Ilmastonmuutos on osa kaikkien ihmisten tulevaisuutta ja jo nyt se vaikuttaa valintoihimme, ajatuksiimme ja tunteisiimme monin tavoin. Tällä sivulla pääset tutustumaan ilmastonmuutokseen monenlaisten tehtävien kautta. Inspiroivia oppimisen hetkiä maailman tärkeimpien asioiden äärellä!
Faktat kuntoon!
Tehtävä 1: Katso video ja testaa tietosi ilmastonmuutoksesta
Ennen visan tekemistä kannattaa katsoa Mikä ilmastonmuutos? -video. Visan kysymykset löydät täältä ja tarvittaessa muokata käyttöösi sopivaksi.
Tehtävä 2: Kiinnostavaa ilmastotietoa
Ilmastonmuutos on valtavan monitieteinen aihe. Lähes kaikilla aloilla on annettavaa ilmastonmuutoksen tutkimuksessa, ilmastoratkaisuissa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
a) Etsi yksi viimeaikoina julkaistu ilmastonmuutokseen liittyvä uutinen tai artikkeli ainakin kolmesta seuraavasta aihepiiristä: ruoantuotanto, energiantuotanto, terveydenhuolto, liikenne, psykologia, taide, kuluttaminen, talous
– Mikä on artikkelin otsikko?
– Miten jutun aihe liittyy liittyy ilmastonmuutokseen?
– Ketä artikkelissa on haastateltu ja mikä on haastateltujen näkökulma aiheeseen?
– Mikä lukemiesi juttujen näkökulma ilmastonmuutokseen kiinnostaa sinua eniten? Miksi?
b) Etsi yksi viime aikoina julkaistu ilmastoaiheinen tutkimustulos (tieteellinen artikkeli, raportti tai tutkimuksesta kertova uutinen) ainakin kolmesta seuraavista tieteenaloista: fysiikka, käyttäytymistiede, lääketiede, psykologia, kirjallisuudentutkimus, biologia, oikeustiede, politiikan tutkimus, taloustiede, kasvatustiede, maataloustiede
– Selvitä tutkimuksen nimi ja julkaisuvuosi, tutkijoiden nimet sekä ainakin yksi keskeinen tutkimustulos.
– Pohdi, mikä näkökulma ilmastonmuutokseen kiinnostaa sinua eniten. Miksi valitsit kyseisen näkökulman?
Tehtävä 3: Ilmastonmuutos diagrammeissa ja infograafeissa
Taito tulkita erilaisia kuvaajia on tärkeä osa ilmasto-osaamista. Tälle sivulle on koottu erilaisia ilmastoteemaisia diagrammeja, karttoja ja infografiikoita, sekä niiden tulkitsemiseen liittyviä tehtäviä. Tutki kuvaajia ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin.
Tehtävä 4: Ilmastonmuutos ei ole myytti
a) Lue oheinen teksti ilmastonmuutokseen liittyvistä myyteistä ja faktoista myyttien takana.
b) Keskustelkaa tilanteista, joissa olette kohdanneet näitä myyttejä tai muuta ilmastonmuutokseen liittyvää epäilyä tai vähättelyä. Oletteko kuulleet tai nähneet epäilyä esimerkiksi somessa, uutisissa, kampanjoissa, perhepäivällisillä tai harrastusten parissa?
c) Millaisia tunteita sinussa on herännyt tilanteessa, jossa olet kohdannut ilmastonmuutokseen liittyvää epäilyä tai vähättelyä? Poimi sinussa heränneitä tunteita tästä tunnesanalistasta ja tee sen avulla lista omista tunteistasi.
d) Lue oheinen lyhyt teksti, joka käsittelee erilaisia syitä, joita ilmastonmuutoksen epäilylle tai kieltämiselle voi olla. Mitä ajattelet, millaisia syitä nykysuomalaisilla voi olla ilmastoskeptisismille?
e) Miten voit toimia tilanteessa, jossa ilmastonmuutosta epäillään tai vähätellään? Erilaiset toimintatavat sopivat eri ihmisille, keksi mahdollisimman monia hyviä tapoja!
Ilmastonmuutos arjessamme
Tehtävä 5: Ilmastonmuutos valokuvissa
Oheisessa kuvagalleriassa on ilmastonmuutokseen liittyviä kuvia. Valitkaa 2-3 valokuvaa jokaisesta seuraavasta ilmastonmuutokseen liittyvästä näkökulmasta (a-d). Perustelkaa valintanne.
a) ilmastonmuutoksen syyt
b) ilmastonmuutoksen seuraukset
c) ilmastonmuutoksen hillintä
d) ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tehtävä 6: Tarinatehtävä ilmastoteoista
- Tutustukaa ensin tutkimustietoon teille annetusta aihepiiristä.
- Luokaa sitten henkilöhahmo ja kirjoittaa apukysymysten avulla tarina hänen päivästään, jona hän alkaa elää hyvin ilmastoystävällisesti.
Apukysymykset:
- Kuka tarinan päähenkilö on?
- Millaisia muutoksia hän tekee muuttaessaan elämäänsä ilmastoystävällisemmäksi?
- Mitkä muutokset sujuvat helposti, missä hän onnistuu erityisen hyvin?
- Missä asioissa hän kohtaa vastoinkäymisiä?
- Miten päähenkilön lähipiiri (perhe tai ystävät) suhtautuu hänen pyrkimykseensä muuttaa elintapojaan?
Asumisessa yli 80 prosenttia kotitalouksien päästöistä tulee lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Vähähiilisiin vaihtoehtoihin kuuluvat pienempi asuintila, matalampi sisälämpötila, lämpimän veden kulutuksen vähentäminen, tilojen jakaminen, uusiutuvan energian ja lämpöpumppujen käyttö sekä energiatehokkuuden parantaminen.
Liikenteessä keskimäärin noin 80 prosenttia kotitalouden päästöistä tulee yksityisautoilusta. Toiseksi eniten päästöjä syntyy lentämisestä. Vähähiilisiin vaihtoehtoihin kuuluvat yksityisautoilun vähentäminen tai siitä kokonaan luopuminen ja siirtyminen muihin liikkumismuotoihin, kuten julkiseen liikenteeseen, kävelyyn tai pyöräilyyn, sekä lentämisen välttäminen.
Ruokavalioista hiili-intensiivisin on sellainen, joka sisältää paljon lihaa. Arviointitavasta riippuen, liha- ja maitotuotteet aiheuttavat ravitsemuksen keskimääräisestä ilmastovaikutuksesta 50–80 prosenttia. Vähähiilisiin vaihtoehtoihin kuuluvat ravitsemussuositukset täyttävä vegaaninen ruokavalio tai sekaruokavalioissa lihan merkittävä vähentäminen ja lihan korvaaminen vähäpäästöisillä proteiineilla, kuten palkokasveilla, siemenillä, viljalla, kestävästi kalastetulla tai viljellyllä kalalla. Vähähiilisiä vaihtoehtoja ovat lisäksi avomaalla viljeltyjen vihannesten suosiminen kasvihuoneissa viljeltyjen vihannesten sijaan, ruokahävikin vähentäminen sekä riisin syönnin vähentäminen. Ravitsemuksen päästöjä voi vähentää myös syömällä ravitsemustarpeen mukaisesti, kuten terveyssuosituksetkin ohjeistavat.
Tavaroista ja palveluista suurimmat päästöt syntyvät sisustuksesta, huonekaluista ja kodinkoneista, vaatetuksesta, AV- ja tietojenkäsittelylaitteista sekä vapaa-ajan harrastusvälineistä ja palveluista. Vähähiilisiin vaihtoehtoihin kuuluvat pitkäikäisten, käytettyjen tai vähähiilisiksi todennettujen tavaroiden ostaminen, jakaminen, korjaaminen, kunnostaminen ja vähähiilisten palvelujen ostaminen.
Tutkimustiedon lähde: Suomen ilmastopaneelin Kuluttajanäkökulma ilmastopolitiikkaan -hankkeen raportti
Tehtävä 7: Tehtäviä kodin sähkön ja lämmön kulutuksesta
Asumisessa yli 80 prosenttia kotitalouksien päästöistä tulee lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Siksi on hyvä olla tietoinen siitä, miten sähkö ja lämpö kotiin tuotetaan ja kuinka paljon kodinkoneet kuluttavat energiaa. Tämän sivun tehtävissä pääset tutustumaan aiheeseen!
Ilmastonmuutos mediassa
Tehtävä 8: Artikkelityöpaja
Alle on koottu 12 ilmastonmuutokseen liittyvää artikkelia ja mediatiedotetta. Tutustu yhteen teksteistä. Lue teksti, vastaa alla oleviin kysymyksiin ja esittele teksti lopuksi muulle luokalle vastaustesi avulla.
- Missä teksti on julkaistu ja milloin? Onko tekstin julkaisija luotettavana? Miksi?
- Mikä on tekstin tyyppi: onko se uutinen, tiedote, artikkeli vai jokin muu tekstityyppi?
- Ketä tai keitä tekstissä on haastateltu, tai kuka siinä puhuu? Millaista asiantuntemusta henkilöillä on?
- Mistä näkökulmasta tekstissä käsitellään ilmastonmuutosta?
- Puhutaanko tekstissä ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista, ratkaisuista vai sopeutumisesta? Voi myös olla, että useampaa näistä käsitellään.
- Oliko juttu kiinnostava? Miksi tai miksi ei?
1) Ilmastonmuutoksesta muistuttelevat meteorologit kohtaavat raivoa Britanniassa – pelottelusyytökset ovat tuttuja myös Kerttu Kotakorvelle (Yle 2022). Lue teksti täältä.
2) Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljen pienennyttävä 70 prosenttia – vähähiilisiä vaihtoehtoja voidaan tukea myös ohjauskeinoin (Suomen ilmastopaneeli 2020). Lue teksti täältä.
3) Ilmastoaktivisti Aino Falenius: ”Aikuisten pitäisi kantaa vastuu ilmastonmuutoksesta”
(Voima 2020). Lue teksti täältä.
4) F1-mestari Vetteliltä voimakas kannanotto ilmastonmuutoksesta – poliitikko sivalsi tekopyhyydestä (Iltalehti 2022). Lue teksti täältä.
5) Etelä-Korean mittaushistorian rankin sade nosti Soulin kaduille tulvia, ainakin kahdeksan kuollut (Helsingin Sanomat 2022). Lue teksti täältä.
6) Artisti laulaa ilmaston puolesta (WWF-lehti 2019). Lue teksti täältä.
7) Grillissä tirisee lihaton nakki – näin perinteisestä lihatalosta irtosi vegeyhtiö, joka haluaa lihahedonistit puolelleen (Helsingin Sanomat, 2022). Lue teksti täältä.
8) Toivoa, toimintaa ja jatkuvuutta – Myös uskonnoilla on rooli ilmastokriisin vastaisessa kamppailussa (Voima 2022). Lue teksti täältä.
9) Riikka Suomisen kolumni: Kenen sanoilla puhut ilmastosta? (Image 2021). Lue teksti täältä.
10) Tuulivoimala toimii talvellakin: mielikuva tyynistä pakkaspäivistä on väärä (Helsingin yliopisto 2022). Lue teksti täältä.
11) Tuho tapahtuu jo nyt (Helsingin Sanomat 2022). Lue teksti täältä. Huom! Tätä juttua ei kannata jättää avaamatta hurjan otsikon vuoksi! Teksti on kuitenkin luettavissa vain lehden tilaajille.
12) Intialainen ympäristöaktivisti ja muusikko Ricky Kej: ”Ihmiset suojelevat vain asioita, joita rakastavat” (Maailman Kuvalehti 2021). Lue teksti täältä.
Tehtävä 9: Miten selvitä ilmastouutisten tulvassa?
a) Selaile ensin hetken aikaa internetin ilmastouutisia.
b) Lue sitten nämä vinkit arjen mediamyllytykseen ja pohdi vastauksia jutussa esitettyihin kysymyksiin.
c) Tee pohdintojen pohjalta miellekartta.
Tehtävä 10: Meemien tulkintaa
Meemien tulkinta on osa nykypäivän medialukutaitoa. Tutki ilmastomeemien galleriaa ja valitse sieltä yksi meemi lähempään tarkasteluun. Vastaa sitten kysymyksiin:
a) Mitä meemissä halutaan sanoa? Meemeissä viesti on usein hyvin napakka ja tulkintaa vaativa. Kirjoita parilla lauseella auki se, mitä valitsemassasi meemissä halutaan sanoa.
b) Millaisia tunteita meemi herättää sinussa? Meemien vaikutus perustuu usein siihen, että ne herättävät tunteita. Käytä apunasi tunnesanalistaa ja pohdi, mitä tunteita valitsemasi meemi sinussa herättää. Huomaathan, että sama kuva voi herättää monenlaisia, välillä ristiriitaisenkin tuntuisia tunteita!
c) Mihin asiaan valitsemallasi meemillä pyritään vaikuttamaan ja miten? Meemien tarkoituksena on usein tavalla tai toisella vaikuttaa ajatuksiimme tai julkiseen keskusteluun.
d) Millä muilla tavoin meemin aiheeseen voidaan vaikuttaa? Meemi on vain yksi vaikuttamisen tapa muiden joukossa. Keksi ainakin viisi muuta tapaa, jolla meemin aiheeseen voidaan vaikuttaa ja kirjoita niistä lista. Tarvittaessa voit käyttää apuna vaikuttamistapojen listaa.
Tunne- ja vaikuttamistaitoja ilmastotoimintaan
Tehtävä 11: Ilmastotunteet käsitekartalle
Harjoituksessa laaditaan tunnesanojen listan avulla mind map (käsitekartta) omista ilmastotunteista.
a) Katso ensin introvideo Tutustu kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviin tunteisiin! (3 min).
b) Tutki ensin tunnesanojen listaa. Poimi sitten listalta tai keksi itse sanoja, jotka kuvaavat omia tunteitasi, joita ilmastonmuutos sinussa herättää. Tee sinulle tutuista ilmastotunteista käsitekartta vapaalla tyylillä.
- sanoja voi kirjoittaa isolla tai pienellä, jos haluaa sillä tavoin kuvata yksittäisten tunteiden voimakkuutta
- sanoja voi yhdistää toisiinsa viivoilla, katkoviivoilla tai nuolilla
- käsitekarttaan voi halutessaan lisätä myös kuvia tai muita graafisia elementtejä
Tehtävä 12: Ilmastofaktoista meemeiksi
Meemit ovat nopeasti toteutettava, ajan hermolla oleva ja hyvin tehtynä helposti somessa leviävä viestimistapa. Meemit sisältävät usein mustaa huumoria, mutta niihin voi sisällyttää myös tiukkaa asiaa.
a) Tutki ilmastofaktojen listaa ja valitse faktoista ainakin yksi, jonka pohjalta haluat lähteä tekemään meemiä.
b) Tee meemi. Ohje: Kirjoita Googleen sana meme generator ja etsiydy johonkin generaattoriin (esim. imgflip.com). Valitse sopiva kuva ja kirjoita siihen naseva teksti. Meemin tulee tavalla tai toisella sisältää jokin ilmastofakta!
c) Vaikuta ilmastokeskusteluun jakamalla valmis meemi omassa somessasi tai esimerkiksi koulun somessa!
