Biologian ja maantieteen opettajien liitto järjesti lukuvuonna 2021-22 Opetushallituksen tuella Opettajana viheliäisten ongelmien maailmassa -täydennyskoulutushankkeen eri oppiaineiden opettajille. Hankkeessa tuotettiin iso määrä opetusmateriaaleja, jotka löytyvät nyt hankkeen päätyttyä tältä sivulta. Toivottavasti koet materiaalit hyödyllisiksi!
1) Opetusvideo ja visa viheliäisistä ongelmista
Mitä ovat viheliäiset ongelmat? -opetusvideossa (3:32) tutustutaan viheliäisten ongelmien käsitteeseen. Alta löydät videon sisällön aukikirjoitettuna, sekä linkin ja kysymykset videon oheen tehtyyn Kahoot-visaan.
Videon sisältö tekstimuodossa:
Viheliäisiksi tai pirullisiksi ongelmiksi kutsutaan isoja, monimutkaisia ongelmia, jotka vaikuttavat ihmisiin ja ympäristöön ympäri maailman. Hyviä esimerkkejä ovat ilmastonmuutos, luontokato, terrorismi ja köyhyys.
Monet viheliäiset ongelmat liittyvät kestävään kehitykseen. Voimme tarkastella vaikkapa ilmastonmuutosta, joka voimistaa monia ongelmia ja liittyy useisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ilmastonmuutosta kiihdyttää se, miten paljon me kulutamme fossiilisia polttoaineita ja muita luonnonvaroja. Monilla alueilla ilmastonmuutos lisää kuivuutta, mikä huonontaa viljelijöiden satoa. Toisaalta ilmastonmuutos lisää myös tulvia, joissa tuhoutuu koteja. Tällaiset ongelmat lisäävät maailmassa nälkää ja köyhyyttä.
Viheliäisille ongelmille on tyypillistä, että ne linkittyvät toisiinsa. Siksi niitä myös ratkaistaan samaan aikaan. Ratkaisujen etsiminen auttaa kaikkia ihmisiä, eliöitä ja alueita.
Viheliäisiin ongelmiin liittyy paljon erilaisia näkökulmia, joita näkyy alla olevassa kuvassa.
Jotta voimme ymmärtää viheliäisiä ongelmia, tarvitsemme monenlaista tutkimustietoa niiden eroista, syistä ja seurauksista. Siksi on tärkeää, että ihmiset opiskelevat ongelmista tietoa ja tekevät keksintöjä eri aloilla.
Tarvitsemme yhteistyötä erilaisten ihmisten kesken, ja siksi ihmisten on tärkeää keskustella arvoistaan, mielipiteistään ja tunteistaan. Viheliäiset ongelmat ovat niin hankalia, että ihminen saattaa reagoida niihin esimerkiksi kertomalla, ettei välitä tai ettei edes usko niiden olemassaoloon. Tunteiden käsitteleminen lisää hyvinvointia ja antaa tarmoa toimintaan.
Tarvitsemme myös vaikuttamista ja toimintaa, jotta ratkaisuja toteutetaan. Siksi on tärkeää opetella, millä eri tavoilla päättäjät, yritykset ja kaikki ihmiset voivat vaikuttaa yhteiskunnassa. Yksinään mikään valtio tai ammattiryhmä ei pysty ongelmia ratkomaan. Jokaisella alalla ja oppiaineella on annettavaa.
Vaikka ongelmat olisikin viheliäisiä, niitä voi aina yrittää ratkaista – myös koulussa. Parasta olisi, jos koulussa voitaisiin oppia ja vaikuttaa yhteistyössä eri oppiaineiden välillä.
Opettaja voi ohjata videoon liittyvän Kahoot-visan tämän linkin kautta.
Visan kysymykset:
1. Viheliäiset ongelmat ovat:
a) söpöjä ja pörröisiä
b) suuria ja kansallisia
c) monimutkaisia ja maailmanlaajuisia
d) pirullisia ja paikallisia
2. Hyviä esimerkkejä viheliäisistä ongelmista ovat:
a) hiiret ja hyttyset
b) kukat ja mehiläiset
c) kestävä kehitys ja biodiversiteetti
d) köyhyys ja luontokato
3. Eri viheliäisiä ongelmia ratkaistaan samaan aikaan, koska ne:
a) liittyvät toisiinsa ja kestävään kehitykseen
b) liittyvät avaruusaluksiin
c) eivät liity toisiinsa
d) eivät liity kestävään kehitykseen
4. Ongelmien ratkaisemista varten tarvitsemme:
a) suolakurkkuja eri liemissä
b) viherpesua eri medioissa
c) tutkimusta ja keksintöjä eri aloilla
d) ilmastonmuutoksen eri vaikutuksia
5. Erilaisten ihmisten on tärkeää jutella, koska:
a) yleensä kaikilla on samanlaiset mielipiteet
b) ihmisillä on erilaisia arvoja ja tunteita
c) juttelu ratkaisee viheliäiset ongelmat nopeasti
d) se lisää ärsyttävää pikkunälkää
6. Yhteiskunnassa hyviä ratkaisuja voivat edistää:
a) parhaiten yhteiskunnalliset organisaatiot
b) yhdessä yritykset, päättäjät ja ihmiset
c) ensisijaisesti poliitikot
d) tehokkaimmin robotit
7. Koulussa viheliäisistä ongelmista oppii parhaiten, kun:
a) keskitytään mielipiteistä väittelemiseen
b) tunneilla selataan niihin liittyviä klikkiotsikoita
c) keskitytään tiedon opettelemiseen
d) niistä opitaan eri oppiaineiden tunneilla
2) Tutkimustietoa viheliäisistä ongelmista
Hankkeessa järjestettiin syys-lokakuussa 2021 verkkoluentoja, joissa huippuasiantuntijat kertoivat viheliäisistä ongelmista sekä niiden syistä, vaikutuksista ja ratkaisuista eri puolilla maailmaa. Alta löydät neljän noin 1,5 tunnin mittaisen asiantuntijaluennon tallenteet sekä lisämateriaalia kuhunkin aiheeseen tutustumiseen.
Mitä viheliäiset ongelmat ovat?
Ilmastonmuutos, luontokato, eriarvoisuuden kasvu. Ihmiskunnalla on vastassaan monia viheliäisiä ongelmia, joihin ei ole tarjolla suoraviivaisia ja helppoja ratkaisuja. Viheliäiset ongelmat saattavat vaikuttaa ylitsepääsemättömiltä, kun totutut toimintamallit eivät tarjoa meille keinoja eteenpäin. Mikä siis avuksi?
Mistä viheliäisissä ongelmissa oikeastaan on kyse ja miten niitä tulisi lähestyä? Millaisia valmiuksia viheliäiset ongelmat meiltä edellyttävät ja miksi opettajilla ja kasvattajilla on merkittävä roolinsa niihin vastaamisessa?
Luennon asiantuntija: Sanna Rekola / Sitra
Lisämateriaalia aiheesta:
Wicked problems worth solving
Design-väelle suunnatun verkkokirjan ensimmäisellä sivulla on kaikkien käyttöön hyvin soveltuva lista viheliäisille ongelmille ominaisista piirteistä (englanniksi). https://www.wickedproblems.com/1_wicked_problems.php. (Sivuston sisältö on muuttunut alkuperäisestä, eikä enää välttämättä tarjoa samanlaista apua viheliäisten ongelmien ymmärtämiseen).
Viheliäisten ongelmien aika
(Janne Hukkinen / Politiikasta, 2018)
https://politiikasta.fi/viheliaisten-ongelmien-aika/
Muut Miksi maailma on niin vaikea pelastaa -juttusarjan jutut löytyvät täältä:
https://politiikasta.fi/tag/miksi-maailma-on-niin-vaikea-pelastaa/
Wicked Problems -video
Lyhyt englanninkielinen koostevideo (n. 4 min.) viheliäisistä ongelmista. Tekijä: Systems Innovation. https://youtu.be/Ldza3txPNTA
Viheliäisten ongelmien ratkaiseminen systeemiajattelulla
(Joss Colchester / Systems Innovation / Sitra 2019)
https://www.sitra.fi/blogit/viheliaiset-ongelmat-systeemiajattelu/
Kesy, sotkuinen vai pirullinen ongelma?
Tiedon käyttö yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (Sitra 2018) https://media.sitra.fi/2018/11/26102309/kesy-sotkuinen-vai-pirullinen-ongelma.pdf
A critical assessment of the wicked problem concept: relevance and usefulness for policy science and practice
Catrien J.A.M Termeer, Art Dewulf & Robbert Biesbroek (2019) A critical assessment of the wicked problem concept: relevance and usefulness for policy science and practice, Policy and Society, 38:2, 167-179
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14494035.2019.1617971
“Ei hötkyillä, sillä meillä menee paremmin kuin koskaan.”
Tutkija Ville Lähteen erinomainen pohdinta positiivisten ja negatiivisten kestävyysuutisten välisestä ristiriidasta / Wise Project 2019
https://wiseproject.fi/ei-hotkyilla-silla-meilla-menee-paremmin-kuin-koskaan/
Ekologinen jälleenrakennus
BIOS-tutkimusyksikön artikkeli / nettisivusto
https://eko.bios.fi/
Maapallon kestävyyskriisi vaatii ratkaisuja – mitä ne ovat?
Ylen TiedeYkkösen jakso vuodelta 2020. https://areena.yle.fi/audio/1-50436370
Megatrendit 2020
Sitran katsaus esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnista eli megatrendeistä. Ks. mm. Megatrendikortit!
https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/
Systemschange.now-MOOC-kurssi
Suomalaisten yliopistojen yhteistyössä toteuttaman verkkokurssin englanninkielisiin materiaaleihin pääset tutustumaan kirjautumalla kurssille vierailija-tunnuksella.
https://climateuniversity.fi/portfolio-items/systemschange-now/
Keskusteluja kompleksisuusajattelusta -podcastasarja
Tekijä: Eläkelaitos Keva, vieraana eri alojen tutkijoita ja vaikuttajia
https://www.youtube.com/playlist?list=PLtucTFWdBvP-EP9JbVc-LPnVzNb5uTXo8
Ilmastonmuutos viheliäisenä ongelmana
Ilmastonmuutosta pidetään yleisesti maailman vakavimpana uhkana ja ns. viheliäisenä ongelmana. Tämä on kiinnostava näkökulma, mutta ei aivan yksinkertainen. Ilmastonmuutoksen alueelliset piirteet ja nimenomaan olosuhteiden muutos ylipäätään ovat ihmiskunnan kannalta hankalasti käsiteltäviä asioita. Yhteiskuntamme ovat rakentuneet vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, ja nyt tämä vuorovaikutus järkkyy. Mitkä ovat keinomme hallita tätä ongelmaa? Ja onko ilmastonmuutos ylipäätään itse ongelma, vai onko se vain oire?
Luennon asiantuntija: Jukka Käyhkö / Turun yliopisto & Ilmastopaneeli
Lisämateriaalia aiheesta:
Lyhyesti IPCC:n viimeisimmästä ilmastoraportista
– Mitä IPCC:n raportin ensimmäinen osa kertoo ilmastokriisin etenemisestä? (Sitra)
https://www.sitra.fi/blogit/mita-ipccn-raportin-ensimmainen-osa-kertoo-ilmastokriisin-etenemisesta/
– The latest IPCC report explained in 7.5 minutes
Tämän nopeatempoisen ja valtavan tietomäärän sisältävän videon kuvailutiedoista löytyy myös hyvä linkkilista!
https://youtu.be/1J0lCBjMgvg
Suomen ilmastopaneelin verkkosivusto
https://www.ilmastopaneeli.fi/
Kasvua tukevat, päästöttömät kehityspolut vuoteen 2050 (Sitra 2021)
https://www.sitra.fi/julkaisut/kasvua-tukevat-paastottomat-kehityspolut-vuoteen-2050/
Sata yhteiskunnan ilmastotekoa
Sitran kokoama luettelo sadasta ilmastoteosta vinkiksi päättäjille
https://www.sitra.fi/artikkelit/sata-yhteiskunnan-ilmastotekoa/
Hiilineutraali valtio, jossa asustaa hiilisyöppö kansa – ulkoistammeko päästömme? -artikkeli– Karoliina Knuuti & Mika Niskanen, Maailman kuvalehti (2021). Yleistajuinen artikkeli päästöjen ulkoistamisesta ja suomalaisen kulutustason vaikutuksista eri puolilla maailmaa.
https://www.maailmankuvalehti.fi/2021/vain-verkossa/pitkat/hiilineutraali-valtio-jossa-asustaa-hiilisyoppo-kansa-ulkoistammeko-paastomme/
Mitä on ilmaston etiikka? -videoklipit
Etiikka.fi-sivustolla julkaistut videoklipit ovat Ilmaston hyvä ja paha -tutkimushankkeen haastatteluaineiston avoimia koosteita, jossa päättäjät ja asiantuntijat vastaavat paljon puhuttaviin ilmastokysymyksiin.
https://etiikka.fi/videot/ilmastonmuutos/
Ylen Ilmasto on peto -podcast-sarja
7 noin puolen tunnin jaksoa maapallon ilmastohistoriasta
https://areena.yle.fi/audio/1-50822623
Ilmastokriisilinja-podcast-sarja
Sarjassa käsitellään ilmastovaikuttamisen tapoja ja ilmastotunteiden kanssa selviämistä. Toteuttajana Climate Move -ilmastoliike.
https://climatemove.fi/ilmastokriisilinja/
Hiilijalanjälkilaskureita
– Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetti: https://ilmastodieetti.ymparisto.fi/ilmastodieetti/
– Sitran Elämäntapatesti: https://elamantapatesti.sitra.fi/
Opetusvideo: Mikä ilmastonmuutos?
Videon kesto: 5:40. Tekijä BMOL ry / Toivoa ja toimintaa -hanke. https://youtu.be/62UouoESYXw
Opetusvideo: Ilmastonmuutos on pirullinen ongelma
Videon kesto 4:38. Tekijä: RootEd Suomi. https://youtu.be/I_oHyCGkRTA
Luontokato viheliäisenä ongelmana
Luonto köyhtyy nykyisin kiihtyvällä nopeudella, mikä johtuu väestönkasvusta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Ihmistoiminnan seurauksena elinympäristöt tuhoutuvat, luonto saastuu, lajien kannat hiipuvat, ilmastonmuutos hävittää lajeja ja vieraslajit uhkaavat alkuperäistä lajistoa. Luonto köyhtyy myös Suomessa, mikä näkyy esimerkiksi uhanalaisten lajien kasvavana määränä. Luontokato ei ole vain ympäristön ongelma. Se uhkaa myös ihmiskunnan hyvinvointia, taloutta, terveyttä ja turvallisuutta.
Toivoa ei pidä menettää. Vaikka tilanne on kriittinen, luontokato on edelleen mahdollista pysäyttää. Se vaatii tehokkaita, realistisia ja helposti mitattavia toimenpiteitä. Tarvitaan systeemitason muutos.
Luennon asiantuntija: Ilari Sääksjärvi / Turun yliopisto & Luontopaneeli
Lisämateriaalia aiheesta:
Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019
Julkaisu on avoimesti ladattavissa ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_Punainen_lista_2019
Luontokadon pysäyttäminen edellyttää ekologista siirtymää
Suomen ympäristökeskus / Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (2020)
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Luontokadon_pysayttaminen_edellyttaa_eko(58339)
Suomen luontopaneelin verkkosivut
https://luontopaneeli.fi/
The global movement to restore nature´s biodiversity
Ekologian professori Thomas Crowtherin Ted Talk vuodelta 2020
https://www.ted.com/talks/thomas_crowther_the_global_movement_to_restore_nature_s_biodiversity
Puhetta monimuotoisuudesta -podcast
#muutos-tiedelehden podcast-sarja, jossa toimittaja Juha Kauppinen haastattelee monimuotoisuuden tutkijoita. https://podtail.com/fi/podcast/podcast-muutos/
Luonnonkirjo.fi-opetussivusto
Sivustolta löytyy mm. vinkkilista luonnon monimuotoisuuden suojeluun sekä tietoa siitä, mitä yritykset voivat tehdä ja mitä valtio tekee luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.
https://www.luonnonkirjo.fi/fi-FI/Mita_sina_voit_tehda/
WWF:n opetusvideot luonnon monimuotoisuudesta
– Luonnon monimuotoisuus – mitä se on? (kesto: 4:59) https://youtu.be/rWhG-sdKmwA
– Mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa? (David Attenborough´n video, tekstitys suomeksi. Kesto: 3:04) https://youtu.be/a90NHja8Tpo
– Luonnon monimuotoisuuden suojelu (osa videosta suomeksi, osa ruotsiksi. Kesto: 14:33)
https://youtu.be/2uztWAx6i78
Globaali eriarvoisuus viheliäisenä ongelmana
Globaali eriarvoisuus on monitahoinen ja historiallisesti muotoutunut viheliäinen ongelma. Tulojen ja vaurauden eriarvoinen jakautuminen on yksi keskeisistä kestävän kehityksen haasteista. Luennolla käsitellään globaalin eriarvoisuuden ja globaalien ympäristöongelmien välisiä yhteyksiä ja sitä, miten ja miksi myös kestävyysmurroksen ratkaisuissa tulisi huomioida eriarvoisuuden vähentäminen.
Luennon asiantuntija: Tuuli Hirvilammi / Tampereen yliopisto
Lisämateriaalia aiheesta:
Kestävän kehityksen tavoitteiden tiivis kuvaus ja alatavoitteet
YK-liitto. Katso erityisesti 10. Eriarvoisuuden vähentäminen ja 1. Ei köyhyyttä.
https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet
Animaatiovideo kestävän kehityksen tavoitteesta 1. Ei köyhyyttä
Participate (2019). Kieli ja tekstitys: englanti. Kesto 3 min.
https://youtu.be/A2O1HU6FMfk
Animaatiovideo kestävän kehityksen tavoitteesta 10. Eriarvoisuuden vähentäminen
Participate (2019). Kieli ja tekstitys: englanti. Kest: 2:30
https://youtu.be/H4pI2XcCHbw
Miksi toiset ovat rikkaita ja toiset köyhiä? -animaatiovideo
Suomen lähetysseura Felm (2020). Kesto: 3:01. Tämä yksinkertaistava video voi herättää koulussa hyvää keskustelua koloniaalisesta historiasta ja globaalin eriarvoisuuden syistä.
https://www.youtube.com/watch?v=pN4EAhGIEQg
Paheneeko globaali eriarvoisuus? Kestävän kehityksen tilannekatsaus 2021 -video
Suomen kestävän kehityksen toimikunta (2021). Kesto 2:44. Video kestävästä kehityksestä, koronapandemian vaikutuksista ja Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta.
https://www.youtube.com/watch?v=DAdqBVVEW-E
Danger of a single story -video
Chimamanda Ngozi Adichie, TEDGlobal (2009). Kesto: 18:33. Maailmankuulu nigerialaisen kirjailijan puhe historian ja median vaikutuksesta ihmisten stereotypioihin ja eriarvoisuuteen. https://www.ted.com/talks/chimamanda_ngozi_adichie_the_danger_of_a_single_story?language=en
Video väestön ja tuloerojen kasvusta historiallisesti ja tilastollisesti
Hans Rosling, BBC Four (2010). Kesto: 4:47. Kieli ja tekstitys: englanti. Opetuksessa video voi pohjustaa keskustelua toimista, joita eriarvoisuuden vähentäminen maiden välillä ja sisällä todella vaatii. https://www.youtube.com/watch?v=jbkSRLYSojo
Nälkä, köyhyys ja monialainen yhteistyö -video
Ravitsemustieteen yliopistonlehtori Liisa Korkalo, Agenda 2030 – Kestävän kehityksen oppimateriaali. Kesto: 1:39. Sivulla myös muita lyhyitä videoita.https://www2.helsinki.fi/fi/unitube/video/cfc93122-aebe-4c63-b4aa-e8450a8e65a2
Dollar Street -valokuvasivusto tuloista ja asumisesta 50 maassa
Gapminder. Opetuksessa voi hyödyntää sivuston tietoa ja kuvia ihmisten arjesta ja eriarvoisuudesta. Kieli: englanti.
https://www.gapminder.org/dollar-street
Globaali eriarvoisuus ja haavoittuvuuden politiikka -artikkeli
Kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren, Politiikasta (2018). Yleistajuinen artikkeli ympäristöuhkien ja eriarvoisuuden yhteydestä.
https://politiikasta.fi/globaali-eriarvoisuus-ja-haavoittuvuuden-politiikka/
5 shocking facts about extreme global inequality and how to even it up -artikkeli
Viisi faktaa äärimmäisestä globaalista eriarvoisuudesta ja sen ratkaisemisesta. Oxfam International. Kieli: englanti. https://www.oxfam.org/en/5-shocking-facts-about-extreme-global-inequality-and-how-even-it
Eriarvoisuus kasvaa ja vähenee – mistä on kyse? -artikkeli
Kuutti Koski, Kehitys-lehti (2019) Yleistajuinen artikkeli tarjoaa näkökulmia ja infograafeja tulo- ja hyvinvointierojen kehityksestä globaalisti.
https://kehityslehti.fi/jutut/9256/
Elämiseen riittävää palkkaa vähempää ei tule hyväksyä – esimerkkitapaus Intian teetiloilta -blogiteksti
Finnwatch (2021). Teksti yritysvastuun ja tulotason merkityksestä tuottajien elämään ja eriarvoisuuden ratkaisuihin maailmankaupassa.
https://finnwatch.org/fi/blogi/810-elaemiseen-riittaevaeae-palkkaa-vaehempaeae-ei-tule-hyvaeksyae-esimerkkitapaus-intian-teetiloilta
EU:n yritysvastuulaki olisi #HYVÄ -video
Eettisen kaupan puolesta ja Finnwatch (2020). Kesto: 3:13.
https://www.youtube.com/watch?v=Frn7ycBNNb8
EU:n tuleva yritysvastuulainsäädäntö ja ihmisoikeuksien toteutuminen globaalissa kaupassa -uutinen
Eurooppatiedotus (2020). EU-tasolla ollaan luomassa historiallisesti merkittävää sääntelyä, jonka tavoite on minimoida yritystoiminnan haittoja ihmisille ja ympäristölle. https://eurooppatiedotus.fi/2020/12/09/kohti-yhteista-yritysvastuusaantelya-eu-edistaa-vastuullista-yritystoimintaa/
Video kestävästä taloudesta ja “donitsitalous-mallista”
Kate Raworth, TED (2018). Kieli ja tekstitys: englanti.
https://www.youtube.com/watch?v=Rhcrbcg8HBw
Seurantaraportti globaalin kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta
YK, tutkijaryhmä (2019). Kieli: englanti.
https://sustainabledevelopment.un.org/content/documents/24797GSDR_report_2019.pdf
3) Menetelmiä viheliäisten ongelmien opetukseen
Viheliäiset ongelmat ovat haastavia moninaisten syidensä, seuraustensa ja ratkaisujensa vuoksi mutta myös opetettavana aiheena. Onneksi monella opetusmenetelmällä on paljon annettavaa niiden opetukseen!
Menetelmiä viheliäisten ongelmien opetukseen -koulutuksissa käsiteltiin käytännönläheisellä tavalla sitä, miten tulevaisuudentutkimus, rakentava vuorovaikutus (NVC) sekä tunne- ja vaikuttamistaitojen opetus voivat auttaa viheliäisten ongelmien opettamisessa. Alta löydät kustakin teemasta 15-20 minuutin mittaisen asiantuntijaluennon sekä lisämateriaalia aiheeseen tutustumiseen.
Tulevaisuustaidot
Videolla tutustutaan siihen, mitä tulevaisuudella tarkoitetaan, mitä on tulevaisuudentutkimus ja tulevaisuuslukutaito ja miten nämä asiat liittyvät viheliäisiin ongelmiin ja kouluun. Luennoitsijoina toimivat Biologian ja maantieteen opettajien liiton ympäristökasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari ja globaalikasvatuksen asiantuntija Eeva Kemppainen.
Lisämateriaalia aiheesta:
Tulevaisuudentutkimus tiedonalana
tulevaisuus.fi / Anita Rubin
https://tulevaisuus.fi/perusteet/tulevaisuudentutkimus-tiedonalana/
Tulevaisuuden tekijän työkalupakki (Sitra)
Ks. mm. video Mikä ihmeen tulevaisuus? -otsikon alta, videon kesto 5:25
https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-tekijan-tyokalupakki/#mika-ihmeen-tulevaisuus
Ennakkoinnin peruskäsitteitä (Sitra)
https://www.sitra.fi/blogit/ennakoinnin-peruskasitteet-haltuun-ja-kolme-vinkkia-ennakointiviidakkoon/
Kolme vinkkiä tulevaisuuslukutaidon kehittämiseen (Sitra)
https://www.sitra.fi/blogit/kolme-vinkkia-tulevaisuuslukutaidon-kehittamiseen/
Tulevaisuustötteröstä englanniksi
The Futures Cone, use and history / Joseph Voros
https://thevoroscope.com/2017/02/24/the-futures-cone-use-and-history/
Megatrendit 2020 (Sitra)
https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf
Megatrendikortit 2020 (Sitra)
https://media.sitra.fi/2020/01/15141544/megatrendikortit-2020.pdf
Tulevaisuuspäivän materiaalit
https://tulevaisuuspaiva.fi/materiaalit/
Luonnontiedekasvatuksen muuttuvat tavoitteet: luonnontieteellisestä lukutaidosta kestävyyskasvatukseen, toimijuuteen ja tulevaisuusajatteluun
Laherto, A. (2020) Ainedidaktiikka, 4(3), 41–63.
https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/91998
”Aina liikkeessä”: Tulevaisuuskuvia suomalaisilla, tansanialaisilla, intialaisilla, ghanalaisilla ja isobritannialaisilla lapsilla ja nuorilla 2005–2015
Lampi, H. (2017). Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 11.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/185238
Tunnetaidot
Luennolla tutustutaan siihen, mitä ovat tunnetaidot ja miten ne voivat auttaa selviytymään viheliäisten ongelmien maailmassa. Luennoitsijana toimii Biologian ja maantieteen opettajien liiton ympäristökasvatuksen asiantuntija, lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaaja Pinja Sipari.
Lisämateriaalia aiheesta:
Perustietoa tunnetaidoista (Tunne ja Taida)
https://www.tunnejataida.fi/tunnetaidoista
Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen -kirja
Jääskinen, Annemari (2017). Kirjapaja.
https://lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/mita-sa-rageet-/1279896
Tunteet, aivot ja oppiminen – miksi tunteita tarvitaan oppimisessa?
Aivotutkija Minna Huotilaisen videoluento (6 min.). Julkaisija Tunne ja Taida.
https://www.tunnejataida.fi/tunteet-aivot-ja-oppiminen-miksi-tunteita-tarvitaan-oppimisessa
Toivoa ja toimintaa -videot ympäristötunteista
Tutustu kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviin tunteisiin! (3 min.), Syvenny ilmastotunteisiin (7 min.) ja Kestävän kehityksen tunteista kasvattajille (7 min.)
https://toivoajatoimintaa.fi/julkaisimme-sarjan-opetusvideoita-kestavasta-kehityksesta-tunteista-ja-vaikuttamisesta/
Tehtäviä ympäristötunteiden käsittelyyn (Toivoa ja toimintaa)
https://toivoajatoimintaa.fi/tunteet/tunnetehtavia/
Laaja tutkimus kertoo syvästä ilmastoahdistuksesta: Lähes puolet suomalaisnuorista epäröi lasten hankkimista ja ajattelee hallituksen valehtelevan
Helsingin Sanomien artikkeli syksyllä 2021 julkaistusta kansainvälisestä tutkimuksesta
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008264419.html
10 suositusta ympäristöahdistuneelle (Panu Pihkala)
http://ekoahdistus.blogspot.com/2018/09/10-suositusta-ymparistoahdistuneelle.html
Ilmastokasvatus ja tunteet. Ympäristötunteiden käsittely kasvatuksessa ja opetuksessa: kolmiportainen malli (Panu Pihkala, 2019)
https://toivoajatoimintaa.fi/ilmastokasvatus-ja-tunteet/
Ympäristöahdistus.fi -sivusto: https://www.ymparistoahdistus.fi/
Luonto ja tunteet -sivusto: https://www.luontojatunteet.fi/
Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo sekä Mieli maassa? Ympäristötunteet -kirjatPanu Pihkala (2017 & 2019). Kirjapaja.
https://kirjapaja.fi/kirjailijat/pihkala-panu/
Rakentava vuorovaikutus
Luennolla kerrotaan mitä on rakentava vuorovaikutus ja sen periaatteet. Lisäksi käydään esimerkkien avulla läpi sitä, miten rakentavaa vuorovaikutusta voi soveltaa koulumaailmassa. Luennoitsijana toimii tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Elina Kauppila.
Lisämateriaalia aiheesta:
Mitä on NVC?
Suomalaisen NVC-koulutusta järjestävän Savanna Connexions -yrityksen hyvä kooste rakentavasta vuorovaikutuksesta ja sen periaatteista.
https://savannaconnexions.fi/mita-on-nvc/
Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus -kirja
Marshall B. Rosenberg (Viisas Elämä Oy, 2019)
https://kauppa.viisaselama.fi/sivu/tuote/rakentava-ja-myotaelava-vuorovaikutus/2463815
Taidatko myötäelävän vuorovaikutuksen? -radiodokumentti
Dokumentti on osa Ylen julkaisemaa Minun ilmastotaitoni -radiodokumenttisarjaa
http://ilmastotaitoni.fi/hanna/
Vaikuttamistaidot
Videolla käsitellään vaikuttamista: sitä millaisia ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin on sekä sitä miten niihin vaikuttaa myös koulussa. Vaikuttamistaitojen opettaminen voi tuntua haastavalta, mutta se on tärkeää ja kuuluu kouluun myös opetussuunnitelmien mukaan. Luennoitsijana toimii Biologian ja maantieteen opettajien liiton globaalikasvatuksen asiantuntija Eeva Kemppainen.
Lisämateriaalia aiheesta:
Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen -opetusvideo
Tämä video on integroituna vaikuttamistaitojen luentoon. Video on tuotettu Biologian ja maantieteen opettajien Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Videon kesto on 5 min.
https://youtu.be/RsgNg8-H2z0
“Onko sittenkään niin, että oppilaat ovat saaneet vaikuttaa?” -blogiteksti
Eeva Kemppaisen ja Pinja Siparin pohdintaa koulujen vaikuttamiskasvatuksesta. https://toivoajatoimintaa.fi/onko-sittenkaan-niin-etta-oppilaat-ovat-saaneet-vaikuttaa/
Erilaisia kouluihin sopivia vaikuttamistapoja
Taustaa ja käytännön vinkkejä! Lista löytyy sivun lopusta.
https://toivoajatoimintaa.fi/toiminta/
20 nopeaa tapaa vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta
https://toivoajatoimintaa.fi/20-nopeaa-tapaa-vaikuttaa-kestavan-kehityksen-puolesta/
Vaikuttamiskokemuksia ja inspiraatiota suomalaisista kouluista
https://toivoajatoimintaa.fi/category/kokemuksia/
Planeetta on tulessa! -tv-sarja
Ylen kotimainen tv-sarja nuorista ilmastoaktivisteista. Sarjan 7 jaksoa ovat katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi. Kunkin jakson kesto on noin 15 minuuttia.
https://areena.yle.fi/1-50616153
4) Viheliäiset ongelmat ja monialainen oppiminen
Eri muotoisia monialaisia ja laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia on toteutettu suomalaisissa yläkouluissa ja lukioissa nyt muutaman vuoden ajan. Monissa kouluissa oppimiskokonaisuuksissa on käsitelty myös kestävän kehityksen teemoja. Haastattelimme Natura-lehden juttuun neljän koulun opettajia siitä, millaista monialaista oppimista eri puolilla Suomea on suunniteltu ja toteutettu kestävän kehityksen kysymysten parissa.
Alta löydät myös monenlaista muuta tukea, ideoita ja vinkkejä laaja-alaisen oppimisen suunnitteluun viheliäisten ongelmien ja kestävän kehityksen parissa: eri oppiaineiden opettajien näkemyksiä aiheeseen, monenlaisia opetusmateriaalivinkkejä sekä valmiin pohjan monialaisen keke-oppimiskokonaisuuden suunnitteluun.
Haastatteluvideot kestävästä kehityksestä eri oppiaineiden opetuksessa
BMOL on haastatellut kahdeksan eri oppiaineen opettajia siitä, miten kestävä kehitys liittyy eri oppiaineiden sisältöihin. Lyhyissä videoissa ovat mukana englannin, fysiikan, kuvataiteen, maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin, kotitalouden ja äidinkielen opettajat sekä opinto-ohjaaja.
Haastatteluvideoiden ideana on inspiroitua ja nähdä monialaista oppimista tukevia yhteyksiä eri oppiaineiden asiasisältöjen välillä.
Löydät kaikki haastatteluvideot täältä!
Opetusmateriaaleja viheliäisten ongelmien opetukseen
Kouluttajamme Eeva ja Pinja pitivät noin puolen tunnin mittaisen materiaalivinkkaus-luennon Viheliäiset ongelmat ja monialainen oppiminen -koulutusta. Koulutusten osallistujat pitivät luentoa todella inspiroivana ja hyödyllisenä. Alta löydät luentotallenteen. Materiaalivinkkauksen kalvot löydät täältä.
Vinkkejä monialaisen oppimisen suunnitteluun
Monialaisen ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteena on oppiainerajat ylittävä oppiminen, joka motivoi oppilaita/opiskelijoita ja eheyttää opetusta. Seuraavaan olemme koonneet opetussuunnitelmista keskeisiä huomioita monialaiseen oppimiseen liittyen. Osion lopusta löydät tässä hankkeessa tehdyn apukysymysten listan kestävään kehitykseen liittyvien monialaisten oppimiskokonaisuuksien tai laaja-alaisen oppimisen suunnittelun tueksi.
Lukion opetussuunnitelman (LOPS) mukaan opiskelijoiden tulee saada monipuolisia kokemuksia uuden tiedon ja osaamisen rakentamisesta laaja-alaisesti ja oppiainerajat ylittäen. Lukiossa laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia toteutetaan esimerkiksi oppiaineita yhdistävissä moduuleissa tai teemakursseilla. LOPSissa laaja-alaisen oppimisen toteutuksesta ei ole yhtä tarkkoja ohjeita kuin peruskoulun opetussuunnitelmissa, mutta myös toisen asteen monialaisen tai laaja-alaisen oppimisen suunnittelussa voidaan hyödyntää peruskoulun MOK:eihin liittyviä ohjeistuksia.
Peruskoulun opetussuunnitelman (POPS) mukaan kaikille oppilaille on järjestettävä lukuvuodessa vähintään yksi oppiaineita yhdistävä monialainen oppimiskokonaisuus (MOK).
TAVOITTEET: Opetussuunnitelmaan on listattu monia tavoitteita monialaisessa oppimiselle. Tässä on niistä muutama tärkeä nosto. MOKin tulisi:
- vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja laaja-alaista osaamista. Tähän voi ottaa tukea esimerkiksi POPS:in laaja-alaisen osaamisen tavoitteista.
- käsitellä oppilaiden merkityksellisiksi kokemia kysymyksiä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uutisista ja arjen kokemusmaailmasta kumpuavia (tutkimus)kysymyksiä, jotka liittyvät viheliäisiin ongelmiin ja kestävään kehitykseen.
- harjaannuttaa kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta. Tämä tarkoittaa, että MOKin tulisi vahvistaa oppilaiden ymmärrystä sekä siitä, mistä kestävä elämäntapa rakentuu, että siitä, minkälaista arjen toimijuutta siihen kuuluu.
- innostaa toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla. Tämä tarkoittaa, että mittakaavana ei tulisi olla vain yksilön valinnat ja toiminta vaan yhteiskunta laajemmin (esimerkiksi koko kouluyhteisö, kunta, Suomi tai kansainvälisyys).
SUUNNITTELU: MOKin tavoitteiden ja sisältöjen tarkempi määrittely, toteuttaminen, seuranta ja arviointi päätetään paikallisesti (kunta ja/tai koulu). Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on välttämätöntä.
TOTEUTUSTAPA: Ajan ja käytännön järjestelyiden näkökulmasta monialaista oppimista voi toteuttaa todella monin eri tavoin. Vaihtoehtoina on esimerkiksi teemaviikko tai -päiviä tai valinnaisainekokonaisuus. Jos haluaa järjestää MOKin hajautetusti pidemmällä aikavälillä, lukujärjestyksestä voi korvamerkitä muun opetuksen lomasta jonkin viikottaisen ajankohdan.
Toteutuksessa kannattaa pohtia, voisiko MOK antaa mahdollisuuksia yhteistyölle eri ikäryhmien tai kurssien välillä. Myös yhteistyö monenlaisten koulun ulkopuolisten tahojen kanssa voi tuoda oppimiselle ja motivaatiolle arvokkaan lisän.
POPS ei määrittele tarkkaa kestoaikaa, mutta oppimiskokonaisuuden tulisi olla riittävän pitkäkestoinen, jotta oppilailla on aikaa syventyä sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. Pitkäjänteiseen syventymiseen ei aivan päivä tai kaksi riitä, ja siksi OPH:n suositus kestoksi on oppilaan luokkatason mukainen vuosiviikkotuntimäärä.
OPPIAINEIDEN ROOLI JA ARVIOINTI: Monialaisessa oppimisessa määritellään yhteinen aihe, mutta työskentelyssä käytetään eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä. Siksi myös arviointi sidotaan oppiainekohtaiseen arviointiin.
Kaikkien oppiaineiden tulisi olla vuorollaan toteuttamassa MOKia eli samat oppiaineet/opettajat eivät voi monta vuotta toteuttaa samaa MOKia (vaikka hyviä käytäntöjä ja aiheita kannattaa toki hyödyntää pitkäjänteisesti).
BMOL:in laatimia apukysymyksiä MOKin suunnitteluun:
1) MIKÄ ON AIHE JA TAVOITE?
Miten MOK harjaannuttaa kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta?
2) KENELLE MOK ON SUUNNATTU?
Oppilasryhmät, luokka-asteet…?
3) KETKÄ OSALLISTUVAT SUUNNITTELUUN JA MITEN? ENTÄ TOTEUTUKSEEN?
Oppilaat / opiskelijat, opettajat, muu henkilöstö, oppiaineet, yhteistyökumppanit (yhdistykset, yritykset, kirjasto, muut koulut kotimaassa ja ulkomailla, taiteilijat, poliitikot)…?
4) MITEN TOTEUTETAAN?
Teemaviikko tai -päiviä, teemakurssi, muun opetuksen lomassa, valinnaisainekokonaisuus…
5) MISSÄ TOTEUTETAAN?
Koululla, ulkona, yhteistyökumppanien tiloissa, retkillä, verkossa…
6) MILLOIN TOTEUTETAAN?
7) MITÄ KONKREETTISESTI TEHDÄÄN?
Millaisia toiminnallisia ja tutkivia työskentelytapoja käytetään? Vaikutetaan, rakennetaan, suunnitellaan, leivotaan, kasvatetaan, maalataan, kuvataan…
8) MIKÄ ON KUNKIN TOTEUTTAJATAHON ROOLI TOTEUTUKSESSA?
Tästä voi tehdä esim. taulukkomuotoisen esityksen.
9) MITEN OPPIMISTA SEURATAAN JA ARVIOIDAAN?
– Sidos oppiainekohtaisiin tavoiteisiin – käsitteet, lopputuotos, osallisuus, (itse)arviointi…
– Oppilaiden työnjako ja oma tavoite, prosessin ja välietappien seuranta
10) MUUTA POHDITTAVAA:
– Miten oppilaille kerrotaan kokonaisuudesta? Selitys monialaisuudesta ja aiheesta, toteutustapa ja aikataulu, tavoitteet ja arviointi
– Miten käsitellään kestävään kehitykseen liittyvää tietoa, tunteita ja vaikuttamistapoja?
– Miten kestävän kehityksen tai viheliäisten ongelmien hankalia käsitteitä avataan opekollegoille ja oppilaille?
– Voiko toimintoja jatkaa ja ylläpitää myös mokin jälkeen?
– Kehitetäänkö myös henkilöstön tekemistä? Mikä meni hyvin ja missä on parannettavaa esim. työnjaon ja oppilaiden ohjaamisen kanssa…
– Mitä hyviä linkkejä ja valmiita materiaaleja aiheesta on jo olemassa?
