Agenda 2030 -toimintaohjelman alatavoitteet sisältävät paljon kiinnostavaa lisätietoa kestävästä kehityksestä. Toisinaan tavoitetekstit ovat kuitenkin vaikealukuisia. Ne sisältävät vaikeita asioita ja käsitteitä sekä monimutkaista kieltä.
Tältä sivulta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Sivun otsikossa viitataan selkokieleen, mutta teksti ei ole selkokielen ammattilaisen tarkistamaa. Yksinkertaistetun kielen tarkoituksena on, että yhä useampi suomalainen voi tutustua Agenda-tavoitteisiin. Olemme kuitenkin säilyttäneet tekstissä mm. paljon alkuperäistä termistöä, mikä mahdollistaa monipuolisen kestävän kehityksen käsitteisiin tutustumisen. Tiedoston tulostettava versio löytyy täältä.
Rauhankasvattaja Hanna Niittymäki on mukauttanut tavoitetekstit yksinkertaisemmiksi Toivoa ja toimintaa -hankkeessa vuonna 2024. Alkuperäiset tavoitetekstit löydät täältä klikkaamalla kuvakkeita sivun alareunassa.
HUOM! Tämä sivu toimii tällä hetkellä huonosti puhelimella. Asia korjataan mahdollisimman pian. Elokuun alussa odotettavissa on myös laaja Agenda-tavoitteisiin liittyvä opetusmateriaali, pysy kuulolla!
Mikä on YK ja Agenda 2030?
Yhdistyneet kansakunnat eli lyhennettynä YK on maailman
maiden yhteistyöjärjestö. Se perustettiin toisen maailmansodan
jälkeen 24. lokakuuta vuonna 1945. YK:ssa maiden hallitukset
haluavat edistää rauhaa ja turvallisuutta. YK toimii
oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta.
YK täytti 70 vuotta vuonna 2015. Silloin järjestettiin kokous
New Yorkissa. Siellä maiden edustajat tekivät suunnitelman,
jonka nimeksi tuli Agenda 2030. Agendassa on 17 tavoitetta,
jotka kaikki maailman maat yrittävät saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Jokaisella 17 tavoitteella on monta alatavoitetta.
Lopullisena tavoitteena on, että maapallo säilyy hyvänä asuinpaikkana
sekä ihmisille että muille lajeille.
Tässä on lista 17 tavoitteesta.
Klikkaamalla tavoitetta pääset lukemaan sen selityksen
ja sen alatavoitteet.
Tavoite 1: Ei köyhyyttä
Köyhyys poistetaan maailmasta.
1.1 Ihmistä kutsutaan äärimmäisen köyhäksi,
jos hänellä on vähemmän kuin 1,25 dollaria rahaa päivässä.
Tavoitteena on, ettei kukaan ole niin köyhä.
1.2 Vuoteen 2030 mennessä köyhiä ihmisiä on jokaisessa
maassa ainakin puolet vähemmän kuin aiemmin.
1.3 Jokaisessa maassa pitää olla hyvä sosiaaliturva.
Köyhien ihmisten sairausvakuutusta pitää parantaa.
1.4 Köyhillä ihmisillä pitää olla oikeus peruspalveluihin,
omaisuuden omistamiseen, perinnön saamiseen,
teknologian käyttämiseen ja rahoituspalveluihin.
1.5 Pitää huolehtia siitä, että köyhemmät ihmiset selviytyvät
yllättävistä asioista, kuten säätilan ääri-ilmiöistä,
taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä tuhoista
ja katastrofeista.
1.a Rikkaammat maat antavat rahaa ja muuta tukea
köyhemmille maille. Niillä rahoilla köyhemmät maat
voivat toteuttaa köyhyyttä vähentävää toimintaa.
1.b Eri alueilla ja eri maissa tehdään järkeviä suunnitelmia
köyhyyden vähentämiseksi. Suunnitelmissa otetaan huomioon
sukupuolten tasa-arvo. Köyhyyden vähentämiseen
käytetään tarpeeksi rahaa.
Tavoite 2. Ei nälkää
Maailmassa ei ole nälkäisiä ihmisiä.
Turvallista ruokaa on kaikille.
Terveellistä ruokaa on kaikille.
Maatalous on ympäristöä suojelevaa.
2.1 Kaikissa maissa täytyy varmistaa, että kaikki ihmiset
saavat ympäri vuoden riittävästi terveellistä ruokaa.
2.2 Alle 5-vuotiaiden kasvu ei saa hidastua aliravitsemuksen takia.
Murrosikäisten tyttöjen, raskaana olevien ja imettävien naisten
ja vanhusten pitää saada tarpeeksi terveellistä ruokaa.
2.3 Maatalouden pitää tuottaa kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin.
Pienviljelijöillä, naisilla, alkuperäiskansoilla, paimentolaisilla
ja kalastajilla on tasa-arvoinen oikeus maahan.
Heillä on tietoa, rahoitusmahdollisuuksia ja tarvikkeita.
Heillä pitää olla mahdollisuus tehdä muutakin kuin maataloustyötä.
2.4 Ruokaa pitää tuottaa mahdollisimman paljon.
Maatalouden pitää suojella ympäristöä mahdollisimman hyvin.
Maataloudessa pitää ottaa huomioon sääolot kuten kuivuus,
tulvat ja muut tuhot. Maataloudessa yritetään parantaa maaperän laatua.
2.5 Siementen, viljelykasvien ja tuotantoeläinten
monimuotoisuus säilytetään. Kaikkiin maihin perustetaan siemenpankkeja
ja kasvipankkeja. Niissä säilytetään perinnetietoja
ja edistetään oikeudenmukaista maataloutta maiden välillä.
2.a Maiden pitää tehostaa yhteistyötä. Yhdessä pitää kehittää teknologiaa,
parantaa maaseudun palveluita ja perustaa geenipankkeja
kasveille ja tuotantoeläimille. Köyhien maiden maatalouden
tuottavuutta pitää parantaa.
2.b Maatalousmarkkinoihin liittyvät
kansainvälisen kaupan rajoitukset
ja epäoikeudenmukaisuudet pitää poistaa.
Esimerkiksi vientituet voivat olla epäoikeudenmukaisia.
2.c Elintarvikkeiden hinnat eivät saa vaihdella yhtäkkiä ja rajusti.
Siksi pitää olla elintarvikevarastoja, joiden sisällöstä kerrotaan avoimesti.
Lisäksi raaka-ainemarkkinoista pitää huolehtia hyvin ja oikeudenmukaisesti.
Tavoite 3. Terveyttä ja hyvinvointia
Kaikki ihmiset voivat hyvin ja ovat terveitä.
3.1 Äitiyskuolemat vähenevät vuoteen 2030 mennessä.
100 000 elävänä syntyneen vauvan äideistä kuolee vähemmän kuin 70.
3.2 Vastasyntyneitä ja alle 5-vuotiaita lapsia ei saa kuolla,
jos sen voi ehkäistä. Tavoite on, että 1000 elävänä syntyneestä lapsesta
alle 12 kuolee vastasyntyneinä, ja enintään 25 kuolee ennen 5 vuoden ikää.
3.3. Vuoteen 2030 mennessä AIDS-, tuberkuloosi ja
malariaepidemiat loppuvat. Trooppiset taudit ja hepatiitti eivät enää leviä.
3.4 Tarttumattomien tautien aiheuttamat kuolemat
vähenevät noin 30 prosenttia.
Sekä kehon sairauksia että mielen terveyttä pitää hoitaa.
Se vähentää kuolemia.
3.5 Huumeiden ja alkoholin väärinkäyttöä pitää ennaltaehkäistä.
Jos väärinkäyttöä on, siihen pitää puuttua,
ja väärinkäyttäjien pitää saada hoitoa.
3.6 Vuoteen 2020 mennessä liikenneonnettomuuksista johtuvia kuolemia
ja vammautumisia pitää olla puolet vähemmän kuin aikaisemmin.
3.7 Kaikkien pitää saada seksuaaliterveyteen
ja perhesuunnitteluun liittyviä palveluita.
Kansallisten toimintaohjelmien pitää sisältää tiedotusta
ja koulutusta lisääntymisterveydestä.
3.8 Kaikkien pitää päästä laadukkaaseen, edulliseen
ja turvalliseen terveydenhoitoon.
Kaikkien pitää saada itselleen välttämättömät
lääkkeet ja rokotukset edullisesti.
3.9 Vaarallisista kemikaaleista sekä ilman, veden
ja maaperän saastumisesta johtuvia kuolemia
ja sairauksia pitää vähentää todella paljon.
3.a Maailman terveysjärjestön (WHO) sopimusta
tupakoinnin torjunnasta pitää noudattaa.
3.b Etenkin köyhissä maissa pitää tehdä lääketieteellistä tutkimusta
lääkkeiden ja rokotusten kehittämiseksi.
Ihmisten pitää saada edullisesti välttämättömät lääkkeet ja rokotteet.
TRIPS-sopimus ja Dohan julistus määräävät, että köyhimpien maiden pitää
saada hyödyntää tekijänoikeuksiaan,
jotka liittyvät kansanterveyden turvaamiseen.
3.c Köyhemmissä maissa ja pienissä saarivaltioissa pitää lisätä
paljon rahoitusta terveyden edistämiseen
ja terveydenhuollon henkilökunnan palkkaamiseen ja kouluttamiseen.
3.d Kaikissa maissa pitää varoittaa kansalaisia terveysriskeistä.
Terveysriskejä pitää vähentää ja hallita.
Tavoite 4. Hyvä koulutus
Kaikki pääsevät lapsena kouluun.
Myös aikuisena saa opiskella.
4.1 Vuoteen 2030 mennessä kaikki maailman ihmiset saavat opiskella ilmaiseksi
peruskoulussa ja sen jälkeen keskiasteen koulussa.
Kouluissa opetetaan ihmisille tärkeitä asioita.
4.2 Vuoteen 2030 mennessä kaikkien lasten pitää saada hyvää varhaiskasvatusta
ja esiopetusta ennen koulua.
4.3 Vuoteen 2030 mennessä kaikkien ihmisten pitää päästä
edulliseen ja hyvään tekniseen koulutukseen,
ammatilliseen koulutukseen tai korkeakoulukoulutukseen.
4.4 Vuonna 2030 pitää olla paljon entistä enemmän ihmisiä,
joilla on hyvät tiedot ja taidot työelämästä ja hyvää ammatillista osaamista.
Myös taitavia yrittäjiä pitää olla enemmän.
4.5 Eri sukupuolia pitää kohdella tasa-arvoisesti koulutuksessa.
Heikommassa asemassa oleville ihmisille, kuten vammaisille,
alkuperäiskansojen jäsenille ja köyhille pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus
koulutukseen ja ammatteihin valmistumiseen.
4.6 Vuoteen 2030 mennessä kaikki nuoret ja suurin osa maailman aikuisista
osaa lukea ja laskea.
4.7 Vuoteen 2030 mennessä kaikille maailman ihmisille opetetaan tietoja ja taitoja
kestävästä kehityksestä. Kaikille opetetaan ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa
ja kestäviä elämäntapoja. Kaikille opetetaan rauhaa ja väkivallattomuuden kulttuuria,
maailmankansalaisuutta ja kulttuurien monimuotoisuutta.
Kaikkia kulttuureja arvostetaan.
4.a Kouluja ja oppilaitoksia rakennetaan ja uudistetaan kaikille sopiviksi.
Suunnittelussa pitää ottaa huomioon vammaiset ja sukupuolten tasa-arvo.
Oppimisympäristöjen pitää olla turvallisia, väkivallattomia ja tehokkaita.
Oppijoiden pitää pystyä osallistumaan kaikkeen tasa-arvoisesti.
4.b Köyhimpien maiden, pienten saarivaltioiden ja Afrikan maiden asukkaille
pitää lisätä erilaisia stipendejä, jotta heillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet
hakeutua korkeakouluihin ja olla mukana teknologian ja tieteen kehittämisessä
asuinmaassaan ja muissa maissa.
4.c Vuoteen 2030 mennessä köyhemmissä maissa ja pienissä saarivaltioissa
pitää olla paljon enemmän päteviä opettajia kuin nyt.
Opettajien koulutuksessa pitää tehdä kansainvälistä yhteistyötä.
Tavoite 5. Sukupuolten tasa-arvo
Sukupuolet ovat tasa-arvoisia.
Tyttöjen ja naisten oikeuksia parannetaan.
5.1 Naisia ja tyttöjä ei enää syrjitä missään.
5.2 Naisiin ja tyttöihin ei saa kohdistua väkivaltaa
julkisesti eikä yksityisesti. Ihmiskauppa ja seksuaalinen
hyväksikäyttö ja muunlainen hyväksikäyttö loppuu.
5.3 Lapsena ei saa mennä naimisiin.
Ketään ei saa pakottaa naimisiin koskaan.
Naisten sukupuolielimiä ei saa silpoa.
5.4 Valtioiden ja ihmisten pitää ymmärtää,
että palkaton kotityö ja hoitotyö on myös arvokasta työtä.
Niiden tekijöillä pitää olla sosiaaliturva ja muita palveluita.
Kotiin ja perheeseen liittyviä töitä pitää jakaa
miehille ja naisille eri maiden tapojen mukaan.
5.5 Naisten pitää saada osallistua ja toimia myös johtajina
kaikessa päätöksenteossa, politiikassa, rahataloudessa
ja julkisessa elämässä.
5.6 Kaikilla ihmisillä pitää olla pääsy seksuaaliterveyden palveluihin
ja oikeus suunnitella lisääntyminen eli se kuinka paljon lapsia saa.
Tästä on sovittu tarkemmin Pekingin toimintaohjelmassa vuonna 1995.
5.a Kaikissa maissa pitää tehdä sellaisia uudistuksia,
että naisten asema paranee. Naisilla pitää olla oikeus omistaa
ja hallita omaisuutta sekä saada rahoituspalveluita.
Naisilla pitää olla oikeus perintöön
ja luonnonvaroihin maan lakien mukaan.
5.b Tietotekniikkaa ja viestintäteknologiaa pitää kehittää,
niin että se edistää naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia.
5.c Pitää vahvistaa järkeviä tapoja ja lainsäädäntöä,
jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa
kaikkien maiden kaikissa toiminnoissa.
Tavoite 6. Kaikilla on puhdasta vettä,
hyvät vessat ja peseytymispaikat.
Pitää varmistaa, että kaikilla maailman ihmisillä
on saatavilla puhdasta vettä ja hyvä sanitaatio.
6.1 Vuoteen 2030 mennessä kaikilla pitää olla puhdasta
ja halpaa juomavettä käytössä.
6.2 Vuoteen 2030 mennessä kaikilla pitää olla käytössä
puhtaat vessat ja peseytymispaikat.
Ei saa olla enää pelkkiä avokäymälöitä.
Erityisesti pitää kiinnittää huomiota naisten, tyttöjen ja
köyhien ihmisten vessatiloihin ja mahdollisuuksiin peseytyä.
6.3 Vuoteen 2030 mennessä vesien saastumista pitää vähentää.
Kaatopaikat pitää lopettaa.
Vaarallisia kemikaaleja ja muita aineita ei saa päästää vesiin.
Puhdistamatonta jätevettä pitää olla puolet aiempaa vähemmän.
Vettä pitää kierrättää ja käyttää uudelleen turvallisesti.
6.4 Vuoteen 2030 mennessä vedenkäyttöä pitää tehostaa kaikkialla.
Makeaa vettä pitää olla riittävästi.
Vesipulasta kärsiviä ihmisiä pitää olla
huomattavasti aiempaa vähemmän.
6.5 Vesivarojen hallinnassa pitää tehdä kansainvälistä yhteistyötä.
Jokaisessa maassa vesivarojen hallinnan pitää olla
hyvin suunniteltua ja oikeudenmukaista.
6.6 Vesistöjä ja niiden ekosysteemejä pitää suojella.
Niitä pitää myös palauttaa luonnontilaan eli ennallistaa.
Vettä on esimerkiksi vuorilla, metsissä, kosteikoissa, joissa, pohjavesissä ja järvissä.
6.a Kansainvälistä yhteistyötä pitää lisätä, jotta köyhimpiä maita voidaan tukea
veteen ja puhtaanapitoon liittyvässä toiminnassa.
Tällaista toimintaa voi olla veden talteen ottaminen, suolan poistaminen vedestä,
vedenkulutuksen tehostaminen, jätevesien puhdistaminen
ja veden kierrättämiseen liittyvä tekniikka.
6.b Ihmisten pitää saada osallistua omilla asuinalueillaan vesistöjen
hallintaan ja puhtaana pitämisen kehittämiseen.
Tavoite 7. Edullista ja puhdasta energiaa.
Kaikilla on käytössä edullista
ja ympäristöä suojelevaa energiaa.
7.1 Vuoteen 2030 mennessä kaikilla maailman ihmisillä pitää olla käytettävissä
edullista, luotettavaa ja nykyaikaista energiaa.
7.2 Vuoteen 2030 mennessä uusiutuvaa energiaa pitää käyttää
paljon enemmän verrattuna uusiutumattomaan energiaan.
7.3 Kaikkialla maailmassa energiatehokkuutta pitää parantaa
kaksi kertaa nopeammin vuoteen 2030 mennessä.
7.a Energian käyttöön liittyvän kansainvälisen yhteistyön pitää parantua.
Pitää olla mahdollista tutkia puhdasta energiaa ja teknologiaa
ja uusiutuvan energian käyttöä. Fossiilisia polttoaineita pitää käyttää
sellaisella teknologialla, joka ei aiheuta paljoa päästöjä.
Rahaa pitää käyttää sellaisen teknologian kehittämiseen,
joka edistää puhtaampaa energiaa.
7.b Köyhimmissä maissa ja pienissä köyhissä saarivaltioissa ja köyhissä sisämaavaltioissa
pitää saada käyttöön uusia tekniikoita ja kestäviä energiapalveluita.
Tavoite 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kaikkien pitää päästä töihin, joissa on hyvät työolosuhteet.
Talous kasvaa ja talouskasvun pitää hyödyttää kaikkia.
Talouden pitää kasvaa kestävästi.
8.1 Kaikkien ihmisten taloudellisen tilanteen pitää parantua.
Köyhimpien maiden bruttokansantuote kasvaa vähintään 7 % vuodessa.
8.2 Maiden talous kasvaa siten, että teknologiaa uudistetaan,
tehdään uusia keksintöjä ja panostetaan sellaisiin aloihin,
joissa voi työskennellä paljon ihmisiä.
8.3 Pitää edistää yrittäjyyttä, luovuutta ja uusia keksintöjä.
Pitää kannustaa kansalaisia perustamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Yritysten perustamiseen pitää olla saatavilla rahoitusta.
Pitää edistää hyvien työpaikkojen ja työtehtävien lisääntymistä.
8.4 Vuoteen 2030 mennessä maapallon resurssien käytön pitää olla järkevää.
Talouskasvu ei saa johtaa ympäristön pilaantumiseen.
Talouden pitää kasvaa niin, että ympäristö säilyy hyvänä.
Rikkaimpien maiden pitää toimia esimerkillisesti.
8.5 Vuoteen 2030 mennessä kaikilla pitää olla
mahdollisuus tehdä tuottavaa ja mielekästä työtä.
Myös nuorten ja vammaisten pitää työllistyä.
Jokaisessa maassa pitää olla palkkatasa-arvo
eli samasta työstä pitää maksaa kaikille sama palkka.
8.6 Vuoteen 2030 mennessä pitää olla
paljon nykyistä enemmän nuoria,
jotka käyvät töissä tai opiskelevat.
8.7 Kaikissa valtioissa pitää välittömästi
ja tehokkaasti poistaa seuraavat asiat:
pakkotyö, moderni orjuus, ihmiskauppa,
lapsityön pahimmat muodot kuten lapsisotilaat.
Kaikki lapsityö pitää lopettaa vuoteen 2025 mennessä.
8.8 Kaikkialla pitää huolehtia työntekijöiden oikeuksista.
Kaikilla työntekijöillä pitää olla turvallinen työpaikka.
Myös siirtotyöläisillä, naisilla ja epävarmoissa työpaikoissa
työskentelevillä pitää olla hyvät työolosuhteet.
8.9 Matkailun pitää luoda työpaikkoja,
edistää paikallista kulttuuria ja paikallisten tuotteiden myyntiä.
Matkailun pitää olla kestävää eli
se ei saa tuhota luonnonympäristöjä eikä kulttuuriympäristöjä.
8.10 Valtioiden pitää tukea kotimaisia pankkeja ja vakuutusyhtiöitä.
Kaikkien pitää voida saada rahoitusta ja vakuutuksia.
8.a Köyhille valtioille annettavan kehitysavun
pitää tukea köyhien maiden kaupankäyntiä.
8.b Valtioiden pitää vuoteen 2020 mennessä ottaa käyttöön
maailmanlaajuinen suunnitelma nuorten työllistämiseksi.
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kansainvälinen
työllisyyssopimus pitää toteuttaa.
Tavoite 9. Kestävää teollisuutta,
innovaatioita ja infrastruktuureja
Ihmisten elinpaikat on hyvin järjestetty.
Teollisuus ja uudet keksinnöt ovat ympäristöä suojelevia.
9.1 Valtioissa pitää kehittää laadukkaita, luotettavia ja kestäviä
perusrakenteita eli infrastruktuuria.
Yhteiskunnan teknisten ja sosiaalisten palveluiden pitää olla kaikkien saatavilla
ja niiden pitää edistää ihmisten hyvinvointia.
9.2 Vuoteen 2030 mennessä teollisuuden pitää olla ympäristöä suojelevaa.
Ihmisten pitää työllistyä entistä enemmän teollisuuteen.
Köyhissä maissa teollisuuden osuus valtion bruttokansantuotteesta
pitää olla kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin.
9.3 Varsinkin köyhemmissä maissa
pienten teollisuusyritysten toimintaa pitää tukea.
Pienten teollisuusyritysten pitää saada edullisesti lainoja.
Köyhien maiden yrittäjät eivät saa jäädä pelkästään
raaka-aineiden tuottajiksi, joista rikkaat maat hyötyvät.
9.4 Jokaisessa valtiossa pitää lisätä puhdasta
ja ympäristöystävällistä tuotantoa ja teknologiaa.
Yhteiskunnan perusrakenteita pitää uudistaa
kestävän kehityksen mukaisiksi.
9.5 Kaikissa maissa pitää lisätä teollisuuteen liittyvää
tieteellistä tutkimusta. Tutkimus- ja kehitystyöhön pitää lisätä
valtioiden rahoitusta ja yksityistä rahoitusta.
9.a Köyhimmissä maissa pitää kehittää perusrakenteita
kestävämmiksi ja joustavammiksi.
Kehittämiseen pitää tarjota rahoitusta ja teknistä tukea.
9.b Rikkaampien maiden pitää tukea köyhempien maiden
omaa teknologian kehittämistä, tutkimista ja keksintöjä.
9.c Vuoteen 2020 mennessä myös kaikilla köyhimpien maiden asukkailla
pitää olla käytössään edullinen internet.
Tietotekniikkaa ja viestinteknologiaa
pitää olla kaikkien saatavilla tasa-arvoisesti.
Tavoite 10. Eriarvoisuuden vähentäminen
Ihmiset ovat tasa-arvoisia samassa maassa asuvien
ja eri maissa asuvien ihmisten kanssa.
10.1 Vuoteen 2030 mennessä jokaisen maan köyhimmän 40%
tulojen pitää kasvaa enemmän kuin
sen maan ihmisten tulojen kasvun keskiarvo on.
10.2 Jokaisen ihmisen pitää voida osallistua sosiaaliseen elämään,
talouselämään ja politiikkaan. Ikä, sukupuoli, vammaisuus, ihonväri, alkuperä,
uskonto tai taloudellinen tilanne
ei saa vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin osallistua.
10.3 Missään maassa ei saa olla lakeja tai käytäntöjä,
jotka mahdollistavat jonkun ihmisen syrjimisen.
Kaikissa maissa pitää edistää lakeja ja toimintatapoja,
jotka vähentävät syrjintää.
10.4 Palkkoja, sosiaaliturvaa ja rahoituksia pitää parantaa niin,
että ne edistävät tasa-arvoa.
10.5 Kansainvälisiä yrityksiä ja rahoitusmarkkinoita
pitää valvoa ja niille pitää olla sääntöjä.
10.6 Köyhimpien maiden pitää olla paremmin edustettuna
kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla ja niiden säätelyssä.
10.7 Ihmisten pitää voida turvallisesti elää siirtolaisina eri maissa.
Siirtolaispolitiikan pitää olla hyvin suunniteltua
ja hyvin hallinnoitua jokaisessa maassa.
10.a Kaikkein köyhimpiä maita varten on käytössä erityiskohtelu,
josta on sovittu Maailman kauppajärjestössä (WTO).
10.b Afrikan maille, pienille köyhimmille saarivaltioille ja
pienille köyhille sisämaavaltioille pitää antaa kehitysapua
ja siirtää niille rahaa. Nämä maat saavat käyttää avun ja rahat
omien kansallisten suunnitelmiensa mukaisesti.
10.c Vuoteen 2030 mennessä maahanmuuttajien tekemien
rahalähetysten käsittelykulut pitää pienentää alle 3 prosenttiin.
Sellaiset rahanlähetyskanavat,
jotka veloittavat yli 5% kuluja pitää poistaa.
Tavoite 11. Kestävät kaupungit
ja yhteisöt
Kaupungit, kylät ja muut asuinpaikat
ovat turvallisia ja ympäristöä suojelevia.
11.1 Kaikilla pitää olla vuoteen 2030 mennessä
turvallinen ja edullinen asunto ja peruspalvelut.
Slummialueita pitää parantaa.
11.2 Liikenne pitää järjestää hyvin vuoteen 2030 mennessä.
Liikkumisen pitää olla turvallista, edullista ja luotettavaa.
Julkista liikennettä pitää lisätä.
Liikennesuunnittelussa pitää huomioida erityisesti
köyhät, naiset, lapset, vammaiset ja vanhukset.
11.3 Kaupungeissa elämisen pitää olla paljon aiempaa kestävämpää
eli ympäristöä suojelevaa vuoteen 2030 mennessä.
Kaupunkien asukkailla pitää olla mahdollisuus osallistua
kaupunkielämän ja asumisen suunnitteluun ja hallinnointiin.
11.4 Maailman kulttuuriperintöä ja luonnonperintöä
pitää suojella tehokkailla hankkeilla.
11.5 Katastrofien aiheuttamia kuolemia pitää olla paljon vähemmän
vuoteen 2030 mennessä. Katastrofit eivät saa aiheuttaa köyhille
suuria taloudellisia tappioita.
11.6 Kaupungit eivät saa pilata ympäristöä.
Kaupunkien ilmanlaatua ja jätteiden käsittelyä pitää parantaa.
11.7 Kaikkien pitää päästä turvallisiin, vihreisiin, osallistaviin
ja julkisiin tiloihin vapaasti
– myös naisten, lasten, vanhusten ja vammaisten.
11.a Kaikkialla pitää olla kansallisia ja alueellisia kehityssuunnitelmia
kaupunkien ja maaseudun hyvästä yhteistyöstä.
Suunnitelmat voivat liittyä talouteen,
sosiaalisiin asioihin tai luonnonympäristöön.
11.b Vuoteen 2020 mennessä pitää olla
paljon enemmän kaupunkeja ja asuinyhdyskuntia,
joilla on tehokkaat toimintasuunnitelmat.
Näissä suunnitelmissa otetaan huomioon muun muassa
asukkaiden osallistaminen, luonnonvarojen järkevä käyttö,
ilmastonmuutoksen vaikutusten lievittäminen,
ilmastonmuutokseen sopeutuminen, katastrofeista selviytyminen,
katastrofiriskien vähentäminen.
11.c Köyhimmille maille pitää antaa rahallista ja teknistä tukea
kestävistä ja paikallisista materiaaleista tehtävään rakentamiseen.
Tavoite 12. Vastuullista kuluttamista
Ihmiset käyttävät ja valmistavat
tuotteita niin, että ympäristö ei vahingoitu.
12.1 Kaikissa maissa pitää aloittaa 10-vuotissuunnitelma,
joka edistää kestävää kulutusta ja tuotantoa. Rikkailla mailla
on johtamisvastuu ja köyhemmät maat toimivat niin hyvin kuin pystyvät.
12.2 Vuoteen 2030 mennessä luonnonvaroja
pitää käyttää kestävästi ja tehokkaasti.
12.3 Ruokajätettä pitää syntyä puolet vähemmän
vuonna 2030 kuin vuonna 2015.
Myös ruokahävikkiä eli hukkaan menevää ruokaa
pitää vähentää tuotannossa, jakelussa ja sadonkorjuussa.
12.4 Kemikaalien ja jätteiden käsittely
pitää hoitaa kansainvälisesti sovituilla tavoilla
vuoteen 2020 mennessä. Kemikaaleja ja jätteitä
ei saa laittaa ilmaan, veteen tai maahan ilman käsittelyä.
Niiden haitalliset vaikutukset pitää minimoida.
12.5 Jätteitä pitää syntyä paljon vähemmän kuin aiemmin.
Niiden syntymistä vähennetään kierrätyksen ja uudelleenkäytön avulla.
12.6 Suuria ja kansainvälisiä yhtiöitä kannustetaan
toimimaan kestävästi ympäristöä suojellen
ja kertomaan avoimesti vastuullisuudestaan.
12.7 Valtioiden, kaupunkien ja kuntien omien hankintojen
pitää olla mahdollisimman kestäviä.
Kestävyyttä edistetään kansallisten lakien mukaisesti.
12.8 Kaikkien ihmisten pitää tietää kestävästä kehityksestä
ja luontoa suojelevasta elämäntavasta vuoteen 2020 mennessä.
12.a Köyhempiä maita pitää auttaa kehittämään tutkimusta ja teknologiaa,
joka auttaa niitä siirtymään kestävämpään kuluttamiseen ja tuotantoon.
12.b Kaikkialla pitää valvoa, millaisia työpaikkoja syntyy
ja miten paikallisia kulttuureja ja tuotteita
edistetään kestävällä matkailulla.
12.c Fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei saa tukea.
Verotusta pitää uudistaa niin, että se kannustaa kestäviin valintoihin.
Pitää kuitenkin huomioida köyhempien maiden tarpeet ja tilanne.
Niiden kehitystä ei saa haitata.
Tavoite 13. Ilmastotekoja
Kaikki estävät ilmastonmuutosta.
Kaikkien pitää toimia kiireesti ilmastonmuutosta
ja sen vaikutuksia vastaan.
13.1 Kaikilla mailla pitää olla keinoja sopeutua
ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin.
13.2 Kaikkien maiden kansallisessa politiikassa ja suunnitelmissa
pitää huomioida ilmastonmuutos ja sen vaatimat toimenpiteet.
13.3 Ihmisten pitää saada koulutusta ja tietoja seuraavista asioista:
ilmastonmuutoksen hidastaminen,
ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
ilmastonmuutoksen vaikutusten lievittäminen
ja ennakkovaroitukset.
13.a Vuosittain pitää käyttää 100 miljardia dollaria
köyhimpien maiden ilmastotoimiin vuoteen 2020 mennessä.
Tätä ilmastorahastoa pitää käyttää niin,
että rahojen käyttötavoista kerrotaan avoimesti.
13.b Ilmastonmuutokseen liittyvää suunnittelua
ja hallintaa pitää edistää erityisesti köyhimmissä maissa ja
pienissä köyhissä saarivaltioissa. Ilmastotyössä pitää huomioida
naiset, nuoret, paikalliset sekä marginalisoituneet yhteisöt.
Tavoite 14. Vedenalainen elämä
Meriä ja niiden luonnonvaroja suojellaan
ja käytetään kestävästi.
14.1 Merien saastuttamista pitää ehkäistä
ja vähentää todella paljon vuoteen 2025 mennessä.
Erityisesti pitää ehkäistä sitä,
miten maalla toimiminen saastuttaa vesiä.
Vesiin ei saa päätyä jätteitä ja ravinteita.
14.2 Merien ja rannikkoalueiden ekosysteemejä pitää
suojella ja hallita kestävästi vuoteen 2020 mennessä.
Ekosysteemien kantokykyä pitää vahvistaa ja niitä pitää ennallistaa.
Tavoitteena on, että meret ja rannikot olisivat terveitä ja tuottavia alueita.
14.3 Merien happamoitumista pitää minimoida ja torjua.
Sitä varten pitää tehdä tieteellistä yhteistyötä.
14.4 Kalastusta pitää alkaa säännellä tehokkaasti vuoteen 2020 mennessä.
Liikakalastus, laiton kalastus, raportoimaton kalastus
ja tuhoisat kalastustavat pitää lopettaa.
Kalakannat pitää palauttaa sellaiselle tasolle,
jolla voidaan taata kestävä tuotto.
Kalakantojen palautustyön pitää perustua
tieteelliseen tutkimukseen.
14.5 Vähintään 10% rannikkoalueista ja meristä pitää olla suojelualueita
vuoteen 2020 mennessä. Suojelusta päätetään kansallisten
ja kansainvälisten lakien ja tutkimusten perusteella.
14.6 Sellaisia kalastustukia, jotka edistävät liikakalastusta
tai muita kohdassa 14.4. mainittuja kalastuksen haittoja
ei saa olla voimassa vuoteen 2020 mennessä.
Pitää kuitenkin huomioida köyhempien maiden erityisasema.
14.7 Pienten köyhien saarivaltioiden ja muiden köyhien maiden
pitää saada taloudellista hyötyä kestävästä merien käytöstä.
Esimerkiksi kestävämmäksi muutetusta kalastuksesta,
vesiviljelystä ja matkailusta.
14.a Kaikenlaista merien tutkimusta pitää lisätä.
Tutkimustiedon pohjalta merien tilaa
ja monimuotoisuutta pitää parantaa,
niin että siitä hyötyvät erityisesti
pienet köyhät saarivaltiot ja muut köyhät maat.
14.b Pieniä määriä kalastavilla kalastajilla pitää olla mahdollisuus
käyttää itse merten antimia ja päästä mukaan merimarkkinoille.
14.c YK:n merioikeusyleissopimus pitää panna täytäntöön.
Siinä säädetään luonnonvarojen suojelusta ja kestävästä käytöstä.
Tavoite 15. Maanpäällinen elämä
Maa-alueita käytetään niitä suojellen.
Maa-alueita yritetään palauttaa sellaisiksi kuin ne olivat ennen.
15.1 Pitää suojella ja palauttaa ennalleen
sisämaassa sijaitsevia ekosysteemejä
eli metsiä, kosteikkoja, vuoria ja kuivan maan alueita
vuoteen 2020 mennessä. Niitä pitää käyttää kestävällä tavalla
kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
15.2 Metsien hoito pitää muuttaa kestäväksi,
metsäkato pitää pysäyttää, turmeltuneita metsiä pitää ennallistaa
ja metsäalueita lisätä kaikkialla maailmassa vuoteen 2020 mennessä .
15.3 Maa-alueiden aavikoitumista pitää torjua.
Pilaantunut maaperä pitää palauttaa entiselleen
esimerkiksi alueilla, joilla on ollut kuivuutta ja tulvia.
Maaperän pilaantumista ei saisi enää tapahtua.
15.4 Vuorien ekosysteemejä pitää suojella tehokkaasti.
Vuorien biologinen monimuotoisuus pitää säilyttää.
Ihminen voi hyödyntää vuoria kestävällä tavalla.
15.5 Maa-alueet vaativat kiireellisiä toimia
vuoteen 2020 mennessä seuraavissa asioissa:
lajien elinympäristöjä pitää suojella,
lajikato pitää pysäyttää,
uhanalaisia lajeja pitää suojella ja sukupuutot estää.
15.6 Geeniresursseja pitää hyödyntää
oikeudenmukaisesti ja kansainvälisesti sovituilla tavoilla.
15.7 Suojeltujen kasvien ja eläinten salametsästys ja salakauppa
pitää kiireesti pysäyttää. Laittomien villieläinperäisten
tuotteiden kysyntään ja tarjontaan pitää puuttua.
15.8 Pitää olla käytössä tehokkaita menetelmiä,
joilla estetään haitallisten vieraslajien leviäminen
vuoteen 2020 mennessä. Vieraslajit
eivät saisi vaikuttaa maa- ja vesiekosysteemeihin.
Lajien määrä pitää pitää kurissa.
15.9 Kaikkien maiden kansallisissa suunnitelmissa pitää olla huomioituna
luonnon monimuotoisuuden arvostaminen ja ekosysteemien suojelu
vuoteen 2020 mennessä. Näiden arvojen pitää näkyä myös
sellaisissa suunnitelmissa, joiden tavoitteena on köyhyyden vähentäminen.
15.a Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun
pitää ohjata paljon enemmän rahaa kuin aiemmin.
15.b Kestävään metsänhoitoon pitää lisätä
monipuolisia resursseja ja rahoitusta.
Köyhemmille maille pitää luoda kannustimia
eli palkita kestävästä metsänhoidosta
ja metsien suojelusta sekä metsäalueiden lisäämisestä.
15.c Suojeltujen lajien salametsästyksen
ja salakaupan torjumiseen pitää lisätä rahoitusta.
Yksi tapa on parantaa ihmisten mahdollisuuksia
hankkia elantonsa kestävällä tavalla.
Tavoite 16. Rauha, oikeus ja hyvä hallinto
Kaikissa maissa yritetään elää rauhassa.
Maat huolehtivat siitä, että niissä on hyvät oikeuspalvelut.
Erilaisten instituutioiden pitää olla vastuullisia ja tehokkaita.
16.1 Kaikkia väkivallan muotoja ja niihin liittyviä kuolemantapauksia
pitää vähentää kaikkialla todella paljon.
16.2 Lapsiin kohdistuva pahoinpitely, hyväksikäyttö, ihmiskauppa,
kiduttaminen ja kaikki väkivallan muodot pitää lopettaa.
16.3 Kaikkien maiden kaikilla kansalaisilla pitää olla oikeusturva
ja mahdollisuus käyttää oikeuspalveluita.
Myös kansainvälisen oikeuden pitää toimia.
16.4 Rahan ja aseiden laittomia siirtoja pitää olla paljon vähemmän
vuoteen 2030 mennessä. Ihmisiltä varastettua omaisuutta pitää palauttaa.
Pitää taistella kaikenlaisia järjestäytyneen rikollisuuden muotoja vastaan.
16.5 Korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan
pitää vähentää todella paljon.
16.6 Erilaisten organisaatioiden ja toimijoiden
pitää toimia tehokkaasti ja vastuullisesti.
Toiminnan pitää olla avointa ja läpinäkyvää kansalaisille.
16.7 Päätöksiä pitää tehdä joustavasti, ihmisiä osallistavasti
ja demokraattisesti kaikilla tasoilla.
16.8 Köyhimpien maiden osallistumista maailmanlaajuisiin
hallinnnointijärjestelmiin pitää lisätä ja vahvistaa.
16.9 Kaikilla pitää olla laillinen henkilöllisyys
vuoteen 2030 mennessä. Sitä varten esimerkiksi kaikki lapset
pitää rekisteröidä heti syntymän jälkeen.
16.10 Kaikilla ihmisillä pitää olla mahdollisuus saada tietoja.
Kaikilla ihmisillä pitää olla perusvapaudet
maiden omien lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
16.a Jokaisessa maassa pitää olla hyvät organisaatiot,
jotka ehkäisevät väkivaltaa, rikollisuutta ja terrorismia.
Tätä työtä tehdään myös kansainvälisenä yhteistyönä.
Erityisesti köyhimpiä maita pitää tukea rikollisuuden ehkäisyssä.
16.b Jokaisessa maassa pitää laittaa täytäntöön
syrjinnän vastaisia lakeja
ja kestävää kehitystä edistäviä toimintatapoja.
Tavoite 17. Yhteistyö ja kumppanuus
Kaikki valtiot toimivat vahvasti
Agenda 2030 tavoitteiden mukaan
ja tekevät yhteistyötä toistensa kanssa.
Rahoitus
17.1 Muiden maiden pitää antaa mahdollisimman paljon rahaa
ja tukea köyhimpien maiden kehittämiseen. Köyhempien maiden
pitää voida kehittää verotusta ja muiden tulojen saamista.
17.2 Rikkaita maita kannustetaan toteuttamaan kokonaan
niiden lupaama kehitysapu. Useimmat maat ovat luvanneet
käyttää kehitysapuun 0,7 prosenttia
bruttokansantuotteestaan (BKT).
17.3 Köyhimmille maille pitää etsiä lisää rahoitusta eri paikoista.
17.4 Köyhimpiä maita pitää auttaa suoriutumaan valtionveloistaan.
Keinoja voivat olla velkahelpotukset, velkarahoitukset,
velkojen uudelleen järjestely ja velkakierreriskin pienentäminen.
17.5 Köyhimpiä maita pitää tukea investoimalla niihin rahaa.
Teknologia
17.6 Tieteellistä, teknologista ja innovaatioihin eli keksintöihin
liittyvää yhteistyötä pitää lisätä ja parantaa.
Yhteistyötä pitää tehdä rikkaiden ja köyhien maiden välillä
sekä köyhien maiden toistensa kanssa.
Tietojen jakamista yli maiden rajojen pitää helpottaa.
YK:n pitää ottaa vastuu siitä, että teknologian siirtoja
helpotetaan maailmanlaajuisesti.
17.7 Kaikkien pitää kehittää ympäristöystävällisiä teknologioita.
Niitä pitää siirtää ja levittää erityisesti köyhien maiden käyttöön
reiluilla ehdoilla.
17.8 Köyhimmillä mailla pitää olla käytössään teknologiapankki.
Tutkimuksen tekemisen ja teknologian ja muiden keksintöjen kehittämisen
pitää olla sujuvaa köyhemmissä maissa. Erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaa
pitää käyttää, jotta edellä mainitut asiat sujuvat.
Valmiuksien kehittäminen
17.9. Köyhimpiä maita pitää tukea kansainvälisesti,
jotta ne voivat toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita.
Yhteistyötä pitää tehdä pohjoisen ja etelän välillä
sekä eri etelän maiden välillä.
Kauppa
17.10 Kansainvälisen kaupankäynnin pitää olla sääntöihin perustuvaa,
avointa, syrjimätöntä ja tasa-arvoista.
Kaupankäyntiä valvoo Maailman kauppajärjestö (WTO).
17.11 Köyhimpien maiden vienti pitää
kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä.
17.12 Köyhimpien maiden tuotteita pitää voida tuoda
muihin maihin ilman tulleja ja ilman kiintiöitä
Maailman kauppajärjestön päätösten mukaisesti.
Järjestelmän ongelmat
Poliittinen ja institutionaalinen yhtenäisyys
17.13 Koko maailmantalouden pitää pysyä mahdollisimman vakaana.
Talouteen liittyviä asioita pitää hallita ja kehittää järkevästi.
17.14 Kestävää kehitystä pitää edistää sillä tavalla,
että erilaiset päätökset tukevat toisiaan.
17.15 Kaikilla mailla pitää olla mahdollisuus yrittää vähentää köyhyyttä
ja edistää kestävää kehitystä oman politiikkansa mukaisesti.
Yhteistyö, jossa on monia osapuolia
17.16 Kansainvälisesti ja kaikissa maissa
ja erityisesti köyhemmissä maissa
pitää parantaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Yhteistyöllä edistetään kestävää kehitystä
jakamalla tietoja, teknologiaa ja rahaa.
17.17 Julkisia toimijoita, yksityisiä toimijoita
ja kansalaisyhteiskuntaa
pitää kannustaa yhteistyöhön keskenään.
Tiedot, valvonta ja vastuut
17.18 Köyhimpiä maita ja erityisesti pieniä köyhiä saarivaltioita
pitää tukea seuraavissa asioissa:
Luotettavia ja tuoreita tietoja pitää olla helposti saatavilla eri väestöryhmistä.
Huomiota pitää kiinnittää tulotasoon, sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan,
maahanmuuttajuuteen, vammaisuuteen ja maantieteelliseen sijaintiin.
17.19 Vuoteen 2030 mennessä jokaisessa maassa
pitää olla hyvät mittauskeinot sille,
miten kestävän kehityksen tavoitteet ovat edenneet.
Etenkin köyhempiä maita pitää tukea,
jotta niissä saadaan tilastoitua asiat sovitusti.
