Terveystiedon monet mahdollisuudet kestävän kehityksen opetuksessa

Ruokavalinnat, liikkumisen tavat sekä tunteiden käsittely ovat esimerkkejä niistä tavallisista arjen asioista, jotka tarjoavat hedelmällisiä mahdollisuuksia kestävän kehityksen teemojen käsittelyyn terveystiedon opetuksessa. Niissä riittää pohdittavaa, sillä yhteiskuntamme monet ristiriitaiset tavoitteet ja elämäntapamme tarvitsevat kokonaisvaltaista ajattelua muutoksesta.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n LIITO-lehden numerossa 3/2022. Jutun pdf-version voit lukea täältä.

 Kohtaamme arjessamme monenlaisia ristiriitatilanteita kestävän kehityksen kysymyksiin liittyen. Niitä kannattaa ratkoa myös terveystiedon oppitunnilla. Kuva: Unsplash.

Terveyskysymykset ovat keskeisiä kestävän kehityksen tavoitteissa

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kehitystä, joka tyydyttää ihmisten nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävää kehitystä tarkastellaan nykyään yleensä maailmanlaajuisen kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n kautta. Sen avulla YK:n jäsenvaltioissa edistetään vuoteen 2030 mennessä kehityksen perusedellytyksiä. Pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys sekä turvata ihmisten terveys ja hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. 

Agendan tavoitteet linkittyvät toisiinsa monin tavoin. Terveyteen liittyy erityisesti tavoite 3, jonka päämääränä on vähentää sairauksien määrää, parantaa terveydenhuoltoa ja taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille ihmisille. Myös nälän torjumiseen, puhtaaseen veteen, ilmastotekoihin ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvät tavoitteet linkittyvät terveyskysymyksiin monella tavalla. Samalla ne tuovat terveystiedon opettajalle monia mahdollisuuksia yhdistää terveyden, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen kysymyksiä opetuksessaan yksilötasolta globaaliin mittakaavan asti.

Kaikilla on oikeus hyvään elämään ja tulevaisuuteen, mutta hyvinvointi lisääntyy eri maissa vain, jos kestävyysongelmia selvitetään ja ratkaistaan niin ihmisten, ympäristön kuin eläintenkin näkökulmasta. Tavoitteiden saavuttaminen vaatiikin ponnisteluja kaikilta mailta. 

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on hyvässä asemassa, mitä tulee köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon. Suurimmat haasteemme liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, kulutus -ja tuotantotapojen kestävöittämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Näissä meillä on vielä paljon tekemistä.

Pohdittavaa:
– Millä kaikilla tavoilla kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät arkeemme ja terveyteen?
– Mitkä opetussisällöt voit linkittää kestävän kehityksen tavoitteisiin pintaraapaisuna tai syvemmin?

Vastuullinen ruoka on usein myös terveellistä

Ruoka on aihe, jonka käsittely on erityisen hedelmällistä, kun puhutaan terveyden, ruokaturvan ja kestävän kehityksen edistämisestä. Länsimaissa terveellinen ruoka on lähes kaikkien saatavilla, mutta silti moni syö epäterveellisesti. Usein ajattelemme ruokaturvan koostuvan pelkästään riittävästä ravinnon määrästä, mutta Suomessakaan ruokaturva ei nykyisellään täysin toteudu. Tämä johtuu mm. siitä, että ruoantuotannollamme on isoja ympäristövaikutuksista ja siitä, että ylipainoisuus on alkanut muodostua ongelmaksi. 

Kestävän ja terveellisen ruoan näkökulmasta erityishuomio kannattaa kohdentaa lihaan. Huomattavan suuri osa suomalaisista syö nykyään punaista lihaa yli terveyssuositusten ja lisäksi syömme liikaa suolaa ja kovia rasvoja. Vain harva syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. 

Julkisessa keskustelussa ja mainonnassa nousee jatkuvasti esiin monia harhaanjohtavia ruokaan ja sen ympäristövaikutuksiin liittyviä myyttejä. Edelleen puhutaan paljon pakkausten ja kuljetusten hiilijalanjäljistä, lähiruoasta ja kotitalouksien ruokahävikistä. Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy tuotantovaiheessa maatilalla ja siksi on tärkeää keskittyä vähentämään juuri siellä syntyviä päästöjä. 

Lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden tuotannon ilmastovaikutukset sekä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin ovat erityisen suuret. Siksi niiden korvaaminen edes osittain monipuolisilla kasvisperäisillä raaka-aineilla pienentää syömisen ympäristövaikutuksia ratkaisevasti enemmän kuin keskittyminen pakkauksiin, kuljetuksiin tai hävikkiin. 

Usein ravitsemusta tarkastellaan pääosin yksilöiden terveyden näkökulmasta. Vuoden 2019 alussa julkaistiin kansainvälisen EAT-Lancet komission toteuttama tieteellinen arviointi siitä, millainen on terveellinen ja kestävä ruokavalio, joka takaisi terveellisen ruokavalion maapallon kasvavalle väestölle, hillitsisi ilmastonmuutosta ja turvaisi luonnon monimuotoisuuden. 

WWF on tehnyt raportin pohjalta suomalaiset kestävän ruokavalion suositukset. Niiden mukaan kestävään ruokavalioon kuuluu pääasiassa kasviksia, ja lisäksi kotimaista kestävästi pyydettyä kalaa, korkeintaan lasi maitoa tai muutama siivu juustoa päivässä, broileria muutaman kerran viikossa, punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa ja korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa (tai 22, jos et syö lainkaan broileria).

Pohdittavaa:
– Millaisia muutoksia voisit tehdä omaan ruokavalioosi, jotta se olisi sekä terveellisempi että kestävämpi?
– Vaikuttavatko ruokaan liittyvät myytit omaan ajatteluusi tai opetukseesi? Miten?
– Uskallatko käsitellä oppitunnilla myös haastavia keskusteluja ja monenlaisia tunteita herättäviä teemoja?

Hyötyliikunnalla vältetään liikenteen ilmastopäästöjä

Liikenne on merkittävä kestävän kehityksen haaste erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta, sillä se on yksi suurimmista ilmastopäästöjen aiheuttajista. Bensaa tai dieseliä käyttävän autoilun päästöt kilometriä kohden ovat lentämisen jälkeen suurimmat. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi autoilu aiheuttaa hiukkaspäästöjä, ruuhkia ja meluhaittoja.

Tavallisimpien liikuntaharrastusten luonnonvarojen kulutuksesta suurimman osan aiheuttaa matkustaminen harrastuspaikkaan, jos sinne ajetaan autolla. Jos siis haluaa pitää harrastustensa luonnonvarojen kulutuksen alhaisena, kannattaa niihin kulkea jalan, pyörällä tai julkisilla. Itse harrastuksen vaikutukset ovat merkittäviä esimerkiksi silloin, kun harrastukseen tarvitaan paljon jäähdytettyä tai lämmitettyä tilaa. Kuntosalilla tai uimahallissa käynti kuluttaa luonnonvaroja moninkertaisesti verrattuna ulkona lenkkeilyyn. 

Pyöräily ja kävely ovat lyhyillä matkoilla erinomaisia keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseen, sillä niistä ei synny päästöjä käytännössä lainkaan. Samalla ilmastoystävälliset liikkumisen tavat edistävät ihmisten terveyttä. Kävelemisen lisäksi myös pyöräily on mahdollista talvella Suomessakin. Ilmastonmuutoksen myötä lumipeitteinen aika vähenee entisestään. Nykyäänkin talvipyöräily on oivallinen liikkumismuoto, kun on tutustunut oikeanlaisen vaatetuksen nikseihin ja osaa ottaa sääolosuhteet ajamisessa huomioon. 

Jos autoilu on välttämätöntä, voidaan liikenteen päästöjä vähentää siirtymällä käyttämään joukkoliikennevälineitä, kimppakyytejä sekä taloudellisen ajamisen keinoja. 

Pohdittavaa:
– Mitkä asiat estävät ja mitkä taas kannustavat sinua liikkumaan kävellen tai polkupyörällä?
– Miten voisit lisätä hyötyliikunnan määrää arjessasi?

Tunnetaidot auttavat jaksamaan kestävän kehityksen haasteiden maailmassa

Kestävän kehityksen haasteet aiheuttavat meissä monenlaisia tunteita, joita voidaan kutsua ympäristötunteiksi. Tunnetaitojen kehittäminen onkin hyvinvointimme kannalta merkittävä asia kestävän kehityksen haasteiden maailmassa. Koska tunnetaidot kuuluvat terveystiedon opetussisältöihin, on terveystiedon tunti oiva paikka harjoitella myös ympäristötunteiden tunnistamista, sanoittamista, sietämistä, säätelyä ja ilmaisemista.

Tunteiden käsittely on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille. Pitkäkestoiset, haastavat tunteet tai voimakkaiden tunteiden tukahduttaminen lisäävät riskiä sairastua fyysisestikin ja vaikeuttavat mm. oppimista. Tunteiden käsittely ja sanoittaminen auttavat hallitsemaan tunteita: näin esimerkiksi ahdistus ei lamauta asioiden puolesta toimimista, eikä pääse vaikuttamaan liikaa hyvinvointiimme. Tunteiden käsittelyn sivutuotteena herää usein halu toimia itselle tärkeiden asioiden puolesta.

Ympäristötunteiden käsittelyssä auttavat samat konstit kuin tunnetaitojen harjoittelussa yleensäkin. Niiden erityispiirre on se, että kestävän tulevaisuuden puolesta toimiminen ja vaikuttaminen on usein tärkeä osa tunteiden käsittelyä. Myös vaikuttamista täytyy harjoitella siinä missäkin muitakin taitoja ja koulussa tähän on monenlaisia mahdollisuuksia. 

Pohdittavaa:
– Millaisia tunteita kestävän kehityksen haasteet aiheuttavat sinussa? Onko niitä helppoa vai vaikeaa tunnistaa?
– Miten tuet oppilaita ympäristötunteiden käsittelyssä ja vaikuttamistaitojen harjoittelussa?

Teksti: Pinja Sipari, ympäristökasvatuksen asiantuntija, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry

Kirjoituksessa on hyödynnetty seuraavia kirjoittajan sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton tuottamia materiaaleja: toivoajatoimintaa.fi, openruokaopas.fi/terveystieto/, openruokaopas.fi/myytit/ & openilmasto-opas.fi/terveystieto/


Lisää blogissa

Toivoa ja toimintaa NUORI24 -messuilla

NUORI2024 – valtakunnalliset nuorisotyön päivät järjestetään Tampere-talolla 24.-25.4.2024. Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hanke on mukana messuilla! ...

Agenda 2030 -tavoitteet selkokielellä

Agenda 2030 -toimintaohjelman alatavoitteet sisältävät paljon kiinnostavaa lisätietoa kestävästä kehityksestä. Toisinaan tavoitetekstit ovat kuitenkin vaikealukuisia. Ne sisältävät vaikeita asioita ja ...