Tavoite 16 – Rauha, oikeus ja hyvä hallinto

Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 16 on rakentaa rauhaan pyrkiviä oikeudenmukaisia valtioita, yhteisöjä ja instituutioita. Tältä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.

Tietoa tavoitteesta

Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.

Tavoite 16 linjaa, että:  

  • Yhteiskuntien pitää pyrkiä rauhanomaisuuteen. 
  • Kaikkien ihmisten pitää saada oikeuspalveluita.  
  • Erilaisten instituutioiden pitää olla vastuullisia ja tehokkaita. 

YK:n SDG-raportti 2017 osoittaa, kuinka eriarvoisuus lisää ihmisten turvattomuutta. Esimerkiksi murhat ovat selkeästi yleisempiä sellaisissa maissa ja sellaisilla alueilla, joissa tuloerot ihmisten välillä ovat suuria, vaikka keskimäärin riski joutua murhatuksi on laskenut maailmassa (YK-liitto). Tästäkin syystä tavoite 16 on riippuvainen monesta muusta Agendan tavoitteesta, kuten tavoitteista: 1-5, 10 ja 11.

Lisätietoa tavoitteesta löydät esimerkiksi YK-liiton sivulta.


Alatavoitteet

Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.

Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.

Tavoitteen 16 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.


Tavoite 16. Rauha, oikeus ja hyvä hallinto

Kaikissa maissa yritetään elää rauhassa. Maat huolehtivat siitä, että niissä on hyvät oikeuspalvelut. Erilaisten instituutioiden pitää olla vastuullisia ja tehokkaita. 

16.1 Kaikkia väkivallan muotoja ja niihin liittyviä kuolemantapauksia pitää vähentää kaikkialla todella paljon. 

16.2 Lapsiin kohdistuva pahoinpitely, hyväksikäyttö, ihmiskauppa, kiduttaminen ja kaikki väkivallan muodot pitää lopettaa.  

16.3 Kaikkien maiden kaikilla kansalaisilla pitää olla oikeusturva ja mahdollisuus käyttää oikeuspalveluita. Myös kansainvälisen oikeuden pitää toimia.

16.4 Rahan ja aseiden laittomia siirtoja pitää olla paljon vähemmän vuoteen 2030 mennessä. Ihmisiltä varastettua omaisuutta pitää palauttaa. Pitää taistella kaikenlaisia järjestäytyneen rikollisuuden muotoja vastaan. 

16.5 Korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan pitää vähentää todella paljon. 

16.6 Erilaisten organisaatioiden ja toimijoiden pitää toimia tehokkaasti ja vastuullisesti. Toiminnan pitää olla avointa ja läpinäkyvää kansalaisille. 

16.7 Päätöksiä pitää tehdä joustavasti, ihmisiä osallistavasti ja demokraattisesti kaikilla tasoilla. 

16.8 Köyhimpien maiden osallistumista maailmanlaajuisiin hallinnointijärjestelmiin pitää lisätä ja vahvistaa. 

16.9 Kaikilla pitää olla laillinen henkilöllisyys vuoteen 2030 mennessä. Sitä varten esimerkiksi kaikki lapset
pitää rekisteröidä heti syntymän jälkeen. 

16.10 Kaikilla ihmisillä pitää olla mahdollisuus saada tietoja. Kaikilla ihmisillä pitää olla perusvapaudet
maiden omien lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 

16.a Jokaisessa maassa pitää olla hyvät organisaatiot, jotka ehkäisevät väkivaltaa, rikollisuutta ja terrorismia. Tätä työtä tehdään myös kansainvälisenä yhteistyönä. Erityisesti köyhimpiä maita pitää tukea rikollisuuden ehkäisyssä. 

16.b Jokaisessa maassa pitää laittaa täytäntöön syrjinnän vastaisia lakeja ja kestävää kehitystä edistäviä toimintatapoja. 


Keskeiset käsitteet

Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.

Instituutio = organisoitu rakenne tai järjestelmä, joka on luotu tietylle tarkoitukselle tai toiminnolle. Organisaatiot voivat olla esimerkiksi hallituksen virastoja, yliopistoja, yrityksiä, uskonnollisia yhteisöjä tai muita organisaatioita, jotka on perustettu tiettyjen normien, sääntöjen ja tavoitteiden puitteissa. 

Oikeusturva = tarkoittaa, että kaikilla yksilöillä on oikeus oikeudenmukaiseen kohteluun oikeudellisissa asioissa ja oikeus saada suojelua omille oikeuksilleen. Se varmistaa, että yksilöt voivat käyttää oikeusjärjestelmää saadakseen oikeudellista apua, puolustusta ja oikeutta riippumatta heidän taloudellisesta tilanteestaan, asemastaan tai muista tekijöistä.

Korruptio = on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. Väärinkäyttö voi olla lainvastaista tai muuten epäeettistä toimintaa. Siihen voivat syyllistyä niin yksityishenkilöt, virkamiehet, poliitikot kuin elinkeinoelämän palveluksessa toimivat.

Rahanpesu = Rahanpesulla pyritään häivyttämään rikoksella hankitun omaisuuden tai rahan alkuperä. Tarkoitus on saada raha tai omaisuus näyttämään laillisesti hankitulta. Rahanpesu on tietoista rikollista toimintaa. Keskeistä siinä on rikoksella saadun omaisuuden peitteleminen.

Kansainvälinen asekauppasopimus = Ensimmäinen kansainvälisesti sitova sopimus asekaupan säätelemiseksi solmittiin vuonna 2013. Asekauppasopimuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat säätelemään kaikkien aseiden, niiden ammusten ja osien siirtoja. Sopimus kieltää näiden viennin maihin, joista tiedetään että niitä käytettäisiin sotarikosten tai kansanmurhien toteuttamiseen tai siviilejä vastaan, tai muihin humanitaarisen oikeuden vastaisiin tekoihin.

Perusoikeudet ja -vapaudet = Näitä oikeuksia ja vapauksia määrittää esimerkiksi ihmisoikeusjulistus. Niihin kuuluvat: oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus, yksityiselämän suoja, yhdistymisvapaus, omaisuuden suoja,  äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä rodullinen, sukupuolellinen ja uskonnollinen yhdenvertaisuus, oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen.

Henkilöllisyys = viittaa yksilön ainutlaatuiseen tunnistamiseen ja erottamiseen muista. Se kattaa kaikki ne ominaisuudet ja tiedot, jotka tekevät yksilöstä yksilöllisen ja erottuvan. Näitä voivat olla esimerkiksi nimi, syntymäaika, henkilötunnus, ulkonäkö ja biometriset tiedot (kuten sormenjäljet tai kasvonpiirteet).


Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?

Tässä joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 16 saavuttamiseksi: 

  • YK, EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
  • Suomen suurimmat rauhanjärjestöt: Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat, RKI eli Rauhankasvatusinstituutti, Sadankomitea, AKL eli Aseistakieltäytyjäliitto
  • Lukuisat muut toimijat edistävät työssään tavoitetta 16. Tässä joitain poimintoja: Setlementtiliitto, CMI – Martti Ahtisaari peace foundation, Helsingin diakonissalaitoksen säätiö, Ihmisoikeusliitto, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, Kirkon ulkomaanapu, Pelastakaa lapset, SaferGlobe, Väestöliitto, Vikes eli Viestintä ja kehitys -säätiö

Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:

  • Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
  • Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
  • Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 33, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 16, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!

Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät

Kestävää kehitystä voi käsitellä aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.

Syksy

  • Kansainvälinen rauhanpäivä (21.9.)
  • Miina Sillanpään päivä ja kansalaisvaikuttamisen päivä (1.10.) 
  • Kansainvälinen väkivallattomuuden päivä (2.10.) 
  • YK:n päivä ja aseistariisuntaviikko (24.10.)
  • Ahtisaari-päivät (11.-13.11.)
  • Lapsen oikeuksien päivä (20.11.)
  • Ihmisoikeuksien päivä (10.12.)

Kevät

  • Rasisminvastainen päivä ja syrjinnänvastainen viikko (21.3. ja vko 12)
  • Kansainvälinen urheilun, kehityksen ja rauhan päivä  (6.4.)
  • Kansainvälinen miinojen vastainen päivä (4.4.)

Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinstituutin teemapäiväsivulta.


Tavoite opetuksessa

Sekä perusopetuksen, että lukio-opetuksen opetussuunnitelmien perusteiden arvopohja-osioissa linjataan, että opetuksen tehtävä on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan (POPS 2014 ja LOPS 2019).

Tavoitteen 16 sisältöjä voi liittää useisiin oppiaineisiin. Niitä ovat ainakin historia ja yhteiskuntaoppi, uskonnot ja elämänkatsomustieto, äidinkieli, filosofia, maantiede, terveystieto,  kuvataide ja liikunta. 


Tehtäviä aiheen käsittelyyn

Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.

1) Rauha, oikeus ja hyvä hallinto – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen

a) Katso Agenda-tavoitetta esittelevä video (2:39)

  • Tee käytännöllinen lista asioista, jotka edistävät rauhaa omassa elinympäristössäsi. Millaiset asiat mahdollistavat sen, että sinä voit elää hyvää elämää? 
  • Listaa seuraavaksi asiat, jotka voisivat vaarantaa rauhan elämässäsi. Vertailkaa ajatuksianne ryhmissä tai pareittain. 

b) Tutustu tavoitteen 16 kahteentoista alatavoitteeseen. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä ja analysoi, millä tavalla ne toteutuessaan edistäisivät rauhaa. 

Tehtävä ja video on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.


2) Totta vai tarua? – väittämätehtävä

Rauha ja aseiden määrän vähentäminen olisivat merkittävä ilmastoteko.

Valitkaa, ovatko väitteet totta vai tarua. Opettaja lukee väitteen nuorille ja nuoret äänestävät esim. peukun avulla (peukku ylös = väite totta, peukku alas = väite tarua) tai perinteisenä tietokilpailuna.

  1. Armeijoiden päästöjä ei ole huomioitu ilmastosopimuksissa. Väite on totta, päästöjen ilmoittaminen on vapaaehtoista ja ne jätetään yleensä ilmoittamatta, koska tiedot ovat luottamuksellisia.
  2. Vanhan kaluston korvaaminen uusilla vähentää päästöjä. Väite on tarua, esimerkiksi Norjan ilmavoimien uudeksi hävittäjäkoneeksi valittu F-35 kuluttaa 60 prosenttia enemmän lentopetrolia tunnissa kuin aiemmat F-16-hävittäjät.
  3. Yhdysvaltain asevoimat ovat suurin yksittäinen kasvihuonepäästöjen lähde maailmassa. Väite on totta, se tuottaa enemmän päästöjä kuin 140 maailman pienintä valtiota yhteensä.
  4. Lentoliikenne saastuttaa enemmän, kuin sotilaallinen toiminta. Väite on tarua, asevoimien, aseteollisuuden ja sotatoimien osuus ihmiskunnan hiilijalanjäljestä on kuusi prosenttia eli se saastuttaa enemmän kuin koko siviili-ilmailu yhteensä.
  5. Armeijoiden ylläpito vaatii valtavasti fossiilista energiaa. Väite on totta, esimerkiksi panssarivaunut, pommikoneet ja hävittäjät ovat energiasyöppöjä eikä niitä voida kesken hyökkäyksen ohjata sähkötankin latausasemalle.
  6. Suurin osa päästöistä aiheutuu sotatoimista. Väite on tarua, suuri osa päästöistä aiheutuu joukkojen ja sotilaskaluston siirroista ja varustelusta. Esimerkiksi Yhdysvalloilla on yli 750 sotilastukikohtaa yli 80 valtiossa. Koko tämä verkosto toimii jatkuvien maailmanlaajuisten huoltotoimitusten varassa.

Tehtävän on tehnyt Nuorten Akatemia. Lisää Nuorten Akatemian vastaavia tehtäviä löydät Seppo-alustalla toimivasta Rauha 2030 -oppimispelistä. Digitaalisen pelin voi tilata käyttöönsä maksutta. Et tarvitse erillistä Seppo-lisenssiä pelin ohjaamiseen.


3) Rauhanfutis – peli

Rauhanfutis on jalkapallopeli, jossa on hieman tavallisesta jalkapallosta poikkeavat säännöt. Tavoitteena on kiinnittää huomiota rakentavaan vuorovaikutukseen. 

Rauhanfutispeli tai -turnaus kannattaa aloittaa virikemateriaalin läpikäymisellä. Virikemateriaalin käsittelyyn menee aikaa noin 45 minuuttia. Teemaa voi tosin laajentaa vaikka viikkojen mittaiseksi projektiksi. 

RAUHANFUTIKSEN SÄÄNNÖT 

  • Kunnioita kaikkia.
  • Kannusta kaikkia.
  • Älä hermostu pienistä!

Pelaajille:

  • Huuda mahdollisimman usein kannustushuutoja myös vastapuolen pelaajille.
  • Jos sinua kampitetaan, niin yritä täysillä olla hermostumatta.
  • Iloitse jokaisen onnistumisesta ja suhtaudu rohkaisevasti epäonnistumisiin.

Yleisölle:

  • Huutakaa kannustushuutoja molemmille joukkueille.
  • Jos kannustatte pelaajia nimeltä, niin muistakaa pelin aikana mainita kaikkien pelaajien nimet.
  • Kehukaa myös toisia kannustajia osuvista kannustushuudoista.

Maalivahdille:

  • Torju parhaan taitosi mukaan, mutta jos vastapuoli kuitenkin tekee maalin, käy kättelemässä maalintekijää.
  • Älä hermostu, vaikka päästäisit maalin. Sellaista elämä on!

Rauhanfutiksen on kehittänyt rauhankasvattaja Hanna Niittymäki työskennellessään Eläintarhan alakoulussa Helsingissä. Peli sopii hyvin kaiken ikäisille!


4) Rauhanrastit – rastipolku

Rauhanrasteissa on seitsemän toiminnallista pistettä, joiden teemoina ovat rauha, urheilu ja ilmastonmuutos. Tehtävät sopivat erityisesti ulkoilmaan ja vaikkapa liikuntatunneille. Jokaisen toiminnallisen tehtävän lisäksi rastilla on tietotehtävä, josta saa kaksi kirjainta koodin ratkaisuun. Oppilaat keräävät koodikirjaimia tehtäväkortteihin.

  • Tulosta tehtäväkortit rasteille sekä tehtäväkortit oppilaille. Rasteissa 1,2,3 ja 5 on kaksi tehtäväkorttia, rasteissa 4 ja 6 vain yksi ja rastissa 7 kolme korttia.
  • Sijoita rastit maastoon ja laadi kartta ”suunnistajille”. Erityisesti rasti numero 6 olisi hyvä sijoittaa rauhalliseen paikkaan, jos mahdollista.
  • Rasteille lähdetään pareittain tai pienissä ryhmissä. Ryhmällä on hyvä olla mukana älypuhelin, koska kooditehtävien vastauksia voi joutua googlailemaan.
  • Rastit sopivat kaikenikäisille, mutta alle yhdeksänvuotiaat saattavat tarvita porukkaan jonkun itseään vanhemman. Pienemmät voivat jättää kooditehtävät tekemättä ja keskittyä toiminnallisiin tehtäviin.
  • Muistakaa purkaa yhteiset kokemukset ja jakaa ideanne rastien suorittamisen jälkeen. Esittäkää toisillenne ainakin suunnittelemanne rauhanpatsaat ja – symbolit.

Rauhanrastit on toteuttanut Rauhankasvatusneuvola. Rastit laadittiin alun perin Työväen urheiluliiton 100-vuotisjuhlan yhteyteen ja toteutettiin Helsingissä Töölönlahdella Rauhankävelynä 15.6.2019.


5) Arabikevät ja oikeudenmukaisempi yhteiskunta -suunnittelutehtävä

ALUKSI: 

TEHTÄVÄ: 

  • Suunnittele oikeudenmukainen yhteiskunta ja keksi sille nimi. 
  • Mieti, miten kaikki tulisivat yhteisössäsi kuulluiksi. Ketkä valvoisivat oikeudenmukaisuutta? Millainen olisi oikeuslaitos? Millaisia olisivat oikeudenmukaiset rangaistukset toisten oikeuksien rikkomisesta? 
  • Laadi suunnitelmastasi käsitekartta. 

Protesti – Vastarinnan historiaa -kirjan on julkaissut ja harjoitukset on tehnyt Rauhanpuolustajat.


6) Elämää sodan keskellä – videotehtävä

Katsokaa animaatio Legacy (4:19). Videolla ei puhuta, joten videon katsominen ei vaadi kielitaitoa. 

TEHTÄVÄ: Keskustele vierustoverin tai ryhmän kanssa siitä, mikä oli elokuvan viesti. 

Keskustelun jälkeen opettaja voi kertoa, että  videontekijät ovat nuoria, jotka elävät Vuoristo-Karabahin konfliktin keskellä. He ovat jo toista sukupolvea, joka kärsii ratkaisemattomasta konfliktista. He kokevat, että jatkuvat konflikti on tuhonnut heidän vanhempiensa elämän ja elinkeinot ja tekee nyt samaa heille – teini-ikäisille ja kaksikymppisille.

TEHTÄVÄ: Keksikää esimerkkejä konflikteista, henkilökohtaisella tai kansainvälisellä tasolla, jotka ovat jääneet kytemään ilman ratkaisua pitkäksi aikaa. 

  • Mitä on tapahtunut?
  • Miten ihmisryhmiä koskevat stereotypiat vaikuttavat konflikteihin? 
  • Miten stereotyyppejä  luodaan ja ylläpidetään, ja kuka tai ketkä niitä luovat?
  • Pohtikaa stereotyyppien osuutta konflikteissa, joissa olette henkilökohtaisesti olleet mukana. 
  • Muuttuivatko käsitykset vastapuolesta yksiulotteisiksi ja mustavalkoiseksi? 
  • Mitä tämä vaikutti kykyyn käsitellä konfliktia? 
  • Entä kansainvälisellä tasolla, konflikteissa jotka vaikuttavat usein myös Suomeen – kuinka vastapuoli nähdään näissä tapauksissa? Yritättekö ymmärtää heitä va turvaudutteko helppoihin yleistyksiin?

Harjoitus on osa Ahtisaaripäivän kouluille suunnattuja materiaaleja. Tutustu muihin Ahtisaaripäivän harjoituksiin täällä. 


7) Olet vaikuttava -videotehtävä

  • Katso Taksvärkki ry:n video, jossa sierraleonelaiset nuoret naiset Fatu ja Mabinity kertovat vaikuttamistyöstään. Fatu & Mabinty // You make a difference // Taksvärkki 2023–2024 – YouTube (n. 8min). Tekstitykset ovat saatavillla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 
  • Mihin asioihin ja millaisilla menetelmillä Fatu ja Mabinity haluavat vaikuttaa? Löydätkö heidän elämästään yhtymäkohtia omaasi?

Video on osa Taksvärkin Olet vaikuttava! -menetelmäopasta. Löydät oppaasta lisää monipuolia menetelmiä ja materiaaleja nuorten vaikuttamistaitojen harjoitteluun.


8) Tavoite 16 lehtiartikkeleissa – pohdinta- ja ideointitehtävä

a) Lue Daria Tarkhovan ja Hanna Niittymäen dialogi Uusia yhteisöjä, joka ilmestyi Rauhanpuolustaja -lehdessä ja sai inspiraationsa tavoitteesta 16. 

  • Daria sanoo tekstissä muun muassa näin: “Myös Pohjoismaiden saarekkeen hyvinvointi on lähtökohtaisesti epäoikeudenmukaisen globaalin kapitalismin ansiota. Näin ollen instituutiot eivät voi olla paikallisesti eivätkä globaalisti oikeudenmukaisia, jos ne toimivat kansallisvaltiomallin sisällä.” TEHTÄVÄ: Keksi argumentteja puolesta ja/tai vastaan.
  • TEHTÄVÄ: Millainen olisi ihanteellinen yhteisö? Laadi suunnitelma tekstissä siteeratun Donella Meadowsin kysymysten tuella:  

Kuvittele yhteisösi ja näe se mahdollisimman selkeästi. Miten se on järjestetty niin, että lapsia, vanhuksia ja kaikkia muitakin ympäröi turvallisuus, onni ja kauneus?

Matkusta mielessäsi kauemmas ympäröiviin yhteisöihin: Miten yhteisöt liittyvät toisiinsa, mitä ne vaihtavat keskenään, miten ne saavat tietoa toisistaan? Miten ne tekevät yhteisiä päätöksiä? Miten ne ratkaisevat konfliktit? Miten ne kohtelevat erilaisia ihmisiä? Miten ne asettuvat osaksi muuta luontoa? Miten ne kohtelevat kasveja, eläimiä, maaperää, vettä, kiviä ja tähtiä?

b) Lue Voima-lehdessä ilmestynyt Saara Paateron artikkeli Ihmisoikeudet kuuluvat päihderiippuvaisillekin, mutta yhdenvertainen oikeus esimerkiksi terveyspalveluihin ei toteudu. 

  • Listaa, mitkä asiat voivat estää päihderiippuvaisten ihmisoikeuksien toteutumista.
  • Millaisia toimia yhteiskunnan pitäisi mielestäsi tehdä päihderiippuvaisten oikeuksien parantamiseksi?

Artikkeleihin liittyvät tehtävät on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.


9) Vastamainos sodasta ja rauhasta – tulkintatehtävä

  • Tutki alla olevaa vastamainosta ja analysoi, mitä se viestii. 
  • Lue aihetta taustoittava, Voima-lehdessä ilmestynyt artikkeli Asekauppa kannattaa ja arvioi sen perusteella Suomen tapaa toteuttaa tavoitetta 16. Artikkelista saat apua myös vastamainoksen analysointiin. 

Vastamainoksen on toteuttanut Häiriköt-päämaja. Lisää Häiriköt-päämajan vastamainoksia löydät täältä. Vastamainokseen liittyvä tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.


Kiinnostavaa lisämateriaalia