Elämänkatsomustiedon opetus on tärkeä osa kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tältä sivulta saat ideoita ja valmiita tehtäviä, joiden avulla voit käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa helposti ja monipuolisesti. Sivulle on koottu useiden eri tahojen parhaita tehtäviä kestävän kehityksen opetukseen elämänkatsomustiedon näkökulmasta.
Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista uusista Toivoa ja toimintaa -hankkeen tehtäväpaketeista. Toivomme palautetta opettajilta, kasvattajilta sekä muilta lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä. Antamalla palautetta loppuvuoden aikana osallistut kirja-arvontaan! Lisätietoa arvonnasta löydät täältä. Lämmin kiitos avustasi! <3
Vinkki! Voit tutustua materiaaliin vaikka lenkillä tai kotitöitä tehdessä tämän videoluennon avulla (kesto n. 1h). Muiden oppiaineiden tehtäväpaketteihin voit tutustua täällä.
Miten huomioida kestävä kehitys elämänkatsomustiedon opetuksessa?
Kestävää kehitystä käsitellään hyvin monipuolisesti elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmissa sekä yläkoulussa että lukiossa.
Kestävän kehityksen sisältöjä peruskoulun elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmassa:
Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä.
- S3 (Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus): Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten holokaustiin. Tutustutaan erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta. Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin. Pohditaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi.
- T7: tavoitteena on kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen
- T8: tavoitteena on ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan
- T9: tavoitteena on innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti
- T10: tavoitteena on ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta
Kestävän kehityksen edistäviä sisältöjä lukion opetussuunnitelmassa:
Elämänkatsomustieto kartuttaa kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, arvostelukykyä, toisten kunnioittamista sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Oppiaine ankkuroituu ihmisoikeusetiikkaan ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Se pohjautuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen nähdään sosiaalisena olentona ja korostetaan ihmisten mahdollisuutta tutkia kriittisesti ympäröivää todellisuutta ja elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja eettisinä yhteiskunnan jäseninä.
Oikeastaan kaikki lukion opetussuunnitelman laaja-alaiset tavoitteet edistävät opiskelijan kestävyysosaamista, joten tähän on koottu ainoastaan niitä keskeisiä kurssien tavoitteita ja sisältöjä, jotka liittyvät kestävyysosaamiseen.
ET1: opiskelija osaa osaa arvioida erilaisia hyvän elämän edellytyksiä ja identiteettivalintoja yhdenvertaisuutta kunnioittaen sekä kehittää kykyään elämänkatsomukselliseen keskusteluun, vuorovaikutukseen ja näkemystensä ilmaisemiseen vastuullisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.
ET2: opiskelija osaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen osa-alueita, yhteiskunnallisia rakenteita, ideologisia piirteitä sekä vallitsevia yhteiskunnallisia arvoja /// ymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnon- ja omantunnonvapauden, yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen periaatteita /// jäsentää omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä /// arvioida yksilön vaikutusmahdollisuuksia sekä kasvattaa valmiuttaan rakentavaan ja vastuulliseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Keskeiset sisällöt: taloudellinen ja poliittinen valta Suomessa ja globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset /// ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet; ihmisoikeusasiakirjat, kuten YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus; ihmisoikeusloukkaukset, kuten holokausti /// globaali oikeudenmukaisuus, kestävä tulevaisuus, ilmastonmuutoksen torjunta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030
ET3: opiskelija ymmärtää, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään eikä mikään kulttuuri ole kehittynyt ilman ulkoisia vaikutteita kulttuurin ydinpiirteisiin, kuten elämäntapoihin, kieleen, teknologiaan ja uskomuksiin /// opiskelija hahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona, johon kuuluvat niin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus ja vähemmistökulttuurit ///opiskelija osaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnat sekä maailman kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella niiden yhdenvertaisen kohtelun /// opiskelija tunnistaa vihapuheen ja osaa erottaa sen sananvapauden vastuullisesta käytöstä.
Keskeiset sisällöt: kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma /// kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset tulkinnat ja vaikutukset /// etnisyyden, rasismin ja muun syrjinnän sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa
ET6: opiskelija osaa hahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologian kehitykseen ja osaa arvioida, miten tekninen muutos vaikuttaa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja ympäristöön /// opiskelija omaksuu valmiuksia, niin asenteita, tietoja kuin tunnetaitojakin, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen ja ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä sen torjumisen keinoja ja niiden esteitä
Keskeiset sisällöt: yhteiskunnan, talouden rakenteiden ja työn muutos: esimerkiksi robotiikka, eriarvoistuminen, muutokset työn ja varallisuuden jaossa /// globaalisti vaikuttavat ekologiset muutokset: ilmastonmuutos, massasukupuutot, diversiteetin heikkeneminen, kansainvaellukset /// yksilön valinnat ja yhteistyö paremman tulevaisuuden puolesta; tekninen kehitys hyvän elämän mahdollistajana
KATSO VIDEO! Elämänkatsomustiedon opettaja Mikael Sorri kertoo tiiviillä videolla (8 min.) ajatuksiaan ja jakaa käytännön vinkkejä siitä, miten kestävää kehitystä voi käsitellä elämänkatsomustiedon tunnilla.
Agenda 2030 -toimintaohjelma elämänkatsomustiedon opetuksessa
Tässä opetusmateriaalissa on oma verkkosivunsa 12 oppiaineelle. Kullekin oppiaineelle on valittu muutamia Agenda 2030 -tavoitteita, joita kyseisen oppiaineen opetuksessa tulisi ainakin käsitellä. Elämänkatsomustiedon opetuksen osalta valintaa on vaikeaa tehdä, sillä kaikkia Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita tulisi käsitellä elämänkatsomustiedon oppitunneilla.
Tälle elämänkatsomustiedon sivulle on koottu useiden eri tahojen tekemiä maksuttomia tehtäviä opetuksen eri teemoista. Elämänkatsomustiedon opettajalle on kuitenkin hyödyllistä vierailla myös Agenda-tavoitteiden omilla sivuilla, kun opetuksessa sivutaan jotakin tiettyä Agenda 2030 -teemaa. Agenda-tavoitesivuilla voit syventää osaamistasi tietystä tavoitteesta sekä ottaa käyttöön tehtäviä ja muita materiaaleja.
- Tavoite 1: Ei köyhyyttä
- Tavoite 2: Ei nälkää
- Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
- Tavoite 4: Hyvä koulutus
- Tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo
- Tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio
- Tavoite 7: Puhdasta ja edullista energiaa
- Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
- Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
- Tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen
- Tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
- Tavoite 12: Vastuullista kuluttamista
- Tavoite 13: Ilmastotekoja
- Tavoite 14: Vedenalainen elämä
- Tavoite 15: Maanpäällinen elämä
- Tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
- Tavoite 17: Yhteistyö ja kumppanuus
Vinkki! Elämänkatsomustiedon opettajan kannattaa katsoa läpi myös uskonnon (katsomukselliset kysymykset) sekä äidinkielen ja kirjallisuuden (medialukutaito) omat sivut!
Kestävä kehitys ylioppilaskirjoituksissa
Erilaisia kestävän kehityksen teemoja käsitellään kaikenlaisissa elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeissa. Alle on koottu joitakin aihetta sivuavia tehtäviä/aineistoja vuosien varrelta.
- Kevät 2024: mm. Ympäristön vaikutus identiteettiin (1), Kuluttajan valinnat (2), Kestävyysosaaminen (6), Turvattomuus ja maailmankuva (7)
- Syksy 2023: mm. Nuorten tärkeinä pitämät asiat (1), Ihmisarvo (2), Kansalaisen vastuu valtion toimista (3), Teknologian vaikutus tulevaisuuteen (6)
- Kevät 2023: mm. Ihmisoikeusasiakirjat (2), Kansalaistottelemattomuus (3), Maailmanperintökohteet (4)
- Syksy 2022: mm. Sosiaalinen media yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä (3), Kulttuurinen yhtenäisyys ja moninaisuus (4), Uskonnonvapauden toteutuminen ja merkitys (8)
- Kevät 2022: mm. Katsomuskäsitteet (1), Sananvapaus ja sen rajat (3), Liberaali ja konservatiivinen uskonnollisuus (5)
Miten tätä materiaalia käytetään?
Tälle sivulle on koottu eri tahojen tekemiä valmiita tehtäviä, joiden avulla kestävän kehityksen teemat on helppo tuoda osaksi elämänkatsomustiedon opetusta. Osa sivulle kootuista tehtävistä ja muista materiaaleista soveltuu paremmin yläkouluun, osa lukioon. Monia materiaaleja voi hyvin hyödyntää molemmilla kouluasteilla.
Materiaalin toteutukseen on osallistunut myös useita järjestöjä ja muita toimijoita, joiden tuottamia materiaaleja on hyödynnetty sivun tehtävissä. Tehtävien tekijät on kerrottu jokaisen tehtävän alla olevassa harmaassa laatikossa. Järjestöt toteuttavat usein valmiita oppituntisuunnitelmia, ja monet tämänkin sivun tehtävistä ovat osa jotakin laajempaa kokonaisuutta. Jos tehtävä tuntuu kiinnostavalta, kannattaa kurkata, voisitko hyödyntää opetuksessa myös valmista tuntisuunnitelmaa!
Materiaali on koottu Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Toivoa ja toimintaa -hankkeessa vuonna 2024. Materiaali on toteutettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Apuna toteutuksessa ovat toimineet elämänkatsomustiedon opettaja Mikael Sorri sekä väitöskirjatutkija Marika Pakarinen.
Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!
Mikä kestävä kehitys?
1) Mikä kestävä kehitys? – sanapilvitehtävä
Tehtävässä tutustutaan Agenda 2030 -tavoitteisiin ja luodaan niiden avulla kokonaiskuva siitä, mitä kaikkea kestävä kehitys tarkoittaakaan. Tehtävä soveltuu sekä yläkouluun että lukioon.
ALUKSI: katsotaan video Mikä kestävä kehitys? (kesto 5:20)
MATERIAALIT: Voit valita kohderyhmäsi mukaan joko helpomman tai haastavamman materiaalin tehtävää varten.
- Helpompi materiaali on selkokielen periaatteita noudattavat yksinkertaistetut Agenda 2030 -tavoitteet, jotka löytyvät Toivoa ja toimintaa -sivustolta.
- Haastavampi materiaali on Valtioneuvoston kanslian sivulta löytyvät alkuperäiset Agenda-tavoitteet.
TEHTÄVÄ: Luokka/ryhmä jaetaan pareihin, ja jokaiselle parille annetaan yksi Agenda-tavoite, johon he tutustuvat.
- Jokainen pari valitsee omaan tavoitteeseensa liittyvät 5 asiasanaa, jotka kuvaavat tavoitteen sisältöä mahdollisimman hyvin.
- Kaikkien parien sanat kirjoitetaan taululle, tai esim. opettajan luomaan AnswerGarden -sanapilveen.
- Tutkitaan sanapilveä yhdessä. Toistuvatko jotkut sanat? Mitkä sanat ovat mielestänne erityisen tärkeitä? Onko kuvassa sanoja, joiden ette aiemmin ajatelleet liittyvän kestävään kehitykseen?
Tehtävä on toteutettu Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Ajatuksiani tulevaisuudesta – toiminnallinen gallup
Tehtävässä seisotaan piirissä. Opettaja ohjeistaa: “Luen seuraavaksi teille ympäristökysymyksiin ja tulevaisuuteen liittyviä väitteitä. Jos olet samaa mieltä väitteen kanssa ja haluat näyttää mielipiteesi muillekin, astu yksi askel eteenpäin. Joka väitteen jälkeen katso myös lyhyesti ympärillesi, niin näet, minkälaisia ajatuksia tulevaisuudesta ryhmässämme on. Palaa sen jälkeen paikallesi.”
Väitteet:
- Luonnossa liikkuminen tuottaa minulle usein iloa.
- Olen välillä huolissani siitä, miten kohtelemme luontoa ja eläimiä.
- En aina haluaisi ajatella ilmastonmuutosta.
- Uskon, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
- Suuryritykset ovat vastuussa ympäristökriisistä.
- Vastuu ympäristökriisistä on meistä jokaisella.
- Toisinaan tunnen syyllisyyttä omista kulutusvalinnoistani.
- Poliitikkojen pitäisi tehdä rohkeampia päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
- Ympäristökriisissä tärkeintä on suojella luonnon monimuotoisuutta.
- Ympäristökriisissä tärkeintä on kehittää teknologisia ratkaisuja ongelmiin, kuten lisätä uusiutuvan energian tuotantoa.
- On tärkeää varautua sään ääri-ilmiöihin ja muihin mullistuksiin, koska planeettamme tilanne on niin vakava.
- Minulle tärkeintä on elää täysillä tässä hetkessä eikä miettiä tulevaisuutta.
- Uskon, että pystyn itse vaikuttamaan tulevaisuuteeni.
- Uskon, että ympäristö, kuten muuttuva ilmasto ja poliittinen tilanne, vaikuttaa eniten tulevaisuuteni suuntaan.
- Uskon, että tulevaisuudessa on mahdollista elää merkityksellistä elämää.
Harjoituksen purku:
Jokaisen väitteen kohdalla voidaan keskustella väitteestä: nuoret voivat kertoa miksi ovat väitteen kanssa samaa tai eri mieltä. Lisäksi harjoituksen päätteeksi voidaan keskustella:
- Miltä harjoituksen tekeminen tuntui?
- Oliko ryhmän mielipiteissä paljon hajontaa tai samanmielisyyttä? Mistä se voisi johtua?
- Olitko yllättänyt ryhmän vastauksista johonkin väitteeseen?
Harjoitus pohjautuu Luonto ja tunteet -sivuston Työkalupakin ideoihin, ja sen on jatkokehittänyt Henna Laininen. Harjoitus on osa Lainisen toteuttamaa opasta Ilmastonmuutos minussa – Luovan kirjoittamisen opetusmateriaali ympäristökysymysten käsittelyyn nuorten kanssa. Oppaasta löytyy iso määrä kiinnostavia tehtäviä aiheen parissa työskentelyyn!
3) Minkälaisiin systeemeihin kuulut? – pohdintatehtävä
Tehtävän tavoitteena on hahmottaa systeemin käsite ja itsensä osana erilaisia systeemejä. Tehtävä soveltuu johdannoksi esim. systeemiajattelu, luonnonsysteemit tai systeeminen muutos teemaisiin oppitunteihin.
Järjestelmä eli systeemi on tiettyjen periaatteiden mukainen (toiminallinen) kokonaisuus.
Systeemit voidaan jaotella seuraavasti:
- luonnonsysteemit (esim. ilmakehä, ekosysteemi, planeetta)
- rakennetut fyysiset systeemit (esim. kahvinkeitin, tehdas, kaupunki)
- rakennetut abstraktit systeemit (esim. kieli, matematiikka)
- ihmistoiminnan systeemit (esim. kuluttaminen, oppiminen)
- sosiaaliset systeemit (ihmisryhmä, joka tiedostaa kuuluvansa ryhmään, esim. yhdistys)
Systeemit ovat hyvin eri kokoisia esimerkiksi: maapallo, tuotantoketju, oppilaitos, tehdas, ekosysteemi, mehiläispesä, organismi, solu.
TEHTÄVÄ: Keksi kolme erikokoista systeemiä, joihin itse kuulut
Tämä tehtävä on osa Enemmän elämää – systeemit selville verkkokurssia, joka on tuotettu osana Suomen ympäristöopisto Syklin koordinoimaa ja OPH:n rahoittamaa täydennyskoulutushanketta Enemmän elämää -kohti luontopositiivista ammatillista koulutusta. Tutustu ja tilaa ilmaiset Enemmän elämää verkkokurssit Luontopositiivinen ammatillinen pedagogiikka ja Luontopositiivisen toimintakulttuurin johtaminen.
Vinkki! Opettaja voi tutustua systeemiajatteluun tällä WWF Suomen toteuttamalla videolla (kesto 7 min.).
4) Juurisyiden jäävuori – pohdintatehtävä
TAUSTA: Juurisyy tarkoittaa syytä, joka on syvällä ongelman taustalla. Esimerkiksi yksi ympäristön saastumisen juurisyy on se, että mainonta ohjaa ihmisiä ostamaan jatkuvasti enemmän turhia tavaroita. Jäävuori on hyvä vertauskuva ongelmien juurisyille. Jäävuoresta näkyy veden pinnalla vain pieni osa. Suurin osa jäävuoresta on piilossa veden alla. Samaan tapaan yhteiskunnan ongelmista näkyvät usein vain ongelman vaikutukset. Ongelman syyt ovat piilossa yhteiskunnan rakenteissa, esimerkiksi laissa ja politiikassa sekä normeissa ja ajatusmalleissa.
KOHDERYHMÄ: Tehtävä sopii parhaiten lukioon tai edistyneille 9-luokkalaisille.
TARVIKKEET: Tehtävä toteutetaan pienryhmissä. Jokainen ryhmä tarvitsee oman ”Juurisyiden jäävuori” -monisteen tulostettuna.
TEHTÄVÄ: Jaa nuoret 2–5 henkilön pienryhmiin. Jokaisella pienryhmällä tulee olla valittuna ongelma, johon ryhmä haluaisi vaikuttaa. Ongelma voi olla myös opettajan valitsema parhaillaan opetuksessa käsiteltävä ongelma, kuten ilmastonmuutos.
Jaa jokaiselle pienryhmälle ”Juurisyiden jäävuori” -moniste. Monisteessa on laatikot tasoille 1–4, jotka ryhmä voi täyttää haluamassaan järjestyksessä. Huom! Tehtävässä on olennaisinta herätä pohtimaan syitä ongelmien taustalla pintaa syvemmältä, ei löytää kaiken kattavaa vastausta monisteen jokaiseen laatikkoon.
Ryhmät käyvät läpi ongelman neljä tasoa Juurisyiden jäävuori -monisteen avulla.
1. Mihin ongelmaan haluatte vaikuttaa?
2. Millainen toiminta aiheuttaa ongelman? Kuka tekee? Mitä tekee?
- Ketkä ovat mukana ongelman tuottamisessa?
- Millä tavoin he toimivat?
3. Mikä yhteiskunnassamme mahdollistaa ongelman? Miksi yhteiskunnassamme toimitaan näin? Mieti esimerkiksi lakia, politiikkaa, yritysten toimintaa, historiaa.
- Millaiset lait tai poliittiset päätökset mahdollistavat tai rajaavat toimintaa?
- Miten yritysten toiminta vaikuttaa ongelman esiintymiseen?
- Miten ongelmaa käsitellään mediassa?
4. Mitkä normit, arvot ja uskomukset vaikuttavat ongelmaan? Normit ovat kulttuurissa tai yhteiskunnassa vallitsevia sääntöjä siitä, miten ihmiset toimivat ja ajattelevat. Esimerkiksi Suomessa on normi, että nuoret käyttävät sosiaalista mediaa.
- Normit tunnistat usein siitä, että kun joku elää, ajattelee ja toimii normin vastaisesti, se nähdään enemmistön näkökulmasta outona tai erikoisena, jopa huolestuttavana tai uhkaavana.
- Millaisiin arvoihin tai uskomuksiin ihmiset nojautuvat, he perustelevat tai selittävät ongelman olemassaoloa? Esim. kansalaisten pitää kuluttaa, jotta talouskasvu voi jatkua.
Tehtävä on osa Taksvärkki ry:n opasta Olet vaikuttava! Menetelmäopas nuorten vaikuttamistaitojen harjoitteluun. Oppaasta löydät monia muitakin hyviä harjoituksia.
5) Tulevaisuuden megatrendit – diagrammien tulkintatehtävä
Megatrendit kuvaavat pitkäkestoisia, suuria ja hitaasti muuttuvia ja usein toisiinsa kytkeytyviä ilmiöitä, jotka eivät muutu hetkessä.
Sitran megatrendi-katsauksessa nostetaan esiin näitä ilmiöitä Suomen näkökulmasta. Megatrendejä kannattaa tarkastella yhdessä, sillä ne eivät ole toisistaan irrallisia, vaan vaikuttavat toisiinsa. Megatrendi-katsausten tavoitteena on tarjota kokonaiskuva tulevaisuuteemme vaikuttavista kehityssuunnista.
Vinkki! Sitran Megatrendi-sivun alussa on hyvä parin minuutin mittainen video, jonka avulla voi orientoitua tähän tehtävään!
TEHTÄVÄ:
- Tutki kahta alla olevaa kuvaa. Ensimmäisessä kuvassa on esitetty haasteita ja toisessa ratkaisuja.
- Selvitä kuvia vertaamalla millaisia haasteita Megatrendi-katsauksessa käsitellään ja millaisia ratkaisuja haasteisiin on olemassa.
- Jos et ymmärrä joitakin sanoja tai asiakokonaisuuksia kuvien perusteella, voit lukea niistä lisää Sitran selvityksestä.
Tehtävän tekstit ja kuvat on poimittu Sitran Megatrendit -verkkosivulta. Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Kestävä kehitys ja planeetan rajat diagrammeissa ja infograafeissa -tehtäväkokonaisuutta, josta löydät myös useita muita kiinnostavia diagrammien ja infograafien tulkintatehtäviä.
6) Kulttuuriperinnön huutokauppakeisarit – draamatehtävä
Tehtävässä järjestetään paikallisen kulttuuriperinnön arvohuutokauppa luokassa. Tehtävä kannustaa pohtimaan arvokysymyksiä paikallisuuden ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Lisäksi se ohjaa harjoittelemaan mielipiteen esittämistä ja perustelemista.
Kesto: 90 min
Tarvittavat materiaalit:
- Helmiä, leikkirahaa tai pelinappuloita
Tehtävään valmistautuminen yhdessä:
Tehtävää varten tarvitaan lista paikallisesta kulttuuriperinnöstä, joka kootaan yhdessä esim. taululle. Miettikää millaisia erilaisia rakennuksia, patsaita tai paikallisia ruokia, erilaisia vuodenaikoihin liittyviä juhlaperinteitä tai menneisyyteen liittyviä tarinoita tai erityistä osaamista seutuunne/maahanne kytkeytyy ja koostakaa lista sen mukaan.
- Aineellinen perintö: rakennukset, tavarat, kuvataide, korut, ruoka yms.
- Elävät perinteet: juhlatavat, tavat, toimintamallit, kokkaus, käsityötaidot, leikit, esittävät taiteet, tarinointi yms.
- Vinkki! Voitte hyödyntää listaa kootessanne tätä elävän perinnön kansallista luetteloa.
Tehtävässä voi harjoitella myös maailmankulttuurien tuntemusta ja käydä huutokauppaa esimerkiksi eri puolilta maailmaa esitellyistä historiallisista kohteista / rakennuksista / luonnonnähtävyyksistä / ruoista / uskonnollisista rituaaleista yms. Tällöin voidaan käyttää apuna Elävän perinnön kuvakortteja.
Huutokaupan ohje:
Jakaudutaan pieniin ryhmiin. Ryhmät valitsevat edellissä kohdassa luodusta kulttuuriperinnön listasta itselleen sopivan vaihtoehdon. Vaihtoehtoisesti oppilaat valitsevat itselleen tärkeän kulttuuriperinnön. Jokainen ryhmä näyttelee kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmää, jonka tehtävänä on keskustella ja vakuuttaa yleisö siitä, miksi valittu paikallinen kulttuuriperintö tulisi säilyttää. Kohteet esitetään muulle luokalle vuorotellen. Esityksissä saa eläytyä ja liioitella!
Esittelyissä voidaan tuoda esille esimerkiksi seuraavia asioita:
- Mikä perinne/perintö on kyseessä?
- Kuka perinnettä harjoittaa / perintöä käyttää?
- Mitä hyötyä perinteen harjoittamisesta / perinnöstä on paikalliselle yhteisölle?
- Mitä tapahtuisi, jos perinne / perintö katoaisi?
- Miksi on tärkeää säilyttää kyseinen perinne / perintö?
Lopuksi: Kaikista esitetyistä kulttuuriperinteistä käydään huutokauppaa. Jokaisella oppilaalla on samaa arvoa kuvaavia esineitä, kuten helmiä, pelinappuloita tai leikkirahaa. Tarkastellaan lopuksi yhdessä, mitkä kohteet saivat eniten kannatusta ja mitkä vähiten kannatusta. Keskustellaan valinnoista esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
- Mikä kulttuuriperinnössä ja kulttuuriympäristössä on arvokasta tai tärkeää? Miksi?
- Voiko kulttuurin arvoa mitata rahassa?
- Millaisia hyötyjä ja haittoja perinnön kaupallistamisella on?
- Voiko perinnettä harjoittaa ilman rahaa?
- Miten kohteita tulisi vaalia ja miksi?
Tehtävän on laatinut Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura. Se on osa opasta nimeltä Polkuja kulttuuriseen kestävyyteen – Kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristökasvatuksen menetelmiä yläkouluille. Lisää kulttuuriperintökasvatukseen soveltuvia materiaaleja löydät kulttuurin vuosikellosta.
Ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta edistämässä
7) Vihapuhetta vastaan – pohdintatehtävät
a) Virittäytyminen: Virittäytykää aiheeseen katsomalla poliisin video (1 min.).
b) Mielipidejana vihapuheesta: Tehtävän tarkoituksena on, että ohjaaja saa mahdollisuuden tutustua siihen, millainen tietämys ryhmällä on aiheesta ja ryhmä saa kosketuksen vihapuheteemaan.
Kerro osallistujille, että tilan poikki kulkee kuvitteellinen jana. Kerro, että tulet lukemaan heille vihapuheeseen liittyviä väitteitä ja kysymyksiä yksi kerrallaan.
Pyydä osallistujia asettumaan janalle sen mukaan, mitä mieltä he ovat väittämistä ja kysymyksistä: janan yhdessä päässä he ovat samaa, toisessa eri mieltä. Keskelle voi jäädä, jollei osaa tai halua sanoa, mitä mieltä on. Kukin valitsee janalta sellaisen kohdan, joka parhaiten kuvaa omaa kantaa asiaan. Muistuta osallistujille, ettei oikeita tai vääriä vastauksia ole. Kyse on henkilökohtaisesta kokemuksesta ja mielipiteestä.
Voit pyytää väittämien kohdalla kommentteja eri kohdista janaa, joko ääripäistä tai keskeltä.
Esimerkkiväittämiä:
- Tiedän, mitä vihapuhe on.
- Osaan kertoa esimerkin vihapuheesta.
- Vihapuhe on tällä hetkellä iso ongelma Suomessa.
- Tiedän, mitä sananvapaus tarkoittaa.
- Osaan mainita jonkin ihmisoikeuden.
- Olen todistanut vihapuhetta julkisella paikalla.
- Olen todistanut vihapuhetta netissä.
- Olen ilmiantanut törkeitä kommentteja nettisivuston ylläpidolle.
- Olen puuttunut vihapuhetilanteeseen julkisella paikalla.
- Vihapuheeseen pitäisi puuttua tiukemmin.
- Vihapuhe rajoittaa sananvapautta.
- Koulussamme esiintyy vihapuhetta.
c) Vihapuheen vastustamisen timantti: Tehtävän tarkoituksena on pohtia erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja vihapuheeseen.
- Jaa opiskelijat ryhmiin. Jaa jokaiselle ryhmälle tulostetut Aktiivisen kansalaisen timantti -kortit, jotka on leikattu irti tehtäväpohjasta. Korteissa on erilaisia kansalaisvaikuttamisen tapoja. Ne löytyvät täältä (liite 2, s. 11).
- Pyydä ryhmiä miettimään, miten korteissa mainittu keino voisi torjua vihapuhetta ja mitkä keinoista voisivat olla toimivia.
- Ohjeista järjestämään kortit keinon toimivuuden mukaan timantin muotoon, niin että paras keino on ylimmäisenä timantissa ja heikoin keino alimmaisena. Pyydä ryhmiä perustelemaan valintansa:
- Miksi keino on paras?
- Miten keinolla torjutaan vihapuhetta?
Tehtävät on poimittu Plan Suomen julkaisemasta Vihapuheesta dialogiin -koulutusmateriaalista. Lisää Planin opetusmateriaaleja löydät täältä.
Vinkki 1: Vihapuheesta dialogiin -koulutusmateriaalissa on lukuisia hyviä tehtäviä teemasta. Esimerkki Vihapuhepuu sekä Empatiakartta -harjoitusten avulla teemaan päästään vielä syvemmälle.
Vinkki 2: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema Verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille käsittelee myös vihapuhetta. Voit tutustua esimerkiksi avoimen verkkokoulutuksen osaan 6: Polarisaatio, vihapuhe & väestösuhteet (Miriam Attiaksen videoluento 20 min. + oheismateriaalit).
8) Stop rasismille – videotehtävä
Kiia Keskikylä selvittää, mitä on rasismi ja mistä se on saanut alkunsa. Lisäksi kuullaan ihmisten erilaisia kokemuksia arjessa kohtaamasta rasismista.
Katso ensin tämä Ylen video (kesto 10 min.) ja vastaa sen pohjalta Yle Tripletin aiheeseen liittyviin kysymyksiin.
- KATSO VIDEO: Mitä rasismilla tarkoitetaan? Mitä videolla kerrotaan saamelaisista ja romaneista?
- KESKUSTELE: Miten teidän koulussanne voidaan puuttua rasismiin?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
9) Ihmisoikeuksien pyramidi – toiminnallinen keskustelutehtävä
Tässä Ihmisoikeusliiton tehtävässä tutustutaan ihmisoikeuksiin toiminnallisesti.
Valmistelu: Tulosta ja leikkaa IHMISOIKEUSKORTIT (pdf). Jaa ryhmä 4–6 hengen pienryhmiin. Jaa yksi korttisarja jokaiselle ryhmälle.
Tehtävä: Pyydä osallistujia levittämään kortit pöydälle tekstipuoli ylöspäin. Tutkikaa kortteja ja koettakaa järjestää ne tärkeysjärjestykseen seuraavasti: kootkaa korteista pyramidi niin, että ylimmäksi tulee ryhmän mielestä tärkein oikeus, sen alle kaksi seuraavaksi tärkeintä, niiden alle kolme seuraavaksi tärkeintä ja niin edelleen.
Mitä havaitsette? Liittyvätkö eri oikeudet toisiinsa? Onko oikeuksia mahdollista ryhmitellä?
Pohtikaa, mitä tapahtuisi, jos pyramidin keskeltä poistaisi yhden oikeuden. Mitä vaikutuksia sen poistamisella olisi muihin oikeuksiin?
YH-opettaja Inka Havannon vinkkejä tehtävän purkuun:
- Keskustelkaa, miltä tuntui laittaa oikeudet tärkeysjärjestykseen. Kerro, että tehtävä on tarkoituksella haastava ja periaatteessa mahdoton – kaikki harjoituksen oikeudet ovat tärkeitä ja siksi ne ovat mukana ihmisoikeussopimuksissa: pyramidissa on halkeama, jos minkä tahansa kortin eli oikeuden ottaa pois
- Lisätietoa: Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan asioita, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle, riippumatta ihmisen asuinpaikasta, sukupuolesta, varallisuudesta, uskonnosta, ihonväristä, koulutustasosta tai perheestä tai mistään muusta syystä. Ketään saa syrjiä. Ihmisoikeuksien yleisperiaatteet ovat:
- Jokainen ihmisoikeus kuuluu jokaiselle ihmiselle (universaalius)
- Kaikki oikeudet, jotka ovat sopimukseen valittuina, ovat tärkeitä ja perustavanlaatuisia hyvän elämän toteutumiseksi (perustavuus)
- Jokainen oikeus on yhtä tärkeä – siksi jokainen näistä oikeuksista on otettu osaksi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia (jakamattomuus)
- Oikeuksia ei voi ottaa keneltäkään pois (luovuttamattomuus)
Tehtävän on tehnyt Ihmisoikeusliitto. Lisää Ihmisoikeusliiton tehtäviä löydät täältä. Tehtävän purkuvinkit on tehnyt YH-opettaja Inka Havanto.
10) Katsomuksiin liittyvien stereotypioiden kumoaminen – ideointitehtävä
Harjoituksessa tunnistetaan ja haastetaan stereotypioita eri katsomuksista. Vaikka katsomusten sisäistä moninaisuutta painotetaan opetuksessa, se ei välttämättä jää mieleen, jos oppilaat eivät pääse työstämään sitä.
Harjoitus tehdään tulostettavan työpohjan avulla pienryhmissä. Kullekin ryhmälle annetaan tehtäväksi keksiä hahmo, jolla on tietty katsomus. Sitten keksitään hahmoon liittyviä yleisiä oletuksia sekä niiden vastakohtia ja pohditaan näitä valmiiden ohjeiden avulla.
Yhteisessä purkukeskustelussa keskustellaan myös stereotypioiden haitoista: Millaista on elää, jos itsestä oletetaan paikkaansa pitämättömiä asioita? Miten se voi vaikuttaa omiin valintoihin? Miten se vaikuttaa osallisuuden tunteeseen? Entä millä tavalla stereotypiat voivat joskus estää oikeudenmukaista kohtelua?
Löydät tulostettavan ryhmätyöpohjan sekä tehtävän tarkemmat ohjeet täältä.
Tehtävän tekijä onn Anuleena Kimanen ja USKALLUS-tiimi. Tehtävä on julkaistu osana Helsingin yliopiston USKALLUS-hankkeen materiaaleja. (USKALLUS = USkonnot, KAtsomukset ja osaLLisuUS)
11) Etuoikeussimulaatio – keskustelutehtävä
Harjoituksessa opetellaan ymmärtämään ihmisten taustatekijöiden vaikutusta elämän mahdollisuuksiin sekä tunnistamaan omia taustatekijöitä ja niiden mahdollisia vaikutuksia omaan elämään. Lisäksi pohditaan, miten elämän taustatekijöiden mahdollisesti aiheuttamiin esteisiin voisi vaikuttaa yksilönä tai yhteiskunnassa. Harjoituksen tavoitteena on kehittää sekä itsetuntemusta että empatiaa.
Harjoituksessa kootaan nopan ja valmiin taulukon avulla henkilöhahmoja, joilla on erilaisia elämäntilanteita ja arvoja. Sitten hahmoista keskustellaan valmiiden kysymysten avulla.
Löydät henkilöhahmotaulukon sekä tehtävän tarkemmat ohjeet täältä.
Tehtävän on tehnyt Atte-Veikko Kemppainen ja se on julkaistu osana Helsingin yliopiston USKALLUS-hankkeen materiaaleja. (USKALLUS = USkonnot, KAtsomukset ja osaLLisuUS)
12) Ota askel eteenpäin – toiminnallinen tehtävä yhdenvertaisuudesta
Olemme kaikki keskenämme samanarvoisia. Toiset meistä ovat kuitenkin enemmän tasa-arvoisia keskenään kuin toiset. Tässä harjoituksessa osallistujat kokevat miltä tuntuu olla ”joku toinen”. Sosiaalinen epätasa-arvoisuus alkaa usein syrjinnästä ja yksilöiden/ryhmien yhteiskunnan ulkopuolelle jättämisestä, eriarvoisista mahdollisuuksista ja lähtökohtien epätasa-arvoisuudesta.
Harjoituksessa oppilaille jaetaan roolikortit. Heitä pyydetään asettumaan suoraan riviin huoneen toiseen päähän. Sitten heille luetaan lista erilaisista tilanteista ja tapahtumista. Aina, kun oppilas voi mielestään vastata roolinsa puitteissa KYLLÄ, hänen tulee ottaa ”kukon askel” eteenpäin. Jos vastaus on EI tai siitä on epävarma, on pysyttävä paikallaan. Lopuksi tarkastellaan sitä, missä kohdassa huonetta kukin on. Tarkemmat ohjeet ja materiaalit löytyvät täältä.
Harjoitus on poimittu oikeusministeriön ylläpitämältä Yhdenvertaisuus.fi -verkkosivulta. Vastaava harjoitus löytyy myös Ihmisoikeusliiton Ihmisoikeudet.net -sivulta.
YH-opettaja Inka Havannon vinkkejä tehtävän purkuun:
- Moni väitteistä liittyy ihmisoikeuksiin, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle riippumatta mistään tekijästä: vammasta, varallisuudesta, kulttuurista, uskonnosta, asuinpaikasta, etnisestä taustasta, kielestä tai mistään muusta tekijästä. Valtion tehtävänä on huolehtia, että oikeudet toteutuvat. Jokaisen vastuulla on, ettei loukkaa muiden oikeuksia.
- Tuo esiin ajatus: te ette voineet vaikuttaa siihen, minkä lapun saitte. Samalla tavalla syntyvä lapsi ei vaikuta siihen, millaisiin olosuhteisiin hän syntyy.
13) Moninaisuus oppikirjoissa – selvitystehtävä
Tehtävässä oppilaat selailevat eri oppiaineiden oppikirjoja ja pohtivat niiden kuvastoa moninaisuuden näkökulmasta. Kesto: työskentely 15 min ja keskustelu 15 min.
Työohje:
- Jaa oppilaat 3–4 henkilön pienryhmiin.
- Pyydä heitä yhdessä valitsemaan yksi oppikirja ja tarkastelemaan siinä näkyviä kuvia ja kuvatekstejä.
- Voitte tutkia kuvia esimerkiksi sukupuolen, iän, etnisen ja kansallisen alkuperän, kielen, uskonnon ja vakaumuksen, vamman tai seksuaalisen suuntautumisen näkökulmasta sekä pohtia, millä tavalla nämä eri tekijät näkyvät tai eivät näy oppikirjassa.
Alla oleva kysymyslista on tarkoitettu ryhmille tarkastelun tueksi:
- Näetkö keskenään eri näköisiä henkilöitä? Esimerkiksi ihonväri, ikä, sukupuoli.
- Tunnistatko kuvituksesta eri uskontoja? Entä kieliä?
- Minkä näköiset ihmiset ovat päähenkilöitä?
- Millaisissa rooleissa keskenään erinäköiset henkilöt kuvataan? Onko jonkun rooli aktiivisempi kuin toisen?
- Minkä näköiset ihmiset ja asiat kuvataan suomalaisina? Entä ulkomaalaisina?
- Millaisia ihmisiä ei näy kuvituksessa ollenkaan, eli kenet on jätetty näkymättömäksi?
- Vahvistavatko jotkut kuvat stereotypioita?
- Pitäisikö sinusta kuvissa muuttaa jotain?
Purku- ja muita ohjeita: Voit antaa pienryhmille aikaa 15 minuuttia omaan työskentelyyn ja kysymyksiin vastaamiseen. Voitte tämän jälkeen käydä yhdessä lopputunnin vastauksia ja mitä huomioita oppilaat ovat tehneet. On hyvä, jos löydätte esimerkkejä puutteellisten representaatioiden lisäksi myös moninaisista representaatioista. Samaa kysymyspatteristoa voidaan myös käyttää niin, että oppimateriaalien sijaan tarkastellaan esimerkiksi jotain mediatuotetta, kuten sanomalehteä, elokuvaa tai vaikkapa sosiaalista mediaa.
Tehtävä on osa Yhteiset Lapsemme ry:n Moninaisemmat representaatiot – opetusmateriaalia. Muihin yhdistyksen tuottamiin oppimateriaaleihin voit tutustua täällä.
14) Patsastelua tasa-arvon puolesta – draamatehtävä
- Lue tiivistelmä tai kuuntele podcast, jossa opettaja, rauhankasvattaja Eeva-Liisa Kiiskilä pohtii sitä, millaisia patsaita hänen kotikaupungissaan Kokkolassa on ja millaisia siellä “Patsastelijoiden” mukaan pitäisi olla.
- Tehkää pienryhmissä patsaiden sukupuolianalyysi omasta lähiympäristöstänne. Jos paikkakunta on pieni ja vähäpatsainen, niin voitte googlata vaikkapa kuvahaulla lähimmän isomman taajaman patsaita (Turun patsaat tms. ). Ovatko eri sukupuolet hyvin edustettuina? Toistavatko patsaat sukupuolinormeja tyyliltään vai rikkovatko ne niitä?
- Ideoikaa uusi patsas, muu muistomerkki, nimikkopuisto tai -katu jollekin ihmiselle tai asialle, joka mielestänne on lisännyt sukupuolten tasa-arvoa.
- Suunnitelkaa elävä patsas / still-kuva patsaasta, jonka ideoitte. Esittäkää se muulle ryhmälle.
- Lisätehtävä: Laatikaa vetoomus kuntanne päättäjille, jossa ehdotatte ideoimaanne patsasta, muuta muistomerkkiä, nimikkopuistoa tai -katua. Perustelkaa vetoomuksessa ajatuksenne mahdollisimman hyvin. Esittäkää vetoomukset koko luokalle ja äänestäkää mielestänne vaikuttavin aloite jatkoon. Lähettäkää tämä esitys eteenpäin päättäjille.
Tehtävä on muokattu Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä tasa-arvo? -tehtäväpaketin tehtävästä.
Vinkki! Tehtävän alustukseksi sopii myös Mikä tasa-arvo? -video (kesto 4:42). Katso Toivoa ja toimintaa -video täältä.
Minä kuluttajana
15) Minä kuluttajana – arvojanakävely ja kirjoitustehtävä
a) Video. Virittäytykää aiheeseen Toivoa ja toimintaa -hankkeessa tehdyn Mikä maailmankauppa? -videon (kesto 5 min.) avulla.
b) Arvojanakävely. Arvojanakävely on helppo harjoitus, jonka avulla opiskelijat pohtivat omaa suhdettaan kuluttamiseen ja mainontaan.
Opiskelijat liikkuvat luokassa sen mukaisesti, oletko väitteen kanssa samaa vai eri mieltä.
Aivan seinän vieressä seisominen tarkoittaa ”täysin samaa mieltä”, vastakkaisella seinällä puolestaan ”täysin eri mieltä”.
Jokaisen väitteen jälkeen aiheesta voidaan käydä lyhyt keskustelu. Listasta kannattaa valita sopiva määrä ryhmälle parhaiten toimivia väitteitä.
- Osaan ulkoa ainakin yhden brändin iskulauseen/mainoskappaleen
- Mainos on joskus saanut minut ostamaan vaatteita/tavaroita/elektroniikkaa (esim. puhelimet, kännykät, kodinkoneet, pelikonsolit, kuulokkeet)
- Tiedän, missä päin maailmaa paitani on valmistettu (Huomioksi: tiedämme usein paljonkin brändin mainonnasta ja tyylistä, mutta emme juuri mitään itse tuotteesta, sen tuotantotavoista tai sisällöistä)
- Tiedän, missä päin maailmaa kännykkäni on valmistettu (→ löytyykö valmistustietoja?)
- Olen nähnyt videon tai uutisjutun jonkun tuotteen tekemisestä
- Ostaminen lisää onnellisuutta / Uuden vaatteen/tavaran ostaminen herättää minussa kivoja tunteita
- Olen joskus tuntenut katumusta ostamastani vaatteesta/tavarasta
- Olen tuntenut painetta ostaa jonkin uuden vaatteen/tavaran, koska kavereillani on ollut sellainen
- Minulla on liikaa vaatteita/tavaraa
- Saan usein niitä elektroniikkalaitteita, joita toivon
- En osaisi kuvitella arkielämää ilman kännykkää
- Olen vienyt käytettyjä puhelimia kierrätykseen
Tehtävässä b) on yhdistetty kolmen Eetti ry:n tekemän arvojanakävelyn kysymyksiä: vaatteet ja kengät, elektroniikka sekä kuluttaminen ja mainonta. Lisää Eetti ry:n maailmankauppaan ja kuluttamiseen liittyviä tehtäviä ja muita materiaaleja löydät täältä.
c) Kirjoitustehtävä. Vastaa alla oleviin kysymyksiin kirjoittaen. Vaihtoehtoisesti voit kirjoittaa omaelämäkerran itsestäsi kuluttajana. Sisällytä tällöinkin kertomukseesi vastauksia kysymyksiin.
- Mitkä asiat vaikuttavat kulutuspäätöksiisi? Mitä kuluttamiseen liittyviä periaatteita tai ohjenuoria sinulla on?
- Mitä asioita arvostat? Näkyykö arvostuksesi kulutuksessasi vai onko arvosi ja kulutuksesi ristiriidassa?
- Mistä ja keneltä olet oppinut kulutustapasi? Oletko tyytyväinen kulutustottumuksiisi?
- Kiteytä ylläoleva: kuvaile itseäsi kuluttajana kahdella virkkeellä.
- Miten voisit muuttaa kulutustasi, jotta se olisi vastuullisempaa? Oletko valmis kuluttamaan vastuullisemmin? Miksi / Miksi et?
Kirjoitustehtävän on laatinut yhteiskuntaopin opettaja Inka Havanto.
16) Somekuplat – piirros- ja pohdintatehtävä
Tässä tehtävässä tarkastellaan omaa sosiaalisen median “kuplaa” eli henkilökohtaista mediaympäristöä, joka vaikuttaa kykyymme hahmottaa maailmaa kokonaisuutena. Mediakuplat voidaan määritellä “arvomaailmarajaukseksi” (lähde: Mediametka ry), jota tässä tehtävässä havainnollistetaan piirtämällä. Oman somekuplan sisältö ja internetin algoritmit vaikuttavat siihen, mitkä asiat ja ihmiset sinuun vaikuttavat. Toisaalta oman somen kautta voi vaikuttaa muihin.
a) Piirrä paperille tai vihkosi sivulle keskelle iso kupla. Kirjoita tai piirrä kuplan sisälle, mitä kaikkea sinä seuraat ja teet somessa. Opettaja voi halutessaan piirtää taululle malliksi omaa tai kuvitteellista kuplaa.
- Mitä someja ja medioita seuraat? Mistä näet uutisia? Mitä videoita katsot ja mistä kanavista?
- Mitä aiheita seuraat?
- Minkä maalaisia henkilöitä/juttuja/uutisia seuraat ja millä kielillä?
- Kuka henkilö somessa vaikuttaa sinuun eniten. Miksi?
b) Kirjoita kuplan ulkopuolelle, mitä kaikkea et saa omaan someesi eli mikä jää sinulta “pimentoon”. Piirrä ulkopuolella jäävistä asioista nuolet kohti kuplaa niin, että nuoli ”kimpoaa” takaisin kuplan pinnasta.
- Minkälaiset aiheet, somekanavat, uutissivustot ja maailman alueet näkyvät somessasi vain harvoin tai ei koskaan?
c) Laske, kuinka monta valtiota 200:sta sinulla on edustettuna somessasi. Kuinka suuri osuus se on kaikista valtioista? Tee jakolasku (omien seurattujen valtioiden määrä jaettuna 200:lla).
d) Keskustele parin kanssa kuplien piirtämisen ja laskutoimitusten jälkeen:
- Mitä haluamme/emme halua nähdä somessa ja miksi?
- Mitä ajatuksia omassa somessa “näkyvien” valtioiden määrän laskeminen herätti?
- Näkyykö somessasi kestävään kehitykseen liittyviä aiheita, kuten ihmisoikeuksiin, ympäristöön tai eläinten oikeuksiin liittyviä asioita?
e) Pohtikaa yhdessä lopuksi:
- Miksi omaa somekuplaa kannattaisi välillä tarkastella myös kriittisesti?
- Millä eri keinoin omaa mediaympäristöä voisi laajentaa eli miten oman mediakuplan rajoja voisi venyttää?
Tehtävän on laatinut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman. Tehtävä on osa Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväpakettia, josta löydät lisää kestävään kehitykseen ja vaikuttamiseen liittyviä tehtäviä.
17) Ultrapikamuoti ja some-vaikuttajien vastuu – video- ja pohdintatehtävä
Sosiaalisen median vaikuttajat erilaisissa kanavissa, etenkin TikTokissa, kuvaavat haul-videoita, joissa he avaavat Sheiniltä tai muista verkkokaupoista tulleita paketteja. Tyypillisesti haul-videoissa vaikuttajat ovat saaneet brändiltä valtavan kasan vaatteita ja muuta tavaraa, jota he esittelevät katsojille. Tämä voi kannustaa myös videoiden katsojia ostamaan tuotteita kyseiseltä brändiltä.
- Katsokaa ensin Eetin Yritysvastuu-uutisten jakso ultrapikamuodista (kesto 6 min.)
- Lue lisää haul-videoista YLEn artikkelista Kiinalaiskauppa sai Tiktokin avulla ihmiset tilailemaan läjäpäin halpavaatteita ihan muuten vaan – Emma Lehtovaara yrittää muuttaa asenteita täältä.
- Pohdi vaikuttajien vastuuta: onko some-vaikuttajilla vastuu kuluttamiseen yllyttämisestä tai sen hillitsemisessä?
Huom! Tehtävän video on hauska ja asiantunteva, mutta opettajan kannattaa katsoa etukäteen, sopiiko se omaan opetustyyliin.
Video sekä tehtävä ovat osa Eetti ry:n Yritysvastuu-uutisiin liittyvää tehtäväpakettia. Lisää Eetti ry:n oppimateriaaleja eri teemoista löydät täältä.
Jatkotehtävä: Tutki somea kuluttamisen näkökulmasta
- Valitse jokin somevideo (esim. TikTokista, Instagramista tai YouTubesta), jossa esitellään ultrapikamuotia tai muita tuotteita. Voit hakea videoita esimerkiksi hakusanoilla “outfit one by one”.
- Kerro parillesi videosta Mediakasvatusseuran Miten tulkitset? -kysymysten avulla.
- Kuka sisällön on tuottanut ja miksi?
- Miten huomiosi kiinnitetään ja mielenkiintosi pidetään yllä?
- Millaisia näkökulmia ja arvoja sisältö välittää?
- Miten erilaiset ihmiset voivat tulkita mediasisällön?
- Mitä sisällöstä jätetään pois? Miksi?
- Vinkki! Voit näyttää kysymykset myös tästä kuvasta.
- Pohtikaa yhdessä kummankin videosta vielä tarkemmin näitä arvoihin liittyviä kysymyksiä:
- Mitä videossa ihannoidaan?
- Millaista maailmankuvaa video edistää?
- Yhdistäkää parit neljän oppilaan ryhmiksi ja kootkaa ajatuksianne. Pohtikaa esimerkiksi kuluttamisen tulevaisuutta:
- Miten esimerkiksi vaatteilla voisi ilmaista itseään kestävällä tavalla eli “yhden maapallon rajoissa”?
- Entä olisiko meillä halua nimenomaan uusiin vaatteisiin ilman esimerkiksi sosiaalisen median muotikuvia ja -videoita?
- Mitä voisimme haluta esim. haul-videoiden tilalle jatkossa?
Jatkotehtävän on laatinut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman.
18) Mistä viherpesun voi tunnistaa – pohdintatehtävä
Viherpesu on harhaanjohtavaa markkinointia, jonka tarkoituksena on saada kuluttaja ostamaan tuote, joka vaikuttaa ekologiselta tai vastuulliselta.
Tehtävä: Lukekaa linkin takaa teksti viherpesusta ja pohtikaa sen jälkeen alla olevia markkinointilauseita. Mitkä lauseet voisivat luetun perusteella viitata viherpesuun? Perustelkaa vastauksenne.
- Vaatteemme ovat eettisesti tuotettuja.
- Arvojamme ovat vastuullisuus ja ekologisuus.
- Kaikki vaatteemme ovat Reilun kaupan tuotteita.
- Pakkaamme vaatteemme kierrätysmuovista tehtyyn pakkaukseen.
- Kevätmalliston vaatteet on tehty luomupuuvillasta.
Vastaus: Kaikki muut vastaukset paitsi nro 3 saattavat viitata viherpesuun. Viherpesun voi tunnistaa muun muassa epämääräisistä sanavalinnoista kuten eettisyys ja vastuullisuus, jotka jätetään selittämättä. Samoin yhden malliston vastuullisempi tuottaminen, tai ympäristöystävällisemmän pakkausmateriaalin käyttäminen eivät vielä tee yrityksen toiminnasta eettistä.
Tehtävän ovat toteuttaneet yhteistyössä mm. Nuorten Akatemia ja Eetti. Lisää vastaavia tehtäviä löydät Seppo-alustalla toimivasta Pikamuodista hitaaseen -oppimispelistä. Digitaalisen pelin voi tilata maksutta käyttöönsä täältä. Et tarvitse erillistä Seppo-lisenssiä pelin ohjaamiseen.
19) Miehet ja kasvisruoka – keskustelu- ja ideointitehtävä
Kasvispainotteisen ruokavalion terveys- ja ympäristövaikutukset tunnetaan laajasti. Ruokakeskustelussa elää kuitenkin sitkeänä näkemys siitä, että paljon lihaa syövä mies on miehekäs tai maskuliininen, ja kasvispainotteista ruokavaliota noudattava taas ei ole. Tehtävässä nostetaan kissa pöydälle ja pysähdytään hetkeksi pohtimaan aihetta.
- Virittäydytään aiheeseen katsomalla Burger Kingin hulvaton mainosvideo vuodelta 2006 (kesto 1 min.).
- Pohditaan sitten yhdessä seuraavia kysymyksiä:
- Mistä arvelette tämän ”Tosimies syö lihaa”-kulttuurin juontavan juurensa?
- Näkyykö tämä ilmiö koulussa? Miten?
- Miten tätä länsimaisen kulttuurin ilmiötä voisi haastaa?
- Miettikää lopuksi pienryhmissä millaisilla sanoilla ja mainoslauseilla ruokaa myydään eri kohderyhmille. Keksikää mainoslauseita miehille suunnatun kasvisruuan mainontaan. Äijäsalaatti tai Korston kurkku eivät ehkä ole kovin hyviä ehdotuksia, mutta keksikää itse parempia!
Harjoitus muokattu Open ruokaoppaan terveystiedon sivun tehtävistä. Sivulta löydät lisätietoa sekä terveystiedon opetukseen soveltuvia tehtäviä kestävästä ruoan tuotannosta ja kulutuksesta. Oppaan on julkaissut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.
Minä vaikuttajana
20) Minä kestävän kehityksen toimijana – ryhmäytysharjoitus
Harjoituksessa tutustutaan toisiin ryhmäläisiin hyödyntämällä kestävään kehitykseen liittyviä väittämälappuja. Samalla tutustutaan erilaisiiin ympäristötekoihin.
- Tulosta tiedosto, jossa on kestävän kehityksen toimintaan liittyviä väittämiä. Tiedostossa on 154 väittämää. Jokaiselle oppilaalle pitäisi riittää 5 lappua. Jos ryhmä on isompi kuin 30 henkilöä, tulosta muutama sivu kahteen kertaan. Leikkaa väittämät irrallisiksi lapuiksi ja sekoita laput.
- Jokaiselle oppilaalle jaetaan 5 väittämälappua.
- Tehtävänä on vaihtaa omia lappuja muiden kanssa niin, että kädessäsi olevien viiden lapun väittämät pätevät itseesi.
- Varsinkin loppua kohden vaihtelu voi muuttua haastavaksi, jotta kaikki oppilaat saisivat käteensä 5 itselleen sopivaa väitettä. Tällöin tarvitaan yhteistyötä. Tarvittaessa opettaja voi sanoa vaikka, että ainakin kolmen väittämän pitää täsmätä.
- Harjoitus puretaan niin, että jokainen kertoo lopuksi kaikille ainakin yhden kädessään olevan ja itseensä sopivan väittämän.
Harjoitus on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Väittämissä on hyödynnetty mm. Minä ja kestävä kehitys -tehtävän sanalistoja sekä FEE Suomen kokoamia Vaikuttavimmat ympäristöteot -listauksia.
Vinkki! Tehtävän alustukseksi sopii Toivoa ja toimintaa -hankkeessa tehty video Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen? (kesto 5 min.).
21) Maailmaa muuttavia ajatuksia – sitaattitehtävä
Tässä Suomen UNICEFin tuottamassa tehtävässä pohditaan ilmastonmuutokseen vaikuttamista historiallisten ajattelijoiden sitaattien avulla ja huomataan, että jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen omilla valinnoillaan.
- Lukekaa liitteenä olevat lainaukset ajatuksella läpi. Lukemisen jälkeen jokainen valitsee lainauksista sen, joka on omasta mielestä ilmastonmuutokseen vaikuttamisen kannalta tärkein tai puhuttelevin.
- Keskustelkaa lainauksista ja niiden herättämistä ajatuksista:
- Miksi valitsit juuri kyseisen sitaatin?
- Mikä sitaatissa mielestäsi on ilmastonmuutokseen vaikuttamisen kannalta tärkeintä?
- Miten pystyisit itse soveltamaan sitaatin ajatusta omassa elämässäsi?
- Tässä tehtävässä saa muuttaa mieltään ja vaihtaa valitsemaansa sitaattia, jos kuulee hyvät perustelut. Kaikissa lainauksissa on kyse muutoksesta ja vaikuttamiseen ryhtymisestä.
- Voitte halutessanne jatkaa työskentelyä esimerkiksi tutustumalla tarkemmin ajattelijoihin, joiden lainauksiin tutustuitte tehtävässä. Selvittäkää erityisesti, millä eri tavoin he ovat työllään pyrkineet vaikuttamaan maailmaan.
Tehtävän on tehnyt Suomen UNICEF. Lisää Suomen UNICEF:in maksuttomia ihmisoikeus- ja globaalikasvatusmateriaaleja löydät täältä.
22) Ilmastonmuutos meemeissä – tulkintatehtävä
Meemien tulkinta on osa nykypäivän medialukutaitoa. Tutki ilmastomeemien galleriaa ja valitse sieltä yksi meemi lähempään tarkasteluun. Vastaa sitten kysymyksiin:
a) Mitä meemissä halutaan sanoa? Meemeissä viesti on usein hyvin napakka ja tulkintaa vaativa. Kirjoita parilla lauseella auki se, mitä valitsemassasi meemissä halutaan sanoa.
b) Millaisia tunteita meemi herättää sinussa? Meemien vaikutus perustuu usein siihen, että ne herättävät tunteita. Käytä apunasi tunnesanalistaa ja pohdi, mitä tunteita valitsemasi meemi sinussa herättää. Huomaathan, että sama kuva voi herättää monenlaisia, välillä ristiriitaisenkin tuntuisia tunteita!
c) Mihin asiaan valitsemallasi meemillä pyritään vaikuttamaan ja miten? Meemien tarkoituksena on usein tavalla tai toisella vaikuttaa ajatuksiimme tai julkiseen keskusteluun.
d) Millä muilla tavoin meemin aiheeseen voidaan vaikuttaa? Meemi on vain yksi vaikuttamisen tapa muiden joukossa. Keksi ainakin viisi muuta tapaa, jolla meemin aiheeseen voidaan vaikuttaa ja kirjoita niistä lista. Tarvittaessa voit käyttää apuna vaikuttamistapojen listaa.
Tehtävän purku: Tehtävä puretaan niin, että yksi tai useampi ryhmä esittelee omat pohdintansa koko luokalle. Opettajan voi näyttää esittelyvuorossa olevan ryhmän valitseman meemin galleriasta.
Lisävinkkejä:
- Tehtävän aluksi voidaan katsoa video: Mikä ilmastonmuutos? (kesto 6 min.)
- Meemigalleria löytyy tältä verkkosivulta tehtäväohjeineen sekä tulostettavana versiona.
- Tunnesanalista löytyy kuvana täältä ja tulostettavaksi sopivana pdf-tiedostona täältä.
- Tehtävän jälkeen voitte tehdä meemejä myös itse. Ilmastoaiheisen meemin tekemiseen löytyy valmiit ohjeet täältä.
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -hankkeen Mikä ilmastonmuutos? -tehtäväpakettia.
23) Anti-trolliarmeija – myötätunteisen tekojen ideointitehtävä
Tehtävässä harjoitellaan myötätunnon ja myötäinnon ilmaisemista luokkahuoneessa, omassa elämänpiirissä ja netissä.
Opettajan ohjeistus ryhmälle: Trollaus on vilpillistä ja joskus pahantahtoista häiriökäyttäytymistä verkossa. Trolli kalastelee muiden verkon käyttäjien reaktioita ja pyrkii saamaan huomiota itseensä provosoimalla. Näin sanotaan Sisältösekaannuksen selviytymisoppaassa.
- Miten anti-trolli voisi toimia verkkokeskusteluissa? Sellainen, joka olisi myötätuntoinen toisten vaikeuksia kohtaan ja toisaalta myötäintoinen toisten postaamille hyville uutisille.
- Mitä myötätunto ja myötäinto mielestänne tarkoittavat?
- Miten voisi osoittaa myötätuntoa ja myötäintoa luokkahuoneessa ja sen ulkopuolisessa elämässään?
Työskentelyohje: Jakautukaa pieniin ryhmiin tai pareihin. Kirjatkaa ylös ideoita noin 15 minuuttia. Sen jälkeen tuotokset käydään läpi ryhmä kerrallaan. Oppilaat voivat laatia käsitekartan tai taulukon, joka sisältää mahdollisimman konkreettisia toimia toteuttavaksi luokassa, vapaa-ajalla ja netin foorumeilla. Ideoita voi laittaa käytäntöön saman tien tai niiden toteuttamisen voi antaa kotiläksyksi ja palata kokemuksiin vaikka viikon päästä.
Bonustehtävä: Laita hyvä kiertämään somessa eli suunnittele meemi, joka kannustaa hyvään vuorovaikutukseen ja ala jakaa sitä.
Lisälukemista 16+: Trolli häiriköi naamioimalla toimintansa – Sisältösekaannuksen selviytymisopas (tutkimushanke)
Tehtävä on osa Plan Suomen julkaisemaa Oppimateriaalia vaikuttamisesta nettikeskusteluihin. Oppimateriaalin on tehnyt Rauhankasvatusneuvolan rauhankasvattaja Hanna Niittymäki.
Lisävinkki! Ideoita ystävällisiin tekoihin ja yllätyshyvyyksiin löydät Toivoa ja toimintaa -sivuston Random Acts of Kindness -sivulta.
24) Ilmastotoivon puu – ilmastoteot näkyväksi
Tässä tehtävässä tehdään ilmastovastuulliset teot ja toivoa ylläpitävät saavutukset näkyviksi.
Askarrelkaa seinälle puun runko sekä valmiiksi puun lehtiä, jotka voi helposti kiinnittää runkoon. Materiaalina voi käyttää vaikkapa kartonkia, kierrätyspaperia tai oksia ja syksyllä kuivattuja oikeita puun lehtiä.
Jokaista ryhmänne tekemää ilmastotekoa kohden kiinnitetään uusi lehti puuhun. Näin voitte nähdä, miten ilmastotekojen määrä – ja siten vaikutus – kasvaa. Esimerkiksi: ”Opettelimme tekemään kasvisruokaa”, ”Istutimme puun”, ”Tulemme kouluun pyörällä” jne. Halutessanne voitte kiinnittää puuhun myös kuvia iloisista ilmastotoiminnan hetkistä tai mitä vain mikä tuo teille näkyväksi oman positiivisen ilmastovaikutuksenne.
Tehtävän on toteuttanut ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ja se on osa Pieni opas ilmastokasvatukseen -materiaalia, josta löytyy muitakin tehtäviä sekä tiiviisti tietoa ilmastokasvatuksesta.
25) Vaikuttamaan! – vaikuttamistehtävä
- Pohdi ensin mitä kestävän kehityksen tavoitetta tai muuta kestävää tulevaisuutta rakentavaa asiaa sinä haluaisit edistää.
- Tutustu sitten listaan 22 nopeasta tavasta vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta.
- Valitse listalta ainakin yksi sinua kiinnostava vaikuttamisen tapa ja ryhdy hommiin! Pohdi miten voit edistää haluamaasi tavoitetta valitsemallasi tavalla ja toteuta suunnitelma.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa ja siinä hyödynnetään BMOL ry:n listaa 22 nopeasta tavasta vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta.
Kestävä kehitys ja hyvä elämä
26) Mitä tarvitaan hyvään elämään? – pohdintatehtävä
Tässä Ihmisoikeusliiton tehtävässä pohditaan hyvä elämän edellytyksiä. Mitä se mielestänne tarkoittaa? Mitä ilman ette voisi tulla toimeen? Mistä voisitte tarvittaessa luopua? Millaisia ihmisoikeusnäkökulmia havaitsette?
Ihmisoikeuksien keskeinen tavoite on turvata jokaiselle hyvän elämän edellytykset. Se miten “hyvän elämän” määrittelemme, saattaa vaihdella. Kuitenkin tietyt elämän perusedellytykset on kirjattu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Harjoituksen tavoitteena on havainnollistaa näitä oikeuksia, ja pohtia yksilön tarpeiden suhdetta yhteisön velvollisuuksiin edistää hyvää elämää.
Tehtävän ohje:
- Jakaantukaa 4-6 hengen pienryhmiin. Jaa jokaiselle ryhmälle kirjoituspaperia, kyniä ja värillisiä puun lehtiä.
- Miettikää ensin jokainen itsenäisesti (5-10 minuuttia) asioita, jotka ovat mielestänne hyvän elämän perusedellytyksiä. Kirjoittakaa YKSI asia YHTEEN lehteen.
- Jatkakaa pohdintaa ryhmänä. Kootkaa ryhmänne kaikki lehdet yhteen ja valitkaa niistä YKSIMIELISESTI 10 lehteä, joissa on mielestänne KAIKKEIN tärkeimmät asiat. Miettikää perustelut valinnoille.
- Toteutuakseen asioiden edistäminen vaatii yhdessä sopimista ja yhteisiä päätöksiä. Perustelkaa pois jääneiden lehtien osalta, miksi ne eivät valikoituneet 10 tärkeimmän asian joukkoon.
- Kootkaa ryhmittäin lehdet tilan seinälle puun oksille, perustelkaa ryhmänne valinnan muille. Sijoittakaa ylijääneet lehdet puun juurelle, perustelkaa valintanne.
- Tarkastelkaa syntyneen puun lehvästöä. Millaisia asioita havaitsette? Millaisia asioita jäi puun juurelle?
Harjoituksen purku:
- Käykää tehtävä ja ryhmien valinnat läpi kunkin ryhmän kohdalla lyhyesti. Millainen oli valintaprosessi? Syntyivätkö päätökset yksimielisesti? Millaisia perusteluja ryhmissä esitettiin?
- Tarkastelkaa syntyneen puun lehvästöä yhdessä YK:n ihmisoikeusjulistuksen tai lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Mitä huomaatte?
- Miettikää lopuksi mitä muuta puu tarvitsee, jotta sen kaikki lehdet voivat hyvin? Pohtikaa asiaa ihmisoikeusnäkökulmasta. esimerkiksi: juuret, ilma, ravinteet –> valtion toimet, kansainväliset sopimukset, yhteinen päätöksenteko
- Kenen vastuulla ihmisoikeuksien toteutuminen on? Mitkä ovat yksilön velvollisuudet?
Ohjaajan ennakkovalmistelut:
- harjoituksessa tarvitaan eri väristä paperia, isoja paperiarkkeja, kyniä, teippiä/sinitarraa
- leikkaa värillisestä papereista puun lehtiä, eri kokoisia ja värisiä
- leikkaa ruskeasta paperista puun runko, juuret ja oksia
- kiinnitä tilan seinälle puun runko, juuret ja oksat TAI kiinnitä osat isolle paperiarkille
Tehtävän on tehnyt Ihmisoikeusliitto. Lisää Ihmisoikeusliiton tehtäviä löydät täältä.
Vinkki! Lukiolaisille tehtävän alustukseksi sopii Ilmastonmuutos ja ihmisyys -videoessee (12 min.). Video on osa Ilmasto.nyt -opintokokonaisuutta. Se on tuotettu yhteistyössä Sitran, Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Metropolian ammattikorkeakoulun kanssa. Katso lisää täältä.
27) Ihmisten perustarpeet meillä ja muualla – valokuviin tutustuminen ja pohdintatehtävät
Bangladeshilainen valokuvaaja GMB Akash on kuvannut yhteiskunnan reunoilla olevia ihmisiä yli 20 vuotta. Hänen kohteenaan on ollut köyhiä ihmisiä, seksityöntekijöitä, vanhuksia sekä seksuaalivähemmistöjä. Suomen Caritas on koonnut verkkoon näyttelyn Akashin valokuvista sekä kuvissa esiintyvien henkilöiden tarinoita.
a) Tutustukaa valokuvanäyttelyyn ja tarinoihin täällä ja tehkää sen jälkeen pohdintatehtävät.
b) Pohdintatehtävä: mitä ovat perustarpeet?
- Mitkä ovat ihmisen perustarpeita?
- Mitä tarpeita itselläsi on ollut viime aikoina? Ovatko ne perustarpeita?
- Uskotko että ystäväsi vastaisi kysymykseen samoin ja ovatko hänen perustarpeensa samat kuin sinulla? Miksi? / Miksi ei?
- Miksi GMB Akashin kuvien henkilöt saattaisivat vastata toisin?
c) Pohdintatehtävä. Akash kuvaa ihmisiä ”yhteiskunnan reunamilla”.
- Mitä tarkoittaa olla reunamilla tai marginaalissa?
- Kenen luulet ovat yhteiskunnan keskiössä?
- Miksi rajoja luodaan?
- Miltä tuntuisi olla marginaalissa tai toisella puolella rajaa?
- Voiko raja olla myös osallistava ja samanarvoistava eikä syrjäyttävä ja eriarvoistava?
- Mieti, luotko omassa elämässäsi rajoja erottaaksesi itsesi muista? Miksi?
- Voisitko luoda rajoja positiivisella tavalla – sisällyttääksesi eikä sulkeaksesi pois?
Tehtävän on tehnyt Suomen Caritas. Lisää valokuvanäyttelyyn liittyviä tehtäviä löydät täältä.
Vinkki! Tehtävät ovat saatavissa myös ruotsiksi ja englanniksi. Löydät kieliversiot täältä.
28) Kuuntele ja kerro – tunnetaitotehtävä
Kestävä kehitys ja siihen liittyvät ajatukset, tunteet, tiedot ja mielipiteet muodostavat melkoisen sykkyrän monien ihmisten mielissä. Tämä kaksiosainen ja nopeasti toteutettava tehtävä auttaa ajatusten selkeyttämisessä.
Tarvikkeet: Tehtävää varten tarvitaan jokaiselle osallistujalle tyhjä paperi sekä kynä. Irtopaperin sijaan tehtävän voi tehdä myös vihkoon, jos sellainen on käytössä.
a) Ränttääminen. Pohdi, mitä kestävä kehitys merkitsee sinulle. Millaisia tietoja, tunteita ja kokemuksia sinulla on siihen liittyen? Kirjoita paperille sanoja ja lauseita, tai piirrä kolmen minuutin ajan. Yritä saada paperi mahdollisimman täyteen hajanaisiakin asioita, ajatuksia, tunteita ja kokemuksia!
b) Prosessikirjoitusharjoitus ajatusten jäsentämiseksi: Kirjoita alla olevat lauseen alut omaan paperiisi yksi kerrallaan, ja jatka sitten lausetta haluamallasi tavalla. Jokaisen aloituksen jatkamiseen on aikaa yksi minuutti. Syntyvä teksti on itseäsi varten. Nyt ei tarvitse välittää oikeinkirjoituksesta tai pilkkusäännöistä!
- Kestävä kehitys näkyy arjessani…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, tunnen…
- Merkittävin kestävään kehitykseen liittyvä kokemukseni on, kun…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, toivon että tulevaisuudessa…
c) Purku yksin. Lue läpi tekstit, joita kirjoitit prosessikirjoitusharjoituksessa. Alleviivaa n. kolme itsellesi merkityksellisintä sanaa tai asiaa.
d) Video. Katsokaa englanninkielinen The Secret to Talking about Climate Change -video (4min.)
e) Keskustelu. Jakakaa sitten omia pohdintojanne pienryhmässä. Jokainen kertoo vuorollaan omista ajatuksistaan, tunteistaan ja kokemuksistaan noin kolmen minuutin ajan. Muut kuuntelevat aktiivisesti. Ottakaa aikaa, jotta jokainen ehtii kertoa oman tarinansa! Jos aikaa jää, voitte lopuksi vielä keskustella aiheesta yhdessä ja kommentoida toisten ajatuksia ja kokemuksia.
- Kestävä kehitys näkyy arjessani…
- Merkittävin kestävään kehitykseen liittyvä kokemukseni on, kun…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, tunnen…
- Olen tässä, missä nyt olen, koska…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, toivon että tulevaisuudessa…
HUOM! Jos osallistujia kannustetaan puhumaan tunteistaan, tulee ohjaajan varmistaa, että ryhmä on kaikille osallistujille riittävän turvallinen henkilökohtaisten asioiden ja tuntemusten jakamiseen. Jos näin ei ole, voidaan keskustelun sijaan kirjoittaa ajatuksia ylös.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Lisää kestävään kehitykseen liittyviä tunnetaitotehtäviä löydät täältä.
29) Ympäristötunteiden käsitekartta – tunnetaitotehtävä
Harjoituksessa laaditaan tunnesanojen listan avulla mind map (käsitekartta) omista ilmastotunteista (tai laajemmin maailman tilaan tai kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvistä tunteista).
Ohje: Tarvitset harjoitukseen avuksi tunnesanojen listan. Voit ladata aikuisille sopivan tunnesanojen listan täältä (A4) tai täältä (A5) ja nuorille suunnatun listan täältä (A4) tai täältä (A5). Avaa sopiva tunnesanalista omaan välilehteen tai tulosta se.
Sitten voit aloittaa käsitekartan tekemisen tyhjälle paperille.
Kirjoita ensi paperin keskelle “Maailman tila ja tunteeni”. Poimi sitten listasta (tai keksi itse) sanoja, jotka kuvaavat sinun tunteitasi maailman tilaan liittyen ja kirjoita niitä käsitekarttaan.
- sanoja voi kirjoittaa isolla tai pienellä, jos haluaa sillä tavoin kuvata yksittäisten tunteiden voimakkuutta
- sanoja voi yhdistää toisiinsa viivoilla, katkoviivoilla tai nuolilla
- käsitekarttaan voi halutessaan lisätä myös kuvia tai muita graafisia elementtejä
- voit halutessasi myös kirjoittaa tunnesanojen yhteyteen tilanteita, joissa kyseinen tunne usein herää
Aikaa käsitekartan tekemiseen kannattaa varata noin 20 min.
Huom! Kuten kaikissa tunneharjoituksissa, kannattaa kasvattajan kokeilla tätä harjoitusta ensin itsekseen tai kollegan kanssa yhdessä ja pohtia omia harjoituksen herättämiä tunteitaan.
Harjoitus on toteutettu Toivoa ja toimintaa -hankkeessa yhteistyössä Panu Pihkalan kanssa. Lisää kestävään kehitykseen ja tunteisiin liittyviä tehtäviä löydät Tunnetehtäviä -sivulta.
30) Minä ja kestävä kehitys – käsitekarttatehtävä
Kestävän kehityksen haasteet ja ratkaisut liittyvät elämäämme monin sellaisinkin tavoin, joita emme tule aina ajatelleeksi. Omien ajatusten, tunteiden ja arvojen äärelle pysähtyminen voi selkiyttää oloa sekä auttaa löytämään itselle sopivia vaikuttamisen tapoja ja rakentamaan ympäristötoivon kokemuksia. Tarkemmat ohjeet ja tukimateriaalit tähän käsitekarttatehtävään löytyvät täältä.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Lisää kestävään kehitykseen liittyviä tunnetaitotehtäviä löydät täältä.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Toivon taitojen rastirata on avoin ja helppokäyttöinen materiaali lasten ja nuorten tunne- ja vaikuttamistaitojen kehittämiseen kestävän kehityksen haasteiden maailmassa. Tulosta rastirata käyttöösi maksutta.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema Verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille käsittelee myös vihapuhetta. Voit tutustua esimerkiksi avoimen verkkokoulutuksen osaan 6: Polarisaatio, vihapuhe & väestösuhteet (Miriam Attiaksen videoluento 20 min. + oheismateriaalit).
- Kuluttaminen on uskonnollista ja siksi tarraamme siihen kiinni -artikkeli. Ykspilkkuviis Media (2024)
- Random Acts of Kindness -vinkkisivu (Toivoa ja toimintaa)
- Elämänkatsomustieto ja ilmastonmuutos / Open ilmasto-opas. Tietoa ja tehtäviä!
- Vastuullinen ruoka katsomusaineiden opetuksessa / Open ruokaopas. Tietoa ja tehtäviä!
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn uusimpia käsityön opetukseen soveltuvia materiaaleja. Tutustu muihin materiaaleihin MAPPAssa.
