Terveystiedon opetus on tärkeä osa kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tältä sivulta saat ideoita ja valmiita tehtäviä, joiden avulla voit käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa helposti ja monipuolisesti. Sivulle on koottu useiden eri tahojen parhaita tehtäviä kestävän kehityksen opetukseen terveystiedon näkökulmasta.
Vinkki! Voit tutustua materiaaliin vaikka lenkillä tai kotitöitä tehdessä tämän videoluennon avulla (n. 1,5h). Muiden oppiaineiden tehtäväpaketteihin voit tutustua täällä.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
Miten huomioida kestävä kehitys terveystiedon opetuksessa?
Kestävää kehitystä käsitellään terveystiedon opetussuunnitelmissa monipuolisesti sekä yläkoulussa että lukiossa.
Kestävää kehitystä edistäviä sisältöjä peruskoulun terveystiedon opetuksessa:
Terveystiedon opetuksen lähtökohtana on elämän kunnioittaminen ja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveyttä tarkastellaan ihmisen elämänkulun eri vaiheissa, yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla sekä soveltuvin osin myös globaalisti.
Terveysosaaminen lisää kykyä tunnistaa ja muokata tekijöitä, jotka mahdollistavat oppilaiden oman ja ympäristönsä terveyden ja hyvinvoinnin arvostamisen, ylläpitämisen ja edistämisen.
Vuosiluokilla 7–9 opetuksessa myös pyritään aiempaa tarkempaan tiedonalakohtaiseen käsitteiden käyttöön ja vahvistetaan kriittiseen ajatteluun, itsetuntemukseen ja eettiseen pohdintaan liittyvää osaamista ikäkauden mukaisesti.
- T2: ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa
- T4: ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta
- T9: ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille
- S3: Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
Kestävää kehitystä edistäviä sisältöjä lukio-opetuksessa:
Oppiaineen arvopohja rakentuu elämän kunnioittamisen, ihmisoikeuksien mukaisen arvokkaan elämän, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, vastuullisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden perustalle.
Opetuksessa haastetaan tarkastelemaan terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä sekä näihin liittyviä ilmiöitä moniulotteisina kokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalin maailman näkökulmasta.
Opetuksessa kehitetään opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi terveyden osalta edistetään valmiuksia tarkoituksenmukaisten ja perusteltujen valintojen tekemiseen sekä omien voimavarojen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Oppiaineen tavoitteet ja arvoperusta ohjaavat opiskelijaa pohtimaan esimerkiksi turvallisen ympäristön edellytyksiä, terveyden eriarvoisuutta sekä elintapavalintojen seurauksia. Näiden aihepiirien tarkastelu tuottaa aineksia turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden hahmottamiseen ja kehittävät siten yhteiskunnallista osaamista.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen näkyy terveystiedon opetuksessa erilaisten ympäristöjen terveysvaikutuksiin liittyvien omien kulutustottumusten analysointina ja seurausten arviointina sekä eettisten kysymysten ratkomisena. Terveystiedossa etsitään selityksiä erilaisten terveyskulttuurien ilmiöiden syntymiselle ja arvioidaan niiden merkitystä. Lisäksi tarkastellaan globaaleja terveyskysymyksiä ja niihin vaikuttamista. Tällaisten aihepiirien käsittely vahvistaa osaltaan globaali- ja kulttuuriosaamista.
- TE1: Opiskelija tunnistaa omiin elintapoihinsa vaikuttavia tekijöitä ja pystyy arvioimaan elintapavalintojen merkitystä omalle ja lähiympäristön terveydelle sekä antamaan perusteltuja ehdotuksia siitä, miten terveyttä edistäviä elintapoja voidaan ylläpitää ja vaarantavia ehkäistä.
- TE2: Keskeistä on tarkastella elinympäristöjen terveysvaikutuksia sekä arvioida omien valintojen merkitystä ympäristön terveellisyydelle. /// Opiskelija osaa esitellä ja analysoida fyysisen ja psykososiaalisen ympäristön yhteyksiä ja vaikutuksia terveydelle sekä arvioida omien elintapojen ja kulutustottumusten merkitystä ympäristön terveydelle ja terveellisyydelle /// Keskeiset sisällöt: a) rakennetun ympäristön, luonnonympäristön ja psykososiaalisen ympäristön yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen b) kestävä kehitys ja terveys c) ympäristöjen turvallisuus ja väkivallan ehkäisy.
- TE3: Olennaista on perehtyä terveyteen ja sairauksiin liittyviin eettisiin kysymyksiin sekä globaaleihin terveyshaasteisiin. /// Opiskelija osaa kuvata ja analysoida yhteiskunnallisten olosuhteiden, sosiaali- ja terveyspolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteen sekä teknologian muutosta, kehitystä ja yhteyksiä väestön terveyteen /// Opiskelija osaa analysoida terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä, kuvata ja arvioida terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ja globaalisti sekä analysoida terveyserojen kaventamiseen vaikuttavia tekijöitä. /// Keskeiset sisällöt: a) tulevaisuuden terveyshaasteita ja mahdollisuuksia b) keskeisiä terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä, kuten elintapoihin liittyvä vapaus ja vastuu c) terveys ja terveyden eriarvoisuus Suomessa ja globaalisti sekä niihin vaikuttaminen
KATSO VIDEO! Terveystiedon opettaja Anna Haapalainen kertoo videolla (11 min) ajatuksiaan ja jakaa käytännön vinkkejä siitä, miten kestävää kehitystä voi käsitellä terveystiedon opetuksessa.
Agenda 2030 -toimintaohjelma terveystiedon opetuksessa
Kaikkia Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita on luontevaa käsitellä terveystiedon oppitunneilla. Terveystiedon opetuksen näkökulmasta tärkeimpiä ovat terveyteen ja hyvinvointiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen liittyvät tavoitteet:
- Tavoite 1: Ei köyhyyttä
- Tavoite 2: Ei nälkää
- Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
- Tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo
- Tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio
- Tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen
- Tavoite 12: Vastuullista kuluttamista
Tälle sivulle on koottu useiden eri tahojen tekemiä maksuttomia tehtäviä terveystiedon opetuksen eri teemoista. Yllä olevia linkkejä klikkaamalla pääset lisäksi Agenda-tavoitteiden omille sivuille, joilla voit syventää osaamistasi ja ottaa käyttöön näihin tavoitteisiin liittyviä tehtäviä ja muita materiaaleja.
Kestävä kehitys ylioppilaskirjoituksissa ja valtakunnallisissa kokeissa
Erilaisia kestävän kehityksen teemoja käsitellään toistuvasti terveystiedon ylioppilaskirjoitusten tehtävissä. Alle on koottu joitakin aihetta sivuavia tehtäviä vuosien varrelta.
- Kevät 2024: Teht. 5 (Seksuaalioikeudet), teht. 7 (Sienestyksen terveysvaikutukset)
- Syksy 2023: Teht. 5 (Terveysriskikäsite)
- Kevät 2023: Teht.1 (Lapsikuolleisuus), teht. 7 (Mielenterveys)
- Syksy 2022: Teht. 4 (Ulkoilman hiukkaset), teht. 6 (One health -lähestymistapa), teht. 9 (Terveyden edistäminen)
- Kevät 2021: Teht. 5 (Vegaaniruokavalio), teht. 8 (Tarttumattomat sairaudet ja Suomen tilanne), teht. 9 (Terveyden edistäminen)
Vinkki! LIITO ry toteuttaa vuosittain terveystiedon valtakunnallisen kokeen 9.-luokkalaisille. Oheiseen tiedostoon on koottu eri vuosien kokeista ympäristöterveyden tehtäviä. Näitä tehtäviä voit hyödyntää opetuksessa maksutta. Lisätietoa vuosittain julkaistavasta kokeesta löydät täältä.
Miten tätä materiaalia käytetään?
Kestävä kehitys on liian iso aihe käsiteltäväksi yhdellä oppitunnilla. Sen sijaan aihetta kannattaa sivuta opetuksessa säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin. Tälle sivulle kootuista tehtävistä ja muista materiaaleista osa soveltuu paremmin yläkouluun, osa lukioon. Monia tehtäviä voi hyvin hyödyntää molemmilla kouluasteilla.
Tehtävissä käsitellään monipuolisesti kestävän kehityksen ja terveyden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Samalla toteutetaan myös muita opetussuunnitelmien tavoitteita. Useissa tehtävissä oppilas pääsee mm. arvioimaan tiedon luotettavuutta ja sen merkitystä
Tehtävien tekemiseen on osallistunut lukuisia järjestöjä ja muita toimijoita. Tekijät on kerrottu jokaisen tehtävän alla olevassa harmaassa laatikossa. Esimerkiksi järjestöt toteuttavat usein valmiita oppituntisuunnitelmia, ja monet tämänkin sivun tehtävistä ovat osa jotakin laajempaa kokonaisuutta. Jos tehtävä tuntuu kiinnostavalta, kannattaa kurkata, voisitko hyödyntää opetuksessa myös valmista tuntisuunnitelmaa!
Tämä materiaali on tehty Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Toivoa ja toimintaa -hankkeessa vuonna 2024. Yhteistyökumppanina materiaalin toteutuksessa on toiminut Liikunnan ja terveystiedon opettajien liitto LIITO ry sekä terveystiedon opettaja Anna Haapalainen. Materiaalin toteutukseen on osallistunut myös useita muita järjestöjä, joiden tuottamia materiaaleja on hyödynnetty sivun tehtävissä. Materiaali on toteutettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.
Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!
Katsaus globaaliin terveyteen
1) Terveyttä ja hyvinvointia – videotehtävä
a) Katso Agenda-tavoitetta 3 (Terveyttä ja hyvinvointia) esittelevä video (2:39) ja vastaa kysymyksiin:
- Mitä tarvitaan, jotta terveen elämän perustarpeet täyttyvät?
- Millä tavalla ihmisten terveys vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan?
- Miten terveyttä edistetään? Mainitse ainakin 6 asiaa!
b) Tutustu tavoitteen 3 virallisiin tai selkokielisiin alatavoitteesiin. Kokoa tavoitteiden pohjalta 10 keskeistä avainsanaa, jotka kokonaisuutena kuvaavat tavoitetta mahdollisimman hyvin.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Planetaarinen terveys – käsitekarttatehtävä
Planetaarisella terveydellä tarkoitetaan kokonaisvaltaista terveyskäsitystä, jossa huomioidaan sekä yksilön että koko maapallon terveys.
Lue oheinen Luonnonsuojelija-lehdessä ilmestynyt artikkeli ja tee sen pohjalta käsitekartta, jossa vastaat seuraaviin kysymyksiin:
- MÄÄRITELMÄ. Miten planetaarinen terveys määritellään?
- KRIISIT. Mitkä kolme suurta kriisiä liittyvät planetaariseen terveyteen?
- OIREET. Miten henkilö voi oireilla, jos planetaarinen terveys ei ole kunnossa? Kerää käsitekarttaasi ainakin 10 oiretta!
- RESEPTIT. Minkälaisilla toimilla planetaarista terveyttä voisi kohentaa? Kerää käsitekarttaasi ainakin 10 hoitovinkkiä!
- MINÄ JA PLANETAARINEN TERVEYS. Pohdi lopuksi oirelistaa tarkastelemalla, ovatko jotkut listan oireista tuttuja itsellesi. Kirjaa sinulle tutut käsitekarttaasi. Pohdi sitten mitkä reseptit voisivat toimia itsellesi ja kirjoita ylös oma reseptisi planetaarisen terveyden vahvistamiseksi.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa Luonnonsuojelija-lehden artikkelin pohjalta. Luonnonsuojelija-lehden muita artikkeleita voit lukea täältä.
3) Tupakka ja kestävä kehitys – videontekotehtävä
Tehtävässä tutustutaan tupakkatuotteiden käytön aiheuttamiin ympäristöongelmiin.
Tehtävä:
- Oppilaat toimivat pareittain ja lukevat aluksi tämän tekstin Fressis-sivustolta.
- Lisäksi voidaan katsoa alla olevat lyhyet videot.
- Tämän jälkeen parit luovat kuvitteellisen tubettajan, joka ottaa kanavallaan kantaa siihen, onko tupakkatuotteiden käyttö vain jokaisen oma asia.
- Tubettajan kannanotto videoidaan ja tuotoksia katsotaan yhdessä luokan kanssa.
- Lopuksi keskustellaan yhdessä tupakan aiheuttamista ympäristöongelmista.
Videot:
- Ympäristö, kesto 2 min (Syöpäjärjestöt)
- Tupakka – uhka ympäristölle: viljely, kesto 1 min. (Suomen ASH)
- Tupakka – uhka ympäristölle: tumpit, kesto 1 min. (Suomen ASH)
- Tupakka – uhka ympäristölle: valmistus, kesto 1 min. (Suomen ASH)
Tehtävä on julkaistu alunperin Syöpäjärjestöjen ylläpitämällä FressisEdu-sivustolla. Lisätietoa ja materiaaleja tupakketeollisuuden globaaleista vaikutuksista löydät täältä.
Vinkki 1: Syöpäjärjestöt on julkaissut Fressisedu.fi-sivustolla myös lukioon soveltuvan tehtävän tupakkateollisuuden ympäristövaikutuksista. Se löytyy täältä.
Vinkki 2: Tehtävässä voi hyödyntää myös tältä Suomen ASH:n sivulta löytyviä infograafeja, joiden aiheena on tupakka ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet.
4) Alkoholi ja kestävä kehitys – tiedonhakutehtävä
a) Sovellus yläkouluun
- Jaa luokka pareihin tai kolmen hengen ryhmiin siten, että jokainen pääsee tutustumaan yhteen tehtävän kahdeksasta infograafista. Jokainen pari tutustuu yhteen Suomen ASH:n sivulta löytyvään infograafiin ja vastaa kysymyksiin:
- Mihin kestävän kehityksen tavoitteeseen infograafi liittyy? Käyttäkää tässä apuna tehtävän lopusta löytyvää kestävän kehityksen tavoiteruudukkoa (Agenda 2030).
- Mikä on mielestänne kiinnostavin fakta, joka infograafissa on esitetty?
- Liittyvätkö infograafin tiedot koko maailmaan vai enemmän Suomeen tai enemmän muuhun maailmaan? Miksi?
- Onko infograafin tiedot mielestänne hyvin perusteltu? Miksi tai miksi ei?
- Tehtävä puretaan siten, että jokainen ryhmä kertoo mielestään kiinnostavimman faktan omasta infograafistaan.
- Lopuksi keskustellaan yhdessä muista tehtävän kysymyksistä: Liittyvätkö infograafien tiedot koko maailmaan vai enemmän Suomeen tai enemmän muuhun maailmaan? Miksi? Onko infograafien tiedot hyvin perusteltu? Miksi tai miksi ei?
- Lisätietoa alkoholista ja kestävästä kehityksestä löytyy täältä.
b) Sovellus lukioon
- Orientoidutaan teemaan tutustumalla Suomen ASH:n sivulta löytyviin infograafeihin.
- Sitten luokka jaetaan pareihin. Parit tutustuvat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n sivulta löytyvään materiaaliin Alkoholi ja kestävä kehitys. Jokaiselle parille annetaan yksi seuraavista Agenda 2030 -tavoitteista, joita materiaalissa käsitellään: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 10, 11, 12, 13, 15, 16 ja 17. Tarvittaessa useampikin pari voi käsitellä tavoitetta 3.
- Parien tehtävänä on tuottaa oma yksinkertainen infograafi teemasta alkoholi ja kestävä kehitys oman tavoitteensa näkökulmasta. Vinkki! Infograafin pohjakuvia voi etsiä esim. Unsplash-sivustolta, jossa on paljon julkaisuvapaita valokuvia.
- Tehtävä puretaan siten, että jokainen pari esittelee oman infograafinsa muille.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa Suomen ASH:n materiaalien pohjalta.
Vinkki! Tietoa huumeiden vaikutuksesta kestävään kehitykseen löydät esimerkiksi tältä Päihdelinkin huumetalous-sivulta.
5) Globaalin terveyden tila – testi ja tulkintatehtävät
- Testaa tietosi globaalin terveyden tilasta Gapminder-sivuston englanninkielisellä testillä. Kerro mikä oli tuloksesi ja mikä vastauksista yllätti eniten?
- Tutustu Gapminder-nettisivulta löytyvään infograafiin. Selvitä miten globaali terveys on muuttunut viimeisten vuosisatojen aikana. Millaisia globaalin terveyden ilmiöitä voidaan havaita?
- Tutustua Dollar street -kuvapalvelun avulla siihen, miltä elämä muualla maailmassa näyttää. Selvitä miltä näyttävät esimerkiksi syöminen, veden juominen, vessat ja hampaiden harjaaminen eri puolilla maailmaa. Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä huomaat?
Tehtävä on toteutettu Toivoa ja toimintaa -hankkeessa terveystiedon opettaja Karoliina Mäkäräisen idean pohjalta.
Muistutus opettajalle: Terveyteen liittyvien kehityskulkujen perusteella saattaa näyttää siltä, että kaikki menee jatkuvasti parempaan päin. Näin on viime vuosikymmeninä osin ollutkin. Nykytiedon valossa näyttää kuitenkin siltä, että positiiviset kehityskulut ovat jo alkaneet muuttua esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena. Positiiviset kehityskulut ovat osoitus siitä, että ihmiskunta pystyy kehittämään asioita niin halutessaan. Jotta globaalin terveyden kehitys voisi kohti parempaa, on töitä tehtävä lujasti – vielä paljon lujemmin kuin nykyään tehdään. Lue aiheesta lisää BIOS-tutkimusyksikön julkaisemasta kiinnostavasta artikkelista!
6) Hyvinvoinnin haasteet megatrendinä – infograafien ja artikkelin tulkintatehtävä
Megatrendit kuvaavat pitkäkestoisia, suuria ja hitaasti muuttuvia ja usein toisiinsa kytkeytyviä ilmiöitä, jotka eivät muutu hetkessä. Sitran megatrendi-katsauksessa nostetaan esiin näitä ilmiöitä Suomen näkökulmasta. Megatrendejä kannattaa tarkastella yhdessä, sillä ne eivät ole toisistaan irrallisia, vaan vaikuttavat toisiinsa. Megatrendi-katsausten tavoitteena on tarjota kokonaiskuva tulevaisuuteemme vaikuttavista kehityssuunnista.
Tässä tehtävässä tulkitaan aiheeseen liittyviä infograafeja (tehtävä a) ja tutustutaan artikkeliin (tehtävä b).
a) Tulkitkaa infograafeja. Tutkikaa kahta alla olevaa kuvaa. Ensimmäisessä kuvassa on esitetty haasteita ja toisessa ratkaisuja.
- Selvitä kuvia vertaamalla millaisia haasteita Megatrendi-katsauksessa käsitellään ja millaisia ratkaisuja haasteisiin on olemassa.
- Jos et ymmärrä joitakin sanoja tai asiakokonaisuuksia kuvien perusteella, voit lukea niistä lisää Sitran selvityksestä.
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Kestävä kehitys ja planeetan rajat diagrammeissa ja infograafeissa -tehtäväkokonaisuutta, josta löydät myös useita muita kiinnostavia diagrammien ja infograafien tulkintatehtäviä.
b) Tutustukaa artikkeliin. Hyvinvoinnin haasteiden kasvu on megatrendi, jonka taakse piiloutuu paljon. Tämä pitkä artikkeli suuntaa katseen kysymyksiin, jotka jäävät helposti katveeseen, kun keskustellaan hyvinvoinnin tulevaisuudesta.
Tutustukaa artikkeliin yhdessä seuraavasti:
- Luokka jaetaan pareihin tai kolmen hengen ryhmiin siten, että jokainen ryhmä saa tutustuttavakseen artikkelin yhden osan.
- Kaikki lukevat aluksi artikkelin alustuksen.
- Sitten jokainen pienryhmä lukee oman osionsa tekstistä ja tekee siitä tiivistelmän vastaten seuraaviin kysymyksiin:
- Mistä aiheesta osionne kertoo? Vastatkaa parilla lauseella.
- Mitä ongelmia tekstissä nostetaan esiin? Kertokaa muutama keskeinen esimerkki.
- Mitä ratkaisuja tekstissä nostetaan esiin? Kertokaa muutama keskeinen esimerkki.
- Tehtävä puretaan siten, että jokainen ryhmä kertoo tiivistelmänsä muulle luokalle. Läpikäynti voi olla kiinnostavampaa, jos jokainen ryhmä tekee diat omista huomioistaan.
Artikkelin väliotsikot, joista kukin jaetaan yhdelle pienryhmälle:
- Luontokato etenee – myös meissä ihmisissä
- Mistä tulee terveellinen ruoka tulevaisuudessa?
- Ihmiskunta tautien armoilla?
- Muovaako digilaitteiden jatkuva käyttö ihmistä ja ihmisyyttä?
- Ratkooko teknologia terveyshaasteet?
- Uhkaako osa ihmisistä jäädä syrjään?
- Lukutaito on demokratian perusedellytys
- Valetieto ja vihapuhe murentavat luottamusta ja turvallisuudentunnetta
- Vähemmistöstressi vaikuttaa hyvinvointiin ja osallisuuteen
- Ruuvi kiristyy työelämässä
- Eriytyvätkö sukupolvien kokemukset?
- Taloudellisesta vaurastumisesta kestävään hyvinvointiin?
Tehtävä on tehty Sitran materiaalien pohjalta Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
7) Kestävä kehitys ja terveys – kiertopistetyöskentely
Kaikkien ihmisten terveys ja hyvinvointi on keskeinen osa kestävää kehitystä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle on Agenda 2030 -toimintaohjelmassa oma tavoitteensa (Tavoite 3, Terveyttä ja hyvinvointia), mutta teemaan liittyviä asioita käsitellään myös monissa muissa toimintaohjelman tavoitteissa.
Tässä tehtävässä tutustutaan Agenda 2030 -toimintaohjelmaan monipuolisesti terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kokonaisuus toteutetaan kiertopistetyöskentelynä, jossa oppilaat tutustuvat terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin Agenda-tavoitteisiin yksi kerrallaan.
Tarvikkeet: Oppilaat tarvitsevat työskentelyyn oheisen taulukon tulostettuna (kaksipuoleinen tulostus) joko jokaiselle oppilaalle tai jokaiselle pienryhmälle. Lisäksi he tarvitse tabletin tai tietokoneen (hätätapauksessa puhelinkin riittää).
Virittäytyminen: Katsotaan räp-video kestävän kehityksen tavoitteista (englanniksi, kesto 3 min.).
Työohje: Tehtävä tehdään pienryhmissä. Se koostuu kuudesta “työpisteestä”, jossa tutustutaan eri Agenda-tavoitteisiin liittyviin verkkosivuihin ja kerätään niiltä tietoa tulostettuun taulukkoon siitä, miten terveys ja hyvinvointi liittyvät kyseiseen tavoitteeseen.
Työpisteillä tutustutaan seuraaviin verkkosivuihin:
- Tavoite 1: Ei köyhyyttä
- Tavoite 2: Ei nälkää
- Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
- Tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo
- Tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio
- Tavoite 16: Rauha, oikeus ja hyvä hallinto
Jos tehtävä toteutetaan lukiossa, tutustutaan jokaiselle työpisteellä lisäksi Our World in Data -sivuston englanninkieliseen seurantatietoon tavoitteiden toteutumisesta.
Purku: Kun taulukot ovat valmiit, käydään yhdessä purkukeskustelu.
- Mitä uutta opitte tai mitä oivalsitte terveydestä ja hyvinvoinnista?
- Minkälaisia haasteita terveyteen ja hyvinvointiin liittyy maailmanlaajuisesti?
- Minkälaisia ratkaisuja haasteisiin on?
Tehtävä on toteutettu Toivoa ja toimintaa -hankkeessa terveystiedon opettaja Karoliina Mäkäräisen idean pohjalta.
Ympäristö vaikuttaa terveyteemme
8) Ympäristö ja terveys – Kahoot-visa
Kerratkaa ympäristön terveysvaikutuksia Kahoot-visan avulla. Opettaja voi pelauttaa visan tästä linkistä.
Vinkki 1: Ympäristöterveyteen voi tutustua Thinglinkistä löytyvästä käsitekartasta. Huutomerkkien kohdalta löydät lisätietoa ja tehtäviä.
Vinkki 2: Digitaaliseen ympäristöterveyteen liittyvään pakopeliin voit tutustua täällä.
Kahoot-visan, käsitekartan ja pakopelin on tehnyt terveystiedon opettaja Anna Haapalainen.
9) Ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen – video- ja infograafien tulkintatehtävä
a) Katsokaa oheinen video, joka kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen (kesto 1:37). Opettaja jakaa oppilaille Edpuzzle-linkin ja oppilaat vastaavat sen kautta videoon liittyviin kysymyksiin.
Videon sekä tehtävän a. on tehnyt terveystiedon opettaja Anna Haapalainen.
b) Tutki alla olevaa infografiikkaa ja vastaa kysymyksiin.
- Minkälaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on terveydelle ja hyvinvoinnille?
- Minkälaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on ravitsemukseen eri puolilla maailmaa?
- Minkälaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on veden saatavuuteen eri puolilla maailmaa?
- Mikä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä vaikutus tapahtuu korkealla varmuusasteella koko maailmassa?
c) Tutki alla olevaa infografiikkaa ja vastaa kysymyksiin.
- Selvitä, mitä tarkoitetaan ilmastonmuutoksen sopeutumistoimilla. Käytä tarvittaessa apuna nettiä.
- Millaisia sopeutumistoimia liittyy vesi- ja ruokaturvaan?
- Millaisia sopeutumistoimia liittyy terveyteen, elämänlaatuun ja tasa-arvoon?
d) Tutki alla olevaa infografiikkaa ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutuksia kuvassa on mainittu? Mainitse ainakin kolme.
- Mitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia akuuttiin ja pitkäkestoiseen fyysiseen terveyteen kuvassa on mainittu? Mainitse yhteensä neljä.
- Selvitä, mitä tarkoittaa kuvassa mainittu yhteisöterveys. Käytä tarvittaessa apuna nettiä. Mitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhteisöterveyteen kuvassa on mainittu? Mainitse ainakin kaksi.
- Pohdi: Millä tavoin ilmastonmuutos voi lisätä loukkaantumisia, masennusta, stressiä ja ahdistusta sekä ihmisten aggression lisääntymistä?
Tehtävät b-d on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Tehtäväkokonaisuuden diagrammit ja infograafit ovat eri tahojen tuottamia. Lisää ilmastonmuutokseen liittyviä diagrammeja ja infograafeja löydät täältä ja kestävään kehitykseen liittyviä täältä.
10) Tulevaisuuden säätilat ja terveys – videotehtävä
Ilmastonmuutos muuttaa sääolojamme vuosi vuodelta enemmän. Meteorologi Kerttu Kotakorpi teki neljän vuodenajan sääennusteet vuodelle 2100.
Katsokaa tästä Ylen artikkelista eri vuodenaikojen sääennustevideot ja vastatkaa kysymyksiin:
- millaisia sää ääriolosuhteita esiintyy eri vuodenaikoina?
- millaisia vaikutuksia niillä on terveyteen?
Tehtävän on Ylen materiaalin pohjalta tehnyt terveystiedon opettaja Anna Haapalainen.
Vinkki! Löydät monipuolista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista mm. tältä Euroopan komission sivulta.
11) Etelänloman lämpö voi olla terveysriski – videotehtävä
Ilmastonmuutos kuumentaa Välimeren aluetta muuta Eurooppaa nopeammin. Siksi matkatoimistojen pitäisi kuvata lomakohteiden oloja tuoreimmilla tiedoilla sääolosuhteista, Ilmatieteen laitoksen Reija Ruuhela sanoo.
Katso Yle Tripletistä tämä lyhyt uutisvideo (kesto 2:18) ja tee tehtävät:
- Millaista tietoa lomakohteiden säästä matkatoimistot antavat? Miten käytäntöä perustellaan?
- Miksi matkatoimistojen antama tieto ei ole tutkijoiden mukaan riittävää?
- Mitä tarkoittaa kuumarasitus? Mitkä asiat siihen vaikuttavat?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
12) Luonnon monimuotoisuus ja terveys – tiedonhakutehtävä
Me ihmiset olemme osa luontoa ja hyvinvointimme on riippuvaista luonnon hyvinvoinnista. Ymmärrämme yhä paremmin, että hyvin toimivat ekosysteemit ovat edellytys sille, että mekin pärjäämme. Ilman luonnon monimuotoisuutta ihmisilläkään ei ole elämän perusedellytyksiä, kuten puhdasta juomavettä, ruokaa tai happea. Aiheesta kirjoitetaan nykyään paljon, mutta se on silti monille vielä vieras.
Tehtävä:
- Tee parin kanssa googlehaku “luonnon monimuotoisuus ja terveys”.
- Selailkaa tuloksia ja etsikää niistä 5 kiinnostavaa faktaa aiheesta. Kirjoittakaa faktat paperille. Huolehtikaa siitä, että valitsette faktanne luotettavalta verkkosivulta!
- Muodostakaa neljän henkilön pienryhmiä (kaksi paria / ryhmä). Ryhmät esittelevät valitsemansa faktat toisilleen. Sitten ryhmä valitsee kaikista faktoista yhden kiinnostavimman.
- Harjoitus puretaan niin, että jokainen neljän hengen ryhmä kertoo koko luokalle valitsemansa kiinnostavimman faktan.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
13) Kaupunkien ilmansaasteet – karttatehtävä
Ilmansaasteet ovat yksi suurimmista ympäristöuhista ihmisen terveydelle. Tarkastelkaa YK:n ympäristöohjelman englanninkielistä karttaa maailman ihmisten altistumisesta ilmansaasteille.
- Missä maissa tai maanosissa ilmansaasteet ovat pahimpia?
- Kuinka suuri osa maailman ihmisistä hengittää terveydelle haitallista ilmaa?
- Millä tavoin ilmastonmuutos ja ilmansaasteet liittyvät toisiinsa?
- Miten ilmansaasteet vaikuttavat terveyteen?
Keskustelun tueksi:
- Enemmistö maailman ihmisistä hengittää Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan terveydelle haitallista ilmaa.
- Ilmastolle haitallisten päästöjen vähentäminen parantaa myös ilmanlaatua, ja parempi ilmanlaatu edesauttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
- Iso osa ilmansaasteista johtuu fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä.
Tehtävä on osa ulkoministeriön julkaiseman Maailma 2030 – sivuston oppituntitehtäviä.
Vinkki! Ilmansaasteiden terveyshaitoista tietoa esim. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden sivulla sekä ja Ilmatieteen laitoksen sivulla. Lisäksi tämä Ylen artikkeli kertoo vuonna 2024 julkaistusta ilmansaasteiden terveysvaikutuksia tutkivasta artikkelista.
14) Lisää videotehtäviä ympäristön terveysvaikutuksista
Alle on koottu joitakin ympäristöterveyttä eri näkökulmista käsitteleviä videoklippejä, jotka on julkaissut Yle Triplet. Voit käyttää opetuksessa pelkkää videota tai hyödyntää myös Yle Tripletin valmiita, videoon liittyviä tehtäviä.
- Ilmastonmuutos synkistää Suomen talvia – tutkijat ennustavat masennusoireilun lisääntymistä. Katso video (kesto 2 min.) ja tee siihen liittyvät tehtävät täällä.
- Washington keksi halvan tavan taistella kuumuutta vastaan – kaupunki istuttaa puita. Katso video (kesto 2:20) ja tee siihen liittyvät tehtävät täällä.
- Intian pääkaupunki sulki kouluja ja peruutti urheilutapahtumia saastuneen ilman vuoksi. Katso video (kesto 1:18) ja tee siihen liittyvät tehtävät täällä.
- Ylen toimitus selvitti onko Sheinin vaatteissa haitallisia aineita. Katso video (kesto 1:30) ja tee siihen liittyvät tehtävät täällä.
- Terveystiedon opettaja Anna Haapalaisen kokoaman ja jatkuvasti päivittyvän Triplet-videokokoelman ympäristöterveydestä löydät täältä.
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
Kestävät arjen valinnat
15) Testaa elämäntapasi – testit
Erilaisten netissä löytyvien laskureiden avulla voimme arvioida elämäntapamme vaikutuksia ympäristöön. Täytä ainakin joitakin seuraavista testeistä:
- Elämäntapatestin avulla pääset selvittämään elämäntapasi hiilijalanjälkeä. Testin on toteuttanut Sitra.
- Vesijalanjälkilaskurin avulla pääset arvioimaan omaa vesijalanjälkeäsi, eli veden ja piiloveden kulutusta. Laskurin on toteuttanut Suomen ympäristökeskus.
- Itämeri-laskurilla kuluttaja ja voi selvittää kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen eli oman Itämeri-jalanjälkensä. Laskurin on toteuttanut Suomen ympäristökeskus.
Pohdi testien tekemisen jälkeen mitkä olisivat a) sinulle helpoimpia ja b) tehokkaimpia tapoja pienentää vesi- ja hiilijalanjälkeäsi sekä vaikutustasi Itämereen.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
16) Hyvinvointia ilman turhaa kulutusta – ideointitehtävä
Hyvinvoinnista huolehditaan syömällä terveellisesti, liikkumalla monipuolisesti sekä lepäämällä ja nukkumalla riittävästi. Hyvinvoinnistaan voi huolehtia monella tavalla: joko ympäristöä paljon tai vähän kuormittamalla.
- Listatkaa ensin yhdessä ympäristöä mahdollisimman paljon kuormittavia tapoja pitää huolta hyvinvoinnistaan: miten syödään, levätään ja liikutaan tavoilla, joista on maapallolle mahdollisimman paljon haittaa? Keksikää ihan tavallisia kuormittavia juttuja, mutta nyt saa myös liioitella! Syön pelkästään avokadoja ja cashew-pähkinöitä, lennän Balille rentoutumaan kuormittavan kouluvuoden jälkeen, ostan moottoroidun sängyn jokaiselle perheenjäsenelle, autoilen naapurikuntaan HotYoga-tunnille…
- Listatkaa sitten ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia tapoja pitää huolta hyvinvoinnistaan. Keksikää ihan tavallisia vähän kuormittavia juttuja, mutta nyt saa taas myös liioitella! Syön pelkästään kotimaisia juureksia, nukun yöt pihalla teltassa ympäri vuoden, hieron kaverin hartioita, liikun työ-, koulu- ja kauppamatkat juosten…
- Tarkastelkaa lopuksi listoja ja pohtikaa, minkälaisen yksilön ja maapallon kannalta hyviä, mutta realistisia hyvinvointivinkkejä listoilta löytyy ja kootkaa näistä vielä kolmas lista. Tarvittaessa voitte muuntaa listojen 1 ja 2 vinkkejä paremmiksi.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
17) Ilmastoystävällistä liikuntaa ja urheilua – pohdintatehtävä
Tässä tehtävässä pohditaan eri urheilulajien ilmastovaikutuksia sekä sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa mahdollisuuksiin harrastaa eri lajeja.
- Kootaan ensin yhdessä mahdollisimman pitkä lista eri urheilulajeja.
- Pohditaan sitten:
- Mitkä lajit ovat ilmastoystävällisiä, mitkä taas eivät? Alleviivataan ilmastoystävälliset lajit.
- Entä mitkä lajit kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista, mitkä eivät? Ympyröidään ne lajit, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista.
- Ilmastoystävällinen elämä on jatkuvaa tasapainoilua erilaisten valintojen välillä. Mitä voi tehdä, jos itselle rakas harrastus osoittautuu ilmastoa kuormittavaksi?
- Tutustukaa lasten ja nuorten liikkumisen suosituksiin ja pohtikaa, mitä yhtäläisyyksiä ja/tai eroja löydätte ilmastoystävällisen liikkumisen terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikkumisen välillä?
Keskustelun tueksi:
- Tehtävän tarkoituksena on osoittaa, että myös liikunta ja urheilu liittyvät monin tavoin ilmastonmuutokseen. Tarkoituksena ei ole sanoa, että joku on valinnut väärän urheilulajin. Jos itselle rakas harrastus on ilmastoa paljon kuormittava, on jokaisella mahdollisuus tehdä monenlaisia muita hyviä valintoja: syödä, liikkua ja matkustaa muutoin ympäristöystävällisesti, vähentää kulutusta, asua pienemmissä neliöissä, vaikuttaa yhteiskunnassa niin, että ilmastopäästöjä saadaan vähennettyä laajemmin jne.
- Lasten ja nuorten liikkumissuosituksista löytyy tietoa UKK-instituutin sivulta täältä. Ilmastopohdinnan tueksi voi olla helpompi ottaa aikuisten liikkumissuositus, jonka esitystapa on napakampi. Se löytyy täältä.
- Ilmastoa kuormittavia lajeja ovat moottoriurheilulajit sekä sellaiset, joissa tarvitaan lämmitettyä hallia, paljon nopeasti kuluvia välineitä, tai joiden pariin täytyy matkustaa pitkiä matkoja.
- Ilmastoa vähän kuormittavia lajeja ovat sellaiset, joiden pariin pääsee helposti kävellen, pyörällä tai julkisilla, joiden harjoittamiseen ei tarvita paljoa energiaa tai uusia tavaroita, tai jos tarvittavat välineet on hankittu kierrätettynä. Myös hyötyliikunta on usein erinomainen valinta ilmaston kannalta!
- Ilmastonmuutoksesta kärsivät ulkolajit (lunta vaativat talviurheilulajit sekä toisaalta kesäisin juoksu, jalkapallo jne. joissa on lämpöhalvausriski lämpötilan kuumuuden vuoksi.
Tehtävä on sovellettu Open ilmasto-opas verkkosivuston liikunnan oppimateriaalin tehtävästä.
Vinkki! Katsokaa lopuksi Yle Tripletistä Ylen lyhyt uutisvideo (2,5 min.), joka kertoo energiatehokkaasta jäähallista. Ilmastopäästöjä voidaan vähentää tehokkaasti, kun asiaan aletaan kiinnittää huomiota!
18) Arvojanoja ruokakysymyksistä
Arvojanat ovat helppo tapa kannustaa oppilaita pohtimaan mielipiteitään kehollisesti. Tässä harjoituksessa pohditaan kestävään ruokaan liittyviä väittämiä.
Tehtävän ohje:
- Harjoituksessa opettaja lukee väittämiä ja osallistujat asettuvat luokkaan oman mielipiteensä mukaiseen kohtaan ”janalle”. Alussa sovitaan, että luokan yhdessä päässä oleminen tarkoittaa “olen aivan samaa mieltä” ja toisessa päässä että on “aivan eri mieltä”.
- Harjoituksen voi toteuttaa myös nostamalla kädet ylös (kyllä) tai laskemalla ne alas lattiaan (ei).
- Harjoitus puretaan siten, että opettaja kysyy kunkin väittämän jälkeen muutamalta eri paikoissa janaa seisovalta osallistujalta perusteluja sille, miksi hän on kyseissä kohdassa janalla.
Tässä liuta ruoka-aiheiseen arvojanaharjoitukseen sopivia väittämiä, joista voit valita tarkasteluun muutamia:
- Ruoka / ruokavalioni on minulle tärkeä asia
- Mainokset saavat minut haluamaan ostaa ruokaa ja juomaa
- Löydän kaupasta usein niitä tuotteita, joita toivon
- Roskaruoia tekee minut onnelliseksi
- Tiedän, missä päin maailmaa tänään syömäni aamiainen on valmistettu
- Olen nähnyt filmin tai uutisjutun jonkun ruokatuotteen tekemisestä
- Meidän kotona syödään paljon kasvisruokaa
- Jokaisella on oikeus syödä ihan mitä huvittaa
- Ruuan pitäisi olla mahdollisimman halpaa
- Ympäristöystävällisiä ruokavalintoja on helppo tehdä
- Koulussa pitäisi olla vain yksi liharuokapäivä viikossa
- Voin itse täysin vaikuttaa siihen, mitä syön
- Olen valmis vähentämään lihan kulutustani
- Ruuan pitää olla jokaisella aterialla eettisesti ja ravitsemuksellisesti erinomaista
Harjoitus on osa Open ruokaoppaan terveystiedon sivua. Sivulta löydät lisätietoa sekä terveystiedon opetukseen soveltuvia tehtäviä kestävästä ruoan tuotannosta ja kulutuksesta. Oppaan on julkaissut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.
19) Rikotaan ruokamyyttejä – keskustelutehtävä
Kestävään ruokaa liittyvä keskustelu on täynnä syvään juurtuneita myyttejä. Käykää alla oleva väittämälista läpi. Opettaja lukee väittämät ääneen yhden kerrallaan ja oppilaat viittaavat, jos uskovat väittämän pitävän paikkansa. Jokaisen väittämän jälkeen käydään läpi, pitääkö se paikkansa vai ei ja mistä syystä. Oikeat vastaukset löytyvät täältä.
- Pakkaukset muodostavat merkittävän osan ruuan ympäristövaikutuksista
- Lähiruoka on aina ilmastoystävällistä
- Suomalaisen lehmän liha on ilmastoystävällistä
- Kuljetukset muodostavat merkittävän osan ruuan ympäristövaikutuksista
- Kuluttajien ruokahävikin vähentäminen on keskeinen ympäristöteko
- Tosimies ei saa kasvisruoasta riittävästä energiaa ja proteiinia
- Luomu on viherpiiperrystä
- Soija on pahis
Tehtävä on osa Open ruokaoppaan materiaaleja.
20) Kohti planetaarista ruokavaliota – tiedonhakutehtävä
Planetaarinen ruokavalio on kansainvälisen tutkijaryhmän vuonna 2019 Lancet-lehdessä julkaisema ehdotus globaaliksi ruokajärjestelmäksi, joka turvaisi terveellisen ruoan kaikille eli lähes 10 miljardille ihmiselle vuoteen 2050 mennessä. Lautaselleen tulisi sen mukaan valita ruokia, joista ei tule suurta ympäristökuormaa. Voidaan siis puhua myös ilmastoviisaasta ja kestävästä syömisestä.
Suosituksen mukaan kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja, tyydyttymätöntä rasvaa sisältäviä öljyjä tulisi syödä paljon, kalaa ja kanaa kohtuullisia määriä ja punaista lihaa, lisättyä sokeria ja puhdistettua viljaa vain vähän.
Tehtävä yläasteelle:
- Lue WWF:n artikkeli planetaarisesta terveydestä täältä.
- Kokoa taulukkoon perusteluita sille miksi:
- Planetaarinen ruokavalio on hyvä ympäristön näkökulmasta.
- Planetaarinen ruokavalio on hyvä ihmisten terveyden näkökulmasta.
- Lue sitten Yhteishyvä-lehden artikkeli planetaarisesta terveydestä täältä. Täydennä artikkelin avulla taulukkoosi perusteluita planetaarisen ruokavalion terveysvaikutuksista.
- Millä tavoin planetaarinen ruokavalio voi pienentää pitkäaikaissairauksien ja ennenaikaista kuoleman riskiä?
- Pohtikaa lopuksi yhdessä keskustellen miten planetaarinen ruokavalio vaikuttaa hyvinvointiin ja toimintakykyyn.
Tehtävä lukioon:
Opiskelijat vastaavat alla oleviin kysymyksiin esimerkiksi pareittain. Valmiita vastauksia kysymyksiin a) ja b) löydät tästä WWF:n artikkelista sekä tästä Yhteishyvä-lehden artikkelista. Vastauksia voi etsiä myös muualta netistä.
- On arvioitu, että planetaarisen ruokavaliosuosituksen noudattaminen vähentäisi suomalaisten ennenaikaista kuolleisuutta vuoteen 2030 mennessä neljänneksellä. Pohdi mitkä ovat planetaarisen ruokavalion hyödyt terveyden näkökulmasta.
- Planetaarisen ruokavalion noudattaminen hyödyttää myös ympäristöä. Mihin tämä perustuu?
- Planetaarisen ruokavalion noudattaminen turvaisi maapallolla riittävän ravinnon noin kymmeneen miljardiin ihmiseen kasvavalle väestölle vuoteen 2050 mennessä. Mihin tämä perustuu?
- Millä tavalla planetaarisen ruokavalion ruokavaliosuositus eroaa virallisista ravitsemussuosituksista?
Planetaarisen ruokavalion ohje grammoittain / päivä:
- VILJAT: 232 g riisiä, vehnää, maissia tms.
- TÄRKKELYSPITOISET JUUREKSET: 50 g perunaa tai maniokkia
- VIHANNEKSET: 300 g vapaavalintaisesti
- HEDELMÄT: 200 g vapaavalintaisesti
- MAITOTUOTTEET: 250 g täysmaitoa tms.
- PROTEIINIT:
- 14 g nautaa, lammasta tai porsasta
- 29 g siipikarjaa
- 13 g munia
- 28 g kalaa
- 75 g palkokasveja
- 50 g pähkinöitä
- RASVAT:
- 40 g tyydyttymättömiä rasvoja
- 12 g tyydyttyneitä rasvoja
- SOKERIT: 31 g vapaavalintaisesti
Tehtävät on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa yhdessä terveystiedon opettaja Anna Haapalaisen kanssa. Siinä on hyödynnetty seuraavia planetaarisesta ruokavaliosta kertovia artikkeleita: Planetaarinen ruokavalio edistää maapallon ja ihmisten hyvinvointia ja terveyttä (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2021) sekä Tällainen on planetaarinen ruokavalio – pienillä muutoksilla kohti viisaampia aterioita (Anna-lehti, 2023).
Vinkki! Vuoden 2024 ravitsemussuosituksiin voi tutustua lyhyesti esim. tämän Yle Tripletin uutisvideon sekä siihen liittyvien tehtävien avulla.
21) Proteiinit, rasvat ja hiilijalanjäljet – vertailutehtävä
Tehtävässä selvitetään proteiinipitoisten ruokien proteiini- ja rasvapitoisuuksia sekä hiilijalanjälkiä. Sitten ruokia järjestetään pitoisuuksien ja hiilijalanjäljen mukaan.
Tehtävässä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia proteiineja:
- Naudanlihapihvi, paistettu
- Jauheliha, sika-nauta, paistettu
- Broileri, koipi-reisi, nahaton, uunissa
- Kirjolohifilee, uunissa
- Kananmuna, keitetty
- Nyhtökaura, maustamaton, nude
- Soijarouhe, vaalea tai tumma, keitetty, suolaton
- Tofu, kova/kiinteä, soijavalmiste
- Linssi punainen, keitetty
ALUKSI: Tehkää arvaus siitä, mikä tuotteista sisältää eniten proteiinia ja rasvaa, ja minkä hiilijalanjälki on suurin. Entä pienin?
TEHTÄVÄ, osa 1. Proteiinit ja rasvat
Luokka jaetaan pienryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annetaan yksi ruoka. Pienryhmä selvittää Fineli-palvelusta:
- Kuinka monta grammaa proteiinia 100 gr tuotetta sisältää.
- Kuinka monta grammaa rasvaa 100 gr tuotetta sisältää.
- Kuinka monta grammaa tyydyttynyttä rasvaa 100 gr tuotetta sisältää.
Selvitetyt tiedot kirjoitetaan irrallisille lapuille. Esim. lappu 1) Nyhtökaura, x gr proteiinia, lappu 2) Nyhtökaura, x gr rasvaa ja lappu 3) Nyhtökaura, x gr tyydyttyneitä rasvoja.
Sitten luokka järjestää laput yhdessä jonoiksi siten, että selviää:
- Missä tuotteessa on eniten proteiinia ja missä vähiten? Kuinka paljon?
- Missä tuotteessa on eniten rasvoja ja missä vähiten? Kuinka paljon?
- Missä tuotteessa on eniten tyydyttyneitä rasvoja ja missä vähiten? Kuinka paljon?
Kirjoitetaan vastaukset taululle.
Huom! Proteiinilistassa tehtävän alussa on suorat linkit Fineli-palveluun.
TEHTÄVÄ, osa 2. Hiilijalanjälki
Tehtävän toisessa osassa tuotteet järjestetään hiilijalanjäljen mukaiseen järjestykseen. Missä on suurin ja missä pienin hiilijalanjälki?
Tuotteiden hiilijalanjälkien selvittäminen on selvästi haastavampaa kuin ravintosisällön selvittäminen, ja siksi summittaiset hiilijalanjäljet on kerrottu tässä alla. Hiilijalanjälkitiedot vaihtelevat lähteestä riippuen. Alla olevat luvut ovat suuntaa antavia keskiarvoja.
- Broileri, 4 kg CO2-ekv/kg
- Jauheliha, 6 kg CO2-ekv/kg
- Kananmuna, 1,7 kg CO2-ekv/kg
- Kirjolohifilee, 3,7 kg CO2-ekv/kg
- Linssit, 1 kg CO2-ekv/kg
- Naudanliha, 15 kg CO2-ekv/kg
- Nyhtökaura, 2,5 kg CO2-ekv/kg
- Soijarouhe, 1 kg CO2-ekv/kg
- Tofu, 1 kg CO2-ekv/kg
MAHDOLLISET LISÄTEHTÄVÄT
- Lasketaan mikä määrä ruoka-ainetta tyydyttää ihmisen päivittäisen proteiinintarpeen (n. 1 – 1,5 g / painokilo).
- Opettaja voi halutessaan ottaa työhön mukaan myös muita selvitettäviä ravintoaineita. Fineli-palvelusta löytyy tiedot myös tuotteiden energiamääristä, hiilihydraattimääristä sekä monista vitamiineista.
- Laitetaan erilaiset proteiinipitoiset elintarvikkeet proteiinipitoisuuksien mukaiseen järjestykseen esille ruokalaan. Tätä varten voidaan tehdä julisteet jokaisesta elintarvikkeesta tai hyödyntää esittelyssä tuotepakkauksia. Yhteistyötä voi tehdä esim. terveystiedon ja kotitalousopetuksen kanssa, jossa käsitellään samoja teemoja!
HUOMAA MYÖS: Proteiinien yhteydessä on tärkeä puhua aminohappokoostumuksista. Proteiineja tulisi saada päivän aikana useammasta ruoka-aineesta. Näin varmistetaan aminohappojen monipuolinen saanti. Tehtävässä käy selväksi, että kasviperäisistä tuotteista voi saada yhtä paljon tai jopa enemmän proteiinia ja energiaa kuin eläinperäisistä. Ainut ravinto-aine, jota vegaani ei saa ravinnosta on B12-vitamiini, jota vegaanin tulee syödä purkista.
Tehtävä on sovellettu Kestävä kehitys kemian opetuksessa -oppaan tehtävästä.
22) Miehet ja kasvisruoka – keskustelu- ja ideointitehtävä
Kasvispainotteisen ruokavalion terveys- ja ympäristövaikutukset tunnetaan laajasti. Ruokakeskustelussa elää kuitenkin sitkeänä näkemys siitä, että paljon lihaa syövä mies on miehekäs tai maskuliininen, ja kasvispainotteista ruokavaliota noudattava taas ei ole. Tehtävässä nostetaan kissa pöydälle ja pysähdytään hetkeksi pohtimaan aihetta.
- Virittäydytään aiheeseen katsomalla Burger Kingin hulvaton mainosvideo vuodelta 2006 (kesto 1 min.).
- Pohditaan sitten yhdessä seuraavia kysymyksiä:
- Mistä arvelette tämän ”Tosimies syö lihaa”-kulttuurin juontavan juurensa?
- Näkyykö tämä ilmiö koulussa? Miten?
- Miten tätä länsimaisen kulttuurin ilmiötä voisi haastaa?
- Miettikää lopuksi pienryhmissä millaisilla sanoilla ja mainoslauseilla ruokaa myydään eri kohderyhmille. Keksikää mainoslauseita miehille suunnatun kasvisruuan mainontaan. Äijäsalaatti tai Korston kurkku eivät ehkä ole kovin hyviä ehdotuksia, mutta keksikää itse parempia!
Harjoitus muokattu Open ruokaoppaan terveystiedon sivun tehtävistä. Sivulta löydät lisätietoa sekä terveystiedon opetukseen soveltuvia tehtäviä kestävästä ruoan tuotannosta ja kulutuksesta. Oppaan on julkaissut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistämässä
23) Mikä tasa-arvo? – video- ja keskustelutehtävä
Katso video (Mikä tasa-arvo?, kesto 5 min.) ja tee aiheeseen liittyvät tehtävät.
a) Tyttöjen ja naisten ongelmia. Mitkä seuraavista mainitaan videolla mahdollisiksi naisten ja tyttöjen ongelmiksi?
- liian varhaiset raskaudet
- ulkonäköpaineet
- ympärileikkaukset
- iso vastuu kotitöistä
- kuukautiset
- ihmiskauppa
- pakkoavioliitto
- pojat
Keksitkö lisää tytöille ja naisille tyypillisiä ongelmia?
b) Kaikki hyötyvät tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta
- Lue suomennettu ote The Guardianissa vuonna 2020 ilmestyneestä kolumnista.
- Poimi siitä positiivisia asioita, joita miehille ja pojille on tutkimusten mukaan seurannut sukupuolten tasa-arvon edistymisestä.
- Keksi itse lisää mahdollisia hyviä seurauksia, jotka voisivat koskea poikia, miehiä ja muunsukupuolisia.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa ja se on osa Mikä tasa-arvo? -tehtäväpakettia, josta löydät teemasta lisää tehtäviä.
24) Lukutaito ja terveys – tiedonhakutehtävä
- Lue 10 faktaa lukutaidosta maailmalla -koosteen Fakta 4: Koulutus lisää tasa-arvoa.
- Perustele lukemasi perusteella miksi lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Entä miksi erityisesti naisten koulutuksen edistäminen on tärkeää myös lasten terveyden edistämisen kannalta?
10 faktaa lukutaidosta maailmalla -materiaalin on toteuttanut Lukukeskus. Materiaalin lopusta löytyy siihen liittyviä tehtäviä eri luokka-asteille.
Tehtävä on tehty Lukukeskuksen materiaalin pohjalta Toivoa ja toimintaa -hankkeessa yhteistyössä terveystiedon opettaja Anna Haapalaisen kanssa.
25) Aamuni esteet – eläytymis- ja keskustelutehtävä
Harjoituksessa käydään läpi esteettömyyden ja saavutettavuuden käsitteitä ja analysoidaan oman aamun kulkua niiden valossa. Tavoitteena on myös eläytyä eri tavoin vammaisten ihmisten elämään.
Tavoitteet: 1) Tunnistaa, miten vammaisten syrjintä voi näyttäytyä ihan tavallisessa arkielämässä, 2) Ymmärtää, mitä tarkoittavat termit esteettömyys ja saavutettavuus ja 3) Hahmottaa, mitkä seikat edistävät esteettömyyttä ja saavutettavuutta
Kesto: 15–25 min
Ryhmäkoko: Sopii eri kokoisille ryhmille. Työskennellään itsenäisesti, pareittain ja koko ryhmän kesken.
Tarvikkeet: Erivärisiä liimalappuja, kyniä.
ESTEETTÖMYYS tarkoittaa sitä, että pystyy fyysisessä maailmassa liikkumaan vaivattomasti. Esteettömyyteen vaikuttavat esimerkiksi rakennusten kynnykset, portaat, ovien leveys sekä se, pääseekö ulkoa sisälle luiskaa pitkin.
SAAVUTETTAVUUS tarkoittaa sitä, että erilaiset henkilöt pystyvät käyttämään nettisivuja, somea ja muita digitaalisia alustoja. Saavutettavuutta voi lisätä esim. lisäämällä tekstityksen videoihin ja ns. alt-tekstin eli vaihtoehtoisen tekstin kuviin.
Tehtävän kulku: Käykää ensin läpi, mitä tarkoittavat termit esteettömyys ja saavutettavuus (ks. laatikot yllä).
Pyydä oppilaita sulkemaan silmät ja palauttamaan mieleensä se hetki, kun he tänä aamuna heräsivät. Kerro, että luet seuraavaksi ääneen muutamia kysymyksiä. Jokainen oppilas voi silmät suljettuina itsekseen miettiä näiden kysymysten kautta omaa aamuaan.
- Mitä teit ensimmäisenä herättyäsi?
- Olitko aamulla puhelimella? Mitä teit: selasitko somea, luitko uutisia, snäppäsitkö kaverille, pelasitko jotain?
- Miten kuljit kouluun? Jouduitko matkallasi laskeutumaan tai kiipeämään portaita? Ylititkö monta risteystä? Oliko risteyksissä liikennevalot?
- Näitkö matkallasi pyörätuolia tai muuta apuvälinettä käyttävän henkilön? Jos näit, luuletko että hän pääsi kulkemaan vaivattomasti?
Pyydä oppilaita seuraavaksi avaamaan silmät. Taululle toiseen päähän kirjoitetaan ”Esteettömyys” ja toiseen päähän ”Saavutettavuus”. Ohjeista oppilaita keskustelemaan pareittain:
- Millaisissa tilanteissa aamussasi esteettömyys ei toteutunut? Kirjoittakaa vastauksia punaisille post it-lapuille. Kiinnittäkää laput taululle ”esteettömyys” -otsikon alle.
- Millaisissa tilanteissa aamussasi saavutettavuus ei toteutunut? Kirjoittakaa vastauksia keltaisille post it -lapuille. Kiinnittäkää laput taululle ”saavutettavuus” -otsikon alle.
Ohjeista oppilaita pohtimaan esimerkiksi, millaisissa tilanteissa seuraava henkilö olisi voinut kokea haasteita:
- liikuntavammainen
- näkövammainen
- kuulovammainen
Pyydä oppilaita keskustelemaan seuraavaksi, mitä pitäisi tehdä toisin, jotta näitä esteitä ei muodostuisi? (esimerkiksi kaupunkiympäristössä tai somessa). Kirjoittakaa vastauksia sinisille post it -lapuille ja kiinnittäkää laput taululle sen ongelman kohdalle, johon ratkaisu pureutuu.
Lue lopuksi ääneen esteet, joita taululle on liimattu ja tiivistä samalla lyhyesti, mitä esteettömyydellä ja saavutettavuudella tarkoitetaan. Keskustelkaa:
- Toistuiko jokin este useammin kuin toinen? Miksi?
- Millaisia ratkaisuja oppilaat keksivät havaitsemiinsa ongelmiin?
- Miltä tehtävän tekeminen tuntui?
Ratkaisuista keskusteltaessa oppilaita voi muistuttaa, että on ymmärrettävää, että (varsinkin vammattomana) voi olla hankalaa ja jopa mahdotonta tietää, mitä kaikkia asioita pitäisi käytännön tasolla huomioida vaikkapa esteettömässä rakentamisessa. Siksi olisikin tärkeää, että erityisjärjestelyjä tarvitsevia vammaisia kuunnella rakentamisessa ja suunnittelussa.
On hyvä nostaa keskustelussa esiin myös, että esteettömyys ja saavutettavuus hyödyttävät kaikkia, niin vammaisia kuin vammattomiakin. Mitä esimerkkejä oppilaille tulee mieleen? Millaisissa tilanteissa on itse hyötynyt esteettömyydestä / saavutettavuudesta?
- Esim. tekstitykset videossa mahdollistavat videon katselun julkisessa tilassa, jos ei ole kuulokkeita mukana.
- Kuka tahansa saattaa vammautua tapaturmaisesti. Esteettömät sisäänkäynnit ovat hyödyllisiä, jos vaikkapa nilkka murtuu.
- Esteettömyys hyödyttää myös esimerkiksi vanhuksia ja lastenrattaiden kanssa kulkevia henkilöitä.
Tehtävän on toteuttanut Taksvärkki ry. Tehtävän ohjeistus on saatavissa erilaisissa muodoissa: Aamuni esteet, ohjeet (pdf-tiedosto), Aamuni esteet, ohjeet (Word-tiedosto), Aamuni esteet, selkokielinen pdf-tiedosto, Aamuni esteet, selkokielinen Word-tiedosto. Muita Taksvärkin opetusmateriaaleja löydät täältä:
26) Vähemmistöjen kiusaaminen on kasvussa – videotehtävä
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistönuorten kiusaaminen on THL:n kouluterveyskyselyn mukaan noussut tällä vuosikymmenellä. Jyväskylässä nuoret kertoivat uutisluokalle syrjintäkokemuksistaan.
Katso Yle Tripletistä tämä lyhyt uutisvideo (kesto 2 min.) ja tee tehtävät:
- MÄÄRITTELE: Mitä tarkoittaa homofobia?
- KATSO VIDEO JA OTA KANTAA: Miksi kouluissa on tärkeä puhua seksuaalivähemmistöistä Setan edustajan mukaan? Puhutaanko aiheesta mielestäsi tarpeeksi opetuksessa?
- MUISTELE JA POHDI: Oletko itse kuullut sanaa ”homo” käytettävän haukkumasanana? Miksi sitä käytetään nimittelyyn ja miksi niin ei pitäisi tehdä?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
Tunne- ja vuorovaikustaitoja kehittämässä
27) Ympäristötunteiden käsitekartta – tunnetaitotehtävä
Harjoituksessa laaditaan tunnesanojen listan avulla mind map (käsitekartta) omista ilmastotunteista (tai laajemmin maailman tilaan tai kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvistä tunteista).
Tarvitset harjoitukseen avuksi tunnesanojen listan. Voit ladata aikuisille sopivan tunnesanojen listan täältä (A4) tai täältä (A5) ja nuorille suunnatun listan täältä (A4) tai täältä (A5). Avaa sopiva tunnesanalista omaan välilehteen tai tulosta se.
Sitten voit aloittaa käsitekartan tekemisen tyhjälle paperille.
Kirjoita ensi paperin keskelle “Maailman tila ja tunteeni”. Poimi sitten listasta (tai keksi itse) sanoja, jotka kuvaavat sinun tunteitasi maailman tilaan liittyen ja kirjoita niitä käsitekarttaan.
- sanoja voi kirjoittaa isolla tai pienellä, jos haluaa sillä tavoin kuvata yksittäisten tunteiden voimakkuutta
- sanoja voi yhdistää toisiinsa viivoilla, katkoviivoilla tai nuolilla
- käsitekarttaan voi halutessaan lisätä myös kuvia tai muita graafisia elementtejä
- voit halutessasi myös kirjoittaa tunnesanojen yhteyteen tilanteita, joissa kyseinen tunne usein herää
Aikaa käsitekartan tekemiseen kannattaa varata noin 20 min.
HUOM! Kuten kaikissa tunneharjoituksissa, kannattaa kasvattajan kokeilla tätä harjoitusta ensin itsekseen tai kollegan kanssa yhdessä ja pohtia omia harjoituksen herättämiä tunteitaan.
Harjoitus on toteutettu Toivoa ja toimintaa -hankkeessa yhteistyössä Panu Pihkalan kanssa. Lisää kestävään kehitykseen ja tunteisiin liittyviä tehtäviä löydät Tunnetehtäviä -sivulta.
28) Keke-ajatusten selkeyttäminen – tunnetaitotehtävä
Kestävä kehitys ja siihen liittyvät ajatukset, tunteet, tiedot ja mielipiteet muodostavat melkoisen sykkyrän monien ihmisten mielissä. Tämä kaksiosainen ja nopeasti toteutettava tehtävä auttaa ajatusten selkeyttämisessä.
Tarvikkeet: Tehtävää varten tarvitaan jokaiselle osallistujalle tyhjä paperi sekä kynä. Irtopaperin sijaan tehtävän voi tehdä myös vihkoon, jos sellainen on käytössä.
a) Ränttääminen. Pohdi, mitä kestävä kehitys merkitsee sinulle. Millaisia tietoja, tunteita ja kokemuksia sinulla on siihen liittyen? Kirjoita paperille sanoja ja lauseita, tai piirrä kolmen minuutin ajan. Yritä saada paperi mahdollisimman täyteen hajanaisiakin asioita, ajatuksia, tunteita ja kokemuksia!
b) Prosessikirjoitusharjoitus ajatusten jäsentämiseksi: Kirjoita alla olevat lauseen alut omaan paperiisi yksi kerrallaan, ja jatka sitten lausetta haluamallasi tavalla. Jokaisen aloituksen jatkamiseen on aikaa yksi minuutti. Syntyvä teksti on itseäsi varten. Nyt ei tarvitse välittää oikeinkirjoituksesta tai pilkkusäännöistä!
- Kestävä kehitys näkyy arjessani…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, tunnen…
- Merkittävin kestävään kehitykseen liittyvä kokemukseni on, kun…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, toivon että tulevaisuudessa…
c) Purku yksin. Lue läpi tekstit, joita kirjoitit prosessikirjoitusharjoituksessa. Alleviivaa n. kolme itsellesi merkityksellisintä sanaa tai asiaa.
d) Purku ryhmässä. Tehtävän voi purkaa esimerkiksi niin, että jokainen valitsee yhden alleviivaamansa sanan ja kertoo sen muulle ryhmälle. Toinen hyvä purkutapa on se, että jokainen kirjoittaa valitsemansa kolme sanaa sanapilveen (esim. AnswerGarden). Lopuksi keskustellaan sanapilven herättämistä ajatuksista.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Lisää kestävään kehitykseen liittyviä tunnetaitotehtäviä löydät täältä.
29) Vihapuhetta vastaan – pohdintatehtävät
a) Virittäytyminen: Virittäytykää aiheeseen katsomalla poliisin video (1 min.).
b) Mielipidejana vihapuheesta: Tehtävän tarkoituksena on, että ohjaaja saa mahdollisuuden tutustua siihen, millainen tietämys ryhmällä on aiheesta ja ryhmä saa kosketuksen vihapuheteemaan.
Kerro osallistujille, että tilan poikki kulkee kuvitteellinen jana. Kerro, että tulet lukemaan heille vihapuheeseen liittyviä väitteitä ja kysymyksiä yksi kerrallaan.
Pyydä osallistujia asettumaan janalle sen mukaan, mitä mieltä he ovat väittämistä ja kysymyksistä: janan yhdessä päässä he ovat samaa, toisessa eri mieltä. Keskelle voi jäädä, jollei osaa tai halua sanoa, mitä mieltä on. Kukin valitsee janalta sellaisen kohdan, joka parhaiten kuvaa omaa kantaa asiaan. Muistuta osallistujille, ettei oikeita tai vääriä vastauksia ole. Kyse on henkilökohtaisesta kokemuksesta ja mielipiteestä.
Voit pyytää väittämien kohdalla kommentteja eri kohdista janaa, joko ääripäistä tai keskeltä.
Esimerkkiväittämiä:
- Tiedän, mitä vihapuhe on.
- Osaan kertoa esimerkin vihapuheesta.
- Vihapuhe on tällä hetkellä iso ongelma Suomessa.
- Tiedän, mitä sananvapaus tarkoittaa.
- Osaan mainita jonkin ihmisoikeuden.
- Olen todistanut vihapuhetta julkisella paikalla.
- Olen todistanut vihapuhetta netissä.
- Olen ilmiantanut törkeitä kommentteja nettisivuston ylläpidolle.
- Olen puuttunut vihapuhetilanteeseen julkisella paikalla.
- Vihapuheeseen pitäisi puuttua tiukemmin.
- Vihapuhe rajoittaa sananvapautta.
- Koulussamme esiintyy vihapuhetta.
c) Vihapuheen vastustamisen timantti: Tehtävän tarkoituksena on pohtia erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja vihapuheeseen.
- Jaa opiskelijat ryhmiin. Jaa jokaiselle ryhmälle tulostetut Aktiivisen kansalaisen timantti -kortit, jotka on leikattu irti tehtäväpohjasta. Korteissa on erilaisia kansalaisvaikuttamisen tapoja. Ne löytyvät täältä (liite 2, s. 11).
- Pyydä ryhmiä miettimään, miten korteissa mainittu keino voisi torjua vihapuhetta ja mitkä keinoista voisivat olla toimivia.
- Ohjeista järjestämään kortit keinon toimivuuden mukaan timantin muotoon, niin että paras keino on ylimmäisenä timantissa ja heikoin keino alimmaisena. Pyydä ryhmiä perustelemaan valintansa:
- Miksi keino on paras?
- Miten keinolla torjutaan vihapuhetta?
Tehtävät on poimittu Plan Suomen julkaisemasta Vihapuheesta dialogiin -koulutusmateriaalista. Lisää Planin opetusmateriaaleja löydät täältä.
Vinkki! Vihapuheesta dialogiin -koulutusmateriaalissa on lukuisia hyviä tehtäviä teemasta. Esimerkki Vihapuhepuu sekä Empatiakartta -harjoitusten avulla teemaan päästään vielä syvemmälle.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Terveystiedon monet mahdollisuudet kestävän kehityksen opetuksessa -artikkeli. Artikkeli on julkaistu LIITO ry:n lehdessä vuonna 2022 sekä Toivoa ja toimintaa -sivustolla.
- LIITO-lehden teemanumeron 2/2024 teemana on kestävä tulevaisuus. Verkkolehti on luettavissa maksutta täällä.
- Seksuaalioikeudet ja kestävä kehitys – sivu. Väestöliiton tietosivu sekä Poikien puhelimen video aiheesta.
- Agenda 2030 -toimintakortit sisältävät kolme korttia kuhunkin tavoitteeseen liittyen. Ne esittelevät tavoitteen pähkinänkuoressa, sekä tarjoavat kaksi valmista tehtävää, joiden pohjalta voidaan rakentaa pistetyöskentelyrata. Tulostettavat kortit on julkaissut Otavia.
- Nuorten Tiedeakatemian teemapäivävideot. Nuorten Tiedeakatemia toteutti vuosina 2022-2024 neliosaisen vuosittaisiin kalenteripäiviin sidotun videosarjan, jonka osat tarjoavat runsaasti keskusteltavaa oppitunneille. Videoiden aiheina on mm. Minna Canthin ja tasa-arvon päivä sekä maailman mielenterveyspäivä.
- Open ilmasto-oppaan Ilmastonmuutos terveystiedon opetuksessa -sivu. Sivu sisältää paljon tietoa sekä tehtäviä aiheen käsittelyyn.
- Open ruokaoppaan Vastuullinen ruoka terveystiedon opetuksessa -sivu. Sivu sisältää paljon tietoa sekä tehtäviä aiheen käsittelyyn.
- Punaisen Ristin Riskien keskellä -oppimateriaali maailmassa vaikuttavista riskeistä ja niihin varautumisesta.
- Lukema-verkoston Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen materiaaleja lukiokäyttöön (mukana myös terveystieto)
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn uusimpia käsityön opetukseen soveltuvia materiaaleja. Tutustu muihin materiaaleihin MAPPAssa.
