapaja.
- Jääskinen, A. (2017b). Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen. Helsinki: Kirjapaja.
- Pihkala, P. (2019). Mieli maassa? Ympäristötunteet. Helsinki: Kirjapaja.
Tehtävän on laatinut ympäristötutkija ja kouluttaja Panu Pihkala ja sen viimeistelyssä on auttanut ympäristökasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari.
11) Maalaa tunne!
Harjoituksen vaikeustaso: sopii jo aihetta pohtineille
Kun omiin ympäristötunteisiinsa on tutustunut yleisemmmällä tasolla esimerkiksi tunteiden käsitekartta -harjoituksen avulla, voi joihinkin tunteisiin syventyä maalaamalla. Maalaamisessa voi käyttää esimerkiksi pullovärejä, vesivärejä tai akryylivärejä.
Työ aloitetaan siten, että jokainen valitsee sellaisen oman tunteensa, johon haluaa tarkemmin syventyä. Alustusvideo muutamista keskeisistä ilmastotunteista löytyy täältä, mutta jokainen voi valita itselleen kiinnostavan tunteen vapaasti. Seuraavassa on esitetty kaksi mahdollista tehtäväohjetta samasta teemasta.
1) Tunnetta kuvaava maalaus. Maalaa valitsemasi tunne. Voit valita tekniikan vapaasti. Valmis teos voi olla esittävä tai abstrakti. Mieti maalausta suunnitellessasi miltä tunne tuntuu kehossasi. Minkälaiset asiat tuovat tunteen sinussa pintaan? Millaisia ajatuksia tunne sinussa herättää? Millaiset värit, hahmot, muodot tai symbolit kuvaavat tunnettasi?
2) Taideterapeuttinen tunnemaalaus. Taideterapeuttisessa maalaamisessa tärkeintä ei ole lopputulos, vaan itse tekeminen. Tekniikaksi sopii hyvin märkää märälle -tekniikka, jolloin järki ei voi kontrolloida prosessia liikaa. Maalausta ei suunnitella etukäteen, vaan tarkoituksena on antaa tunteen johdattaa maalausprosessia. Maalaamisen kautta tunteesi puhuu sinulle ja voi prosessin myötä myös muuttua.
Rauhoita työskentelytila ja -tilanne. Virittäydy valitsemaasi tunteeseen muistelemalla tunnetta ja siihen liittyviä tilanteita. Kastele paperi ensin vedellä useita kertoja paperin molemmin puolin isolla siveltimellä tai sienellä. Etene maalatessa rauhallisesti. Valitse sinua kutsuvia värejä ja maalaa paperille sellaisia muotoja, jotka siihen sillä hetkellä haluavat syntyä. Mitä valitut muodot ja värit sinussa herättävät? Mistä ne kertovat? Mitä kehossasi, ajatuksissa ja tunteissasi tapahtuu maalatessasi? Käytä maalaamiseen niin paljon aikaa, kuin sitä tarvitset.
Lopuksi voit vielä kirjoittaa paperille millaisia ajatuksia ja tunteita maalaaminen sinussa herätti. Mitä näet paperilla nyt? Miltä työskentely tuntui? Oivalsitko sen avulla jotain uutta? Näetkö maalauksessasi myös muita tunteita tai tunteiden yhdistelmiä kuin sen, jota lähdit maalaamaan?
12) Runo tai laulu omasta ilmastotunteesta
Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso
Tässä harjoituksessa hyödynnetään valmiita runoja ja laulunsanoituksia sekä kirjoittamista väylänä omien tunteiden sanoittamiselle ja ilmaisulle. Runouden assosiatiivinen kieli ja yllättävät yhdistelmät voivat helpottaa vaikeasti sanallistettavien tunteiden ilmaisua. Tämä harjoitus sopii hyvin jatkoharjoitukseksi aiemmin tältä sivulta löytyville ”Tunteiden käsitekartta” -harjoitukselle (2) tai prosessikirjoittamisharjoitukselle (5).
Harjoituksen valmistelu: ohjaaja tulostaa ilmastonmuutokseen ja voimakkaisiin tunteisiin liittyviä runoja ja laulunsanoituksia. Lisäksi tarvitaan tyhjää paperia, saksia, liimaa ja kyniä. (Haluttaessa harjoitus voidaan toteuttaa myös tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmassa, jolloin tulostusta ei tarvita).
HUOM! Tehtävässä hyödynnettäviin teksteihin on hankittu julkaisuoikeus tätä tehtävää varten. Kunnioitathan tekijänoikeuksia, etkä hyödynnä tekstejä muihin tarkoituksiin. Kiitos!
Harjoituksen teon lomassa voit halutessasi kuunnella kappaleita, joiden sanoituksia hyödynnät runossasi. Esimerkiksi Muuan miehen Karhukaiset -kappale löytyy YouTubesta, samoin version Ultra Bran Minä suojelen sinua kaikelta -kappaleesta.
Harjoitus:
1. Mieti ensin, millaisia tunteita ilmastonmuutos sinussa herättää. Tunnetko pelkoa, surua, vihaa tai kenties kiitollisuutta ja rakkautta? Mikä tunne on tällä hetkellä voimakkain tai sinun elämässäsi ajankohtaisin?
2. Valitse oheisista teksteistä 2-3 runoa tai laulua, jotka sopivat yhteen tunteesi kanssa. Mitkä sanat tai rivit erityisesti puhuttelevat sinua? Leikkaa valitsemistasi teksteistä muutamia puhuttelevia rivejä. Liimaa niistä tyhjälle paperille uusi runo tai laulu, joka kertoo sinun ilmastotunteestasi. Voit yhdistellä tekstinpätkiä villisti ja kirjoittaa sekaan myös omia sanojasi.
3. Harjoituksen purkaminen. Lue syntynyt teksti vielä kerran läpi itseksesi. Minkälainen tunnelma tai melodia siinä on? Myös tummilla tunteilla, kuten surulla tai vihalla, voi olla meille tärkeä viesti kerrottavanaan. Mieti, miten tämän tunteen kanssa voisi elää. Voisiko sen kääntää voimaksi?
4. Tekstit voidaan lopuksi lukea ääneen pareittain tai pienryhmissä. Ohjaajan tulee painottaa, että toisten tehtävänä on aktiivinen ja kunnioittava kuuntelu. Tekstin kuuntelemisen jälkeen voidaan pohtia, minkälainen tunne tekstistä välittyy ja miten kyseisen tunteen kanssa voisi elää.
Tekstin voi koota myös pelkästään leikkaamalla ja liimaamalla, joten harjoitus soveltuu myös niille, joille oman tekstin tuottaminen on haasteellista.
Harjoitus on toteutettu yhteistyössä Henna Lainisen kanssa.
13) Toivon merkkejä
Harjoituksen vaikeustaso: helppo
Toivo on on hyvinvointimme ja elämänlaatumme kannalta hyvin tärkeä tunne. Se on myös voima, joka saa meidät toimimaan paremman maailman puolesta sekä taito, jota voidaan opetella. Sen sijaan toivo ei ole vain kevyitä toiveita ja katteetonta optimismia. Toivo liittyy tiukasti yhteen realismin kanssa. Toivossa elävä hyväksyy nykytilanteen sellaisena kuin se on mutta uskoo samalla siihen mahdollisuuteen, että asiat voivat muuttua parempaan.
Toivoa ei voi luoda keskittymällä pelkästään iloon, hyvyytyyn ja positiivisuuteen. Olisi kohdattava myös kehityksen haasteita ja viheliäisiä ongelmia sekä tunnettava niihin liittyviä vaikeita ja ikäviäkin tunteita. Tällaisessa maailmassa me elämme, eikä silmien sulkeminen ongelmilta auta asiaa. Realiteettien hyväksymisen myötä voimme pikkuhiljaa alkaa nähdä myös toivon paikkoja.
Mielen hyvinvoinnin ja toivon kannalta on tärkeää nähdä sekä elämän valo- että varjopuolia. Kannustamme käyttämään tätä harjoitusta jonkin sellaisen tunnetaitoharjoituksen jälkitehtävänä, jossa on käsitelty kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviä tunteita laajemmin. Harjoitus sopii esim. tunteiden käsitekartta-harjoituksen jälkitehtäväksi.
Harjoituksessa kootaan yhteen kestävän kehitykseen kysymyksiin liittyviä ilonaiheita ja toivon merkkejä. Ne voivat olla esimerkiksi omia kokemuksia tai havaintoja itsestä tai lähiympäristöstä tai hyviä uutisia kestävästä kehityksestä Suomessa tai maailmalla. Harjoituksen voi toteuttaa joko yksilötehtävänä tai ryhmätehtävänä. Kannustamme kuitenkin toteuttamaan ainakin osan harjoituksesta yhdessä: kestävän kehityksen haasteet ratkaistaan yhteistyöllä ja myös onnistumisista kannattaa iloita yhdessä. Jaettu ilo on moninkertainen ilo! Yksilöharjoitus voidaan aloittaa kokoamalla toivon merkkejä ensin yhdessä.
Harjoitus voidaan toteuttaa monenlaisilla tekniikoilla, joista aikuinen (opettaja) voi valita tilanteeseen parhaiten sopivan.
1. Kollaasi isolle paperille. Kollaasiin kootaan kuvia ja tekstejä sanomalehdistä ja aikakauslehdistä. Kuvitusta ja tekstejä voi piirtää ja kirjoittaa myös itse. Jos harjoitus toteutetaan ryhmässä, kannattaa paperin olla tosi iso (esim. A1) ja se kannattaa ripustaa koulun seinälle tuomaan toivoa tekijöidensä lisäksi myös ohikulkijoille.
2. Virtuaaliset toivon merkit. Tässä harjoituksessa toivon merkkejä kootaan virtuaaliselle alustalle (esim. Jamboard tai padlet). Merkkejä voidaan kirjoittaa virtuaalisille post-it -lapuille tai mukaan voidaan liittää esimerkiksi kuvakaappauksia uutisotsikoista.
3. Kestävän tulevaisuuden helminauha tai toivon metsä. Tyhjälle paperille piirretään eri kokoisista ja muotoisista helmistä koostuva helminauha tai kymmenistä puista koostuva metsä. Sitten jokaisen helmen tai puun kohdalle kirjoitetaan yksi toivon merkki. Halutessanne voitte myös muodostaa yksittäisistä puista koostuvan suuremman kuvion, esimerkiksi jättimäisen puun.
14) Muita materiaaleja
Myös muut tahot ovat julkaisseet viime aikoina hyviä materiaaleja ympäristötunteiden käsittelyyn:
Luonto ja tunteet -sivustolta löydät ratkaisukeskeistä tietoa ja tehtäviä ympäristöahdistuksesta ja muista tunteista, joita luonnon hätätila aiheuttaa. Sivuston opetusmateriaaleja ja tekstejä saa tekijänoikeuksia kunnioittaen käyttää opetus-, koulutus- ja muissa vastaavissa tarkoituksissa. Projektin on toteuttanut sosiaalipsykologi ja opettaja Leena Koivula työryhmineen.
Taidepolkuja ympäristöempatiaan -menetelmäopas. Sanataide-, kuvataide- ja musiikkikasvatusta yhdistävässä menetelmäoppaassa tunnetut taidekasvattajat Anna Kuoppamäki, Maami Snellman ja Maarit Myllynen antavat käytännön välineitä siihen, kuinka ympäristöön liittyviä teemoja voidaan tarkastella taiteen keinoin. Oppaan voi ladata ilmaiseksi verkossa tai tilata kotiin.
Ilmastonmuutos minussa. Luovan kirjoittamisen opetusmateriaali ympäristökysymysten käsittelyyn nuorten kanssa. Materiaali tarjoaa luovan kirjoittamisen harjoituksia ympäristötunteiden, kestävän tulevaisuuden ja ympäristövaikuttamisen käsittelyyn. Harjoitusten menetelmänä on luova kirjoittaminen, mutta moni niistä sopii hyvin myös muihin oppiaineisiin, kuten maantieteen, biologian, terveystiedon tai tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppitunnille. Materiaali julkaistaan avoimesti verkossa marraskuun 2022 aikana. Sen on toteuttanut taiteilija-tutkija, luovan kirjoittamisen opettaja Henna Laininen / Sanataideyhdistys Yöstäjä.
Rivien välissä. Sanataiteellinen mediakasvatuksen opetusmateriaali yläkouluikäisille sisältää myös tunnetaitojen opiskeluun soveltuvia tehtäviä, mm. Toivotyöpajan ohjeet. Materiaalin ovat toteuttaneet Janette Hannukainen ja Veera Kivijärvi ja sen on julkaissut Kirjan talo (2019).
Pieni opas ympäristötunteisiin. Tietopaketti nuorten kanssa toimiville. Opas tarjoaa eväitä ympäristöahdistuksen ymmärtämiseen ja mielen hyvinvoinnin edistämiseen ympäristökriisin aikakaudella. Opas on suunnattu nuorten ja nuorten aikuisten parissa työskenteleville ammattilaisille ja vapaaehtoisille esimerkiksi nuorisotyössä, toisen asteen oppilaitoksissa tai korkeakouluissa. Pdf-muotoinen opas tarjoaa taustatietoa ympäristötunteista sekä ohjeita harjoituksiin. Opas on osa Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen julkaisuja.
