Biologian opetus on tärkeä osa kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tältä sivulta saat ideoita ja valmiita tehtäviä, joiden avulla voit käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa helposti ja monipuolisesti. Sivulle on koottu useiden eri tahojen parhaita tehtäviä kestävän kehityksen opetukseen biologian näkökulmasta.
Vinkki! Voit tutustua materiaaliin vaikka lenkillä tai kotitöitä tehdessä tämän videoluennon avulla (kesto n. 1h). Muiden oppiaineiden tehtäväpaketteihin voit tutustua täällä.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
Miten huomioida kestävä kehitys biologian opetuksessa?
PERUSKOULUN VALTAKUNNALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAAN biologian opetuksen tehtävänä on mm. auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien toimintaa.
Opetus kehittää oppilaiden ympäristötietoisuutta ja halua vaalia luonnon monimuotoisuutta. Oppilaat saavat valmiuksia vaikuttaa ja osallistua oman lähiympäristönsä kehittämiseen ja sen säilymiseen elinvoimaisena. Oppilaita ohjataan kestävään elämäntapaan ja globaalin vastuun ymmärtämiseen.
Kestävää kehitystä edistäviä sisältöjä peruskoulun biologian opetuksessa:
- S2: Vastuullinen luonnossa liikkuminen, metsän ja muiden ekosysteemien tutkiminen, lähiympäristön muutokset ja ihmisen toiminnan vaikutus niihin
- S3: suomalaisen metsäekosysteemin rakenne ja toiminta sekä ihmisen toiminnan vaikutukset niissä, perustiedot muunlaisista ekosysteemeistä, lajien ekologia. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.
- S6: luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävään käyttö ja muutokset lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.
LUKION VALTAKUNNALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAAN yksi biologian opetuksen tavoitteista on, että opiskelija ymmärtää eliökunnan monimuotoisuuden säilyttämisen merkityksen, tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden sekä rohkaistuu toimimaan myönteisten ratkaisujen puolesta.
Biologian opetus kehittää opiskelijan ympäristöosaamista ja halua vaalia luonnon monimuotoisuutta. Siinä korostuu ymmärrys luonnon ainutlaatuisuudesta ja itseisarvosta. Opetuksessa käsitellään biologisten sovellusten ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Opetus auttaa opiskelijaa tekemään kestäviä valintoja arkielämässä sekä soveltamaan biologista tietoa eettisyyttä vaativissa pohdinnoissa. Opetus lisää opiskelijan ymmärrystä monimuotoisen, puhtaan ja terveellisen ympäristön merkityksestä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille sekä ohjaa opiskelijaa kestävään elämäntapaan ja globaalin vastuun ottamiseen aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä.
Joitakin kestävää kehitystä edistäviä sisältöjä lukio-opetuksessa:
- BI2: ekosysteemien rakenne ja dynaamisuus, hiilen, typen ja fosforin kierto sekä energian virtaus ekosysteemissä, luonnon monimuotoisuus ja sen merkitys
- BI3: Ihmisen aiheuttamat ekosysteemien muutokset ja ympäristöongelmien ratkaisukeinoja, ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin, happamoituminen, rehevöityminen, vierasaineiden vaikutukset ravintoketjuissa, ihmisen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemipalveluiden merkitys ja ekologisesti kestävä kehitys, toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi ja ympäristön tilaan vaikuttaminen
- BI6: Biotekniikan keskeiset sovellukset ja niiden merkitys ympäristönsuojelussa sekä perinteisessä ja geenitekniikkaan perustuvassa kasvi- ja eläinjalostuksessa
KATSO VIDEO! Biologian opettaja Laura Okkonen kertoo videolla (12 min.) ajatuksiaan ja jakaa käytännön vinkkejä siitä, miten kestävää kehitystä voi käsitellä biologian tunnilla. Lajitehtävään, josta Laura puhuu videolla voit tutustua tästä.
Agenda 2030 -toimintaohjelma biologian opetuksessa
Monet Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteet liittyvät kiinteästi biologian sisältöihin. Biologian näkökulmasta keskeisimpiä Agenda-tavoitteita ovat:
- Tavoite 2: Ei nälkää
- Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
- Tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio
- Tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
- Tavoite 12: Vastuullista kuluttamista
- Tavoite 13: Ilmastotekoja
- Tavoite 14: Vedenalainen elämä
- Tavoite 15: Maanpäällinen elämä
Tälle sivulle on koottu useiden eri tahojen tekemiä maksuttomia tehtäviä biologian opetuksen eri teemoista. Yllä olevia linkkejä klikkaamalla pääset lisäksi Agenda-tavoitteiden omille sivuille, joilla voit syventää osaamistasi ja ottaa käyttöön näihin tavoitteisiin liittyviä tehtäviä ja muita materiaaleja.
Kestävä kehitys ylioppilaskirjoituksissa
Kestävän kehityksen teemoja käsitellään aina biologian ylioppilaskirjoitusten tehtävissä. Alle on koottu joitakin aihetta sivuavia tehtäviä vuosien varrelta.
- Kevät 2024: Evoluution ja luonnonvalinta saarilla (4), Laivaliikenteen ympäristövaikutukset (5), Rupiliskon ekologia ja levinneisyys (10)
- Syksy 2023: Maankäytön ympäristövaikutukset (5), Hyönteiset (9)
- Kevät 2023: Kasvisokeus (3), Syöksyhampaattomat norsut (5), Mikromuovi vesistöissä (7), Joukkosukupuutot (9)
- Syksy 2022: Ekologinen tehokkuus ja hiilijalanjälki (10)
- Kevät 2022: Kestävän kehityksen tasot (4), Verkkokalastus ja kalapopulaatiot (6), Metsän sukkessio (9)
Miten tätä materiaalia käytetään?
Kestävä kehitys on liian iso aihe käsiteltäväksi yhdellä oppitunnilla. Sen sijaan aihetta kannattaa sivuta opetuksessa säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin.
Tälle sivulle on koottu eri tahojen tekemiä valmiita tehtäviä, joiden avulla kestävän kehityksen teemat on helppo tuoda osaksi biologian opetusta. Osa sivulle kootuista tehtävistä ja muista materiaaleista soveltuu paremmin yläkouluun, osa lukioon. Monia materiaaleja voi hyvin hyödyntää molemmilla kouluasteilla.
Materiaalin toteutukseen on osallistunut useita järjestöjä ja muita tahoja, joiden tuottamia materiaaleja on hyödynnetty sivun tehtävissä. Tehtävien tekijät on kerrottu jokaisen tehtävän alla olevassa harmaassa laatikossa. Esim. järjestöt toteuttavat usein valmiita oppituntisuunnitelmia, ja monet tämänkin sivun tehtävistä ovat osa jotakin laajempaa kokonaisuutta. Jos tehtävä tuntuu kiinnostavalta, kannattaa kurkata, voisitko hyödyntää opetuksessa myös valmista tuntisuunnitelmaa!
Materiaali on koottu Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Toivoa ja toimintaa -hankkeessa vuonna 2024. Materiaali on toteutettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Apuna toteutuksessa on toiminut biologian opettaja Laura Okkonen.
Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!
Maaekosysteemit ja maanpäällinen elämä
1) Maanpäällinen elämä – videotehtävä
Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 15 on suojella maaekosysteemejä, metsiä, maaperää ja luonnon monimuotoisuutta. Katso tavoitteesta kertova video (kesto 2:45) ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä tarkoittaa ekosysteemi?
- Mihin asioihin luontokato vaikuttaa?
- Mistä luontokato johtuu?
- Mitä hyötyä on metsistä?
Video ja tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Muut Agenda-tavoitteista kertovat videot löydät täältä.
2) Vieraslaji-visa
Kahoot-visan 20 kysymyksen avulla opitaan monipuolista tietoa vieraslajeista. Pääset pelaamaan visan täällä.
Tehtävän on toteuttanut Luontoliitto. Muita Luontoliiton vieraslaji-teemaisia materiaaleja löydät täältä. Lisätietoa Luontoliiton muista opetukseen sopivista tehtävistä löydät täältä.
3) Koulunpihan monimuotoisuussuunnitelma – tutkimustehtävä
Millainen teidän koulunne piha on nyt – onko siellä monimuotoista luontoa? Miten tilannetta voisi parantaa?
- Tehdään ryhmissä tai pareittain oman koulunpihan tulevaisuudensuunnitelma. Huomioitavia seikkoja suunnitelmassa ovat luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutokseen varautuminen, viihtyisyys ja käyttökelpoisuus koulunpihana.
- Suunnitelma laaditaan jaettaville monisteille. Monisteet pääset lataamaan ja tulostamaan täältä.
- Tehtävän voi antaa kotitehtäväksi tai tehdä oppitunnilla. Koulun pihaa kannattaa käydä katselemassa tehtävän alkuun ihan paikan päällä.
- Lopuksi suunnitelmat esitellään ja käydään läpi yhdessä.
Tehtävän on toteuttanut Luontoliitto. Lisätietoa Luontoliiton muista opetukseen sopivista tehtävistä löydät täältä.
4) Metsän monimuotoisuuden arviointi – tutkimustehtävä
Tässä metsäretkellä toteutettavassa tehtävässä selvitetään valmiin arviointimonisteen avulla sitä, miten monimuotoisesta metsästä on kyse.
Oppilas tutkii tehtävässä metsän ominaisuuksia monimuotoisuuden näkökulmasta, eli sitä kuinka laajalle kirjolle lajeja metsä voi tarjota elinympäristön. Tulostettavassa mittarissa on listattuna metsän monimuotoisuutta lisääviä ominaisuuksia pisteytyksineen. Mitä enemmän pisteitä, sitä monimuotoisemmasta metsästä on kyse.
Lataa ja tulosta mittarimoniste täältä.
Tehtävän on toteuttanut WWF Suomi. Lisää WWF:n opetusmateriaaleja eri teemoista löydät täältä.
Vinkki! Tehtävän aluksi voi katsoa WWF:n toteuttaman Luonnon monimuotoisuus – mitä se on? -videon (5 min.).
5) Rikkauksia Suomen ja maailman metsissä – monistetehtävä
Metsät tarjoavat ekosysteemipalveluita kaikille maailman ihmisille.
Tutustu maailman metsiin ja ekosysteemipalveluihin Metsävisan monisteen tehtävien avulla. Tulosta moniste oppilaille tästä. Oikeat vastaukset ja pisteet löytyvät tästä.
Tehtävän on toteuttanut Suomen Metsäyhdistys. Se on osa vuoden 2024 Metsävisan tehtäviä. Lisää Metsävisa-tehtäviä löydät täältä.
6) Perintönä suo – väittelytehtävä
Tehtävä soveltuu parhaiten lukioon.
Aluksi: Kuunnelkaa Planeetan rajat -sivustolta audiodokumentti nimeltä Itse suo (kesto 10 min.)
Lämmittely, keskustelkaa tai kirjoittakaa:
- Koska olet viimeksi käynyt suolla?
- Miten suo koskettaa sinun elämääsi?
- Kenen elämään tai työhön suo liittyy? Tunnetko tällaisia ihmisiä, ketä tai keitä?
- Miksi suot ovat tärkeitä kaikille ihmisille?
Varsinaisen tehtävän tarvikkeet: Tehtävää varten tarvitaan neljä isoa paperia eri puolille luokkaa ja tusseja. Papereiden otsikot ovat: 1) Kaupunkilainen luonnonsuojelija, 2) Metsää omistava maanviljelijä, 3) Autoja keräilevä pankkiiri, 4) Suurperheellinen sairaanhoitaja
Tehtävän ohje:
- Oppilaat kiertävät eri papereiden luona ja kirjoittavat niihin kuvailuja, joita henkilöstä tulee spontaanisti mieleen (kuten millaiselta hän näyttää? Mikä on hänelle tärkeää? Tarvitseeko hän rahaa, miksi?). Jos papereissa on jo kuvailuja, niitä täydennetään ja jatketaan. Käyttäkää lyhyitä virkkeitä tai ranskalaisia viivoja.
- Kun paperit ovat valmiit, oppilaat lukevat ääneen henkilöiden kuvaukset.
- Jokainen valitsee hahmoista yhden, joka tuntuu itsestä läheisimmältä tai kiinnostavimmalta ja menee tämän paperin luokse.
- Tämän jälkeen opettaja ohjaa oppilaan henkilöksi, joka on kuka tahansa muu kuin se, jonka oppilas valitsi. Jokaisen paperin luokse muodostetaan suurin piirtein samankokoiset ryhmät.
- Ryhmä keksii yhdessä omalle henkilölleen nimen.
Väittely: Luonnonsuojelija, maanviljelijä, pankkiiri ja sairaanhoitaja ovat keskenään sisaruksia. He ovat perineet luonnontilaisen, kauniin suon. Mitä sille pitäisi tehdä? Järjestäkää 10 minuuttia kestävä väittely. Väittelyssä sisaruksista kaikki pyrkivät olemaan oikeassa ja jakamaan omaa agendaansa.
Tehtävän purku: Millaista stereotyyppistä ajattelua tunnistit tehtävän aikana? Mikä ärsytti? Millaiselta tuntui seistä väärissä saappaissa? Mitä uutta tulit ajatelleeksi?
Muuttakaa väittely dialogiksi. Tehtävän voi jättää edelliseen vaiheeseen tai syventää muuttamalla väittely dialogiksi. Dialogissa ei ajeta omaa asiaa, vaan ennemmin ajatellaan yhdessä. Dialogissa jaetaan näkemyksiä, opitaan ja kuunnellaan toisia. Näin etsitään yhteisymmärrystä. Keskustelkaa 10 minuuttia. Pohtikaa mikä muuttui, mikä tuntui erilaiselta kuin väitellessä?
Tehtävän on toteuttanut journalistinen Planeetan rajat -toimisto. Tehtävä on osa laajempaa suo-aiheista materiaalikokonaisuutta, johon liittyy myös tehtäväpaketti lukioihin.
7) 10 faktaa maaperästä – visa ja videotehtävä
Tehdään Maaperävisa, jonka voit tulostaa oppilaiden käyttöön tästä. Visa tarkistetaan katsomalla 10 faktaa maaperästä -video (kesto 4 min.).
Maaperävisan on toteuttanut Baltic Sea Action Group. Tehtäväkokonaisuus on osa Biologian ja maantieteen opettajien liiton Maaperän sankarit -tehtäväpakettia. Tehtäväpaketista löydät paljon maaperään liittyvää lisätietoa ja monenlaisia toiminnallisia tehtäviä. Maaperän sankarit on osa Open ruokaopasta, josta löydät runsaasti lisää biologian opetukseen sopivaa tietoa ja tehtäviä vastuullisesta ruoantuotannosta ja kulutuksesta.
8) Tarvitaanko eläintä lihantuotantoon? – videotehtävä
Kanojen määrä on tuplaantunut kahden vuosikymmenen aikana. Maailman koko lintumassasta noin 70 prosenttia on kanaa. Nykyiset broilerit ovat jalostettu kasvamaan neljä kertaa isommiksi kuin 1950-luvun broilerit. Tämän ansiosta broilerin tuotannosta on tullut paljon aikaisempaa tehokkaampaa.
Lauri ja Henri selvittävät, voiko eläinproteiinia valmistaa ilman eläimiä. Kaksikko vierailee yhdysvaltalaisessa yrityksessä, joka on kehittänyt kananlihaa keinotekoisesti. Yrityksen mukaan muutaman vuosikymmenen päästä suurin osa lihasta, maidosta ja munista tuotetaan niin ettei eläimiä tarvitse tappaa.
Katso Yle Tripletistä Voiko tätä syödä? -sarjan jakso Tarvitaanko eläintä lihantuotantoon? (kesto 30 min.) ja tee tehtävät:
- LÄMMITTELE: Tee ennen videon katsomista Ylen testi: Testaa tietosi kotkottajista. Montako pistettä saat?
- KATSO VIDEO JA KIRJOITA: Katso video ja tee samalla muistiinpanoja. Kirjoita niiden avulla lyhyt tiivistelmä videon tärkeimmistä sisällöistä.
- POHDI: Videolla esitetään ajatus siitä, että tulevaisuudessa valtaosa lihasta, munista ja maidosta voidaan tuottaa ilman eläinteollisuutta. Miltä ajatus kuulostaa? Uskotko samaan? Perustele mielipiteesi.
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
Huom! Viisiosainen Voiko tätä syödä? -videosarja sopii parhaiten yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille, jaksoissa käytetään välillä reipasta kieltä tai kirosanoja.
9) Geenitekniikan sovellukset ympäristönsuojelussa – video- ja tiedonhakutehtävä
ALUKSI: Katsokaa kansainvälisen Barcode of Life -BIOSCAN-hankkeen video. Halutessanne voitte myös tutustua hankkeen verkkosivustoon.
TEHTÄVÄ: Lue Suomen Luonto -lehdessä ilmestynyt artikkeli Monimuotoisuus luvuiksi sekä FinBOL-hankkeen verkkosivuihin ja vastaa kysymyksiin:
- Millä tavalla dna-tutkimus auttaa luonnon monimuotoisuuden ymmärtämisessä?
- Mitä on dna-viivakoodaus ja miten sitä tehdään?
- Miksi dna-tutkimus saattaa mullistaa eliölajien luokittelun?
- Mikä on FinBOL -hankkeen tavoite?
Tehtävä on toteutettu Toivoa ja toimintaa -hankkeessa yhteistyössä biologian opettaja Laura Okkosen kanssa.
Vesistöt ja vedenalainen elämä
10) Vedenalainen elämä – videotehtävä
Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 14 on on säilyttää meret ja niiden luonnonvarat sekä edistää merten kestävää käyttöä. Katso tavoitteesta kertova video (kesto 2:32) ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä hyötyä meristä on?
- Millaisia ongelmia merissä on?
- Mitä pitää tehdä, jotta meret voisivat paremmin?
Video ja tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Muut Agenda-tavoitteista kertovat videot löydät täältä.
11) Sukellus Itämereen – Itämeren lajivisa
Visassa selvitetään lyhyiden lajikuvausten avulla mikä Itämeressä elävä laji on kulloinkin kyseessä. Lataa visan kysymykset ja vastaukset täältä.
Tehtävän on toteuttanut Luontoliitto. Muita Luontoliiton Itämeri-teemaisia materiaaleja löydät täältä. Lisätietoa Luontoliiton muista opetukseen sopivista tehtävistä löydät täältä.
12) Itämeri-tutkija tavattavissa – videotehtävä
Katsokaa Itämeren tutkimuksesta kertova tiedevideo (11 min.) ja vastatkaa kysymyksiin.
- Mikä on merien merkitys?
- Miten ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuva meriveden lämpeneminen vaikuttaa?
- Mitä ovat makroroskat ja mikä on yleisin makroroska?
- Mitä ovat mikromuovit ja mistä sitä pääsee vesistöihin mistä sitä päätyy meriin?
- Miten voi itse vähentää muovien määrää merissä?
- Itämeren erityispiirteitä ovat muun muassa: (luettele niitä)
- Miten Itämeri on muuttunut ilmaston lämpenemisestä? Mitkä lajit ovat hyötyneet ja mitkä kärsineet?
- Mitä tarkoittaa rehevöityminen ja mikä sitä aiheuttaa?
- Miksi rehevöityminen aiheuttaa happikatoa Itämeren pohjassa?
- Miksi Itämeren suojelu on haastavaa?
- Mihin Itämeren tutkimusta tarvitaan?
Tutkija tavattavissa -tiedevideon on julkaissut Nuorten Tiedeakatemia. Muita Nuorten Tiedeakatemian videoita löydät täältä.
13) Kansalaistiedettä rannalla – tutkimustehtävät
Suomen ympäristökeskus on laatinut selkeät ohjeet useisiin pieniin tutkimuksiin, joita voi tehdä jokien, järvien, lampien tai meren rannalla. Havainnot kannattaa raportoida Suomen ympäristökeskukseen, jossa niitä hyödynnetään tutkimuksessa. Helpot raportointiohjeet ovat mukana tutkimusaiheen ohjeissa.
Tutustu ohjeisiin linkeistä:
- Pienen roskan havainnointi sekä pienten roskien luokittelutaulukko ja tunnistusopas.
- Roskaisuuden havainnointi.
- Näkösyvyyden mittaaminen ja oman näkösyvyyslevyn rakentaminen.
- Pintaveden lämpötilan havainnointi
- Veden pH:n havainnointi pH-paperin avulla
- Sinilevän havainnointi
Yllä olevat Suomen ympäristökeskuksen materiaalit sekä muita rannalla tehtäviä vedenlaadun ja roskaisuuden tutkimiseen liittyviä materiaaleja löydät Kansalaistiedettä rannalla -teemarepusta MAPPA.fi -palvelusta.
14) Saimaannorpan ekologiaa ja tutkimusta – videotehtävä
Saimaannorppa elää rantarakentamisen ja verkkokalastuksen puristuksissa Saimaan pienissä järvialtaissa.
Katsokaa Yle Areenasta saimaannorpasta kertova dokumentti Jäätä rakastavat (kesto 53 min.) ja vastatkaa kysymyksiin.
Huom! Osaa kysymyksistä joudut täydentämään pitkin ohjelmaa, joten lue kysymykset etukäteen!
- Miksi saimaannorppa on ainutlaatuinen laji? Milloin ja miten se on kehittynyt?
- Minkä kokoinen saimaannorppapopulaatio oli pienimmillään ennen rauhoitusta (v. 1979)?
- Havainnoi dokumentin aikana useita bioottisia ja abioottisia tekijöitä, jotka vaikuttavat saimaannorpan levinneisyyteen ja runsauteen? Luettele alle esimerkkejä molemmista.
- Miksi norppapopulaatio on alun perin käynyt niin pieneksi, entä mitkä tekijät uhkaavat lajin olemassaoloa nykyään?
- Miksi on haitallista, jos lajin populaatio pienenee liikaa?
- Miten saimaannorppapopulaatioita voidaan tutkia? Listaa alle lyhyesti eri tutkimusmenetelmiä ja esimerkkiasioita norpan ekologiasta, joita niillä on selvitetty.
- Miksi saimaannorppatutkimus on tärkeää? Miten kertynyttä tietoa hyödynnetään?
- Mitä erilaisia toimia saimaannorppakannan vahvistamiseksi voidaan tehdä?
LOPUKSI: Tutustukaa saimaannorpan auttamistoimiin, jotka todella toimivat:
Jäätä rakastavat on Ylen julkaisema dokumentti. Dokumenttiin liittyvät kysymykset on laatinut biologian opettaja Laura Okkonen.
Muuttuva ilmasto
15) Mikä ilmastonmuutos? – video ja kahoot
- Katsokaa Mikä ilmastonmuutos? -video (kesto 5:40).
- Pelauta sitten seitsemän kysymyksen Kahoot-visa täällä.
- Jos haluat käyttää visan kysymyksiä muussa kuin Kahoot-muodossa, voit poimia ne täältä ja tarvittaessa muokata käyttöösi sopivaksi. Oikeat vastaukset: 1d, 2a, 3b, 4a, 5d, 6c, 7a
Ohjeita Kahootin käyttöön: Jokaiseen kysymykseen on yksi oikea vastaus. Pisteitä saa oikeasta vastauksesta ja nopeudesta. Opettaja jakaa näytön, jossa lukee visan kysymykset. Jokainen pelaaja kirjautuu peliin ja vastaa omalla laitteellaan (tai jos pelataan pienryhmissä, yhdellä ryhmän jäsenellä on laite). Visaan on helpointa vastata kännykällä. Mukaan voi liittyä QR-koodin kautta, kirjoittamalla numerokoodin osoitteessa https://kahoot.it/ tai opettajan jakamalla linkillä.
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä ilmastonmuutos? – tehtäväpakettia, jossa on runsaasti lisää ilmastonmuutokseen liittyviä hyviä tehtäviä.
Vinkki! Lisäksi voitte katsoa Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteesta 13 (Ilmastotekoja) kertovan lyhyen videon.
16) Ilmastonmuutoksen ja luontokadon kytkennät – keskustelutehtävä
Tehtävässä oppilaat pohtivat valmiiden materiaalien avulla sitä kuinka paljon erilaiset asiat, kuten maatalous, ylikulutus, vieraslajit ja lentomatkailu vaikuttavat luontokatoon ja ilmastonmuutokseen. Tehtävään ole yksiselitteisesti oikeita vastauksia, ja monessa kysymyksessä voi olla monta puolta, jotka huomioida.
Jaa oppilaat ryhmiin. Jaa kullekin ryhmälle tehtäväkortit sekä nelikenttäpaperi. Oppilaiden tehtävänä on asettaa kortit nelikenttään sen mukaan, miten he arvelevat eri ratkaisujen ja ongelmien syiden vaikuttavan ilmastonmuutokseen, miten luontokatoon.
Tulosta tehtäväkortit ja nelikenttäpaperit täältä. Löydät sivulta myös tehtävän ratkaisut opettajalle.
Tehtävän on toteuttanut Luontoliitto. Lisätietoa Luontoliiton muista opetukseen sopivista tehtävistä löydät täältä.
17) Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon – animaatiokuvat
Ilmastonmuutoksen myötä Suomeen saapuu uusia lajeja, elinympäristöt muuttuvat ja pohjoisiin oloihin sopeutuneiden lajien elämä vaikeutuu. Lumen, jään ja roudan määrä vähenee monin paikoin. Suomen metsät, sisävedet, Itämeri ja Lapin tunturit ovat jo muuttuneet ilmastonmuutoksen takia.
Selvitä WWF:n animaatiokuvista, miten suomalaisille tutut maisemat muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä.
Sivustoon liittyviä valmiita tehtäviä eli apukysymyksiä, ota selvää -tehtäviä sekä lisäideoita Ilmastonmuutos Suomessa -sivuston käyttöön oppilaiden kanssa löydät täältä.
Esimerkiksi tunturianimaatiosta voidaan selvittää seuraavia asioita:
- Mitä lajeja tunnistat kuvissa?
- Mikä on tunturiluonnon lumitilanne tulevaisuudessa?
- Mitkä lajit ovat vaarassa, kun lumen määrä vähenee. Miksi?
- Miksi tuntureiden metsittyminen on haitallista?
- Mikä uhkaa tunturipöllöä ja kiirunaa?
- Millaiset kasvilajit lisääntyvät?
- Mikä laji uhkaa tunturikoivikoita? Mitä tuhoja se voi saada aikaan?
Tehtävän on toteuttanut WWF Suomi. Lisää WWF:n opetusmateriaaleja löydät täältä.
18) Ilmastonmuutos uhkaa kaupunkien puita – videotehtävä
Ilmastonmuutos lisää erilaisten tuhojen riskiä paitsi metsissä myös kaupunkipuustossa. Lajien monipuolistaminen on yksi keino varautua tautien ja tuholaisten aiheuttamiin vahinkoihin.
Katsokaa tämä lyhyt uutisvideo (kesto 2 min.) ja vastatkaa Yle Tripletin aiheeseen liittyviin kysymyksiin.
- KATSO VIDEO: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa kaupunkien puihin?
- KESKUSTELE: Mikä merkitys kaupunkien puilla on sinulle? Miksi ihmiset haluavat puita metsien lisäksi kaupunkeihin?
- SUUNNITTELE: Suunnittele mahdollisimman viihtyisä kaupunkipuisto. Millaisia puita siellä on? Entä muita kasveja? Mitä puistossa voi tehdä? Piirrä suunnitelmasi ja esittele se luokkakaverille.
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
Ekologiaa, populaatioita ja ravintoverkkoja
19) Ravintoverkko-lankakerä ekosysteemiekologian opetukseen
Tehtävän ideana on rakentaa monimuotoinen ravintoverkko. Toteutukseen tarvitaan vain lankakerä ja oppilasryhmä, joka asettuu rinkiin. Lankakerää heitellään osallistujalta toiselle. Jokainen ravintoverkon linkki pitää tiukasti kiinni narusta niin, että lajienväliset suhteet tuntuvat konkreettisesti osallistujien käsissä. Ravintoverkosta tulee sitä monimuotoisempi ja -mutkaisempi mitä enemmän osallistujia on. Tehtävän toteutus elää sen mukaan, mitä rooleja ja lajeja osallistujat tuovat esille. Opettaja johdattelee, kyselee ja kertaa. Harjoitukseen on hyvä varata kokonainen oppitunti.
KENELLE? Ala- ja yläkoulussa harjoitus sopii kertaukseksi, kun tiettyä ekosysteemiä on jo tutkittu yhdessä ja lajisto on tullut tutuksi. Lukiossa harjoitus toimii johdatuksena ekosysteemiekologiaan tai se myös kokoaa teeman hyvin.
MISSÄ? Harjoitus kannattaa toteuttaa ulkona, jotta opiskelijat voivat nähdä tarkastellut asiat luonnossa. Samalla saadaan tosielämän inspiraatiota ympäröivästä luonnosta, kun harjoituksessa pyydetään antamaan lajiesimerkkejä.
MITEN? Aluksi sovitaan, minkä ekosysteemin ravintoverkkoa rakennetaan. Voidaan tarkastella esimerkiksi tuoreen kangasmetsän tai järven ekosysteemiä. Kun tarkasteltava (fotosynteesiin perustuva) ekosysteemi on valittu, aletaan rakentaa ravintoverkkoa.
- Ope voi olla ensimmäinen: Aurinko, josta kaikki energia alunperin tulee ekosysteemiin.
- Ope heittää lankakerän opiskelijalle, joka miettii, mikä hän voisi olla. No, tuottaja. Opiskelija nimeää myös lajin: mikä tuottaja hän on tarkastellussa ekosysteemissä? Ope kysyy ja opiskelija kertoo: Mikä tuottajan tehtävä on ekosysteemissä? Käydään yhteyttämisen periaate läpi. Miksi tuottajat ovat omavaraisia? Mitä se tarkoittaa? Vastata voivat muutkin harjoitukseen osallistuvat.
- Tuottaja heittää lankakerän seuraavalle, mikä on lenkin seuraava? No kuluttaja. Mikä kuluttaja? Kasvinsyöjä, mikä laji? Määritellään rooli tarkemmin, 1. asteen kuluttaja. jne. Miksi kaikki kuluttajat ovat toisenvaraisia?
Ketjuja siis rakennellaan edellä mainitulla tavalla, ja käydään samalla läpi esimerkiksi seuraavia sisältöjä:
- eliöiden roolit eri trofiatasoilla (ravintopyramidin portailla)
- omavaraisuus, toisenvaraisuus
- yhteyttäminen, soluhengitys (viherhiukkaset, mitokondriot, hiilinielut ja -varastot)
- lajienväliset suhteet (laidunnus, saalistus, loisinta, mutualismi, kommensalismi)
- aineen kierto (hajottajien tärkeä rooli orgaanisen ja epäorgaanisen välillä)
- eliöbiomassan kertyminen (brutto- ja nettoperustuotanto, jatkotuotanto)
- energian ohivirtaus ja kasvispainotteiden ruokavalion ekologinen perustelu
- huippupedot ja ravintoketjuvesiputoukset (käsite selitetty oheisessa videossa)
- ekolokerot (sekä tulokas- ja vieraslajien vaikutus alkuperäisissä eliöyhteisöissä)
- eliöyhteisön monimuotoisuus ja muutosjoustavuus esimerkiksi ilmastonmuutoksen edetessä
- ihmisen riippuvuus elinvoimaisista ekosysteemeistä
- ekosysteemien ennallistaminen
LISÄOHJE LUKIOON: Opettajan kokemuksen karttuessa harjoituksessa voidaan ottaa esille ekologian perusteiden lisäksi soveltavia näkökulmia kuten ekosysteemipalveluiden ja avainlajien merkitys, luonnontilaisten ekosysteemien rakenne verrattuna ihmisvaikutuksen heikentämiin ekosysteemeihin, luonnon monimuotoisuuden tasot, monimuotoisten ekosysteemien muutosjoustavuus erilaisissa häiriötilanteissa, jne. Ensimmäisille kerroille kannattaa laatia itselle lista avainkäsitteistä, jotka aikoo käydä harjoituksessa läpi.
KOKEMUS TOTEUTUKSESTA: Lankakerämetodi on todella monipuolinen ja sen avulla voi opettaa tai kerrata vaikka koko ekologian perusoppimäärän. Opiskelijat ovat valppaina harjoituksen ajan, koska odottavat omaa vuoroaan ja koska oman vuoron sisältö määräytyy edellisen vuoron perusteella. Harjoitus on kiva myös siksi, että koko ryhmä toimii yhdessä ja opiskelijat kohtaavat toisensa. Jos esilläolo aiheuttaa joissakin opiskelijoissa ahdistuksen oireita, voi sanoa, että vastata voi parin kanssa yhdessä pohtien. Muutenkin koko harjoituksen idea on olla tavallaan opetuskeskustelu, jossa käsitteitä ja ilmiöitä pohditaan yhdessä keskustellen. Valmista etenemisjärjestystä ei ole, vaan opettaja ottaa asiat esille aina sopivassa kohdassa.
Tehtävän on laatinut biologian opettaja Laura Okkonen.
20) Makaroonipopulaatiot elinympäristömaisemassa – mallintamisharjoitus
Harjoituksessa tarkastellaan populaation kokoon ja elinvoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja pohditaan, kuinka populaatiot voivat säilyä elinvoimaisina pirstoutuneessa elinympäristössä. Harjoituksessa tehdään populaation mallintamisharjoituksia millä tahansa valitulla “populaatiolla”, ja itse mallinnus tehdään esim. makarooneilla.
AVAINSANAT: populaatioiden ominaisuudet, geenivirta, sukupuuttoloukot, pienten populaatioiden ongelmat, suojelualueiden suunnittelu, reunavaikutus, ekologiset käytävät
TARVIKKEET: Lajin “yksilöinä” voidaan käyttää papuja, makaroneja, pastaa, legoja, palikoita, mitä tahansa, jotka voi merkitä jotenkin. Yksilöitä tulisi olla melko suuri määrä (ainakin 50-100 kpl). Isoja papereita ja kyniä.
ALUKSI: Päätä minkä lajin populaatiota haluat harjoituksessa mallintaa. Piirrä isolle paperille (A3) populaation kuvitteellinen elinympäristömaisema ylhäältä päin katsottuna. Maiseman voi hahmotella vaikka Google Earth-näkymän avulla. Maisemassa tulisi olla vaihtelevia piirteitä kuten vesistöjä, metsää, peltoja tai rakennettua ympäristöä. Käytä piirtämiseen aikaa n. 5 min.
OHJE: Tarkoitus on järjestellä ja liikutella populaation “yksilöitä”, eli esimerkiksi niitä makarooneja paperilla. Voit työskennellä myös parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Vastauksia ei tarvitse kirjoittaa ylös, keskustelu riittää.
1. Mallinna eli havainnollista ”populaatiollasi” yksilöiden jakautumista elinympäristöön.
- Liikuttele yksilöitä laatimassasi “elinympäristömaisemassa” niin, että ne levittäytyvät a) satunnaisesti, b) tasaisesti, c) ryhmittäisesti. Pohdi, miksi eri lajeilla yksilöt jakautuvat luonnon populaatiossa näin? Yksilöiden levittäytyminen elinympäristömaisemassa on usein lajin evolutiivinen sopeuma johonkin ympäristötekijään (resurssien jakautuminen, reviirit, petojen välttäminen, tms.)
2. Mallinna seuraavaksi populaatiosi kokoon ja elinvoimaisuuteen vaikuttavia demografisia muuttujia eli väestötekijöitä ja niiden muutoksia ajan suhteen (mistä muutokset esimerkiksi kuolleisuudessa ja muuttoliikkeessä johtuvat?). Miten siis mallinnat:
- populaatiokokoon vaikuttavat syntyvyyden ja kuolleisuuden muutokset? Entä mitkä populaation tiheydestä riippuvat ja siitä riippumattomat ympäristötekijät vaikuttavat syntyvyyden ja kuolleisuuden taustalla?
- migraation (eli lähtö- ja tulomuuton) ja sen vaikutuksen populaation kokoon?
- sukupuolijakauman ja sen vaikutuksen populaatiokokoon?
- ikärakenteen (eri ikäluokkien) ja sen vaikutuksen populaatiokokoon?
- entä miten populaation kokoon vaikuttaa lajin lisääntymisstrategia (r- ja K), jos ihminen esimerkiksi pyytää lajin yksilöitä voimakkaasti tai jos populaatio käy läpi pullonkaulan jostain syystä? Kertaa käsitteet ja pohdi, mitä hyötyä tai haittaa edellä mainituista lisääntymisstrategioista voi olla lajin populaation elinvoimaisuuden kannalta?
4. Millainen “väestöpyramidi” populaatiollasi voisi olla edellä tarkasteltujen erilaisten väestömuuttujien johdosta? Piirrä väestöpyramidit paperin kääntöpuolelle.
- Leveäkantainen? Tasapaksu? Kärjellään oleva? Perustelut?
- Miten populaatiopyramidin rakenne ennustaa populaation rakennetta ja kasvua tulevaisuudessa?
5. Hahmottele paperille populaation kasvukäyrät eli yksilömäärän muutos (y) ajan suhteen (x), kun kasvu on eksponentiaalista ja logistista. Lukuarvoja ei tarvitse olla käytettävissä. Mitkä tekijät vaikuttavat populaation kasvuun ja siten kasvukäyrän muotoon? Mikä on luonnon kantokyky, K, ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat (eri vuodenaikoina)?
6. Määrittele ja mallinna vielä metapopulaatio. Jos esimerkkilajisi ei edellisissä tehtävissä ollut spesialisti, vaan generalisti (ravinnon tai muun avainresurssin suhteet), niin vaihda laji. Piirrä sitten lajillesi uusi avainresurssin suhteen pirstoutunut elinympäristömaisema. Mitä ominaisuuksia populaatiosi elinympäristömaisemassa pitää olla, jotta populaatiosi voi säilyä elinvoimaisena?
- Mistä luonnollisista tekijöistä tai ihmisen toimista lajin metapopulaatiorakenne voi olla seurausta?
- Mitä hyötyä tai haittaa lajille on metapopulaatiorakenteesta?
- Miksi on tärkeää, että lisääntyvät yksilöt pääsevät liikkumaan populaation osasta toiseen?
- Mitkä tekijät vaikuttavat metapopulaation elinvoimaisuuteen?
- Kertaa isolaation ja geenivirran käsitteet
LISÄTEHTÄVÄ 1: Lincolnin indexiin perustuva, populaatiokoon epäsuoraan arviointiin sopiva pyynti-merkintä-takaisinpyynti -menetelmä on mukava ja nopea harjoitus samoilla populaatiomakarooneilla. Lopuksi arvioitu populaatiokoko on mahdollista tarkistaa laskemalla “yksilöt” lopuksi: menikö arvio nappiin, osuiko arvio lähelle, ala- vai yläkanttiin? Missä tilanteissa epäsuoraa populaatiokoon arviointia voidaan hyödyntää? Voidaan pohtia myös otokseen perustuvan menetelmän luotettavuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lincolnin indexin laskemisesta löytyy hyviä videoita YouTubesta.
LISÄTEHTÄVÄ 2: Lue oheiset tiivistelmäartikkelit Suomen susikannan geneettisestä kestävyydestä (artikkeli 1 ja artkkeli 2). Pohdi sitten populaation geneettisen ajautumisen eli geneettisen monimuotoisuuden vähenemisen merkitystä populaation elinvoimaisuuden ja sopeutumisen näkökulmasta. Mitä haittaa Suomen susikannan jakautumisesta läntiseen ja itäiseen kantaan on? Miksi yhtenäisen populaation koon pitäisi tutkijoiden mukaan olla vähintään 500 yksilöä (pätee kaikkiin populaatioihin)? Käytä esimerkiksi tätä kuvaa artikkelin tukena (kaaviokuva sukupuuttokierteestä, extinction vortex).
LISÄTEHTÄVÄ 3 (opettajalle): Jos haluaa lisätä mukaan vielä näkökulman populaatioiden kestävästä pyynti- tai metsästysverotuksesta, ovat riistakolmiolaskennat mielenkiintoinen menetelmä, josta löytyy tietoa Luonnonvarakeskuksen sivuilta.
SOVELTAVA LISÄTEHTÄVÄ 4: Vesilintujen linja- ja pistelaskenta on helpohkosti toteutettavissa, jos lähellä on kosteikko tai järvi. Lisäohjeitä löydät Luonnonvarakeskukseksen sivuilta.
KOKEMUS TOTEUTUKSESTA: Populaation ominaisuuksien ja dynamiikan mallintaminen makarooneilla on opiskelijoista hauskaa, luovaa ja mieleenpainuvaa. Populaatiobiologian teoria kannattaa opiskella ennen mallintamisharjoituksia, jotta tämä vahvasti soveltava harjoitus onnistuu kuten sen on tarkoitus. Opiskelijat usein pitävät populaatiobiologian käsitteistöä hieman hankalana, mutta tämän harjoituksen myötä käsitteet konkretisoituvat ja niiden väliset yhteydet tulevat hyvin esille. Samalla selviää myös, että niin ihmis- kuin muidenkin lajien populaatioista voidaan tutkia aivan samoja asioita, piirrellä väestöpyramideja ja tarkastella populaatiokokoihin vaikuttavia tekijöitä erilaisilla ajanjaksoilla (yhteys maantieteen väestöteemoihin).
Mallintamisharjoituksen yhteydessä voidaan kerrata tärkeitä populaatioihin liittyviä käsitteitä myös evoluutiobiologian opintojaksolta esimerkiksi isolaation ja geenivirran käsitteet ovat hyvin tärkeitä ekologiankin puolella, kun pohditaan elinympäristömaiseman rakenteen ja (meta)populaation elinvoimaisuuden yhteyttä. Soveltavan ekologian puolelta voidaankin ottaa mukaan esimerkiksi lajien suojelun ja riistabiologian näkökulmia (lisätehtävät 2-4).
Tehtävän on laatinut biologian opettaja Laura Okkonen.
21) Linnut viestintuojina – virtuaalinen linturetki ja tiedonhakutehtävä
Linturetkikone näyttää sinulle helposti tunnistettavia lintulajeja, joita voit tällä hetkellä havaita lähiluonnossasi. Palvelu hyödyntää Lajitietokeskuksen (laji.fi) havaintotietoja reaaliaikaisesti.
Luo linturetki tällä sivulla valitsemalla laatikosta paikkakuntasi. Valitse kolme mieleistäsi lajia, joita voisit linturetkellä kohdata ja selvitä kuvia klikkaamalla seuraavat asiat:
- Miten linnun voi tunnistaa?
- Mitkä tekijät vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen? Miten?
- Mikä kiinnostava tieto lajista kerrotaan sivun lopussa kohdassa “Tiesitkö tämän”?
Linturetkikoneen ovat toteuttaneet yhteistyössä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry, Tringa ja Lajitietokeskus. Lisää Linnut viestintuojina -hankkeen opetusmateriaaleja löydät täältä.
22) Avainlajit – kun jokin eläin tai kasvi katoaa luonnosta – videotehtävät
Kaikilla lajeilla on luonnossa jokin tarkoitus, mutta jotkut lajit ovat tärkeämpiä kuin toiset. Yle Oppiminen on toteuttanut Ketjureaktio-sarjaan liittyvän oppimispaketin kouluille. Paketti sisältää parin minuutin mittaiset videot neljästä avainlajista sekä lajeihin liittyviä tehtäviä:
- rakkohauru
- lehmä
- mustikka
- merimetso
Tehtävän ohje: Jaetaan luokka pienryhmiin. Jokainen ryhmä tutustuu Ylen materiaalin avulla yhteen avainlajiin ja tekee siihen liittyvät tehtävät.
Purku: Tehtävä puretaan siten, että koko luokka katsoo yhden videon kerrallaan. Videon jälkeen kyseiseen lajiin tutustuneet ryhmät kertovat, mitä oppivat lajista tehtävien avulla.
Mitä tapahtuu kun joku eläin tai kasvi katoaa luonnosta? Ketjureaktio-sarjan oppimispaketti kouluille on Yle Oppimisen toteuttama. Muihin Yle Oppimisen materiaaleihin voit tutustua täällä.
23) Planeetan rajat – diagrammin tulkintatehtävä
Planetaaristen rajojen viitekehys on Stockholm Resilience Centren toteuttama, tieteeseen perustuva lähestymistapa ihmiskunnan vaikutusten ymmärtämiseen. Planetaariset rajat ovat yhdeksän olemassaolomme kannalta kriittistä tekijää. Niiden raja-arvot eivät saisi ylittyä, jotta maapallon ekosysteemi säilyisi elinkelpoisena ihmisille ja muulle elämälle.
Tutki alla olevaa kuvaa ja vastaa kysymyksiin.
- Selvitä mitä kuvan kaikki termit tarkoittavat suomeksi.
- Mitkä yhdeksän planeetan ekologisen kestävyyden rajaa infografiikassa on kuvattu (tikkukirjaimilla)?
- Minkä tarkentavien määreiden avulla joitakin planeetan rajoja seurataan?
- Minkä asioiden osalta planeetan reunaehtojen varovaisuusperiaate on jo ylitetty?
- Minkä asioiden osalta planeetan reunaehtojen varovaisuusperiaatetta ei ole vielä ylitetty?
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Kestävä kehitys ja planeetan rajat diagrammeissa ja infograafeissa -tehtäväkokonaisuutta, josta löydät myös useita muita kiinnostavia diagrammien ja infograafien tulkintatehtäviä.
Hyvinvointia ja vaikuttamistaitoja
24) Tutustutaan ympäristötunteisiin – tunnetaitotehtävä
a) Katso video, jossa ympäristötunteiden tutkija Panu Pihkala kertoo kestävään kehitykseen liittyvistä tunteista (kesto 3,5 min).
b) Itsenäinen tehtävä: Tutki alla olevaa tunnesanojen listaa. Poimi listalta tai keksi itse sanoja, jotka kuvaavat omia tunteitasi, joita kestävän kehityksen haasteet ja ratkaisut herättävät sinussa nyt tai ovat joskus herättäneet. Kirjoita nämä sanat paperille listaksi tai tee niistä käsitekartta.
c) Jos haluat, voit kertoa itsellesi tutuista tunteista kaverille.
Harjoitus on osa Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivon taitojen rastirata -opetusmateriaalia. Rastiradalla lapset ja nuoret pääsevät harjoittelemaan tunne- ja vaikuttamistaitoja kestävän kehityksen haasteiden maailmassa. Rastirata koostuu 16 tulostettavasta tehtäväkortista. Tehtävät voi tehdä ulkona luonnossa tai sisätiloissa. Lisää tunnetaitotehtäviä löydät Toivoa ja toimintaa -sivustolta.
25) Hyvinvointia luonnosta – havainnointitehtävät
Luonto vaikuttaa hyvinvointiimme kokonaisvaltaisesti: psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti. Luonnon hyvinvointivaikutukset vahvistuvat, kun pelkän luonnossa oleskelun sijaan pysähdymme tietoisesti havainnoimaan luonnon isoja ja pieniä ihmeitä.
Alla olevat harjoitukset kannustavat havainnoimaan luonnon yksityiskohtia. Opettaja voi valita toteutettavaksi yhden tai useamman harjoituksista. Harjoitukset toteutetaan ulkona luonnossa esimerkiksi muun luontoretken yhteydessä.
- Luontokiikarointi: Tehkää käsistänne kiikarit ja tarkkailkaa niiden läpi ympäristöä. Kukin etsii mielenkiintoisen kohdan ja katselee sitä tarkemmin. Katsellessa voi pohtia, mikä tekee kohdasta mielenkiintoisen. Onko se kaunis, ruma, outo, pelottava, jännä vai jotakin muuta?
- Luontoaarteet: Lähtekää tutkimusretkelle luuppien kanssa pareittain. Kun kukin löytää jonkin hienon aarteen, esitellään se parille. Aarre voi olla esimerkiksi lehti, käpy, kivi, hämähäkki, jäkälä tms. (Oppilaat voivat myös lajit ottaa aarteista kuvia ja selvittää retken jälkeen käyttäen määritysoppaita tai iNaturalist-sovellusta)
- Luontokonsertti: Kukin etsii mukavan istumapaikan erillään muista ja sulkee silmät. Kuunnelkaa ympäröiviä ääniä hiljaa muutaman minuutin verran, kunnes opettaja kutsuu ryhmän koolle. Kuunnellessa kädet kannattaa laittaa korvien taakse kaarevasti vahvistamaan ääniä. Kuuntelun jälkeen keräännytään piiriin, jossa jokainen valitsee yhden kuulemansa äänen (esim. tuulen suhina, puron lorina, linnun laulu) ja tuottaa sen suullaan samanaikaisesti kaikkien muiden kanssa – tehdään yhteinen luontokonsertti!
- Tuoksujäljitys: Liikutaan lähiympäristössä nuuskimassa luonnon hyviä tuoksuja. Monet tuoksut vapautuvat voimakkaampina, kun niitä hieroo tai murtaa. Pyöritellään lehtiä sormien välissä, työnnetään nenä sammaleeseen tai rapsutellaan kaarnasta tuoksu esille. Esitellään lopuksi parille oma lempituoksu.
Harjoitus on osa Hyvinvointia luonnosta – ohjaajan opasta, jonka ovat laatineet Metsähallituksen luontopalvelut/Haltia, Suomen ympäristöopisto SYKLI ja WWF Suomi. Opas on osa Kohti ympäristövastuullista oppimisyhteisöä -hanketta (2022-2023). Lisää luonnon hyvinvointivaikutuksia avaavaa materiaalia löydät tältä Suomen ympäristöopisto SYKLIN verkkosivulta.
26) Minä kestävän kehityksen toimijana – ryhmäytysharjoitus
Harjoituksessa tutustutaan toisiin ryhmäläisiin hyödyntämällä kestävään kehitykseen liittyviä väittämälappuja. Samalla tutustutaan erilaisiiin ympäristötekoihin.
- Tulosta tiedosto, jossa on kestävän kehityksen toimintaan liittyviä väittämiä. Tiedostossa on 154 väittämää. Jokaiselle oppilaalle pitäisi riittää 5 lappua. Jos ryhmä on isompi kuin 30 henkilöä, tulosta muutama sivu kahteen kertaan. Leikkaa väittämät irrallisiksi lapuiksi ja sekoita laput.
- Jokaiselle oppilaalle jaetaan 5 väittämälappua.
- Tehtävänä on vaihtaa omia lappuja muiden kanssa niin, että kädessäsi olevien viiden lapun väittämät pätevät itseesi.
- Varsinkin loppua kohden vaihtelu voi muuttua haastavaksi, jotta kaikki oppilaat saisivat käteensä 5 itselleen sopivaa väitettä. Tällöin tarvitaan yhteistyötä. Tarvittaessa opettaja voi sanoa vaikka, että ainakin kolmen väittämän pitää täsmätä.
- Harjoitus puretaan niin, että jokainen kertoo lopuksi kaikille ainakin yhden kädessään olevan ja itseensä sopivan väittämän.
Harjoitus on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Väittämissä on hyödynnetty mm. Minä ja kestävä kehitys -tehtävän sanalistoja sekä FEE Suomen kokoamia Vaikuttavimmat ympäristöteot -listauksia.
27) Havainnoi luontoarkeasi – monistetehtävä
Tehtävän tavoitteet: Havainnointitehtävän tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, miten luonto näyttäytyy arjessamme. Tehtävä soveltuu pohjustukseksi luonnon monimuotoisuus-, luontokato-, kestävyysarvot- tai kestävä tulevaisuus- teemaisiin oppitunteihin.
Tarvikkeet: Jokainen osallistuja tarvitsee tämän monisteen tulostettuna (kaksipuoleinen tulostus).
Tehtävän ohjeistus: Muistele edellistä viikkoa elämässäsi ja rastita tähän monisteeseen, minkälaisia luontoon liittyviä päätöksiä tai tekoja teit viime viikon kuluessa.
Reflektointi kysymys: Kirjoita lyhyt teksti itsellesi havaintojesi perusteella, otsikolla: oma luontoarkeni tai luontosuhteeni. Halutessasi voit luonnostella ajatuksesi esim. ranskalaisin viivoin.
Tämä tehtävä on osa Enemmän elämää – Johdanto luontopositiiviseen pedagogiikkaan verkkokurssia, joka on tuotettu osana Suomen ympäristöopisto Syklin koordinoimaa ja OPH:n rahoittamaa täydennyskoulutushanketta Enemmän elämää -kohti luontopositiivista ammatillista koulutusta. Tutustu ja tilaa ilmaiset Enemmän elämää verkkokurssit Luontopositiivinen ammatillinen pedagogiikka ja Luontopositiivisen toimintakulttuurin johtaminen.
28) Testaa elämäntapasi – testit
Erilaisten netissä löytyvien laskureiden avulla voimme arvioida elämäntapamme vaikutuksia ympäristöön. Täytä ainakin joku seuraavista testeistä:
- Elämäntapatestin avulla pääset selvittämään elämäntapasi hiilijalanjälkeä. Testin on toteuttanut Sitra.
- Vesijalanjälkilaskurin avulla pääset arvioimaan omaa vesijalanjälkeäsi, eli veden ja piiloveden kulutusta. Laskurin on toteuttanut Suomen ympäristökeskus.
- Itämeri-laskurilla kuluttaja ja voi selvittää kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen eli oman Itämeri-jalanjälkensä. Laskurin on toteuttanut Suomen ympäristökeskus.
Pohdi testien tekemisen jälkeen mitkä olisivat a) sinulle helpoimpia ja b) tehokkaimpia tapoja pienentää vesi- ja hiilijalanjälkeäsi sekä vaikutustasi Itämereen.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa eri tahojen julkaisemien valmiiden testien pohjalta.
29) Muistokirjoituksia kadonneille eliölajeille – vaikuttamistehtävä
“Muistokirjoitus eli nekrologi on sanomalehdessä julkaistava kirjoitus edesmenneestä merkkihenkilöstä. Se antaa yleisesityksen henkilön elämänvaiheista ja pyrkii asettamaan oikeisiin mittasuhteisiin tämän merkityksen sillä elämänalueella tai niillä elämänalueilla, joilla tämä on varsinaisesti merkittävimmän elämäntyönsä tehnyt. Nekrologit kirjoitetaan yleensä kunnioittavassa sävyssä.” (Wikipedia)
Kirjoitetaan muistokirjoituksia esimerkiksi Suomesta kadonneille eliölajeille (ks. esim. uhanalaisuusarvio, eli Punainen kirja), kadonneille elinympäristöille (esim. hakkuualueelle) tai muulle kadonneelle tai katoamassa olevalle asialle. Kirjoitus voidaan kuvittaa piirtämällä tai tulostamalla netistä kuva kadonneesta asiasta.
Muistokirjoitukset luetaan ääneen luokassa. Hautakynttilä tuo seremoniaan koskettavuutta. Kirjoitusten vaikuttavuus kasvaa, kun ne julkaistaan esim. somessa tai niistä kootaan näyttely seinälle.
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston 20 nopeaa tapaa vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta -vinkkikokoelmaa.
Vinkki! Tehtävään voidaan inspiroitua esimerkiksi katsomalla Joel Sartoren upeita valokuvia eläinlajeista eri puolilta maailmaa.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Yle Tripletin uutisvideoita:
Alle on koottu joitakin kestävää kehitystä ja biologiaa eri näkökulmista käsitteleviä videoklippejä, jotka on julkaissut Yle Triplet. Voit käyttää opetuksessa pelkkää videota tai hyödyntää myös Yle Tripletin valmiita, videoon liittyviä tehtäviä.
- Suomen hyönteismaailma nopeassa muutoksessa (2 min.)
- Tarinoita järviltä: Laulujoutsen (4 min.)
- Tutkijat kehittävät härkäpavusta ja herneestä uudenlaisia elintarvikkeita (2 min.)
- Ahvenanmaan kuiva kesä verottaa paikallista perunasatoa ja haastaa sipsitehtaan toimintaa (2 min.)
- Tutkija viljeli kesällä noin 200 perinnekasvia – voivat kestää paremmin ilmastonmuutoksen keskellä (3 min.)
- Riisin osuus metaanipäästöistä jopa 12 prosenttia – ilmastonmuutos myös uhkaa riisiviljelmiä (2 min.)
Vinkki! Yle Tripletin uutis- ja tehtävätarjonta kasvaa koko ajan! Tutustu Tripletin sisältöön täällä.
Muuta kiinnostavaa materiaalia:
- Luonto katoo -podcast. Biodiful-tutkimushankkeen podcast-sarjassa pohditaan, miksi luonto katoaa, ja mitä sille on tehtävissä. Jaksot ovat noin puolen tunnin mittaisia. Tutustu laajaan suomalaiseen tutkimushankkeeseen täällä.
- Metsät ja Innovaatiot – uusia ratkaisuja parempaan maailmaan -video (kesto 1 min.). Julkaisija FAO.
- Nuorten Tiedeakatemian video Suomen luonnon päivästä. Videossa lähestytään luontoa monesta tutkimuksellisesta kulmasta.
- Kalkas on suurin merisorsamme -artikkeli. Haahkan menestys meriluonnossa kertoo luonnonsuojelutyön onnistumisesta, mutta haahkaa uhkaavat myös uudet uhat. Artikkeli on julkaistu Biologian ja maantieteen opettajien liiton Natura-lehdessä. Tutus muihin Naturan verkkolehden juttuihin täällä.
- Toivon taitojen rastirata on avoin ja helppokäyttöinen materiaali lasten ja nuorten tunne- ja vaikuttamistaitojen kehittämiseen kestävän kehityksen haasteiden maailmassa. Tulosta rastirata käyttöösi maksutta.
- Ilmastonmuutos biologian opetuksessa / Open ilmasto-opas. Tietoa ja tehtäviä!
- Vastuullinen ruoka biologian opetuksessa / Open ruokaopas. Tietoa ja tehtäviä!
- Lukema-verkoston Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen materiaaleja lukiokäyttöön (mukana myös biologia)
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn uusimpia käsityön opetukseen soveltuvia materiaaleja. Tutustu muihin materiaaleihin MAPPAssa.
