Maantieteen opetus on tärkeä osa kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tältä sivulta saat ideoita ja valmiita tehtäviä, joiden avulla voit käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa helposti ja monipuolisesti. Sivulle on koottu useiden eri tahojen parhaita tehtäviä kestävän kehityksen opetukseen maantieteen näkökulmasta.
Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista uusista Toivoa ja toimintaa -hankkeen tehtäväpaketeista. Toivomme palautetta opettajilta, kasvattajilta sekä muilta lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä. Antamalla palautetta loppuvuoden aikana osallistut kirja-arvontaan! Lisätietoa arvonnasta löydät täältä. Lämmin kiitos avustasi! <3
Vinkki! Voit tutustua materiaaliin vaikka lenkillä tai kotitöitä tehdessä tämän videoluennon avulla (kesto n. 1h). Muiden oppiaineiden tehtäväpaketteihin voit tutustua täällä.
Miten huomioida kestävä kehitys maantieteen opetuksessa?
Kestävä kehitys on maanteiteen opetuksen ydintä. Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja näkemyksiä, ottamaan kantaa omassa ympäristössään, lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetus harjaannuttaa opiskelijan osallistumis- ja vaikuttamistaitoja sekä tukee opiskelijaa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. (LOPS 2021)
Kestävän kehityksen sisältöjä peruskoulun maantieteen opetussuunnitelmassa:
- Seurataan ajankohtaisia uutisia maailman eri alueilta ja pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. (S1)
- Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä. (S2)
- Osallistutaan oman lähiympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen sekä sen viihtyisyyden ja turvallisuuden suunnitteluun ja parantamiseen. (S3)
- Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta. (S4)
- Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouden mahdollisuuksiin Suomessa ja muualla maailmassa. (S5)
- Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena. (S5)
- Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. (S5)
- Käsitellään ympäristön tilaa ja yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella. (S5)
- Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä. (S5)
Kestävän kehityksen edistäviä sisältöjä lukion opetussuunnitelmassa:
- GE1: Moduuli perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ilmiöiden tarkasteluun ympäristön muutosten ja ihmiskunnan muutosten kautta. Moduulin aikana seurataan ajankohtaisia uutisia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan maailmanlaajuisia muutoksia sekä luonnon, ympäristön että ihmiskunnan kannalta. Moduuli käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä sekä mahdollisuuksia ennakoida ja hillitä sekä varautua ja sopeutua muutoksiin.
- GE2: Moduulissa tarkastellaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisinä näkökulmina ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kaikkia teemoja käsitellään alueellisesta näkökulmasta. Teemojen yhteydessä käsitellään myös niihin liittyviä riskejä ja ongelmia sekä myönteistä kehitystä.
- GE3: Moduulissa tarkastellaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta ja vuorovaikutusta. Keskeisinä näkökulmina ovat luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta sekä ihmistoiminnan vastuullisuus ja ympäristön hyvinvointi. Kaikkia teemoja käsitellään alueellisesta näkökulmasta. Teemojen yhteydessä käsitellään myös niihin liittyviä riskejä ja ongelmia sekä myönteistä kehitystä.
- GE4: Moduulin tavoitteena on, että opiskelija osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja toteuttaa tutkimuksen tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali ulottuvuus.
KATSO VIDEO! Maantiedon opettaja Janne Riehunkangas kertoo tiiviillä videolla (6 min.) ajatuksiaan ja jakaa käytännön vinkkejä siitä, miten kestävää kehitystä voi käsitellä maantiedon tunnilla.
Agenda 2030 -toimintaohjelma maantieteen opetuksessa
Tässä opetusmateriaalissa on oma verkkosivunsa 12 oppiaineelle. Kullekin oppiaineelle on valittu muutamia Agenda 2030 -tavoitteita, joita kyseisen oppiaineen opetuksessa tulisi ainakin käsitellä.
Maantieteen opetuksen osalta valintaa on vaikeaa tehdä, sillä kaikkia Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita tulisi käsitellä maantieteen oppitunneilla.
Tälle maantieteen sivulle on koottu useiden eri tahojen tekemiä maksuttomia tehtäviä opetuksen eri teemoista. Maantieteen opettajalle on kuitenkin hyödyllistä vierailla myös Agenda-tavoitteiden omilla sivuilla, kun opetuksessa sivutaan jotakin tiettyä kestävän kehityksen osa-aluetta / Agenda 2030 -teemaa.
Agenda 2030 -tavoitesivuilla voit syventää osaamistasi tietystä kestävän kehityksen tavoitteesta sekä ottaa käyttöön tehtäviä ja muita materiaaleja:
- Tavoite 1: Ei köyhyyttä
- Tavoite 2: Ei nälkää
- Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
- Tavoite 4: Hyvä koulutus
- Tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo
- Tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio
- Tavoite 7: Puhdasta ja edullista energiaa
- Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
- Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
- Tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen
- Tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
- Tavoite 12: Vastuullista kuluttamista
- Tavoite 13: Ilmastotekoja
- Tavoite 14: Vedenalainen elämä
- Tavoite 15: Maanpäällinen elämä
- Tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
- Tavoite 17: Yhteistyö ja kumppanuus
Kestävä kehitys ylioppilaskirjoituksissa
Kestävän kehityksen teemoja käsitellään useimmissa maantieteen ylioppilaskirjoitusten tehtävissä. Alle on koottu joitakin aihetta sivuavia tehtäviä vuosien varrelta.
- Kevät 2024: Hyvinvointi (2), Muuttoliike (4), Ilmanlaatu (6), Euroopan vihannesaitta (7), Laivaliikenteen pullonkaulat (8)
- Syksy 2023: Luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat muutokset ilmastossa (3), Matkailun kehittyminen (4), Biodiversiteetin väheneminen viheliäisenä ongelmana (6), Kuusamon alueen ratahanke (7)
- Kevät 2023: Otsoni (3), Planetaariset rajat ja kestävä kehitys (6), Kestävä ravinnontuotanto ja ruokavalio (8)
- Syksy 2022: Maantieteellisten ilmiöiden ja käsitteiden ryhmittelyä (1), YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ydinalueella ja periferiassa (4), Käsitekartta ilmastonmuutoksesta (6), Kaivostoiminta (8), Maailman katolla – kehitysyhteistyöllä vaikuttaminen (9)
- Kevät 2022: Väittämiä maantieteen eri osa-alueilta (1), Väestön alueellinen jakautuminen maapallolla (4), Geodiversiteetti (7), Kestävän kehityksen tavoitteisiin vaikuttaminen (8)
Miten tätä materiaalia käytetään?
Kestävä kehitys on liian iso aihe käsiteltäväksi yhdellä oppitunnilla. Sen sijaan aihetta kannattaa sivuta opetuksessa säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin.
Tälle sivulle on koottu eri tahojen tekemiä valmiita tehtäviä, joiden avulla kestävän kehityksen teemat on helppo tuoda osaksi maantieteen opetusta. Osa sivulle kootuista tehtävistä ja muista materiaaleista soveltuu paremmin yläkouluun, osa lukioon. Monia materiaaleja voi hyvin hyödyntää molemmilla kouluasteilla.
Materiaalin toteutukseen on osallistunut useita järjestöjä ja muita tahoja, joiden tuottamia materiaaleja on hyödynnetty sivun tehtävissä. Tehtävien tekijät on kerrottu jokaisen tehtävän alla olevassa harmaassa laatikossa. Esimerkiksi järjestöt toteuttavat usein valmiita oppituntisuunnitelmia, ja monet tämänkin sivun tehtävistä ovat osa jotakin laajempaa kokonaisuutta. Jos tehtävä tuntuu kiinnostavalta, kannattaa kurkata, voisitko hyödyntää opetuksessa myös valmista tuntisuunnitelmaa!
Materiaali on koottu Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Toivoa ja toimintaa -hankkeessa vuonna 2024. Materiaali on toteutettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Apuna toteutuksessa on toiminut maantiedon opettaja Virpi Maunuvaara.
Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!
Perusasioiden äärellä
1) Mikä kestävä kehitys? – sanapilvitehtävä
Tehtävässä tutustutaan Agenda 2030 -tavoitteisiin ja luodaan niiden avulla kokonaiskuva siitä, mitä kaikkea kestävä kehitys tarkoittaakaan. Tehtävä soveltuu sekä yläkouluun että lukioon.
ALUKSI: Katsotaan video Mikä kestävä kehitys? (kesto 5:20)
MATERIAALIT: Voit valita kohderyhmäsi mukaan joko helpomman tai haastavamman materiaalin tehtävää varten.
- Helpompi materiaali on selkokielen periaatteita noudattavat yksinkertaistetut Agenda 2030 -tavoitteet, jotka löytyvät Toivoa ja toimintaa -sivustolta.
- Haastavampi materiaali on Valtioneuvoston kanslian sivulta löytyvät alkuperäiset Agenda-tavoitteet.
TEHTÄVÄ: Luokka jaetaan pareihin, ja jokaiselle parille annetaan yksi Agenda-tavoite, johon he tutustuvat.
- Jokainen pari valitsee omaan tavoitteeseensa liittyvät 5 asiasanaa, jotka kuvaavat tavoitteen sisältöä mahdollisimman hyvin.
- Kaikkien parien sanat kirjoitetaan taululle, tai esim. opettajan luomaan AnswerGarden -sanapilveen.
- Tutkitaan sanapilveä yhdessä. Toistuvatko jotkut sanat? Mitkä sanat ovat mielestänne erityisen tärkeitä? Onko kuvassa sanoja, joiden ette aiemmin ajatelleet liittyvän kestävään kehitykseen?
Tehtävä on toteutettu Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Minkälaisiin systeemeihin kuulut? – pohdintatehtävä
Tehtävän tavoitteena on hahmottaa systeemin käsite ja itsensä osana erilaisia systeemejä. Tehtävä soveltuu johdannoksi esim. systeemiajattelu, luonnonsysteemit tai systeeminen muutos teemaisiin oppitunteihin.
Järjestelmä eli systeemi on tiettyjen periaatteiden mukainen (toiminallinen) kokonaisuus. Systeemit voidaan jaotella seuraavasti:
- luonnonsysteemit (esim. ilmakehä, ekosysteemi, planeetta)
- rakennetut fyysiset systeemit (esim. kahvinkeitin, tehdas, kaupunki)
- rakennetut abstraktit systeemit (esim. kieli, matematiikka)
- ihmistoiminnan systeemit (esim. kuluttaminen, oppiminen)
- sosiaaliset systeemit (ihmisryhmä, joka tiedostaa kuuluvansa ryhmään, esim. yhdistys)
Systeemit ovat hyvin eri kokoisia esimerkiksi: maapallo, tuotantoketju, oppilaitos, tehdas, ekosysteemi, mehiläispesä, organismi, solu.
TEHTÄVÄ: Keksi kolme erikokoista systeemiä, joihin itse kuulut.
Tämä tehtävä on osa Enemmän elämää – systeemit selville verkkokurssia, joka on tuotettu osana Suomen ympäristöopisto Syklin koordinoimaa ja OPH:n rahoittamaa täydennyskoulutushanketta Enemmän elämää -kohti luontopositiivista ammatillista koulutusta. Tutustu ja tilaa ilmaiset Enemmän elämää verkkokurssit Luontopositiivinen ammatillinen pedagogiikka ja Luontopositiivisen toimintakulttuurin johtaminen.
Vinkki! Opettaja voi tutustua systeemiajatteluun tämän WWF Suomen toteuttaman videon avulla (kesto 7 min.).
3) Juurisyiden jäävuori – pohdintatehtävä
TAUSTA: Juurisyy tarkoittaa syytä, joka on syvällä ongelman taustalla. Esimerkiksi yksi ympäristön saastumisen juurisyy on se, että mainonta ohjaa ihmisiä ostamaan jatkuvasti enemmän turhia tavaroita. Jäävuori on hyvä vertauskuva ongelmien juurisyille. Jäävuoresta näkyy veden pinnalla vain pieni osa. Suurin osa jäävuoresta on piilossa veden alla. Samaan tapaan yhteiskunnan ongelmista näkyvät usein vain ongelman vaikutukset. Ongelman syyt ovat piilossa yhteiskunnan rakenteissa, esimerkiksi laissa ja politiikassa sekä normeissa ja ajatusmalleissa.
KOHDERYHMÄ: Tehtävä sopii parhaiten lukioon tai edistyneille 9-luokkalaisille.
TARVIKKEET: Tehtävä toteutetaan pienryhmissä. Jokainen ryhmä tarvitsee oman ”Juurisyiden jäävuori” -monisteen tulostettuna.
TEHTÄVÄ: Jaa nuoret 2–5 henkilön pienryhmiin. Jokaisella pienryhmällä tulee olla valittuna ongelma, johon ryhmä haluaisi vaikuttaa. Ongelma voi olla myös opettajan valitsema parhaillaan opetuksessa käsiteltävä ongelma, kuten ilmastonmuutos.
Jaa jokaiselle pienryhmälle ”Juurisyiden jäävuori” -moniste. Monisteessa on laatikot tasoille 1–4, jotka ryhmä voi täyttää haluamassaan järjestyksessä. Huom! Tehtävässä on olennaisinta herätä pohtimaan syitä ongelmien taustalla pintaa syvemmältä, ei löytää kaiken kattavaa vastausta monisteen jokaiseen laatikkoon.
Ryhmät käyvät läpi ongelman neljä tasoa Juurisyiden jäävuori -monisteen avulla.
1. Mihin ongelmaan haluatte vaikuttaa?
2. Millainen toiminta aiheuttaa ongelman? Kuka tekee? Mitä tekee?
- Ketkä ovat mukana ongelman tuottamisessa?
- Millä tavoin he toimivat?
3. Mikä yhteiskunnassamme mahdollistaa ongelman? Miksi yhteiskunnassamme toimitaan näin? Mieti esimerkiksi lakia, politiikkaa, yritysten toimintaa, historiaa.
- Millaiset lait tai poliittiset päätökset mahdollistavat tai rajaavat toimintaa?
- Miten yritysten toiminta vaikuttaa ongelman esiintymiseen?
- Miten ongelmaa käsitellään mediassa?
4. Mitkä normit, arvot ja uskomukset vaikuttavat ongelmaan? Normit ovat kulttuurissa tai yhteiskunnassa vallitsevia sääntöjä siitä, miten ihmiset toimivat ja ajattelevat. Esimerkiksi Suomessa on normi, että nuoret käyttävät sosiaalista mediaa.
- Normit tunnistat usein siitä, että kun joku elää, ajattelee ja toimii normin vastaisesti, se nähdään enemmistön näkökulmasta outona tai erikoisena, jopa huolestuttavana tai uhkaavana.
- Millaisiin arvoihin tai uskomuksiin ihmiset nojautuvat, he perustelevat tai selittävät ongelman olemassaoloa? Esim. kansalaisten pitää kuluttaa, jotta talouskasvu voi jatkua.
Tehtävä on osa Taksvärkki ry:n opasta Olet vaikuttava! Menetelmäopas nuorten vaikuttamistaitojen harjoitteluun. Oppaasta löydät monia muitakin hyviä harjoituksia.
4) Planeetan rajat – diagrammien tulkintatehtävät
Tälle sivulle on koottu eri tahojen julkaisemia kestävään kehitykseen liittyviä diagrammeja ja infograafeja. Toivoa ja toimintaa -hankkeessa on lisäksi tehty jokaiseen kuvaan muutamia valmiita kuvien tulkintaan ohjaavia tehtäviä. Alla on sivulta yksi esimerkkitehtävä.
Tutki alla olevia karttoja ja vastaa kysymyksiin.
- Tutki planeetan rajat -karttaa. Mainitse ainakin kolme valtiota, jossa tilanne on hyvä (0), eli planeetan ekologisia rajoja ei olla ylitetty. Käytä tarvittaessa apuna esim. kartastoa.
- Tutki planeetan rajat -karttaa. Mainitse ainakin kolme valtiota, jossa tilanne on heikko (6-7), eli planeetan ekologiset rajat on ylitetty. Käytä tarvittaessa apuna esim. kartastoa.
- Pohdi mitä syitä voisi olla sille, että joissakin maissa tilanne on hyvä ja joissain huono.
- Tutki sosiaalisten tavoitteiden karttaa. Mainitse ainakin kolme valtiota, jossa tilanne on hyvä (11), eli sosiaaliset tavoitteet on pitkälle saavutettu. Käytä tarvittaessa apuna esim. kartastoa.
- Tutki sosiaalisten tavoitteiden karttaa. Mainitse ainakin kolme valtiota, jossa tilanne on heikko (0), eli sosiaalisia tavoitteita ei olla saavutettu. Käytä tarvittaessa apuna esim. kartastoa.
- Pohdi mitä syitä voisi olla sille, että joissakin maissa tilanne on hyvä ja joissain huono.
- Minkälaisia huomioita voit tehdä vertailemalla näitä kahta karttaa?
- Pohdi minkälaisia vuorovaikutussuhteita eri maiden välillä on. Miten vuorovaikutussuhteet vaikuttavat siihen, millainen tilanne eri valtioissa on luonnonvarojen käytön ja sosiaalisen tilanteen suhteen?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Tehtäväkokonaisuuden diagrammit ja infograafit ovat eri tahojen tuottamia. Lisää ilmastonmuutokseen liittyviä diagrammeja ja infograafeja löydät täältä ja kestävään kehitykseen liittyviä täältä.
5) Uutisten ja geomedian kriittinen lukeminen – tehtäväkortit
Tulostettavien tehtäväkorttien avulla oppijat voivat harjoitella kriittistä medialukutaitoa sekä kriittistä geomedian lukemisen taitoa. Tavoitteena on oppia tunnistamaan väärää ja harhaanjohtavaa uutisointia, jossa käytetään geomediaa. Materiaali sisältää 20 tehtäväkorttia, joista monissa käsitellään kestävää kehitystä eri näkökulmista.
Materiaali soveltuu pääasiassa perusopetuksen yläluokille mm. maantiedon opetukseen.
Lataa ja tulosta tehtäväkortit täältä kaksipuoleisena A4-paperille, jolloin yksittäisen tehtävän oikea vastaus tulee tehtäväkortin kääntöpuolelle.
Tämä alla oleva kuva on esimerkki yhdestä tehtäväkortista. Kortin kääntöpuolelta löytyy tehtävään oikea vastaus. Löydät kortin kääntöpuolen lataamalla tehtäväkortit (ks. ohje yllä).
Petteri Muukkonen ja Laura Hynynen (Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) ovat tuottaneet oppimateriaalin yhdessä CRITICAL-tutkimushankkeen kanssa. Materiaali kuuluu paikkatietoa ja geomediaa käsittelevään laajaan kokoelmaan Paikkatiedon (GIS) ja geomedian oppimateriaaleja eri kouluasteille.
6) Keke-ajatusten selkeyttäminen – tunnetehtävä
Kestävä kehitys ja siihen liittyvät ajatukset, tunteet, tiedot ja mielipiteet muodostavat melkoisen sykkyrän monien ihmisten mielissä. Tämä kaksiosainen ja nopeasti toteutettava tehtävä auttaa ajatusten selkeyttämisessä.
Tarvikkeet: Tehtävää varten tarvitaan jokaiselle osallistujalle tyhjä paperi sekä kynä. Irtopaperin sijaan tehtävän voi tehdä myös vihkoon, jos sellainen on käytössä.
a) Ränttääminen. Pohdi, mitä kestävä kehitys merkitsee sinulle. Millaisia tietoja, tunteita ja kokemuksia sinulla on siihen liittyen? Kirjoita paperille sanoja ja lauseita, tai piirrä kolmen minuutin ajan. Yritä saada paperi mahdollisimman täyteen hajanaisiakin asioita, ajatuksia, tunteita ja kokemuksia!
b) Prosessikirjoitusharjoitus ajatusten jäsentämiseksi: Kirjoita alla olevat lauseen alut omaan paperiisi yksi kerrallaan, ja jatka sitten lausetta haluamallasi tavalla. Jokaisen aloituksen jatkamiseen on aikaa yksi minuutti. Syntyvä teksti on itseäsi varten. Nyt ei tarvitse välittää oikeinkirjoituksesta tai pilkkusäännöistä!
- Kestävä kehitys näkyy arjessani…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, tunnen…
- Merkittävin kestävään kehitykseen liittyvä kokemukseni on, kun…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, toivon että tulevaisuudessa…
c) Purku yksin. Lue läpi tekstit, joita kirjoitit prosessikirjoitusharjoituksessa. Alleviivaa n. kolme itsellesi merkityksellisintä sanaa tai asiaa.
d) Purku ryhmässä. Tehtävän voi purkaa esimerkiksi niin, että jokainen valitsee yhden alleviivaamansa sanan ja kertoo sen muulle ryhmälle. Toinen hyvä purkutapa on se, että jokainen kirjoittaa valitsemansa kolme sanaa sanapilveen (esim. AnswerGarden). Lopuksi keskustellaan sanapilven herättämistä ajatuksista.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Lisää kestävään kehitykseen liittyviä tunnetaitotehtäviä löydät täältä.
7) Agenda-alias – peli
Pelin ohje lukioon:
- Pelissä käytetään sanalistaa, jonka voi tulostaa täältä. Listalla on kaikki 17 Agenda-tavoitetta sekä kolme kuhunkin tavoitteeseen liittyvää termiä, jotka on poimittu alatavoitteista. Peliä pelataan pienryhmissä. Tulosta jokaiselle ryhmälle vähintään yksi sanalista.
- Jokainen valitsee listalta vuorotellen yhden termin ja selittää sen muille mainitsematta itse termiä.
- Muut pelaajat yrittävät arvata mistä termistä on kyse. Ensimmäisenä oikean termin arvannut saa pisteen. Pitäkää kirjaa pisteistä!
- Peli jatkuu niin kauan, kuin aikaa on (esim. 15 min.)
Pelin ohje yläkouluun:
- Tulosta Agenda-ruudukko ja leikkaa tavoiteruudut irrallisiksi lapuiksi.
- Yksi oppilas kerrallaan selittää yhden tavoitteen ja muut yrittävät arvata mistä tavoitteesta on kyse. Selittäjä ei saa käyttää selityksessään tavoitteen nimessä olevia sanoja.
Pelin on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto. Lisää Agenda-teemaisia helppoja pelejä löydät täältä.
Ilmasto-osaamista kehittämässä
8) Testaa tietosi ilmastonmuutoksesta – video ja kahoot
- Katsokaa Mikä ilmastonmuutos? -video (kesto 5:40).
- Pelauta sitten seitsemän kysymyksen Kahoot-visa täällä.
- Jos haluat käyttää visan kysymyksiä muussa kuin Kahoot-muodossa, voit poimia ne täältä ja tarvittaessa muokata käyttöösi sopivaksi. Oikeat vastaukset: 1d, 2a, 3b, 4a, 5d, 6c, 7a
Ohjeita Kahootin käyttöön: Jokaiseen kysymykseen on yksi oikea vastaus. Pisteitä saa oikeasta vastauksesta ja nopeudesta. Opettaja jakaa näytön, jossa lukee visan kysymykset. Jokainen pelaaja kirjautuu peliin ja vastaa omalla laitteellaan (tai jos pelataan pienryhmissä, yhdellä ryhmän jäsenellä on laite). Visaan on helpointa vastata kännykällä. Mukaan voi liittyä QR-koodin kautta, kirjoittamalla numerokoodin osoitteessa https://kahoot.it/ tai opettajan jakamalla linkillä.
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä ilmastonmuutos? – tehtäväpakettia, jossa on runsaasti lisää ilmastonmuutokseen liittyviä hyviä tehtäviä.
9) Jamalin Nenetsien elinympäristöjen muutos – videotehtävä
Katsotaan BBC:n tuottama englanninkielinen video Is there a hope for reindeer in a warming Arctic (kesto 6 min.). Vastataan sen perusteella kysymyksiin:
- Millä tavoin Nenetsit hyödyntävät poroja kulttuurissaan?
- Miksi Nenetsit vaihtavat asuinaluettaan keväisin ja syksyisin?
- Mitkä tekijät uhkaavat Nenetsien kulttuuria ja elämäntapaa Jamalin niemimaassa?
- Millä tavoin ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa vaikuttaa Nenetsien elämään?
Tehtävä on osa kahden tunnin mittaista Ilmastonmuutos ja maankäyttö -opintokokonaisuutta. Löydät linkistä koko koulutuskokonaisuuden materiaalit. Tehtävä on tuotettu maantieteen opetuksen kehittämishankkeessa Asikkalan ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tekijät ovat Noora Kivikko, Nea Haukka ja Moona Vilen (2023).
10) Lentämisen päästöjen vähentäminen – video ja toiminnallinen pohdintatehtävä
a) VIDEO: Katsokaa ensin video ( 3 min.): Lentomatkustaminen kasvattaa merkittävästi yksilön hiilijalanjälkeä.
b) TEHTÄVÄ: Tehtävässä pohditaan erilaisia toimia lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on havainnollistaa eri toimenpiteiden monimutkaisia vaikutusketjuja sekä pohtia, mistä kaikesta toimenpiteiden vaikuttavuus ja hyväksyttävyys riippuu. Samalla voidaan keskustella siitä, millaista tietoa tarvittaisiin, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin arvioida.
Valmistelut:
- Tulosta Suomen ympäristökeskuksen oppaasta (s. 20-22) värilliset laput, joihin on koottu erilaisia toimia lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Joitakin toimista on kokeiltu tai otettu käyttöön jossakin muodossa ja jossakin päin maailmaa, toisia on vasta ehdotettu. Lista ei ole tyhjentävä, vaan sisältää esimerkkejä erilaisista toimista. Leikkaa paperista myös muutamia tyhjiä lappuja. Jaa laput osallistujille tai levitä ne nähtäville pöydälle tai lattialle
- Tee maahan, lattialle, seinälle tai isolle pöydälle nelikenttä. Voit käyttää apuna esimerkiksi narua, maalarinteippiä tai piirtää nelikentän isolle paperille.
Ohjeet:
- Sijoittakaa lapuilla olevat toimenpiteet nelikenttään kahden ulottuvuuden mukaan:
- Kuinka helppoa/vaikeaa niiden toteuttaminen mielestäsi olisi?
- Olisiko toimenpiteillä mielestäsi suuri vai pieni vaikutus lentomatkustuksen päästöjen vähentämiseen?
- Keskelle voit sijoittaa toimet, joiden helppoudesta/vaikuttavuudesta olet epävarma. Samalla voidaan keskustella siitä, millaisista tekijöistä riippuu, olisiko toimenpiteen toteuttaminen vaikuttavaa tai helppoa.
- Tyhjille lapuille voit kirjoittaa myös omia ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla lentoliikenteen päästöjä voisi vähentää, ja sijoittaa myös ne nelikenttään.
- Tehtävä voidaan toteuttaa niin, että jokainen sijoittaa muutaman toimenpiteen nelikenttään, jonka jälkeen keskustelu avataan ja toiset saavat muuttaa toimenpiteiden sijoitusta. Tarkoituksena on perustella, miksi on sijoittanut toimenpiteen tiettyyn kohtaan.
Tehtävä on toteuttanut Suomen ympäristökeskus ja se on osa Lentomatkustus ja ilmasto -opettajan opasta. Löydät oppaasta tehtävän tarkemmat ohjeet ja valmiit materiaalit (s. 19-22) sekä tietoa ja muita tehtäviä teemasta.
11) Ilmastonmuutos ja kaupunkisuunnittelu – videotehtävä
llmastonmuutoksesta aiheutuvia rankkasateita yritetään ottaa huomioon kaupunkirakentamisessa. Helsingin Kuninkaantammen asuinalueella ehkäistään tulvia niin, ettei sadevesiä ohjata suoraan viemäriin, vaan pihojen puutarhoihin ja tulvaniityille.
Katsokaa tämä lyhyt uutisvideo (kesto 2 min.) ja vastatkaa Yle Tripletin aiheeseen liittyviin kysymyksiin.
- MUISTELE: Muistelkaa, mitä olette nähneet vesimassoille tapahtuvan rankkasateen sattuessa?
- KATSO VIDEO: Mitä luonnonmukaiseen sadevesijärjestelmään kuuluu?
- LUE LISÄÄ: Lukekaa aiheesta lisää Ylen jutusta. Millä tavoilla vettä pyritään ohjaamaan uusilla järjestelmillä?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
Vinkki! Lisää kaupunkeihin ja kaupunkisuunnitteluun liittyviä tehtäviä löydät Kestävät kaupungit ja yhteisöt -sivulta!
Elinkaaria tutkimassa
12) Vaatteiden elinkaari – kartta ja kuvatehtävä
a) Virittäytyminen. Katsokaa pohjustukseksi video Mikä maailmankauppa? (kesto 5 min.).
b) Karttakuva. Katsokaa alla olevaa karttakuvaa, joka on yksinkertaistettu esimerkki t-paidan tuotantoketjusta. Missä päin maailmaa tämä t-paita on valmistettu? Entä arvaatteko mitä työvaiheita t-paidan tuotantoketjuun liittyy?
T-paidan tuotantoketju:
1. Puuvilla, Benin
2. Kehräys ja kudonta, Pakistan
3. Värjäys, Intia
4. Ompelu, Bangladesh
5. Viimeistely, Made in -lappu ja pakkaus, Kiina
6. Kuljetus ja myynti, EU ja Suomi
c) Kuvatehtävä. Valokuvien tulkitseminen auttaa hahmottamaan vaateteollisuuden ja kulutuksen vaikutuksia ympäri maailman. Tehtävässä tutustutaan vaateteollisuuteen liittyviin valokuviin ja tulkitaan kuvia.
Kuvatehtävän materiaalit: Tässä kuvagalleriassa on vaatteen elinkaareen liittyviä kuvia. Kuvat ovat saatavilla tulostettavana pdf-tiedostona sekä Flinga-seinänä. Jaa Flinga-linkki tai tulosta kuvat jokaiselle pienryhmälle. Tulostettavien kuvien käyttäminen antaa mahdollisuuden liikutella kuvia monin eri tavoin. Tiedostossa on tarkempi ohjeistus myös siitä, miten valokuvat voi antaa kahdessa osassa.
Kuvatehtävän tarkempi ohje: Jaa oppilaat pienryhmiin. Selatkaa valokuvia ja vastatkaa antamalla ainakin 4 esimerkkiä molempiin alla oleviin kysymyksiin. Kirjoittakaa vastauksia paperille tai tehkää käsitekartta (mind map).
- Mitä raaka-aineisiin ja vaatteiden tuotantoon liittyviä töitä kuvissa näkyy?
- Mitä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin liittyviä ongelmia vaatteiden elinkaaressa on ratkaistava?
Keskustele parin kanssa tai ryhmässä: Minkälaisia töitä sinä voisit tehdä vaatealalla? Ketkä voivat edistää kestävämpää tuotantoa ja kulutusta?
Karttakuva on osa Eetti ry:n Vaatteiden globaalit tuotantoketjut, ihmisoikeudet & kestävä kuluttaminen -työpajamateriaalia, sen on tehnyt Kati-Marika Vihermäki. Kuvatehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia.
13) Reilun kaupan riskikartta – kartan tulkintatehtävä
Huom! Tehtävän tekeminen helpottuu, kun luet tarkempia ohjeita tämän oppimateriaalin alusta.
Avaa englanninkielinen Reilun kaupan riskikartta -verkkosivu. Tutki karttaa ja vastaa kysymyksiin:
- Onko Reilun kaupan järjestelmällä toimintaa kaikilla maailman alueilla?
- Missä päin maailmaa on eniten sellaisia alueita, joilla on Reilun kaupan toimintaa?
Tutki maita eri maanosissa ja koita muodostaa yleiskuva siitä, mitä Reilun kaupan toimintaa eri puolilla maailmaa on. Vastaa kysymyksiin.
- Mitä Reilun kaupan toimintaa Euroopassa on? Entä esimerkiksi Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa?
- Missä maanosissa on enemmän sellaisia maita, jotka ovat tuottajia (producer)? Entä missä maanosissa on enemmän sellaisia maita, jotka ovat myyjiä ja valmistajia (trader, licencee)?
Valitse yksi maa, jossa on Reilun kaupan toimintaa. Tutki maakohtaisia tietoja ja koita muodostaa yleiskuva siitä, minkälaisia tietoja sivulle on kerätty. Vastaa kysymyksiin:
- Katso sivun vasenta reunaa. Minkälaisia yleisiä tietoja maasta kerrotaan?
- Katso värejä ja sanoja sivun yläosassa ja oikeassa reunassa: Miten tiedot ja riskit on luokiteltu?
- Katso sivun keskiosaa: Mitä eri teemoja sivulle on koottu? Minkälaisia kehityksen mittareita ja lukuja näet 10 väliotsikon alla?
Reilun kaupan riskikartan on tehnyt Reilu kauppa, Fair Trade International. Kartta on julkaistu keväällä 2023. Tehtävä on osa riskikarttaan liittyvää oppimateriaalia, jonka on tehnyt globaalikasvatuksen asiantuntija, maantieteilijä Eeva Kemppainen. Oppimateriaalista löytyy lisää tehtäviä tuotannon riskeistä ja Reilusta kaupasta.
14) Tuotteen elinkaari – tutkimustehtävä
Tehtävässä tutustutaan tuotteiden elinkaariin valmiiden materiaalien avulla. Tutustuttavia tuotteita on neljä: tonnikala, suklaa, akku ja puuvillainen vaate.
Jokainen oppilas tutustuu yhteen tuotteeseen yhdessä pienryhmänsä kanssa. Tehtävä on suunniteltu toteutettavaksi kiertopistetyöskentelynä. Jokaisella pisteellä tutustutaan omaan tuotteeseen yhteen neljästä näkökulmasta.
Tehtävä on suunniteltu 9-luokkalaisille. Kiertopistetyöskentelyyn kannattaa varata aikaa 10-15 min. / piste. Lisäksi tehtävän purkuun tarvitaan noin 15 min.
Opettajan valmistelut:
- Tulosta riittävä määrä taustamateriaaleja.
- Tulosta jokaiselle ryhmälle täytettävä moniste. Vaihtoehtoisesti voit tulostaa myös alla olevat yksinkertaistetut kysymykset (tuotantoketjun vaiheet, ongelmat, kierrätys ja valinnat, tulevaisuuden haasteet)
- Tulosta jokaiselle ryhmälle karttapohja.
Tehtävät kiertopisteillä:
TUOTANTOKETJUN VAIHEET:
- Mistä tuotteenne on lähtöisin ja mitä kautta se tulee Suomeen? Käyttäkää hyödyksi taustamateriaalia.
- Mitä eri tuotannon vaiheita tuotteella on ja missä ne tapahtuvat?
- Piirtäkää ryhmänne tussilla karttaan tuotteenne reitti lähtömaasta Suomeen kuluttajalle.
ONGELMAT:
- Listatkaa tuotteeseenne liittyviä ongelmia. Millaisia ongelmia ja haittoja tuotteenne tuottamiseen voi liittyä? Keksittekö ongelmia ja haittoja, joita taustamateriaalissa ei mainita? Käyttäkää hyödyksi taustamateriaalia.
- Mihin tuotannon vaiheeseen ongelmat liittyvät? Esim. alkutuotanto, jalostus, valmistus, kuljetus, kierrätys.
- Mihin kestävän kehityksen osa-alueeseen tuotteenne ongelmat liittyvät? Yksi ongelma voi liittyä useampaan eri osa-alueeseen. Osa-alueita ovat seuraavat:
- Ekologinen kestävyys. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttäminen. Ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja oikeudenmukainen jakaminen.
- Sosiaalinen kestävyys. Varmistetaan tasavertainen hyvinvointi nykyisille ja tuleville ihmisille. Turvataan perusoikeudet ja osallistuminen päätöksentekoon. Edistetään työllistymistä, terveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä.
- Kulttuurinen kestävyys. Säilytetään rauha, ihmisoikeudet, kulttuuri, kielet, perinteet ja tavat. Arvostetaan monimuotoisuutta, tasa-arvoa, turvallisuutta, yhteistyötä ja kaikille ihmisille turvallisia asuinpaikkoja.
- Taloudellinen kestävyys. Kasvu ei perustu velkaantumiseen tai luonnonvarantojen hävittämiseen. Sekä taloudellisesti tehokasta että ympäristöä säästävää toimintaa. Kuluttaminen on vastuullista.
KIERRÄTYS JA VALINNAT:
- Mitä eri osia tuotteeseenne kuuluu? Miten nämä osat tai itse tuote kierrätetään?
- Kirjatkaa kierrätysohjeet tuotteelle ja sen osille.
- Kun tuote ostetaan kaupasta, sillä on laajempia vaikutuksia. Millaisia vaikutuksia tuotteen ostamisesta on ihmisille ja/tai luonnolle? Esim. ihmisoikeusloukkaukset (lapsityövoima, huonot palkat), metsäkato, päästöt. Kirjatkaa tuotteenne kuluttamisesta johtuvat laajemmat vaikutukset.
TULEVAISUUDEN HAASTEET:
- Listatkaa kolme haastetta, joita tuotteenne tuotannossa voi olla tulevaisuudessa. Pohtikaa haasteita kestävän kehityksen eri osa-alueiden näkökulmista (sosiaalinen, taloudellinen, ekologinen, kulttuurinen). Voitte käyttää apuna nettiä, esim. hakusanoilla: suklaan/puuvillan/tonnikalan/akkujen tuotanto tulevaisuudessa.
- Valitkaa yksi haasteista. Miten se voidaan ratkaista? Mitä muutoksia siihen vaaditaan?
Tehtävän purku:
- Ryhmät esittelevät vastauksiaan. Pohditaan eri tuotteille yhteisiä teemoja keskustellen.
Vinkki! Tehtävää voi elostuttaa antamalla jokaiselle ryhmälle hypisteltäväksi jokin heidän tutkimuskohdettaan vastaava tuote, esim. tonnikalapurkki, suklaalevy, t-paita tai kukkakaupasta ostettava puuvilla oksa ja esim. puhelimen akku.
Tehtävän yksityiskohtaisemmat ohjeet löydät täältä. Tehtävä on osa kahden tunnin mittaista Kestävä kulutus -opintokokonaisuutta. Löydät linkistä koko koulutuskokonaisuuden materiaalit. Tehtävä on tuotettu maantieteen opetuksen kehittämishankkeessa Asikkalan ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tekijät ovat Noora Kivikko, Nea Haukka ja Moona Vilen (2023).
15) Mihin elektroniikka päätyy? – videotehtävä
Toimittaja Rosa Kettumäki lähtee neljän nuoren sosiaalisen median vaikuttajan kanssa Ghanaan pohtimaan päivittäisen luksuksemme todellista maksajaa. Mistä päivittäin käyttämämme tuotteet tulevat?
Käytämme elektroniikkaa nykyään aivan kaikessa. Se on osa työtä, vapaa-aikaa ja jopa untamme. Tässä jaksossa vaikuttajat pääsevät katsomaan entistä elektroniikkajätteen kaatopaikkaa ja kokeilevat minkälaista työtä on elektroniikan kierrätys Accrassa.
Katso Yle Tripletistä Verta, hikeä ja luksusta -sarjan jakso Mihin elektroniikka päätyy? (17 min.) ja vastaa kysymyksiin.
- Millaisilla eri tavoilla elektroniikka kuormittaa luontoa ja aiheuttaa päästöjä?
- Kuinka montaa elektroniikkalaitetta käytät päivän aikana? Voit pitää päiväkirjaa tai miettiä mielessäsi kuinka montaa laitetta käyttäisit tyypillisenä päivänä?
- Yllättikö laitteiden määrä?
- Kuinka välttämättömiä käyttämäsi laitteet ovat sinulle?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
16) Hulevesien haitta-aineet – infograafin tulkintatehtävä
Suomen ympäristökeskuksen toteuttama hulevesiin liittyvä oppimiskokonaisuus innostaa peruskoulujen oppilaat havainnoimaan sade- ja sulamisvesien eli hulevesien vaikutusta lähivesiin.
TEHTÄVÄ: Vesi.fi -sivulta löytyy interaktiivinen kuva hulevesistä ja niiden haitta-aineista. Tutki kuvaa ja vastaa kysymyksiin.
- Mihin hulevesi lopulta päätyy?
- Mitä kaikkea hulevesien mukana kulkeutuu? Piirrä tai kirjoita.
- Onko vesistöön päätyvä hulevesi puhdasta? Perustele vastauksesi.
- Mitä kaikkea hulevesiviemäriin voisi päätyä oman koulusi, kotisi tai kaupan pihalta?
- Miten voit omalla toiminnallasi edistää sitä, että hulevedet pysyisivät puhtaina?
Tehtävä on osa Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaa Hulevedet -opettajan opasta, joka sisältää oppimiskokonaisuuden, tietotekstejä, ohjeita ja tehtäviä. Löydät oppaan sekä lisää virtuaalikuvia täältä.
17) Roskia lähirannalla – karttatehtävä
Tutkikaa oman lähirantanne erityispiirteitä ja kyseisen vesistön valuma-aluetta paikkatietoaineistojen avulla, esimerkiksi PaikkaOppi-oppimisympäristössä. Sen jälkeen kerätkää ja pohtikaa vastauksia kysymyksiin:
- Minkä vesistön äärellä lähirantanne sijaitsee? Etsikää kartalta kyseinen ranta ja vesistö.
- Kuinka suurelta alalta roskia potentiaalisesti päätyy vesistöön ja rannalle vesiteitse? Määrittäkää oman vesistönne valuma-alue ja sen pinta-ala. Jos tutkitte joen rantaa, mihin se laskee, eli mihin purkuvesistöön roskat virran mukana lopulta päätyvät?
- Mitkä ovat todennäköisimpiä roskien lähteitä alueellanne? Tutkikaa esimerkiksi alueenne yleiskaavaa: Mihin käyttötarkoituksiin ranta ja sen läheiset alueet on kaavoitettu? Mitkä toiminnot alueella voisivat olla roskaantumista aiheuttavia? Voitte myös tutkia alueen ilmakuvaa ja jäljittää sen kautta roskaantumista aiheuttavia toimintoja (esim. rakennustyömaat, puistot ja muut virkistysalueet, satama-alueet, jne.)
- Miettikää lopuksi, miten tehtävässä selvitettyjen toimintojen roskaavia vaikutuksia voitaisiin vähentää?
Tehtävän on tehnyt Pidä Saaristo Siistinä ry. Se on kaikille avointa Siisti Biitsi -tehtävämateriaalia, jonka löydät Siistibiitsi -kummikouljen sivulta.
Kohti reilumpaa maailmaa
18) Kestävät kaupungit ja yhteisöt – videotehtävä
Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 11 on taata turvalliset ja kestävät kaupungit kaikille ihmisille.
Katso tavoitteesta kertova video (kesto 2:36) ja vastaa kysymyksiin.
- Kuinka suuri osa maailman ihmisistä asuu kaupungeissa?
- Miksi kaupungistuminen on ollut nopeaa jo pitkään?
- Videolla mainitaan paljon erilaisia asioita, joita kehittämällä kaupungeista tehdään kestävämpiä. Mainitse ainakin 5 tällaista asiaa!
Video ja tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Muut Agenda-tavoitteista kertovat videot löydät täältä.
Vinkki! Lisää kaupunkeihin ja kaupunkisuunnitteluun liittyviä tehtäviä löydät Kestävät kaupungit ja yhteisöt -sivulta!
19) Ota askel eteenpäin – toiminnallinen tehtävä eriarvoisuudesta
Olemme kaikki keskenämme samanarvoisia. Toiset meistä ovat kuitenkin enemmän tasa-arvoisia keskenään kuin toiset. Tässä harjoituksessa osallistujat kokevat miltä tuntuu olla ”joku toinen”. Sosiaalinen epätasa-arvoisuus alkaa usein syrjinnästä ja yksilöiden/ryhmien yhteiskunnan ulkopuolelle jättämisestä, eriarvoisista mahdollisuuksista ja lähtökohtien epätasa-arvoisuudesta.
Harjoituksessa oppilaille jaetaan roolikortit. Heitä pyydetään asettumaan suoraan riviin huoneen toiseen päähän. Sitten heille luetaan lista erilaisista tilanteista ja tapahtumista. Aina, kun oppilas voi mielestään vastata roolinsa puitteissa KYLLÄ, hänen tulee ottaa ”kukon askel” eteenpäin. Jos vastaus on EI tai siitä on epävarma, on pysyttävä paikallaan. Lopuksi tarkastellaan sitä, missä kohdassa huonetta kukin on.
Tarkemmat ohjeet ja materiaalit löytyvät täältä.
Harjoitus on poimittu oikeusministeriön ylläpitämältä Yhdenvertaisuus.fi -verkkosivulta. Vastaava harjoitus löytyy myös Ihmisoikeusliiton ylläpitämältä Ihmisoikeudet.net -sivulta.
YH-opettaja Inka Havannon vinkkejä tehtävän purkuun:
- Moni väitteistä liittyy ihmisoikeuksiin, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle riippumatta mistään tekijästä: vammasta, varallisuudesta, kulttuurista, uskonnosta, asuinpaikasta, etnisestä taustasta, kielestä tai mistään muusta tekijästä. Valtion tehtävänä on huolehtia, että oikeudet toteutuvat. Jokaisen vastuulla on, ettei loukkaa muiden oikeuksia.
- Tuo esiin ajatus: te ette voineet vaikuttaa siihen, minkä lapun saitte. Samalla tavalla syntyvä lapsi ei vaikuta siihen, millaisiin olosuhteisiin hän syntyy.
Vinkki! Harjoituksen jälkeen voidaan katsoa Suomen lähetysseura Felmin toteuttama video Miksi toiset ovat rikkaita ja toiset köyhiä? (kesto: 3:01). Tämä yksinkertaistava video voi herättää koulussa hyvää keskustelua koloniaalisesta historiasta ja globaalin eriarvoisuuden syistä.
20) Dollar Street – kuvatulkintatehtävä eriarvoisuudesta
Dollar street -sivuston valokuvien ja videoiden avulla pääset vierailulle perheisiin eri puolilla maailmaa. Sivustolle on kerätty kymmeniätuhansia valokuvia sadoista perheistä 66 maasta. Tutustu elämänmenoon eri puolilla maailmaa kuvien ja alla olevien tehtävien avulla.
- Valitse yksi köyhä maa ja yksi rikas maa. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät niiden välillä, kun katselet kuvia eri teemoista (Topics)?
- Luokka jaetaan pienryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annetaan yksi teema, esim. perheet (Families), kodit (Homes), syöminen ( Eating), ruokalautaset (Plates of Food), vessat (Toilets), puhelimet (Phones). Ryhmät tutkivat kuvia omasta teemastaan. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydätte eri maiden välillä? Jääkö joku asia mietityttämään?
Tehtävä on tehty Dollar street -sivuston materiaalien pohjalta Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
21) Aikamatka lähiympäristössä – kuvittelutehtävä
Tehtävän tavoitteena on oppia havainnoimaan lähiympäristöä tarkemmin, pohtia mennyttä ja tulevaa sekä kuvitella unelmien lähiympäristö. Tehtävä soveltuu osaksi esim. luonnon monimuotoisuus, kaupunkisuunnittelu, tulevaisuusajattelu, kestävä kaupunkiympäristö, unelmien lähiympäristö teemaisia oppitunteja
Tehtävän vaiheet:
- Pohditaan erilaisia aikajänteitä
- Tehdään aikamatkan lähiympäristöön itsenäisesti
- Jaetaan ajatukset aikamatkalta yhteisesti
a) Pohditaan erilaisia aikajänteitä:
- Suomen kallioperä on muodostunut nykyiseen tilaansa noin 3 000 – 1 400 miljoonaa vuotta sitten
- Puut ovat elinkaarensa keskivaiheilla 60–100-vuotiaina, mutta voivat elää huomattavasti pidempään. Esimerkiksi männyt voivat elää 300–500-vuotiaiksi, Lapissa jopa 800-vuotiaiksi. Kuuset voivat elää 200–400-vuotiaiksi ja koivut, raidat ja haavat 150–200-vuotiaiksi. Metsätammi saattaa elää yli 1 000-vuotta.
- Vanhimmat Suomessa säilyneet rakennukset ovat linnoja ja kirkkoja 1200 –luvulta eli ne ovat n. 800 vuotta vanhoja. Helsingin vanhimmat talot ovat n. 300 vuotta vanhoja. Valtaosa rakennuskannastamme on rakennettu viimeisen sadan vuoden kuluessa.
b) Aikamatka:
- Kävele ulkona tarkkaillen ympäristöä, kuvittele miltä samassa paikassa on näyttänyt 5000 vuotta sitten kivikauden loppupuolella, jolloin elämä Suomessa perustui pääpiirteissään metsästykseen, kalastukseen ja keräilyyn. Löydätkö elementtejä, jotka ovat olleet olemassa jo tuolloin.
- Matkaa ajassa 30 vuoden päähän vuoteen 1994, miltä silloin näytti? Mikä on muuttunut, löydätkö elementtejä, jotka näyttävät edelleen samoilta?
- Jatka kävelyä siirtyen kuvittelemaan tulevaisuutta 30 vuoden päähän, ajattele vuotta 2054, mikä maisemassa tulee muuttumaan ja mikä näyttää edelleen samalta.
- Kuvittele tulevaisuutta pidemmälle 100 vuoden päähän vuoteen 2124 ja päästä unelmat valloilleen. Miltä toivoisit katselemassasi ympäristössä näyttävän silloin. Mitkä ovat elementtejä, joiden toivoisit olevan edelleen jäljellä, minkälaisia uusia elementtejä haluaisit nähdä?
- Ota yksi valokuva, joka kuvaa unelmakuvaasi ympäristöstä vuonna 2124, voit keksiä valokuvalle myös nimen.
c) Purku:
- Jakakaa lopuksi toisillenne valokuvat unelmienne ympäristöstä vuonna 2224 nimineen.
- Pohtikaa, mitä täytyisi tapahtua, että unelmienne ympäristö tulisi todeksi?
Tämä tehtävä on osa Enemmän elämää – tulevaisuuslasit silmille verkkokurssia, joka on tuotettu osana Suomen ympäristöopisto Syklin koordinoimaa ja OPH:n rahoittamaa täydennyskoulutushanketta Enemmän elämää -kohti luontopositiivista ammatillista koulutusta. Tutustu ja tilaa ilmaiset Enemmän elämää verkkokurssit Luontopositiivinen ammatillinen pedagogiikka ja Luontopositiivisen toimintakulttuurin johtaminen.
Vinkki! Aikamatka lähiympäristöön voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti myös ryhmätyönä tai opettajajohtoisena kävelynä, jolloin opettaja määrittä paikat, jossa pysähdytään havainnoimaan ja joista etsitään mieleisiä elementtejä unelmakuvaan tulevaisuuden ympäristöstä.
22) Suunnistusopas supermarkettiin – videotehtävä
Katso video Suunnistusopas supermarkettiin (5 min.) ja vastaa kysymyksiin.
a) Maissista brändimuroksi (0:00-1:20)
- Mistä päin maailmaa maissi on peräisin?
- Mitä tuotteita maissista valmistetaan?
- Millaisia vaiheita liittyy maissimurojen tiehen pellolta kuluttajan lautaselle?
- Millä tavoilla kuluttajan ostopäätöksiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan ruokateollisuudessa ja kaupassa?
b) Suklaa – reilua vai tavanomaista? (1:20-2:34)
- Miksi osa kaakaontuottajista käyttää lapsityövoimaa?
- Miten tunnistat kestävästi tuotetun suklaan kaupassa?
- Millaisista vaiheista suklaan tuotantoprosessi koostuu?
- Millaisia ongelmia suklaan tuotantoon liittyy?
c) Soijan matka ruuaksi (2:34-5:03)
- Mihin käytetään suurin osa maailman soijasta?
- Miksi tofu voittaa pekonin proteiinien vertailussa, vaikka sen sisältämä proteiinimäärä on pienempi?
- Millä tavalla soijantuotanto on yhteydessä lihantuotantoon?
- Miksi soijantuotanto eläinten rehuksi on ympäristölle haitallisempaa kuin soijantuotanto ihmisten ravinnoksi?
- Minkälaisia ongelmia lihantuotantoon liittyy?
Video ja tehtävä on tuotettu Biologian ja maantieteen opettajien liiton Global Meal -hankkeessa. Lisää ruoka-aiheisia tehtäviä maantieteen opetukseen löydät Open ruoka-oppaasta.
23) Reilun matkailijan ohjeet – tutustumistehtävä
Selaa Reilun matkailun yhdistyksen tuottamia Reilun matkailijan ohjeita ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä tarkoittaa reilu matkailu?
- Minkälaisia teemoja reiluun matkailuun kuuluu? Anna vähintään yksi esimerkki siitä, miten matkailupalveluissa voi huomioida työntekijöiden ja paikallisten yhteisöjen hyvinvoinnin kestävän kehityksen mukaisesti.
- Onko reilun matkailijan ohjeiden seuraaminen helppoa? Mitkä ohjeista tuntuu mielestä helpoilta tai vaikeilta? Miksi?
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia, jossa on runsaasti lisää hyviä tehtäviä kuluttamiseen ja maailmankauppaan liittyen.
24) Positiivisia uutisia – lehtijuttujen kartoitustehtävä
Tehtävä tavoitteena on kiinnittää huomiota maailmassa tapahtuvaan positiiviseen kehitykseen.
- Etsikää esim. lukuvuoden mittaan hyviä ilmastouutisia kotimaasta ja maailmalta, ja kootkaa niitä seinälehteen koulun seinälle.
- Loppuvuodesta tarkastelkaa yhdessä, mitä kaikkea toivoa herättävää on vuoden aikana tapahtunut.
- Voitte tehdä positiivisten uutisten etsimisestä myös kisan luokkien välille: eniten uutisia keruuaikana löytänyt luokka saa onnistumisestaan pienen palkinnon! Voitte myös äänestää oppilaiden mielestä kaikkein parasta uutista keruukauden päätteeksi.
Tehtävän on toteuttanut ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ja se on osa Pieni opas ilmastokasvatukseen -materiaalia, josta löytyy muitakin tehtäviä sekä tiiviisti tietoa ilmastokasvatuksesta.
Vinkki! Tehtävässä voi hyödyntää esimerkiksi Hyviä uutisia kestävästä kehityksestä – Facebook-ryhmää.
25) Kirjoita viestisi katuun – vaikuttamistehtävä
Katuliiduilla kirjoittaminen tai piirtäminen on edullinen ja helppo tapa tarjota ohikulkijoille ajattelemisen aihetta. Valitkaa turvallinen paikka (esim. kävelytie, tori tai aukio) ja kirjoittakaa tai piirtäkää katuun ajattelemisen aiheita tai viestejä. Pelkkä sanojen kokoelmakin voi tarjota ajatuksen ruokaa – tai ehkä voitte sirotella lähialueelle kestävän kehityksen tavoitteita?
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston 20 nopeaa tapaa vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta -vinkkikokoelmaa.
26) Minä kestävän kehityksen toimijana – ryhmäytysharjoitus
Harjoituksessa tutustutaan toisiin ryhmäläisiin hyödyntämällä kestävään kehitykseen liittyviä väittämälappuja. Samalla tutustutaan erilaisiiin ympäristötekoihin.
- Tulosta tiedosto, jossa on kestävän kehityksen toimintaan liittyviä väittämiä. Tiedostossa on 154 väittämää. Jokaiselle oppilaalle pitäisi riittää 5 lappua. Jos ryhmä on isompi kuin 30 henkilöä, tulosta muutama sivu kahteen kertaan. Leikkaa väittämät irrallisiksi lapuiksi ja sekoita laput.
- Jokaiselle oppilaalle jaetaan 5 väittämälappua.
- Tehtävänä on vaihtaa omia lappuja muiden kanssa niin, että kädessäsi olevien viiden lapun väittämät pätevät itseesi.
- Varsinkin loppua kohden vaihtelu voi muuttua haastavaksi, jotta kaikki oppilaat saisivat käteensä 5 itselleen sopivaa väitettä. Tällöin tarvitaan yhteistyötä. Tarvittaessa opettaja voi sanoa vaikka, että ainakin kolmen väittämän pitää täsmätä.
- Harjoitus puretaan niin, että jokainen kertoo lopuksi kaikille ainakin yhden kädessään olevan ja itseensä sopivan väittämän.
Harjoitus on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Väittämissä on hyödynnetty mm. Minä ja kestävä kehitys -tehtävän sanalistoja sekä FEE Suomen kokoamia Vaikuttavimmat ympäristöteot -listauksia.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- 12 käsitettä maailmasta -podcastsarja. BIOS-tutkimusyksikön podcastit tarjoavat työkaluja maailman ja sen tilan ymmärtämiseen. Jaksojen aiheina ovat mm. väestö, yhteiskuntien aineenvaihdunta, ympäristöongelmat ja ruokajärjestelmä.
- GTK:n Kaivos- ja esiintymäkartat
- C-ROADS on helppokäyttöinen ilmastopolitiikkasimulaattori. Lisätietoa ja ohjevideo simulaattorin käyttöön löytyy täältä.
- Carbon Brief -sivustolla käsitellään ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksesta ja energiakysymyksistä.
- Labraruoka on osa ruokavallankumousta – näin ruokaa tehdään “pelkästä” ilmasta. Ylen Tiedeykkösen podcast (48 min.).
- Mapping for a sustainable world / Avoimesti ladattavissa oleva e-kirja / Menno-Jan Kraak, Robert E. Roth, Britta Ricker, Ayako Kagawa ja Guillaume Le Sourd / YK 2020
- Väitteitä paremman keskustelun puolesta -artikkeli. Lempäälän lukio toimii pilottilukiona ARGEO-hankkeessa, jossa maantieteen ja historian oppiaineissa sovelletaan Hyvän argumentaation työkalupakkia yhteiskunnallisten ympäristöongelmien käsittelyssä. Artikkeli on julkaistu Natura-lehdessä. Muita Natura-lehden artikkeleita löydät täältä.
- Maantieteen ja geotieteiden tiedeluokka Geopisteen materiaalipankki. Tältä sivulta löydät Geopisteen valmiita työohjeita opetuksen tueksi. Materiaalipankki päivittyy koko ajan.
- Riskien keskellä -oppimateriaali. Suomen Punaisen ristin toteuttama Riskien keskellä -oppimateriaalin avulla voitte perehtyä maailmassa vaikuttaviin riskeihin. Kokonaisuus koostuu 17 riskistä, joista jokainen sisältää faktoja, grafiikoita, videoita, kuvia ja juttuja maailmalta sekä valmiita tehtäviä oppilaille. Oppimateriaali löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä selkosuomeksi.
- Meidän kaupunki 2030 – Opettajan opas. Opas esittelee toisen asteen opetukseen sopivan toimintamallin, joka tukee opiskelijoiden osallistumista kaupungin kehittämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Mukana tietosisältöä ja valmiita tehtäviä oppitunneille. Opas on toimitettu Suomen oloihin WWF Ruotsin materiaalin pohjalta.
- Vastuullinen ruoka maantieteen opetuksessa -sivu Open ruokaoppaassa. Tietoa ja tehtäviä!
- Ilmastonmuutos maantieteen opetuksessa -sivu Open ilmasto-oppaassa. Tietoa ja tehtäviä!
- Lukema-verkoston Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen materiaaleja lukiokäyttöön (mukana myös maantiede)
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn uusimpia käsityön opetukseen soveltuvia materiaaleja. Tutustu muihin materiaaleihin MAPPAssa.
