Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 13 on toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Tältä sivulta löydät tavoitteesta monenlaista tietoa sekä valmiita tehtäviä, joiden avulla tavoitteen sisältöjä voi käsitellä yhdessä nuorten kanssa.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan sitä, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video!
Ilmastonmuutokseen liittyen on hyvä huomata, että tavoitteessa 13 käsitellään ennen kaikkea eri tahojen osaamista, valmiuksia ja mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sopeutumiseen ja sen vaikutusten lievittämiseen. Ilmastonmuutoksen hillintätoimia kuvataan mm. seuraavissa tavoitteissa:
- Tavoite 7 – Edullista ja puhdasta energiaa
- Tavoite 9 – Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
- Tavoite 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt
- Tavoite 12 – Vastuullista kuluttamista
- Tavoite 15 – Maanpäällinen elämä
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 13 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 13: Kaikki estävät ilmastonmuutosta. Kaikkien pitää toimia kiireesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan
13.1 Kaikilla mailla pitää olla keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin.
13.2 Kaikkien maiden kansallisessa politiikassa ja suunnitelmissa pitää huomioida ilmastonmuutos ja sen vaatimat toimenpiteet.
13.3 Ihmisten pitää saada koulutusta ja tietoja seuraavista asioista: ilmastonmuutoksen hidastaminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen vaikutusten lievittäminen ja ennakkovaroitukset.
13.a Vuosittain pitää käyttää 100 miljardia dollaria köyhimpien maiden ilmastotoimiin vuoteen 2020 mennessä. Tätä ilmastorahastoa pitää käyttää niin, että rahojen käyttötavoista kerrotaan avoimesti.
13.b Ilmastonmuutokseen liittyvää suunnittelua ja ilmastotyön hallintaa pitää edistää erityisesti köyhimmissä maissa, pienissä köyhissä saarivaltioissa. Ilmastotyössä pitää huomioida naiset, nuoret, paikalliset sekä marginalisoituneet yhteisöt.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Ilmastonmuutos = ihmisen toiminnan aiheuttama muutos maapallon ilmastossa. Ilmasto muuttuu, kun luonnollinen kasvihuoneilmiö voimistuu. Syynä tähän on se, että me ihmiset tuotamme valtavia määriä kasvihuonekaasuja, esimerkiksi hiilidioksidia, metaania ja dityppioksidia.
Ilmastotoimet = kaikki ne toimintatavat, joilla ilmastonmuutosta hillitään, siis mm. uusien ja jo olemassaolevien teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden (tuotteet ja palvelut) kehittäminen ja käyttöönotto, lakien, tukien ja verotuksen uudelleensuuntaaminen, hyvä yhdyskuntasuunnittelu, koulutus ja viestintä, ilmastoasioiden tuominen jatkuvasti esiin eri yhteyksissä tarkastellen asioiden tilaa ja toimintatapoja rakentavan kriittisesti.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen = käytännöt, jotka valmistavat yhteiskuntaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Käytännössä sopeutuminen tarkoittaa mm. muuttuvien ilmasto-olojen huomioimista kaavoituksessa, rakentamisessa ja terveydenhuollossa, vakuutusjärjestelmien kehittämistä sekä kosteikkoalueiden, metsien ja maatalousjärjestelmien monimuotoisuuden suojelua.
Hiilijalanjälki = jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttama ilmastokuorma eli se, kuinka paljon ilmastopäästöjä tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin.
Hiilinielu = Metsät, valtamerten levät ja muu kasvillisuus sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat näin hiilinieluina. Hiilinielu kerää ja varastoi itseensä ilmakehän hiilidioksidia niin, että sen hiilivaraston koko kasvaa. Hiilinieluilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Lisää ilmastonmuutokseen liittyviä käsitteitä löydät Open ilmasto-oppaan 25 sanaa ilmastosta -listauksesta.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Monet tahot työskentevät jatkuvasti tavoitteen edistämiseksi. Alle on listattu joitakin näistä tahoista:
- YK, EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC ja Suomen ilmastopaneeli
- Järjestöt ja kansalaisliikkeet, kuten: WWF, Luontoliitto, Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen paikallisyhdistykset, Elokapina, Maan ystävät, Dodo ry, Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi
- Osa yrityksistä
- Monet koulut, nuorisotalot, harrastusryhmät ja tavalliset kansalaiset
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 33, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 16, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä kannattaa käsitellä erityisesti teemaan sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
Ilmastonmuutoksen käsittelyyn sopivat esimerkiksi seuraavat teemapäivät:
- Maailman metsäpäivä (21.3.)
- Maailman ilmatieteen päivä (23.3.)
- Ylikulutuspäivä (Suomessa vuosittain maalis-huhtikuussa)
- Euroopan tuulivoimapäivä / Maailman tuulipäivä / Global Wind Day (15.6.)
- Kansainvälinen päivä puhtaan ilman puolesta (7.9.)
- Älä osta mitään -päivä (vuosittain marraskuussa kiitospäivän jälkeisenä perjantaina)
- Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen aikaan
Tavoite opetuksessa
Opetussuunnitelmien mukaan ilmasto-osaaminen on osa laaja-alaista osaamista lukiossa sekä opetuksen arvoperustaa niin peruskoulussa kuin lukiossakin. Tämä kannustaa käsittelemään aihetta kaikkien oppiaineiden opetuksessa.
Lukiossa ilmastonmuutosta tulee oppiainekohtaisten opetussuunnitelmien mukaan opettaa seuraavissa oppiaineissa: biologia, maantiede, fysiikka, kemia, filosofia, yhteiskuntaoppi, elämänkatsomustietoa ja kaikki kielet. Peruskoulun opsissa ilmastonmuutos sanana mainitaan vain ympäristöopin, biologian ja maantieteen oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää ilmastonmuutoksen käsittelyssä esimerkiksi kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisoalalla. Tehtävät on suunnattu nuorille ja monia niistä voi hyödyntää myös aikuisryhmien kanssa.
1) Ilmastotekoja – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Katso Agenda-tavoitetta esittelevä video (3 min.) ja vastaa kysymyksiin.
- Mihin asioihin ilmastonmuutos vaikuttaa? Mainitse ainakin 4 esimerkkiä.
- Mistä asioista on sovittu Pariisin ilmastosopimuksessa?
- Mikä on ilmastonmuutoksen tärkein syy?
- Mitä tarkoittaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen?
- Mitkä tahot voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen? Mainitse ainakin 4 esimerkkiä.
b) Lue läpi tavoitteen 13 alatavoitteet. Voit tutustua joko joko selkokielelle mukautettuihin tavoitteisiin tai virallisiin alatavoitteisiin.
- Mitkä ovat mielestäsi alatavoitteiden kolme tärkeintä asiaa?
Video ja siihen liittyvä tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Videon tekstimuotoisen käsikirjoituksen löydät täältä.
2) Ilmastonmuutos diagrammeissa ja infograafeissa – tulkintatehtävä
Taito tulkita erilaisia kuvaajia on tärkeä osa ilmasto-osaamista. Tälle sivulle on koottu erilaisia ilmastoteemaisia diagrammeja, karttoja ja infografiikoita, sekä niiden tulkitsemiseen liittyviä tehtäviä. Tutki kuvaajia ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin. Kuvaajia on paljon, joten opettaja voi valita teemaan ja vaikeustasoon nähden sopivat tehtävät. Kuvaajia on seuraavista aihepiireistä:
- Elämäntapojen vaikutukset suomalaisten hiilijalanjälkeen
- Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siihen sopeutuminen
- Hiilidioksidipäästöjen kehitys eri puolilla maailmaa
- Sähkön ilmastopäästöt Euroopassa
- Planeetan rajat
- Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset
Kuvaajat soveltuvat mm. fysiikan, kemian, matematiikan, maantiedon, kotitalouden ja terveystiedon oppitunneille!
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Se on osa Mikä ilmastonmuutos? -tehtäväpakettia, josta löydät myös monta muuta kiinnostavaa tehtävää ilmastonmuutoksen käsittelyyn.
3) Ilmastokeskustelu nyt – selvitystehtävä
Tehtävässä kirjoitetaan erilaisia TOP 3 -listoja siitä, mitkä ovat tämän hetken tärkeimmät ilmiöt liittyen ilmastonmuutokseen.
Voit tehdä listat esimerkiksi:
- pääuutisten perusteella
- oman sosiaalisen median kuplasi perusteella
- vanhempiasi haastattelemalla
- eri maiden uutisten pääotsikoiden perusteella
- henkilökohtainen TOP 3 –lista siitä, mikä on tärkeintä sinulle tällä hetkellä.
Tee ainakin kolme erilaista listaa ja piirrä lopuksi miellekartta siitä, miten ilmastokriisi näkyy listoissasi (suoraan tai epäsuorasti).
Tehtävän on tehnyt Suomen YK-liitto. Muita YK-liiton tehtäviä kestävän kehityksen eri teemoista löydät täältä.
4) Ilmastodieetti – suunnittelutehtävä
Jokainen suunnittelee itselleen tai perheelleen ilmastodieetin (myös opettaja!). Dieetin avulla opiskelijat vähentävät hiilijalanjälkeään 10 % vuodessa kolmen vuoden ajan tai kunnes yhdessä sovittu raja saavutetaan.
Kootaan tehtävä keskustelemalla:
- Miltä elämä näyttää kolmen vuoden päästä?
- Minkälaisia valintoja opiskelijat ovat päättäneet tehdä?
- Mikä hankaloittaa näiden ratkaisujen tekemistä (kulutuskulttuuri, mukavuudenhalu, yhteiskunnalliset rakenteet, talous)?
- Kuinka ylenpalttinen elämäntapamme vaikuttaa köyhemmissä maissa eläviin ihmisiin? Entä tuleviin sukupolviin?
- Millaiset teknologiat voivat auttaa ilmastonmuutoksen estämisessä? Huom! Tässä yhteydessä teknologian rajoitettu rooli ilmasto-ongelmien ratkaisemisessa on myös hyvä nostaa pöydälle.
Tehtävän on tehnyt FT Sakari Tolppanen ja se on julkaistu Kestävä kehitys kemian opetuksessa -oppaassa. Tehtävän alkuun sopii hyvin oman hiilijalanjäljen laskeminen esimerkiksi Sitran Elämäntapatestin tai Suomen ympäristökeskuksen laajemman Ilmastodieetti-laskurin avulla.
5) Ilmastonmuutos meemeissä – tulkintatehtävä
Meemien tulkinta on osa nykypäivän medialukutaitoa. Tutki ilmastomeemien galleriaa ja valitse sieltä yksi meemi lähempään tarkasteluun. Vastaa sitten kysymyksiin:
- Mitä meemissä halutaan sanoa? Meemeissä viesti on usein hyvin napakka ja tulkintaa vaativa. Kirjoita parilla lauseella auki se, mitä valitsemassasi meemissä halutaan sanoa.
- Millaisia tunteita meemi herättää sinussa? Meemien vaikutus perustuu usein siihen, että ne herättävät tunteita. Käytä apunasi tunnesanalistaa ja pohdi, mitä tunteita valitsemasi meemi sinussa herättää. Huomaathan, että sama kuva voi herättää monenlaisia, välillä ristiriitaisenkin tuntuisia tunteita!
- Mihin asiaan valitsemallasi meemillä pyritään vaikuttamaan ja miten? Meemien tarkoituksena on usein tavalla tai toisella vaikuttaa ajatuksiimme tai julkiseen keskusteluun.
- Millä muilla tavoin meemin aiheeseen voidaan vaikuttaa? Meemi on vain yksi vaikuttamisen tapa muiden joukossa. Keksi ainakin viisi muuta tapaa, jolla meemin aiheeseen voidaan vaikuttaa ja kirjoita niistä lista. Tarvittaessa voit käyttää apuna vaikuttamistapojen listaa.
- Tehtävän purku: Tehtävä puretaan niin, että yksi tai useampi ryhmä esittelee omat pohdintansa koko luokalle. Opettajan voi näyttää esittelyvuorossa olevan ryhmän valitseman meemin galleriasta.
- Vinkki 1: Meemigalleria löytyy tältä verkkosivulta tehtäväohjeineen sekä tulostettavana versiona.
- Vinkki 2: Tunnesanalista löytyy kuvana täältä ja tulostettavaksi sopivana pdf-tiedostona täältä.
- Vinkki 3: Tämä tehtävän jatkoksi sopii hyvin Ilmastofaktoista meemeiksi -tehtävä, jossa meemin tekemistä päästään harjoittelemaan itse!
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Se on osa Mikä ilmastonmuutos? -tehtäväpakettia, josta löydät myös monta muuta kiinnostavaa tehtävää ilmastonmuutoksen käsittelyyn.
6) Ilmastotunteet käsitekartalle – tunnetaitotehtävä
Harjoituksessa laaditaan tunnesanojen listan avulla mind map (käsitekartta) omista ilmastotunteista.
a) Alkuherättely: Katsokaa ensin introvideo Tutustu kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviin tunteisiin! (3 min).
b) Tehtävä: Tutki tunnesanojen listaa. Poimi sitten listalta tai keksi itse sanoja, jotka kuvaavat omia tunteitasi, joita ilmastonmuutos sinussa herättää. Tee sinulle tutuista ilmastotunteista käsitekartta vapaalla tyylillä.
- sanoja voi kirjoittaa isolla tai pienellä, jos haluaa sillä tavoin kuvata yksittäisten tunteiden voimakkuutta
- sanoja voi yhdistää toisiinsa viivoilla, katkoviivoilla tai nuolilla
- käsitekarttaan voi halutessaan lisätä myös kuvia tai muita graafisia elementtejä
- aikaa tehtävän tekemiseen on 10-20 minuuttia opettajan ohjeen mukaisesti.
c) Purku: Tehtävän purkuun opettaja voi valita toisen seuraavista tehtävistä, tai vaikka molemmat:
- Pienryhmäkeskustelu: jos käytössä on riittävästi aikaa ja ryhmä on riittävän turvallinen, kannattaa käsitekartoista keskustella 2–3 hengen pienryhmissä. Jokainen esittelee vuorotellen oman käsitekarttansa ja kertoo omista tunteistaan sen verran kuin kokee hyväksi. Pienryhmäkeskustelun aluksi kannattaa kerrata turvallisen keskustelun periaatteet.
- Sanapilvi: kerätään ryhmän käsitekartoille kirjaamia tunteita AnswerGarden-alustalle tai muuhun sanapilvisovellukseen. Jokainen valitsee omalta käsitekartaltaan viisi itselle tutuinta tunnetta ja syöttää ne sovellukseen. Sanapilven avulla voidaan helposti ja anonyymisti visualisoida sitä, että ryhmässä on monenlaisia tunteita. Tätä purkua voidaan käyttää myös sellaisissa ryhmissä, jossa käsitekartoista keskusteleminen ei tunnu turvalliselta.
Vinkki 1: Tunnesanalista löytyy kuvana täältä ja tulostettavaksi sopivana pdf-tiedostona täältä.
Vinkki 2: lisää tehtäviä ilmastotunteiden käsittelyyn löydät täältä ja taustatietoa aiheesta täältä!
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Se on osa Mikä ilmastonmuutos? -tehtäväpakettia, josta löydät myös monta muuta kiinnostavaa tehtävää ilmastonmuutoksen käsittelyyn.
7) Positiivisia uutisia – lehtijuttujen kartoitustehtävä
Tehtävä tavoittena on kiinnittää huomiota maailmassa tapahtuvaan positiiviseen kehitykseen.
- Etsikää esim. lukuvuoden mittaan hyviä ilmastouutisia kotimaasta ja maailmalta, ja kootkaa niitä seinälehteen koulun seinälle.
- Loppuvuodesta tarkastelkaa yhdessä, mitä kaikkea toivoa herättävää on vuoden aikana tapahtunut.
- Voitte tehdä positiivisten uutisten etsimisestä myös kisan luokkien välille: eniten uutisia keruuaikana löytänyt luokka saa onnistumisestaan pienen palkinnon! Voitte myös äänestää oppilaiden mielestä kaikkein parasta uutista keruukauden päätteeksi.
Tehtävän on toteuttanut ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ja se on osa Pieni opas ilmastokasvatukseen -materiaalia, josta löytyy muitakin tehtäviä sekä tiiviisti tietoa ilmastokasvatuksesta.
8) Yritysten hiilineutraalius syynissä – video- ja selvitystehtävä
KATSO VIDEO: Yritysvastuu-uutiset | #4 Päästömme on ulkoistettu (6,5 min.)
OTA TARKASTELTAVAKSI jokin yritys tai muu organisaatio tai toimija, kuten esimerkiksi kunta, joka on luvannut olevansa hiilineutraali johonkin ajankohtaan mennessä. Jos sinulle ei tule heti mieleen mitään hiilineutraaliuslupauksen antanutta toimijaa, voit etsiä esimerkiksi Googlen hakukoneella.
TUTUSTU TARKEMMIN yrityksen hiilineutraaliuslupaukseen. Pohdi erityisesti seuraavia kysymyksiä:
- Onko yrityksellä tarkka suunnitelma siitä, miten se tulee pääsemään tavoitteeseensa? Kertooko yritys tarkemmin suunnitelmastaan?
- Onko yrityksellä jo näyttöjä pienentyneistä päästöistä?
- Mitä päästöjä tavoite kattaa? Kertooko yritys, että kyseessä on sen koko tuotantoketjun päästöt vai ainoastaan oman toiminnan päästöt?
- Kertooko yritys käyttämästään kompensaatiosta?
Tehtävän on tehnyt Eetti ry. Lisää Eetin oppimateriaaleja sekä tietoa työpajoista ja kouluvierailuista löydät täältä.
9) Uskonnot ilmastokriisin ratkaisijoina – artikkelin tulkintatehtävä
a) Lue Voima-lehdessä julkaistu artikkeli: Toivoa, toimintaa ja jatkuvuutta – Myös uskonnoilla on rooli ilmastokriisin vastaisessa kamppailussa
b) Vastaa artikkeliin liittyviin kysymyksiin:
- Mikä on artikkelin mukaan monille uskonnoille yhteinen teesi, joka liittyy ihmisen paikkaan maailmassa?
- Mitä ovat lännen uskonnot ja millaisena ihmisen ja luonnon suhde nähdään niissä?
- Mitä ovat idän uskonnot ja millaisena ihmisen ja luonnon suhde nähdään niissä?
- Artikkelissa nostetaan esiin monia uskontojen vahvuuksia, joista on hyötyä ilmastotoiminnassa. Mitä vahvuuksia artikkelissa nostetaan esiin?
- Millä tavoin eri uskonnolliset johtajat ovat vedonneet kannattajiinsa, jota he motivoituisivat toimimaan ilmaston puolesta?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
10) Lentämisen päästöjen vähentäminen – video ja toiminnallinen pohdintatehtävä
a) VIDEO: Katsokaa ensin video ( 3 min.): Lentomatkustaminen kasvattaa merkittävästi yksilön hiilijalanjälkeä
b) TEHTÄVÄ: Tehtävässä pohditaan erilaisia toimia lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on havainnollistaa eri toimenpiteiden monimutkaisia vaikutusketjuja sekä pohtia, mistä kaikesta toimenpiteiden vaikuttavuus ja hyväksyttävyys riippuu. Samalla voidaan keskustella siitä, millaista tietoa tarvittaisiin, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin arvioida.
Valmistelut:
- Tulosta Suomen ympäristökeskuksen oppaasta (s. 20-22) värilliset laput, joihin on koottu erilaisia toimia lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Joitakin toimista on kokeiltu tai otettu käyttöön jossakin muodossa ja jossakin päin maailmaa, toisia on vasta ehdotettu. Lista ei ole tyhjentävä, vaan sisältää esimerkkejä erilaisista toimista. Leikkaa paperista myös muutamia tyhjiä lappuja. Jaa laput osallistujille tai levitä ne nähtäville pöydälle tai lattialle
- Tee maahan, lattialle, seinälle tai isolle pöydälle oheinen nelikenttä. Voit käyttää apuna esimerkiksi narua, maalarinteippiä tai piirtää nelikentän isolle paperille.
Tehtävä:
- Sijoittakaa lapuilla olevat toimenpiteet nelikenttään kahden ulottuvuuden mukaan:
- Kuinka helppoa/vaikeaa niiden toteuttaminen mielestäsi olisi?
- Olisiko toimenpiteillä mielestäsi suuri vai pieni vaikutus lentomatkustuksen päästöjen vähentämiseen?
- Keskelle voit sijoittaa toimet, joiden helppoudesta/vaikuttavuudesta olet epävarma. Samalla voidaan keskustella siitä, millaisista tekijöistä riippuu, olisiko toimenpiteen toteuttaminen vaikuttavaa tai helppoa.
- Tyhjille lapuille voit kirjoittaa myös omia ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla lentoliikenteen päästöjä voisi vähentää, ja sijoittaa myös ne nelikenttään.
- Tehtävä voidaan toteuttaa niin, että jokainen sijoittaa muutaman toimenpiteen nelikenttään, jonka jälkeen keskustelu avataan ja toiset saavat muuttaa toimenpiteiden sijoitusta. Tarkoituksena on perustella, miksi on sijoittanut toimenpiteen tiettyyn kohtaan.
Tehtävä on toteuttanut Suomen ympäristökeskus ja se on osa Lentomatkustus ja ilmasto -opettajan opasta. Löydät oppaasta tehtävän tarkemmat ohjeet ja valmiit materiaalit (s. 19-22) sekä tietoa ja muita tehtäviä teemasta.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
- Mikä ilmastonmuutos? -video (6 min.) ja samanniminen Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtäväpaketti
- Rikotaan ilmastomyyttejä -teksti sekä siihen liittyvä Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtävä
- Open ilmasto-opas -verkkosivusto kuvaa ilmastonmuutoksen jokaisen koulussa opetettavan oppiaineen näkökulmasta. Sivusto sisältää tietoa ja tehtäviä eri oppiaineisiin
- Suomen YK-Liiton toteuttama Mini Malli-YK -neuvottelusimulaatio tutustuttaa ajankohtaisiin globaaleihin kysymyksiin ja antaa mahdollisuuden kurkistaa kansainvälisen diplomatian ja päätöksenteon maailmaan. Sivulta löytyvä MiniMUN-simulaatio on mukaelma Pariisin ilmastokokouksesta.
- Ilmastolain uudistus selkokielellä (Ympäristöministeriö)
- Yle Tripletistä löytyy paljon lyhyitä ilmastoteemaisia videoita tehtävineen hakusanalla ilmastonmuutos
- Kirjavinkki! Ilmasto-oivalluksia. Kuinka ihmismielen supervoimat valjastetaan planeetan parhaaksi (Mira Hulkkonen, 2023)
