Tämä on ilmastonmuutosta käsittelevä tehtäväpaketti, joka soveltuu nuorille yläkouluikäisestä alkaen. Paketti koostuu lyhyestä opetusvideosta, diaesityksestä ja 12 tehtävästä valmiine materiaaleineen. Ilmastonmuutosta käsitellään tehtäväpaketissa tavalla, joka soveltuu monien oppiaineiden oppisisältöihin sekä monialaiseen oppimiseen ja nuorten vapaa-ajantoimintaan. Tällä sivulla puhutaan opettajasta ja oppilaista.
HUOMIO! Tämä on opettajan sivu, joka sisältää tärkeitä lisäohjeita ja taustatietoa. Tiiviimpi oppilaan ohjesivu löytyy täältä. Tehtävien numerointi on molemmissa sama.
Taustatietoa
Ilmastonmuutos on osa kaikkien ihmisten tulevaisuutta ja jo nyt se vaikuttaa valintoihimme, ajatuksiimme ja tunteisiimme monin tavoin. Se on laaja kokonaisuus, jossa jokaiselle tieteenalalla, toimialalla ja yksittäisellä ihmiselläkin on annettavaa, kun ilmiötä yritetään yhdessä ymmärtää ja ratkaista.
Ilmastonkestävää maailmaa ei saada rakennettua pelkän insinööritiedon tai luonnontiedeosaamisen avulla. Toisaalta myöskään käyttäytymistiede, taiteen keinot tai eettiset pohdinnat eivät yksin ratkaise ongelmaa. Monenlaista osaamista tarvitaan ja siksi jokaiselle ihmiselle löytyy takuuvarmasti kiinnostavia näkökulmia tarttua aiheeseen!
Mikä ilmastonmuutos? -videolle (kesto 5:40) olemme koonneet kuusi asiaa, jotka ihan jokaisen tulisi ilmastonmuutoksesta tietää:
1. Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista
2. Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa ilmastonmuutoksen
3. IImastonmuutoksella on erilaisia seurauksia eri puolilla maailmaa
4. Ilmastonmuutosta hillitään ja sen vaikutuksiin sopeudutaan monenlaisilla toimilla
5. Ilmastotiede on yllättävän yksimielistä
6. Tunteet vaikuttavat ajatuksiimme
Diaesityksessä on osittain sama sisältö kuin videolla, mutta se sisältää myös kuvaajia, jotka syventävät videon teemoja. Lisäksi diaesityksessä käsitellään mm. vaikuttavia ilmastotekoja, Agenda 2030 -ohjelmaa ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia sosiaalisiin suhteisiimme. Voit katsoa diaesityksen tästä (pdf) tai ladata alta (ppt). Sitä saa vapaasti käyttää ja muokata omiin tarkoituksiin sopivaksi.
12 tehtävän otsikot näet alta. Tehtävät on teemoiteltu väliotsikoiden alle, jotta kokonaisuus on helpompi hahmottaa. Tehtävälistan lopussa näet myös vinkkejä jatkoon. Pääset haluamaasi tehtävään skrollaamalla sivua alaspäin tai suoraan klikkaamalla tehtävän otsikkoa tehtäväluettelosta. Samalla saat selaimen osoiteriville tehtävän oman linkin. Tätä toimintoa kannattaa hyödyntää etenkin oppilaan ohjesivulla, jos haluat jakaa tietyn tehtävän ohjeistuksen oppilaille suoraan!
Tehtävien kesto on 15-25 minuuttia, mutta voit muokata laajuuden omaan opetukseen sopivaksi: opettajan sivulla näet tehtävissä erilaisia vaihtoehtoja toteutukseen ja purkuun.
Tehtäviä saa käyttää vapaasti erilaisiin tarkoituksiin, ja niitä saa myös muokata paremmin omaan käyttöön soveltuvaksi. Lähteenä voi mielellään mainita Toivoa ja toimintaa -hankkeen. Myös videon näyttäminen eri yhteyksissä on sallittua ja toivottavaa!
Inspiroivia oppimisen hetkiä maailman tärkeimpien asioiden äärellä!
Faktat kuntoon!
Tehtävä 1: Katso video ja testaa tietosi ilmastonmuutoksesta
- Katsokaa Mikä ilmastonmuutos? -video (kesto 5:40).
- Pelauta sitten seitsemän kysymyksen Kahoot-visa täällä.
- Jos haluat käyttää visan kysymyksiä muussa kuin Kahoot-muodossa, voit poimia ne täältä ja tarvittaessa muokata käyttöösi sopivaksi. Oikeat vastaukset: 1d, 2a, 3b, 4a, 5d, 6c, 7a
Ohjeita Kahootin käyttöön: Jokaiseen kysymykseen on yksi oikea vastaus. Pisteitä saa oikeasta vastauksesta ja nopeudesta. Opettaja jakaa näytön, jossa lukee visan kysymykset. Jokainen pelaaja kirjautuu peliin ja vastaa omalla laitteellaan (tai jos pelataan pienryhmissä, yhdellä ryhmän jäsenellä on laite). Visaan on helpointa vastata kännykällä. Mukaan voi liittyä QR-koodin kautta, kirjoittamalla numerokoodin osoitteessa https://kahoot.it/ tai opettajan jakamalla linkillä.
Tehtävä 2: Kiinnostavaa ilmastotietoa
Ilmastonmuutos on valtavan monitieteinen aihe. Lähes kaikilla aloilla on annettavaa ilmastonmuutoksen tutkimuksessa, ilmastoratkaisuissa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Opettajan kannattaa ryhmän tason mukaisesti valita jompi kumpi tehtävävaihtoehdoista!
a) Sovellus yläkouluun: Etsi yksi viimeaikoina julkaistu ilmastonmuutokseen liittyvä uutinen tai artikkeli ainakin kolmesta seuraavasta aihepiiristä: ruoantuotanto, energiantuotanto, terveydenhuolto, liikenne, psykologia, taide, kuluttaminen, talous
– Mikä on artikkelin otsikko?
– Miten jutun aihe liittyy liittyy ilmastonmuutokseen?
– Ketä artikkelissa on haastateltu ja mikä on haastateltujen näkökulma aiheeseen?
– Mikä lukemiesi juttujen näkökulma ilmastonmuutokseen kiinnostaa sinua eniten? Miksi?
b) Sovellus toiselle asteelle: Etsi yksi viime aikoina julkaistu ilmastoaiheinen tutkimustulos (tieteellinen artikkeli, raportti tai tutkimuksesta kertova uutinen) ainakin kolmesta seuraavista tieteenaloista: fysiikka, käyttäytymistiede, lääketiede, psykologia, kirjallisuudentutkimus, biologia, oikeustiede, politiikan tutkimus, taloustiede, kasvatustiede, maataloustiede
– Selvitä tutkimuksen nimi ja julkaisuvuosi, tutkijoiden nimet sekä ainakin yksi keskeinen tutkimustulos.
– Pohdi, mikä näkökulma ilmastonmuutokseen kiinnostaa sinua eniten. Miksi valitsit kyseisen näkökulman?
Tehtävä 3: Ilmastonmuutos diagrammeissa ja infograafeissa
Taito tulkita erilaisia kuvaajia on tärkeä osa ilmasto-osaamista. Tälle sivulle on koottu erilaisia ilmastoteemaisia diagrammeja, karttoja ja infografiikoita, sekä niiden tulkitsemiseen liittyviä tehtäviä. Tutki kuvaajia ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin. Kuvaajia on paljon, joten opettaja voi valita teemaan ja vaikeustasoon nähden sopivat tehtävät. Kuvaajia on seuraavista aihepiireistä:
- Elämäntapojen vaikutukset suomalaisten hiilijalanjälkeen
- Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siihen sopeutuminen
- Hiilidioksidipäästöjen kehitys eri puolilla maailmaa
- Sähkön ilmastopäästöt Euroopassa
- Planeetan rajat
- Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset
Kuvaajat soveltuvat mm. fysiikan, matematiikan, maantiedon, kotitalouden ja terveystiedon oppitunneille!
Tehtävä 4: Ilmastonmuutos ei ole myytti
a) Lukutehtävä: Lue oheinen teksti ilmastonmuutokseen liittyvistä myyteistä ja faktoista myyttien takana.
b) Pienryhmäkeskustelu: Keskustelkaa tilanteista, joissa olette kohdanneet näitä myyttejä tai muuta ilmastonmuutokseen liittyvää epäilyä tai vähättelyä. Oletteko kuulleet tai nähneet epäilyä esimerkiksi somessa, uutisissa, kampanjoissa, perhepäivällisillä tai harrastusten parissa?
c) Pohdintatehtävä yksin: Millaisia tunteita sinussa on herännyt tilanteessa, jossa olet kohdannut ilmastonmuutokseen liittyvää epäilyä tai vähättelyä? Poimi sinussa heränneitä tunteita tästä tunnesanalistasta ja tee sen avulla lista omista tunteistasi.
d) Pohdintatehtävä yksin tai ryhmässä: Lue oheinen lyhyt teksti, joka käsittelee erilaisia syitä, joita ilmastonmuutoksen epäilylle tai kieltämiselle voi olla. Mitä ajattelet, millaisia syitä nykysuomalaisilla voi olla ilmastoskeptisismille?
e) Pienryhmäkeskustelu: Miten voit toimia tilanteessa, jossa ilmastonmuutosta epäillään tai vähätellään? Erilaiset toimintatavat sopivat eri ihmisille, keksikää yhdessä mahdollisimman monia hyviä tapoja!
Vinkki! Kohdassa c) tarvittava tunnesanalista löytyy kuvana täältä ja tulostettavaksi sopivana pdf-tiedostona täältä.
Ilmastonmuutos arjessamme
Tehtävä 5: Ilmastonmuutos valokuvissa
Oheisessa kuvagalleriassa on ilmastonmuutokseen liittyviä kuvia. Oppilaat jaetaan pienryhmiin. Ryhmät valitsevat 2-3 valokuvaa jokaisesta seuraavasta ilmastonmuutokseen liittyvästä näkökulmasta (a-d) ja perustelevat valintansa.
a) ilmastonmuutoksen syyt
b) ilmastonmuutoksen seuraukset
c) ilmastonmuutoksen hillintä
d) ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vinkki! Kuvagalleria on olemassa neljässä eri muodossa:
- tehtäväohjeineen tällä sivulla
- Flinga-seinänä
- tulostettavaksi sopivana pdf-tiedostona (pienet kuvat)
- tulostettavaksi sopivana pdf-tiedostona (A4-kuvat)
Tehtävä 6: Tarinatehtävä ilmastoteoista
Tehtävä tehdään pienryhmissä tai pareittain. Jokaiselle ryhmälle annetaan yksi kategoria, josta suomalaisten päästöt pääosin syntyvät: asuminen, liikkuminen, syöminen tai kulutus. Ryhmät tutustuvat omaan aiheeseensa liittyviin Suomen ilmastopaneelin Kuluttajanäkökulma ilmastopolitiikkaan -hankkeen raportissa esitettyihin tapoihin, joilla päästöjä voidaan vähentää. Sitten ryhmät kirjoittavat apukysymysten avulla tarinan tai tekevät opettajan valinnan mukaan näytelmän tai sarjakuvan.
Oppilaan ohje:
- Tutustukaa ensin tutkimustietoon teille annetusta aihepiiristä.
- Luokaa sitten henkilöhahmo ja kirjoittaa apukysymysten avulla tarina hänen päivästään, jona hän alkaa elää hyvin ilmastoystävällisesti.
Apukysymykset:
- Kuka tarinan päähenkilö on?
- Millaisia muutoksia hän tekee muuttaessaan elämäänsä ilmastoystävällisemmäksi?
- Mitkä muutokset sujuvat helposti, missä hän onnistuu erityisen hyvin?
- Missä asioissa hän kohtaa vastoinkäymisiä?
- Miten päähenkilön lähipiiri (perhe tai ystävät) suhtautuu hänen pyrkimykseensä muuttaa elintapojaan?
Asumisessa yli 80 prosenttia kotitalouksien päästöistä tulee lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Vähähiilisiin vaihtoehtoihin kuuluvat pienempi asuintila, matalampi sisälämpötila, lämpimän veden kulutuksen vähentäminen, tilojen jakaminen, uusiutuvan energian ja lämpöpumppujen käyttö sekä energiatehokkuuden parantaminen.
Liikenteessä keskimäärin noin 80 prosenttia kotitalouden päästöistä tulee yksityisautoilusta. Toiseksi eniten päästöjä syntyy lentämisestä. Vähähiilisiin vaihtoehtoihin kuuluvat
yksityisautoilun vähentäminen tai siitä kokonaan luopuminen ja siirtyminen muihin liikkumismuotoihin, kuten julkiseen liikenteeseen, kävelyyn tai pyöräilyyn, sekä lentämisen välttäminen.
Ruokavalioista hiili-intensiivisin on sellainen, joka sisältää paljon lihaa. Arviointitavasta riippuen, liha- ja maitotuotteet aiheuttavat ravitsemuksen keskimääräisestä ilmastovaikutuksesta 50–80 prosenttia. Vähähiilisiin vaihtoehtoihin kuuluvat ravitsemussuositukset täyttävä vegaaninen ruokavalio tai sekaruokavalioissa lihan merkittävä vähentäminen ja lihan korvaaminen vähäpäästöisillä proteiineilla, kuten palkokasveilla, siemenillä, viljalla, kestävästi kalastetulla tai viljellyllä kalalla. Vähähiilisiä vaihtoehtoja ovat lisäksi avomaalla viljeltyjen vihannesten suosiminen kasvihuoneissa viljeltyjen vihannesten sijaan, ruokahävikin vähentäminen sekä riisin syönnin vähentäminen. Ravitsemuksen päästöjä voi vähentää myös syömällä ravitsemustarpeen mukaisesti, kuten terveyssuosituksetkin ohjeistavat.
Tavaroista ja palveluista suurimmat päästöt syntyvät sisustuksesta, huonekaluista ja kodinkoneista, vaatetuksesta, AV- ja tietojenkäsittelylaitteista sekä vapaa-ajan harrastusvälineistä ja palveluista. Vähähiilisiin vaihtoehtoihin kuuluvat pitkäikäisten, käytettyjen tai vähähiilisiksi todennettujen tavaroiden ostaminen, jakaminen, korjaaminen, kunnostaminen ja vähähiilisten palvelujen ostaminen.
Tutkimustiedon lähde: Suomen ilmastopaneelin Kuluttajanäkökulma ilmastopolitiikkaan -hankkeen raportti
Tehtävä 7: Tehtäviä kodin sähkön ja lämmön kulutuksesta
Asumisessa yli 80 prosenttia kotitalouksien päästöistä tulee lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Siksi on hyvä olla tietoinen siitä, miten sähkö ja lämpö kotiin tuotetaan ja kuinka paljon kodinkoneet kuluttavat energiaa. Tämän sivun tehtävissä pääset tutustumaan aiheeseen!
Tehtäviä on kolme:
1) Tutustutaan sähkösopimuksiin
2) Tutkitaan kodin sähkölaitteiden energiankulutusta ja siitä aiheutuvia päästöjä
3) Lämmitysmuotojen vertailua – voiko lämmityksen avulla vähentää päästöjä?
Vinkkejä:
- Nämä tehtävät sopivat erityisesti fysiikan, kotitalouden ja maantiedon oppitunneille.
- Tehtävä 1 (Tutustutaan sähkösopimuksiin) kannattaa toteuttaa pari- tai pienryhmätyöskentelynä siten, että jokainen ryhmä etsii tietoa eri sähköyhtiöstä.
Ilmastonmuutos mediassa
Tehtävä 8: Artikkelityöpaja
Alle on koottu 12 ilmastonmuutokseen liittyvää artikkelia ja mediatiedotetta. Tehtävässä oppilaat tutustuvat yhteen artikkeliin ja pohtivat sen antia apukysymysten avulla. Työpaja on hedelmällistä toteuttaa pienryhmätyöskentelynä, mutta kysymykset sopivat myös yksilötyöskentelyyn.
Opettajan työn helpottamiseksi tekstit on jaoteltu yläkouluun ja toiselle asteelle sopiviin teksteihin. Oppilaan ohjeessa tätä jaottelua ei ole tehty, mutta tekstien numeroinnit (1-12) ovat samat kuin tässäkin.
Yläkouluun sopivia lyhyempiä tekstejä:
1) Ilmastonmuutoksesta muistuttelevat meteorologit kohtaavat raivoa Britanniassa – pelottelusyytökset ovat tuttuja myös Kerttu Kotakorvelle (Yle 2022). Lue teksti täältä.
2) Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljen pienennyttävä 70 prosenttia – vähähiilisiä vaihtoehtoja voidaan tukea myös ohjauskeinoin (Suomen ilmastopaneeli 2020). Lue teksti täältä.
3) Ilmastoaktivisti Aino Falenius: ”Aikuisten pitäisi kantaa vastuu ilmastonmuutoksesta”
(Voima 2020). Lue teksti täältä.
4) F1-mestari Vetteliltä voimakas kannanotto ilmastonmuutoksesta – poliitikko sivalsi tekopyhyydestä (Iltalehti 2022). Lue teksti täältä.
5) Etelä-Korean mittaushistorian rankin sade nosti Soulin kaduille tulvia, ainakin kahdeksan kuollut (Helsingin Sanomat 2022). Lue teksti täältä.
6) Artisti laulaa ilmaston puolesta (WWF-lehti 2019). Lue teksti täältä.
Toiselle asteelle sopivia pidempiä tekstejä:
7) Grillissä tirisee lihaton nakki – näin perinteisestä lihatalosta irtosi vegeyhtiö, joka haluaa lihahedonistit puolelleen (Helsingin Sanomat, 2022). Lue teksti täältä.
8) Toivoa, toimintaa ja jatkuvuutta – Myös uskonnoilla on rooli ilmastokriisin vastaisessa kamppailussa (Voima 2022). Lue teksti täältä.
9) Riikka Suomisen kolumni: Kenen sanoilla puhut ilmastosta? (Image 2021). Lue teksti täältä.
10) Tuulivoimala toimii talvellakin: mielikuva tyynistä pakkaspäivistä on väärä (Helsingin yliopisto 2022). Lue teksti täältä.
11) Tuho tapahtuu jo nyt (Helsingin Sanomat 2022). Lue teksti täältä. Huom! Tätä juttua ei kannata jättää avaamatta hurjan otsikon vuoksi! Teksti on kuitenkin luettavissa vain lehden tilaajille.
12) Intialainen ympäristöaktivisti ja muusikko Ricky Kej: ”Ihmiset suojelevat vain asioita, joita rakastavat” (Maailman Kuvalehti 2021). Lue teksti täältä.
Oppilaan ohje:
Tutustu yhteen teksteistä. Lue teksti, vastaa alla oleviin kysymyksiin ja esittele teksti lopuksi muulle luokalle vastaustesi avulla.
- Missä teksti on julkaistu ja milloin? Onko tekstin julkaisija luotettavana? Miksi?
- Mikä on tekstin tyyppi: onko se uutinen, tiedote, artikkeli vai jokin muu tekstityyppi?
- Ketä tai keitä tekstissä on haastateltu, tai kuka siinä puhuu? Millaista asiantuntemusta henkilöillä on?
- Mistä näkökulmasta tekstissä käsitellään ilmastonmuutosta?
- Puhutaanko tekstissä ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista, ratkaisuista vai sopeutumisesta? Voi myös olla, että useampaa näistä käsitellään.
- Oliko juttu kiinnostava? Miksi tai miksi ei?
Tehtävä 9: Miten selvitä ilmastouutisten tulvassa?
a) Selaile ensin hetken aikaa internetin ilmastouutisia.
b) Lue sitten nämä vinkit arjen mediamyllytykseen ja pohdi vastauksia jutussa esitettyihin kysymyksiin.
c) Tee pohdintojen pohjalta miellekartta.
Vinkki: Tehtävän voi teettää joko pienryhmissä tai yksilötyöskentelynä!
Tehtävä 10: Meemien tulkintaa
Meemien tulkinta on osa nykypäivän medialukutaitoa. Tutki ilmastomeemien galleriaa ja valitse sieltä yksi meemi lähempään tarkasteluun. Vastaa sitten kysymyksiin:
a) Mitä meemissä halutaan sanoa? Meemeissä viesti on usein hyvin napakka ja tulkintaa vaativa. Kirjoita parilla lauseella auki se, mitä valitsemassasi meemissä halutaan sanoa.
b) Millaisia tunteita meemi herättää sinussa? Meemien vaikutus perustuu usein siihen, että ne herättävät tunteita. Käytä apunasi tunnesanalistaa ja pohdi, mitä tunteita valitsemasi meemi sinussa herättää. Huomaathan, että sama kuva voi herättää monenlaisia, välillä ristiriitaisenkin tuntuisia tunteita!
c) Mihin asiaan valitsemallasi meemillä pyritään vaikuttamaan ja miten? Meemien tarkoituksena on usein tavalla tai toisella vaikuttaa ajatuksiimme tai julkiseen keskusteluun.
d) Millä muilla tavoin meemin aiheeseen voidaan vaikuttaa? Meemi on vain yksi vaikuttamisen tapa muiden joukossa. Keksi ainakin viisi muuta tapaa, jolla meemin aiheeseen voidaan vaikuttaa ja kirjoita niistä lista. Tarvittaessa voit käyttää apuna vaikuttamistapojen listaa.
Tehtävän purku: Tehtävä puretaan niin, että yksi tai useampi ryhmä esittelee omat pohdintansa koko luokalle. Opettajan voi näyttää esittelyvuorossa olevan ryhmän valitseman meemin galleriasta.
Vinkki 1: Meemigalleria löytyy tältä verkkosivulta tehtäväohjeineen sekä tulostettavana versiona.
Vinkki 2: Tunnesanalista löytyy kuvana täältä ja tulostettavaksi sopivana pdf-tiedostona täältä.
Vinkki 3: Tämä tehtävän jatkoksi sopii hyvin Ilmastofaktoista meemeiksi -tehtävä, jossa meemin tekemistä päästään harjoittelemaan itse!
Tunne- ja vaikuttamistaitoja ilmastotoimintaan
Tehtävä 11: Ilmastotunteet käsitekartalle
Harjoituksessa laaditaan tunnesanojen listan avulla mind map (käsitekartta) omista ilmastotunteista.
a) Alkuherättely: Katsokaa ensin introvideo Tutustu kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviin tunteisiin! (3 min).
b) Tehtävä: Tutki tunnesanojen listaa. Poimi sitten listalta tai keksi itse sanoja, jotka kuvaavat omia tunteitasi, joita ilmastonmuutos sinussa herättää. Tee sinulle tutuista ilmastotunteista käsitekartta vapaalla tyylillä.
- sanoja voi kirjoittaa isolla tai pienellä, jos haluaa sillä tavoin kuvata yksittäisten tunteiden voimakkuutta
- sanoja voi yhdistää toisiinsa viivoilla, katkoviivoilla tai nuolilla
- käsitekarttaan voi halutessaan lisätä myös kuvia tai muita graafisia elementtejä
- aikaa tehtävän tekemiseen on 10-20 minuuttia opettajan ohjeen mukaisesti.
c) Purku: Tehtävän purkuun opettaja voi valita toisen seuraavista tehtävistä, tai vaikka molemmat:
- Pienryhmäkeskustelu: jos käytössä on riittävästi aikaa ja ryhmä on riittävän turvallinen, kannattaa käsitekartoista keskustella 2–3 hengen pienryhmissä. Jokainen esittelee vuorotellen oman käsitekarttansa ja kertoo omista tunteistaan sen verran kuin kokee hyväksi. Pienryhmäkeskustelun aluksi kannattaa kerrata turvallisen keskustelun periaatteet.
- Sanapilvi: kerätään ryhmän käsitekartoille kirjaamia tunteita AnswerGarden-alustalle tai muuhun sanapilvisovellukseen. Jokainen valitsee omalta käsitekartaltaan viisi itselle tutuinta tunnetta ja syöttää ne sovellukseen. Sanapilven avulla voidaan helposti ja anonyymisti visualisoida sitä, että ryhmässä on monenlaisia tunteita. Tätä purkua voidaan käyttää myös sellaisissa ryhmissä, jossa käsitekartoista keskusteleminen ei tunnu turvalliselta.
Vinkki 1: Tunnesanalista löytyy kuvana täältä ja tulostettavaksi sopivana pdf-tiedostona täältä.
Vinkki 2: lisää tehtäviä ilmastotunteiden käsittelyyn löydät täältä ja taustatietoa aiheesta täältä!
Tehtävä 12: Ilmastofaktoista meemeiksi
Meemit ovat nopeasti toteutettava, ajan hermolla oleva ja hyvin tehtynä helposti somessa leviävä viestimistapa. Meemit sisältävät usein mustaa huumoria, mutta niihin voi sisällyttää myös tiukkaa asiaa.
a) Tutki ilmastofaktojen listaa ja valitse faktoista ainakin yksi, jonka pohjalta haluat lähteä tekemään meemiä.
b) Tee meemi. Ohje: Kirjoita Googleen sana meme generator ja etsiydy johonkin generaattoriin (esim. imgflip.com). Valitse sopiva kuva ja kirjoita siihen naseva teksti. Meemin tulee tavalla tai toisella sisältää jokin ilmastofakta!
c) Vaikuta ilmastokeskusteluun jakamalla valmis meemi omassa somessasi tai esimerkiksi koulun somessa!
Vinkkejä jatkoon
- Professori Jukka Käyhkön luennon ilmastonmuutoksesta viheliäisenä ongelmana sekä lisälukemistoa opettajille löydät täältä.
- Ilmastonmuutokseen liittyvistä tunteista löydät paljon lisämateriaalia täältä.
- Open ilmasto-opas on verkkosivusto, joka kuvaa ilmastonmuutoksen jokaisen koulussa opetettavan oppiaineen näkökulmasta. Sivusto sisältää tietoa ja tehtäviä eri oppiaineisiin.
Tämä sivu on osa tehtäväpakettien sarjaa, jossa käsitellään neljää tärkeää kestävän kehityksen teemaa: ilmastonmuutos, maailmankauppa, tasa-arvo ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tehtäväpaketit on tuotettu ulkoministeriön tuella, ja niiden aihepiirit mukailevat Suomen kehityspoliittisia tavoitteita. Materiaaleja saa käyttää, linkata ja muokata omaan käyttöön sopivalla tavalla, kun alkuperäisenä lähteenä mainitaan Toivoa ja toimintaa -sivusto.
