Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 5 tähtää sukupuolten tasa-arvoon ja erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamiseen. Tällä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Tavoite 5 linjaa, että naisia ja tyttöjä ei saa syrjiä missään. Kaikenlainen naisten ja tyttöjen hyväksikäyttö ja heihin kohdistuva väkivalta pitää lopettaa. Naisten pitää voida osallistua yhteiskunnan toimintoihin tasa-arvoisesti miesten kanssa.
YK-liiton mukaan maailman naiset käyttävät kolme kertaa miehiä enemmän aikaa palkattomaan koti- ja hoivatyöhön kuin miehet. Muun muassa tämä heikentää heidän mahdollisuuksiaan palkalliseen työhön ja opiskeluun sekä muuhun kodin ulkopuoliseen toimintaan. Naiset ovatkin miehiä heikommin edustettuina poliittisen ja taloudellisen vallan piireissä.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 5 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 5. Sukupuolten tasa-arvo
Sukupuolet ovat tasa-arvoisia. Tyttöjen ja naisten oikeuksia parannetaan.
5.1 Naisia ja tyttöjä ei enää syrjitä missään.
5.2 Naisiin ja tyttöihin ei saa kohdistua väkivaltaa julkisesti eikä yksityisesti. Ihmiskauppa ja seksuaalinen hyväksikäyttö ja muunlainen hyväksikäyttö loppuu.
5.3 Lapsena ei saa mennä naimisiin. Ketään ei saa pakottaa naimisiin koskaan. Naisten sukupuolielimiä ei saa silpoa.
5.4 Valtioiden ja ihmisten pitää ymmärtää, että palkaton kotityö ja hoitotyö on myös arvokasta työtä. Niiden tekijöillä pitää olla sosiaaliturva ja muita palveluita. Kotiin ja perheeseen liittyviä töitä pitää jakaa miehille ja naisille eri maiden tapojen mukaan.
5.5 Naisten pitää saada osallistua ja toimia myös johtajina kaikessa päätöksenteossa, politiikassa, rahataloudessa ja julkisessa elämässä.
5.6 Kaikilla ihmisillä pitää olla pääsy seksuaaliterveyden palveluihin ja oikeus suunnitella lisääntyminen eli se kuinka paljon lapsia saa. Tästä on sovittu tarkemmin Pekingin toimintaohjelmassa vuonna 1995.
5.a Kaikissa maissa pitää tehdä sellaisia uudistuksia, että naisten asema paranee. Naisilla pitää olla oikeus omistaa ja hallita omaisuutta sekä saada rahoituspalveluita.
Naisilla pitää olla oikeus perintöön ja luonnonvaroihin maan lakien mukaan.
5.b Tietotekniikkaa ja viestintäteknologiaa pitää kehittää, niin että se edistää naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia.
5.c Pitää vahvistaa järkeviä tapoja ja lainsäädäntöä, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa kaikkien maiden kaikissa toiminnoissa.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarkoittavat keskenään kutakuinkin samaa eli sitä, että kaikkia ihmisiä pitää kohdella yhtä arvokkaina ja kaikilla ihmisillä pitää olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet taustastaan riippumatta. Suomessa tasa-arvolaki käsittelee yksinomaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuslaki muita mahdollisia syrjinnän perusteita, kuten etnistä taustaa, äidinkieltä, ikää, vammaisuutta, uskontoa jne.
Ihmiskauppa on rikollista toimintaa, jossa yksilöitä värvätään, kuljetetaan, myydään tai hyväksikäytetään laittomasti. Tämä voi sisältää muun muassa seksuaalista hyväksikäyttöä, pakkotyötä, kerjäämistä tai elinten kauppaa. Ihmiskauppa on vakava rikos, ja se vaikuttaa usein haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten köyhiin, maahanmuuttajiin, alaikäisiin ja naisiin. Sitä voi tapahtua sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Seksuaaliterveys viittaa fyysiseen, emotionaaliseen, psykologiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin seksuaalisuuteen liittyen. Se kattaa laajan kirjon näkökohtia, kuten seksuaalisen identiteetin, seksuaalisen nautinnon, intiimit suhteet, lisääntymisterveyden ja sukupuolitautien ehkäisyn.
Perhesuunnittelu on prosessi, jossa yksilöt ja parit tekevät päätöksiä siitä, milloin ja miten he haluavat saada lapsia tai välttää raskauden. Se mahdollistaa parempaa uran ja talouden suunnittelua. Perhesuunnittelu voi auttaa vähentämään köyhyyttä ja parantamaan naisten ja lasten terveyttä.
Pekingin toimintaohjelma on kansainvälinen sopimus, joka hyväksyttiin YK:n neljännessä naisten maailmankonferenssissa vuonna 1995. Se on historiallinen asiakirja, joka sitoutuu edistämään naisten ja tyttöjen oikeuksia ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Siitä lähtien se on toiminut perustana monille kansallisille ja kansainvälisille aloitteille, ohjelmille ja hankkeille, jotka pyrkivät edistämään naisten ja tyttöjen oikeuksia ja hyvinvointia.
Istanbulin sopimus on Euroopan neuvoston yleissopimus, joka on nimeltään ”Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta annettu sopimus”. Se hyväksyttiin Istanbulissa vuonna 2011 ja se tuli voimaan vuonna 2014. Sopimuksessa määritellään erilaisia väkivallan muotoja, kuten fyysinen, seksuaalinen, psyykkinen ja taloudellinen väkivalta, häirintä ja pakkoavioliitot. Sopimuksen tavoitteena on ehkäistä, torjua ja lopettaa kaikki väkivallan muodot sekä suojella uhreja ja edistää heidän oikeuksiaan ja hyvinvointiaan.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Monet tahot työskentelevät jatkuvasti tavoitteen edistämiseksi. Alle on listattu joitakin näistä tahoista:
- Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa Suomessa tasa-arvolaista ja siellä toimii Tasa-arvoyksikkö. Ministeriön yhteydessä on myös Tasa-arvovaltuutetun toimisto, joka valvoo lain toteutumista.
- THL:ssa eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on yhdenvertaisuus ja tasa-arvoasioihin keskittyvä tiimi.
- Sukupuolten tasa-arvon parissa toimii useita kansalaisjärjestöjä, joiden näkökulmat ovat moninaiset. Tässä muutamia:
- UN Women Suomi on YK:n alaisen kansainvälisen UN Womenin kansallinen komitea.
- Edelleen aktiivinen Naisasialiitto Unioni sai alkunsa (1892) liikkeenä, joka ajoi naisten äänioikeutta ja pääsyä koulutukseen.
- Väestöliitto on Suomen johtava asiantuntija globaalin seksuaaliterveyden ja -oikeuksien alalla.
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 5 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 22, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 5, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä esimerkiksi aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- Kansainvälinen naistenpäivä (8.3.)
- Minna Canthin ja tasa-arvon päivä (19.3.)
- Kansainvälinen homo-, bi- ja transfobian vastainen päivä (17.5.)
- Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä (9.8.)
- Miina Sillanpään päivä ja kansalaisvaikuttamisen päivä (1.10.)
- Lapsen oikeuksien päivä (20.11.)
- Ihmisoikeuksien päivä (10.12.)
Vinkki! Nuorten tiedeakatemian tiedevideoissa käsitellään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää sekä ansainvälistä päivää naisille ja tytöille tieteen ja teknologian parissa.
Tavoite opetuksessa
Tasa-arvolaki määrää koulut ja oppilaitokset laatimaan toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman. Huomioitavia asioita sukupuolten tasa-arvoa edistettäessä ovat esimerkiksi sukupuoleen perustuvan segregaation vähentäminen, häirinnän ennaltaehkäisy ja ymmärryksen lisääminen sukupuolen moninaisuudesta. (Segregaation vähentäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsia ja nuoria pitää kannustaa tekemään oppiainevalintoja, opiskelualavalintoja ja ammatinvalintoja vapaana sukupuolinormeista).
Tavoitteen 5 sisältöjä voi liittää useisiin oppiaineisiin. Sellaisia ovat ainakin: historia ja yhteiskuntaoppi, uskonnot ja elämänkatsomustieto, äidinkieli, filosofia, maantiede, terveystieto, matematiikka, kuvataide ja liikunta.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Videotehtävä ja alatavoitetehtävä
a) Katso video (2:21). Poimi videolta vähintään viisi asiaa, joita pitäisi edistää naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi.
b) Tutustu tavoitteen yhdeksään alatavoitteeseen. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä ja analysoi, millä tavalla ne toteutuessaan vaikuttaisivat omaan elämääsi.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Kaikki hyötyvät tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta
Lue suomennettu ote The Guardianissa vuonna 2020 ilmestyneestä kolumnista.
Poimi siitä positiivisia asioita, joita miehille ja pojille on tutkimusten mukaan seurannut sukupuolten tasa-arvon edistymisestä.
Keksi itse lisää mahdollisia hyviä seurauksia, jotka voisivat koskea poikia, miehiä ja muunsukupuolisia.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa osana Mikä tasa-arvo? -tehtäväpakettia, josta löydät myös monta muuta kiinnostavaa tehtävää tasa-arvon käsittelyyn.
Vinkki! Tehtävän alustukseksi sopii hyvin Mikä tasa-arvo? -video (kesto 4:42).
3) Sukupuolinormit Japanissa ja Suomessa
Lue tai kuuntele Voiman artikkeli “Naiset nousevat seksismiä vastaan vahvojen sukupuoliroolien Japanissa”.
- Jakautukaa pareihin tai pieniin ryhmiin ja käykää keskustelu seuraavista kysymyksistä. Valitkaa ryhmälle kirjuri, joka laatii yhteenvedon keskustelustanne muille esiteltäväksi. Mitkä sukupuolten tasa-arvoon liittyvät haasteet ovat yhteisiä Japanille ja Suomelle? Mitkä ovat erilaisia?
- “Yhä useammin japanilaiset naiset ottavat kantaa tasa-arvon puolesta ja valitsevat normeja rikkovan elämänpolun”, kirjoittaa Elisa Helenius artikkelissaan. Poimikaa artikkelista vaikuttamisen tapoja, joita japanilaiset naiset ovat käyttäneet asemansa parantamiseksi.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa osana Mikä tasa-arvo? -tehtäväpakettia, josta löydät myös monta muuta kiinnostavaa tehtävää tasa-arvon käsittelyyn.
4) Ongelmien juurilla
Aloittakaa katsomalla Kadiatun vaikuttajavideo (5:21). Tutkikaa sitten Juurisyiden jäävuori -mallia ja tietoja Sierra Leonesta.
Sierra Leonessa perinteet vaikuttavat paljon tyttöjen ja naisten asemaan yhteiskunnassa.
- Mitä tyttöihin ja naisiin vaikuttavia haitallisia perinteitä ja käsityksiä Kadiatu mainitsee videolla?
- Mitä haasteita naiset kohtaavat Sierra Leonessa, kun he yrittävät vaikuttaa yhteisiin asioihin?
- Laatikaa Kadiatun tarinan pohjalta jäävuorimalli jostain mainitusta teemasta.
Harjoitus on mukaelma Taksvärkki ry:n harjoituksesta Ongelmien juurilla, joka löytyy Olet vaikuttava! -oppaan sivuilta 43-45.
5) Toivoa etsimässä
Katso videomuotoinen valokuvanäyttely Toivoa etsimässä (6:25). Keskustele videon jälkeen parin tai ryhmän kanssa esimerkiksi seuraavista kysymyksistä:
- Mikä kuva tai asia jäi parhaiten mieleen? Miksi?
- Jäikö jokin asia näyttelyssä mietityttämään sinua tai kaipaisitko lisää tietoa jostakin?
- Haluaisitko kysyä joltain kuvan henkilöistä jotain? Mitä?
- Samaistuitko johonkin kuvan henkilöön?
- Mikä tunnelma jäi päällimmäiseksi näyttelystä kokonaisuutena?
Tehtävän on tuottanut Plan International Suomi. Laajempi aiheeseen liittyvä oppimateriaali löytyy tästä.
6) Sukupuolittuneet ammattikäsitykset – pohdintatehtävä
ALUKSI:
- Eräänä perjantaina vuonna 1975 90 prosenttia islantilaisista naisista meni lakkoon. Miksi he lakkoilivat ja mitä siitä seurasi? Lue asiasta tarkemmin Protesti – Vastarinnan historiaa -kirjan aukeamalta.
- Lue Jenni Lahtisen ja Inkeri Tanhuan blogi Sukupuolittuneet ammattikäsitykset yksi ammatillisen segregaation syy.
TEHTÄVÄ:
Suomessa ammattialojen segregaatio on tunnetusti suuri. Se tarkoittaa, että monet ammatit ovat joko miesvaltaisia tai naisvaltaisia.
- Keksi selityksiä sille, miksi näin on. Ota esimerkiksi itsellesi tuttuja ammatteja.
- Jotkut ammatit ovat myös niin sanottuja tasa-ammatteja. Ota selvää, millä aloilla Suomessa työskentelee suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia.
- Selvitä, mikä on tämänhetkinen sukupuolijakauma Suomen eduskunnassa ja hallituksessa.
- Pohdi omia tulevaisuuden haaveammattejasi sukupuolen näkökulmasta.
Tehtävän on toteuttanut rauhankasvattaja Hanna Niittymäki.
7) Timanttista tukea tytöille
Vuonna 2020 Plan Suomi teki kyselytutkimuksen, johon osallistui yli 14 000 tyttöä ja nuorta naista 22 maassa. Tutkimus selvitti, millaisia kokemuksia tytöillä on sosiaalisen median alustoilla tapahtuvasta häirinnästä. Yli puolet kyselyyn vastanneista tytöistä kertoi verkossa tapahtuneesta häiriköinnistä ja hyväksikäytöstä. Joka neljäs verkkohäirinnän kohteeksi joutunut tyttö tuntee olonsa fyysisesti turvattomaksi.
Sukupuolittunut verkkohäirintä voi olla esimerkiksi sitä että:
- uhataan raiskauksilla tai fyysisellä väkivallalla,
- käytetään loukkaavaa tai seksististä kieltä,
- lähetetään muokattuja ja pornografisia kuvia, tai
- haukutaan tytön ulkonäköä.
Suomalaisen aktivistin Zahra Karimyn haastattelussa puhutaan sukupuolittuneesta verkkohäirinnästä näin:
Karimy kertoo väsyvänsä somekeskustelujen negatiivisiin sävyihin. Siksi hänestä on hyvä pitää välillä taukoa somesta. Täysin Karimy ei halua hiljentyä, koska se olisi sitä, mitä verkkohäiriköt haluavat. Hän toivoo, että yhä useammat naiset ja etnisten vähemmistöjen edustajat saisivat julkisuutta. Verkkohäirintää pitäisi pystyä vähentämään. Karimyn mielestä verkkohäirinnän juurisyy on erilaisuuden pelko ja tietämättömyys, ja siksi koulutukseen ja ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa. Vihapuhetta pitäisi tutkia enemmän, ja vaatia vastuuseen vihapuhujaa, ei kokijaa. ”Liian usein ratkaisuna on, että ’jos et kestä, niin älä mene.’” (Voima 3/2022)
TEHTÄVÄ: Ideoikaa konkreettisia tapoja toimia tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa verkkohäirintää vastaan. Laatikaa suunnitelma ja alkakaa toteuttaa sitä.
Tehtävä on mukaelma Plan Suomen Oppimateriaali vaikuttamisesta nettikeskusteluihin harjoituksesta 10.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
- Plan International Suomen “Sanoista tehty” materiaali sisältää 3 x 90 minuutin työpajasuunnitelmaa sukupuolten tasa-arvosta.
- Planin Globaalikoulusta löytyy lukuisia muitakin tyttöjen ja naisten oikeuksiin liittyviä opetusmateriaaleja.
- Anu Silfverbergin essee Ohuet maisemat (Image 2018) käsittelee erityisesti naisia elokuvissa ja taiteessa. Hänen esseekokoelmansa Sinut on nähty syventää teemaa entisestään. Nämä sopivat erinomaisesti luettavaksi toisen asteen opiskelijoille.
- Ruskeat tytöt -media sisältää tekstejä, podcasteja, videoita ja taidetta. Kyseessä on itsenäinen verkkojulkaisu, joka on sitoutunut keskittämään ja normalisoimaan ruskeiden aliedustettua sukupuolta olevien ihmisten näkökulmia suomalaisessa ja pohjoismaisessa mediassa.
- Nuorten tiedeakatemian tiedevideot, joiden aiheina ovat Minna Canthin ja tasa-arvon päivä sekä Kansainvälinen päivä naisille ja tytöille tieteen ja teknologian parissa.
