Monipuolinen medialukutaito on nykypäivänä välttämätöntä, jos haluamme ymmärtää maailmaa ja yhteiskuntaa ympärillämme. Siksi medialukutaito on keskeinen osa myös kestävyyskasvatusta. Tälle sivulle on koottu eri tahojen tekemiä harjoituksia, joiden avulla kehitetään samanaikaisesti kestävyysosaamista ja medialukutaitoa.
Medialukutaito tarkoittaa kykyä lukea ja ymmärtää mediaa, nähdä sen tuottamien merkitysten taakse, sekä suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota. Siihen kuuluu myös taito käyttää asianmukaisia laitteita. Kriittinen medialukutaito painottaa taitoja, joiden avulla pystymme arvioimaan mediasisältöjä kriittisesti. Medialukutaito on laaja kokonaisuus, jonka sijaan voitaisiin puhua vaikkapa mediaälystä. Tästä Mediakasvatusseuran infograafista voit tarkistaa mitä kaikkea medialukutaito tarkoittaa, ja miksi se on niin tärkeää.
Mediakasvatuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on sellainen laaja kulttuurinen ja sivistyksellinen medialukutaito, joka pitää sisällään ymmärrystä, taitoja, kokemusta ja kriittistä kykyä arvioida ympäröivää yhteiskuntaa. Kriittisyys tarkoittaa tässä uteliaisuutta, kyseenalaistamista, totuudellisuutta ja yhteiskunnallisuutta. (mediataitokoulu.fi)
Sivun materiaalit on koottu Toivoa ja toimintaa -sivustolla julkaistusta laajasta materiaalikokonaisuudesta ympäristöministeriön jakaman ympäristökasvatus- ja valistushankkeen avustuksen turvin.
1) Minkälaista maailmankuvaa media meille välittää?
Mediat muokkaavat vahvasti käsityksiämme maailmasta. Seuraavissa tehtävissä pohditaan sitä, minkälaisen kuvan sinä saat maailmasta erilaisia medioita seuraamalla ja mikä kaikki sinulta jää kenties pimentoon.
a) Tutkimusmatka median representaatioihin
Antaako mediamaailmasi todenmukaisen kuvan yhteiskunnastamme? Tarkastele oheista infograafia ja siinä esitettyjä kysymyksiä.
- Minkälaisten lasien läpi tarkastelet maailmaa ja erilaisia mediasisältöjä?
- Miten algoritmit vaikuttavat maailmankuvaasi?
- Tunnistatko, jos sinulla on vahvoja mielipiteitä tai ennakkoluuloja erilaisista ihmisistä?
- Ketkä pääsevät ääneen ja ketkä eivät?
- Minkälaiset ihmiset näkyvät mediassa hyvin vähän?
- Tunnistatko median ylläpitämiä stereotypioita ja valtarakenteita?
- Mistä tiedät, mitä et tiedä?
- Kuinka voisit laajentaa maailmankuvaasi ja mediamaailmaasi?
Tehtävän on toteuttanut Mediakasvatusseura / Reetta Haverinen vuonna 2022 yhteistyössä Ujuni Ahmedin kanssa. Grafiikat ja kuvitukset: Marjukka Juhantila.
b) Somekuplat ja kestävä kehitys
Tässä tehtävässä tarkastellaan omaa sosiaalisen median “kuplaa” eli henkilökohtaista mediaympäristöä, joka vaikuttaa kykyymme hahmottaa maailmaa kokonaisuutena. Mediakuplat voidaan määritellä “arvomaailmarajaukseksi” (lähde: Mediametka ry), jota tässä tehtävässä havainnollistetaan piirtämällä. Oman somekuplan sisältö ja internetin algoritmit vaikuttavat siihen, mitkä asiat ja ihmiset sinuun vaikuttavat. Toisaalta oman somen kautta voi vaikuttaa muihin.
a) Piirrä paperille tai vihkosi sivulle keskelle iso kupla. Kirjoita tai piirrä kuplan sisälle, mitä kaikkea sinä seuraat ja teet somessa. Opettaja voi halutessaan piirtää taululle malliksi omaa tai kuvitteellista kuplaa.
- Mitä someja ja medioita seuraat? Mistä näet uutisia? Mitä videoita katsot ja mistä kanavista?
- Mitä aiheita seuraat?
- Minkä maalaisia henkilöitä/juttuja/uutisia seuraat ja millä kielillä?
- Kuka henkilö somessa vaikuttaa sinuun eniten. Miksi?
b) Kirjoita kuplan ulkopuolelle, mitä kaikkea et saa omaan someesi eli mikä jää sinulta “pimentoon”. Piirrä ulkopuolella jäävistä asioista nuolet kohti kuplaa niin, että nuoli ”kimpoaa” takaisin kuplan pinnasta.
- Minkälaiset aiheet, somekanavat, uutissivustot ja maailman alueet näkyvät somessasi vain harvoin tai ei koskaan?
c) Laske, kuinka monta valtiota 200:sta sinulla on edustettuna somessasi. Kuinka suuri osuus se on kaikista valtioista? Tee jakolasku (omien seurattujen valtioiden määrä jaettuna 200:lla).
d) Keskustele parin kanssa kuplien piirtämisen ja laskutoimitusten jälkeen:
- Mitä haluamme/emme halua nähdä somessa ja miksi?
- Mitä ajatuksia omassa somessa “näkyvien” valtioiden määrän laskeminen herätti?
- Näkyykö somessasi kestävään kehitykseen liittyviä aiheita, kuten ihmisoikeuksiin, ympäristöön tai eläinten oikeuksiin liittyviä asioita?
e) Katsokaa Mediametkan video mediakuplien synnystä, algoritmeista ja “big datasta” (kesto 3:37) ja pohtikaa seuraavia kysymyksiä:
- Mikä digitaalinen informaatiokupla on?
- Mikä algoritmi on?
- Miten informaatiokupla liittyy mainoksiin?
- Mitä riskejä ja negatiivisia seurauksia mediakupliin liittyy?
f) Pohtikaa yhdessä lopuksi:
- Miksi omaa somekuplaa kannattaisi välillä tarkastella myös kriittisesti?
- Millä eri keinoin omaa mediaympäristöä voisi laajentaa eli miten oman mediakuplan rajoja voisi venyttää?
- Tutustukaa yhdessä esimerkiksi Maailma.net-sivuston uutisiin: mitä huomioita teette sivuston uutisten aiheista ja uutisten käsittelemistä maista? https://www.maailma.net/uutiset
Tehtävän on laatinut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman. Tehtävä on osa Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväpakettia, josta löydät lisää kestävään kehitykseen ja vaikuttamiseen liittyviä tehtäviä.
2) Uutisten lukeminen vaatii osaamista
Uutisten tulkitseminen on yksi perinteisimmistä tavoista harjoitella medialukutaitoa, ja valeuutisten aikakaudella uutisten ja muiden nettitekstien kriittisen lukemisen taito on entistäkin tärkeämpää.
a) Nettitekstin luotettavuuden arviointi
Tässä tehtävässä harjoitellaan keskeisimpien tekstin luotettavuuteen vaikuttavien tekijöiden (kirjoittajan asiantuntijuus, julkaisupaikan maine ja julkaisukäytänteet, kirjoittajan tai tekstin tarkoitusperät sekä evidenssin laatu) tunnistamista ja arviointia.
TEHTÄVÄ:
- Jakautukaa pareihin ja valitkaa jokaiselle parille yksi teksti.
- Lukekaa teksti pareittain esimerkiksi ääneen vuorotellen.
- Vastatkaa pareittain alla oleviin kysymyksiin. Opettaja voi esimerkiksi printata jokaiselle parille Tulevaisuuden Tekstitaidot (EduLit) -tutkimusryhmän toteuttaman nettitekstin arviointilomakkeen, joka löytyy Ristiriitaiset tekstit luotettavuuden vertailemiseen -otsikon alta täältä.
POHDITTAVAT KYSYMYKSET:
- Mikä on tekstin otsikko?
- Kuka on kirjoittanut tekstin?
- Missä teksti on julkaistu?
- Millaista asiantuntijuutta tekstin laatijalla tai julkaisijalla on aiheesta?
- Mikä on tekstin tekstilaji? (esim. blogi, uutinen, artikkeli)
- Mikä on tekstin tarkoitus eli mihin sillä pyritään?
- Mikä on tekstin keskeinen väite, jonka kirjoittaja tai julkaisija haluaa välittää lukijoilleen?
- Millaiseen evidenssiin kirjoittaja vetoaa eli millaisia todisteita hän esittää väitteensä tueksi? Arvioi, kuinka luotettavaa kirjoittajan evidenssi on.
- Miten kirjoittajan tai julkaisijan asiantuntijuus ja motiivit näkyvät siinä, miten hän perustelee asioita?
- Anna lopuksi arvio tekstin luotettavuudesta yllä olevien vastausten perusteella.
KÄSITELTÄVÄKSI SOPIVAT TEKSTIT:
- Lukiolaisen mielipide: Valkoinen, lihaa syövä heteromies on syrjitty (Perhonjokilaakso-lehti, 2021). Lue teksti täältä.
- Hipit valtasivat Suomen. Vegaanituotteita diesel rekalla Suomeen (Blogikirjoitus Uusi Suomi -verkkolehdessä, 2019). Lue teksti täältä.
- Hävikkipuhe johtaa kuluttajia ja päättäjiä harhaan (blogikirjoitus kirjoittajan omassa blogissa, 2021). Lue teksti täältä.
- Ennakkoluulot kasvisruuasta estävät syömästä terveellisesti – ”Miehisyys näyttää vaativan riittävän määrän pihviä lautaselle”, sanoo tutkija (Ylen artikkeli, 2023). Lue teksti täältä.
- Yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä – Nieminen: Unohdetaan ideologia kouluruokailussa (artikkeli Suomen Uutiset -lehdessä, 2024). Lue teksti täältä.
- Vegaani herättää raivoa ja paheksuntaa, koska hän koettelee syömiseen liittyviä sosiaalisia tottumuksia (Yliopisto-lehdessä julkaistu essee, 2023). Lue teksti täältä.
- Sika- ja maitoyrittäjät vetoavat partioon kasvisruokalinjauksen muuttamiseksi (artikkeli Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, 2022). Lue teksti täältä.
Tehtävänannon on laatinut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman Tampereen yliopiston Tulevaisuuden tekstitaidot -tutkimusryhmän Carita Kiilin ja Pirjo Kuilun materiaalin Työkaluja kriittisen nettilukutaidon opettamiseen pohjalta. Materiaali (ml. nettitekstin luotettavuuden arviointilomake) löytyy täältä.
b) Positiivisia uutisia
Tämän lehtijuttujen kartoitustehtävän tavoitteena on kiinnittää huomiota maailmassa tapahtuvaan positiiviseen kehitykseen.
- Etsikää esim. lukuvuoden mittaan hyviä ilmastouutisia kotimaasta ja maailmalta, ja kootkaa niitä seinälehteen koulun seinälle. Loppuvuodesta tarkastelkaa yhdessä, mitä kaikkea toivoa herättävää on vuoden aikana tapahtunut.
- Voitte tehdä positiivisten uutisten etsimisestä myös kisan luokkien välille: eniten uutisia keruuaikana löytänyt luokka saa onnistumisestaan pienen palkinnon! Voitte myös äänestää oppilaiden mielestä kaikkein parasta uutista keruukauden päätteeksi.
Tehtävän on toteuttanut ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ja se on osa Pieni opas ilmastokasvatukseen -materiaalia.
Vinkki! Hyviä uutisia kestävästä kehityksestä -facebook-ryhmä on hyvä paikka aloittaa hyvien uutisten kerääminen. https://www.facebook.com/groups/1390345291149971
3) Kuvien tulkitsemisen tärkeä taito
Kuvien tulkitseminen on yksi osa medialukutaitoa. Seuraavissa tehtävissä tulkitaan kestävään kehitykseen liittyviä valokuvia, meemejä sekä piirroskuvaa, jossa nuoret seuraavat luonnonsuojeluun liittyviä aiheita.
a) Kestävän kehityksen kuvagalleria
Kestävän kehityksen kysymykset liittyvät ihmisten arkeen: asumiseen, liikkumiseen, ruokaan, kuluttamiseen ja ihmissuhteisiin eri puolella maailmaa. Globaalikasvatuksen asiantuntija Eeva Kemppainen pohtii tällä videolla sitä, miten kestävä kehitys liittyy arkisiin asioihin, uutisiin ja muuhun päivittäin näkemäämme kuvamateriaaliin.
Eräs Toivoa ja toimintaa -sivustomme suosituimpia materiaaleja on Kestävän kehityksen kuvagalleria sekä siihen liittyvä tehtävä ja video. Valitse kuvagalleriasta yksi sinua kiinnostava tai miellyttävä kuva. Pohdi sitten, mihin kestävän kehityksen tavoitteisiin kuva liittyy.
Löydät kuvagallerian, tehtävän tarkemman ohjeen sekä esimerkkivastauksen Toivoa ja toimintaa -sivustolta.
b) Meemien tulkintaa
Meemit ovat nopeasti toteutettava, ajan hermolla oleva ja hyvin tehtynä helposti somessa leviävä viestimistapa. Meemit sisältävät usein mustaa huumoria, mutta niihin voi sisällyttää myös tiukkaa asiaa. Meemien tulkinta ja tekeminen on osa nykypäivän medialukutaitoa ja sitä harjoitellaan seuraavissa tehtävissä.
Tutki ilmastomeemien galleriaa ja valitse sieltä yksi meemi lähempään tarkasteluun. Vastaa sitten kysymyksiin:
- Mitä meemissä halutaan sanoa? Meemeissä viesti on usein hyvin napakka ja tulkintaa vaativa. Kirjoita parilla lauseella auki se, mitä valitsemassasi meemissä halutaan sanoa.
- Millaisia tunteita meemi herättää sinussa? Meemien vaikutus perustuu usein siihen, että ne herättävät tunteita. Käytä apunasi tunnesanalistaa ja pohdi, mitä tunteita valitsemasi meemi sinussa herättää. Huomaathan, että sama kuva voi herättää monenlaisia, välillä ristiriitaisenkin tuntuisia tunteita!
- Mihin asiaan valitsemallasi meemillä pyritään vaikuttamaan ja miten? Meemien tarkoituksena on usein tavalla tai toisella vaikuttaa ajatuksiimme tai julkiseen keskusteluun.
- Millä muilla tavoin meemin aiheeseen voidaan vaikuttaa? Meemi on vain yksi vaikuttamisen tapa muiden joukossa. Keksi ainakin viisi muuta tapaa, jolla meemin aiheeseen voidaan vaikuttaa ja kirjoita niistä lista. Tarvittaessa voit käyttää apuna vaikuttamistapojen listaa.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Löydät tehtävässä tarvittavan meemigallerian täältä.
c) Nuoret, luonnonsuojelu ja media
Tutki oheista kuvaa, jossa kolme nuorta seuraa luonnonsuojeluun liittyviä aiheita. Heidän seuraamissaan sisällöissä on kuitenkin aivan eri näkökulma aiheeseen.
- Mitä näet kuvissa?*
- Millainen näkökulma luonnonsuojeluun näillä kolmella nuorella muodostuu?*
- Miten näkökulmaerot ovat voineet syntyä / mistä ne voivat johtua?*
- Mitä tunteita mediasisältö herättää kuvan nuorissa?
- Miten somen algoritmit vaikuttavat kuvan nuorten käsitykseen luonnonsuojelusta?
Tehtävän on julkaissut Mediataitokoulu, jota ylläpitää Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI). (*)-merkityt kuvantulkintakysymykset on tehnyt äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman.
4) Muutakin geomediaa kannattaa osata tulkita
Geomedia tarkoittaa monipuolisia aineistoja, joita ovat esimerkiksi kartat, diagrammit, tilastot, kuvat, videot, tietotekstit ja uutiset. Geomediataidot ovat taitoa hankkia, muokata, tulkita ja esittää näitä aineistoja. Geomediataitoja harjoitellaan monien oppiaineiden oppitunneilla, mutta erityisen tärkeää se on maantieteen opetuksessa.
a) Kestävä kehitys diagrammeissa ja infograafeissa
Toivoa ja toimintaa -hankkeessa on koottu tälle sivulle eri tahojen julkaisemia kestävään kehitykseen liittyviä diagrammeja ja infograafeja. Lisäksi jokaiseen kuvaan on tehty muutamia valmiita kuvien tulkintaan ohjaavia tehtäviä. Seuraavassa on yksi esimerkkitehtävä.
TEHTÄVÄ: Vastaa alla oleviin kysymyksiin katsomalla kuvaa ja hyödyntämällä nettiä.
- Mitä tarkoittaa hiilijalanjälki?
- Mitä tarkoittavat keskimääräiset kulutusmenot?
- Kuinka paljon suomalaisten keskimääräiset kulutusmenot ja hiilijalanjälki olivat vuonna 2021?
- Mitä suomalaisten keskimääräisille kulutusmenoille on tapahtunut aikavälillä 2000-2021?
- Mitä suomalaisten keskimääräiselle hiilijalanjäljelle on tapahtunut aikavälillä 2000-2021?
- Pohdi mistä kulutusmenojen ja hiilijalanjäljen erisuuntainen kehitys voisi johtua.
Lisää vastaavia tulkintatehtäviä löydät Toivoa ja toimintaa sivuston Kestävä kehitys ja planeetan rajat diagrammeissa ja infograafeissa -tehtäväkokonaisuudesta.
b) Geomedian kriittinen lukeminen – tehtäväkortit
Tulostettavien tehtäväkorttien avulla oppijat voivat harjoitella kriittistä medialukutaitoa sekä kriittistä geomedian lukemisen taitoa. Tavoitteena on oppia tunnistamaan väärää ja harhaanjohtavaa uutisointia, jossa käytetään geomediaa.
Materiaali sisältää 20 tehtäväkorttia, joista monissa käsitellään kestävää kehitystä eri näkökulmista.
Petteri Muukkonen ja Laura Hynynen (Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) ovat tuottaneet oppimateriaalin yhdessä CRITICAL-tutkimushankkeen kanssa. Materiaali kuuluu paikkatietoa ja geomediaa käsittelevään laajaan kokoelmaan Paikkatiedon (GIS) ja geomedian oppimateriaaleja eri kouluasteille.
5) Monenlaista vastamainontaa
Vastamainokset ovat mainoksista muunneltuja parodiakuvia, jotka tuovat esiin toisenlaisen viestin: huumorin avulla, mainosten kieltä käyttämällä kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmia, kuten tuotannon ympäristöhaittoja, ihmisoikeusloukkauksia tai kauneusihanteita. Vastamainoksia voidaan pitää eräänä yhteiskunnallisen viestinnän, vaikuttamisen ja taiteen muotona.
Vastamainoksia voi hyödyntää opetuksessa monin tavoin. Tähän alle on koottu muutamia erilaisia vaihtoehtoja.
a) VASTAMAINOSTEN TULKINTA
Tulkitse vastamainoksia ja vastaa kysymyksiin.
- Mikä tuote tai brändi kuvassa on muokattu?
- Onko muuntelu hauska vai vakava?
- Mikä on vastamainoksen sanoma? Mihin kuvalla yritetään vaikuttaa?
- Onko vastamainos toteutettu hyvällä maulla?
- Mistä vastamainoksesta pidät ja mistä et pidä? Miksi?
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväpakettia.
Vinkki! Tulkintaan sopivia vastamainoksia löydät esimerkiksi Vaikuta vastamainoksilla -tehtäväpaketista tai Voiman sivuilta. Taustatietoa vastamainonnasta täältä.
b) VAIKUTTAMINEN VASTAMAINOKSIA JAKAMALLA
Vastamainonnan avulla vaikuttamista voi opetella jakamalla vastamainoskuvia somessa.
Jaa jokin vastamainoskuva omassa somessasi. Postauksesi muuttuu muille kiinnostavammaksi, kun kirjoitat postaukseen perustelun siitä, miksi jakamasi kuva on mielestäsi tärkeä tai kiinnostava.
Voit etsiä ja valita sopivan vastamainoksen esimerkiksi Voiman sivuilta. Jos haluat etsiä muita suomenkielisiä tai englanninkielisiä vastamainoksia, voit käyttää netissä hakusanoja vastamainos, antimainos, subvertisement, ad parody, billboard liberation + tuotteen tai yrityksen nimi.
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväpakettia.
c) VASTAMAINOSTYÖPAJA
Kokonaisen vastamainostyöpajan selkeät ohjeet sekä taustatietoa aiheesta löydät Toivoa ja toimintaa –sivustolta.
Jos haluat toteuttaa vastamainostyöpajan tietystä aihepiiristä, voit hyödyntää siinä seuraavia materiaaleja:
Ruoka. BMOL ry:n Global Meal -hankkeessa käsiteltiin ruuan globaaleja vaikutuksia vastamainonnan keinoin ja tehtiin ruoka-aiheisen vastamainostyöpajan malli. Löydät materiaalit työpajan järjestämiseen BMOL ry:n verkkosivuilta. Sama työpajamalli on kuvattu selkeästi myös myöhemmin järjestetyn Ruoka mediassa -opettajankoulutuksen materiaaleissa (kohta 6, Vastamainostyöpaja).
Ilmastonmuutos. BMOL ry:n Ilmastoterveisiä Etelässä -hankkeessa jaettiin globaalin etelän ilmastotoimijoiden tarinoita sekä käsiteltiin ilmastonmuutosta mediassa ja markkinointiviestinnässä. Hankkeessa tehtiin myös työpajamalli ilmastoaiheisten vastamainosten tuottamiseen. Löydät materiaalit työpajan järjestämiseen BMOL ry:n verkkosivuilta sekä toisenlaisessa muodossa Open ilmasto-oppaan blogista (kohta 9, Vastamainostyöpaja).
Vaatteet. Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) Vaatteita ja vastamainontaa -hankkeessa käsiteltiin vaatetuotantoa ja sen globaaleja vaikutuksia vastamainonnan keinoin sekä tehtiin vaateteemaisen vastamainostyöpajan malli. Löydät materiaalit työpajan järjestämiseen Eetin verkkosivuilta.
Elektroniikka. Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) Kännyköitä ja vastamainontaa -hankkeessa käsiteltiin elektroniikan tuotantoa ja sen globaaleja vaikutuksia vastamainonnan ja meemien keinoin sekä tehtiin elektroniikkateemaisen vastamainostyöpajan malli. Löydät materiaalit työpajan järjestämiseen Eetin verkkosivuilta.
Sivun materiaalit on laadittu Eettisen kaupan puolesta ry:n Medialukutaitoa vastamainoksista -oppaan sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n vastamainosaiheisten hankkeiden materiaalien pohjalta.
d) VASTAMAINOKSIA KATUTILASSA
Kaupungeissa katutilaa hallitsevat usein kaupalliset mainostajat, jotka houkuttelevat meitä ostamaan tavaraa ja palveluita mitä moninaisimmilla tavoilla. Mainospaikoilla voisi kuitenkin näkyä myös vaihtoehtoisia viestejä.
Tehtävänä on keksiä, mitä kestävään kehitykseen liittyvää te haluaisitte nähdä bussipysäkeillä kaupallisten mainosten sijaan, ja toteuttaa ideastanne vastamainos.
Voitte tehdä oman mainoksen alla olevan bussipysäkin kuvan päälle tai käydä ottamassa kuvan lähiympäristön bussipysäkistä. Toteutukseen on monenlaisia vaihtoehtoja:
- Muokatkaa pohjakuvaa kuvankäsittelyohjelmalla tai powerpointissa.
- Tulostakaa pohjakuva A4-kokoiselle paperille ja askarrelkaa mainosjuliste käsin kuvan päälle.
Tehtävässä tärkeintä on keksiä omaan mainosjulisteeseenne iskevä ja napakka mainoslause. Visuaaliseen toteutukseen voi panostaa käytettävissä olevan ajan ja taitojenne puitteissa.
Jos haluatte tutustua erilaisten tahojen projekteihin, joissa bussipysäkkimainoksia on korvattu taiteella tai vastamainoksilla, voitte lukea esimerkiksi seuraavat jutut:
- Elokapina kaappasi mainostilan (Häiriköt-päämaja, 2022)
- Mainosvallankumous (Voima-lehti, 2014)
- Muutakin & muutakin (Voima-lehti, 2011)
Tehtävän on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Luovat menetelmät toivon taitojen opetuksessa -koulutuksia varten. Koulutuksessa tehtävä toteutettiin nopeasti, alustuksineen alle tunnissa. Tehtävän perusideaa voi kuitenkin halutessaan jatkojalostaa visuaalisempaan suuntaan.
e) MAINOSKUVAT JA ILLUUSIOT
Minkälainen kuva yhdistettynä mainoksen tekstiin rikkoisi mainoksen illuusion ja toisi kokonaisuuteen realismia?
Työohje:
- Valitse jokin olemassa oleva mainos, joka yhdistää tekstiä ja kuvaa. HUOM! Tekstin pitää sisältää jokin kunnollinen mainoslause. Ei pelkästään esim. “Osta” tai “Halpaa”
- Suunnittele mainoksesta uusi versio niin, että teksti pysyy samana, mutta uudenlaisen kuvan avulla syntyy ironinen (tai jopa inhorealistinen) “twist” eli näkökulma.
- Oleellista on, että uusi versio murtaa alkuperäisen mainoksen illuusion yhdistämällä tekstiä ja kuvaa uudella tavalla.
- -Lopullinen työ on kuvapari, joka sisältää alkuperäisen mainoskuvan ja siitä tehdyn vastamainosversion.
Toteutustapa:
- Toteutustapa on vapaa. (piirros, maalaus, kollaasi, digitaalinen kuvankäsittely… )
- Toteutuksen voi tehdä luomalla uuden version alusta asti itse tai suoraan muuntelemalla mainosta, jolloin uusi kuva lisätään suoraan mainoksen päälle. (jos muuntelet suoraan alkuperäistä, pyydä siitä ensin värikopio!)
- Ilmainen kuvankäsittelyohjelma (esim. GIMP) tietokoneella tai puhelimeen ladattavat kuvankäsittelyohjelmat soveltuvat myös hyvin toteutukseen
Arviointiperusteet:
- kuvan ja tekstin yhteispeli: kuinka hyvin täydentävät toisiaan mainoksen illuusion rikkomisessa
- vastamainoksen oivaltavuus: tuoko muokkaus todellisen epäkohdan esiin
- kuinka hyvin valittu toteutustekniikka tukee idean välittymistä
- huolellisuus toteutuksessa / tehtävään panostaminen
Linkkejä mainoskuviin:
- Aikakausmedian mainontaan liittyvässä oppimateriaalissa esimerkkejä: https://www.aikakausmedia.fi/media/1241/aikakausmedia_totta_kai_netti.pdf
- Aikakausmedian “Kuukauden mainos” -sivusto: https://www.aikakausmedia.fi/media-mainonta/kuukauden-aikkarimainos/
Tehtävän on suunnitellut ja toteuttanut kuvataideopettaja Elissa Eriksson.
Vinkki! Valmiit ohjediat ja esimerkkikuvia löydät täältä.
6) Vaikutetaan mediassa
Mediakasvatuksessa on tärkeää myös edistää ihmisten kykyä hyödyntää eri medioita yhteiskunnalliseen osallistumiseen, vaikuttamiseen ja toimivaan vuorovaikutukseen. Seuraavaksi esitellään tähän muutamia helppoja tapoja.
a) Keskustele
Sosiaalinen media on nykyään tärkeä keskustelualusta. Keskusteluun osallistumisen tapoja on monia. Voit itse aloittaa keskusteluja postaamalla stooreja, kuvia tai linkkejä kiinnostavista aiheista tai kirjoittamalla ajatuksiasi muiden nähtäville. Voit myös osallistua muiden aloittamiin keskusteluihin erilaisissa ryhmissä tai kommentoimalla hyvin perustellen kaverin postausta.
Erityisesti twitterissä voit haastaa keskusteluun mukaan niin ministereitä, kansanedustajia, yritysjohtajia, tutkijoita, järjestöjen edustajia kuin lehtitalojen johtajiakin tägäämällä, eli merkitsemällä heidät keskustelun osaksi.
Myös oman tuttavapiirin kanssa keskustelu voi olla yllättävän tehokasta vaikuttamista, oli käytössä oleva somekanava mikä tahansa.
Muista, että räyhääminen on harvoin tehokasta vaikuttamista. Keskustellessasi pysy ystävällisenä ja kohteliaana ja perustele mielipiteesi hyvin. Älä provosoidu, vaikka keskustelukumppanisi sitä yrittäisi, älä hauku, äläkä mene henkilökohtaisuuksiin. Hyvä peukalosääntö on, että somessa ei kannata sanoa asioita, joita et sanoisi kasvotustenkaan.
b) Tee meemi
Meemit ovat nopeasti toteutettava, ajan hermolla oleva ja hyvin tehtynä helposti somessa leviävä viestimistapa. Mikä aihepiiri sinua mietityttää, ärsyttää tai innostaa juuri nyt? Kerro se meemillä! Kirjoita Googleen sana meme generator ja etsiydy johonkin generaattoriin (esim. imgflip.com). Valitse sopiva kuva ja kirjoita siihen naseva teksti. Levitä valmiita meemejä omassa somessasi sekä koulun tai työpaikan somessa!
HUOM! Meemin tekeminen tietokoneella on helppoa! Jos se ei ole sinulle tuttua, voit katsoa ohjeet tästä videomuotoisesta ohjeesta.
c) Jaa uutinen
Uutisen jakaminen somessa on helppo tapa nostaa asioita ihmisten tietoisuuteen ja keskusteluun. Jakamisen vaikutus kasvaa, kun kirjoitat postaukseesi omin sanoin alustuksen, jossa kerrot esimerkiksi sen, miksi halusit uutisen jakaa tai miksi sen aihe on mielestäsi tärkeä.
d) Osallistu sosiaalisen median kampanjoihin
Monilla some-kampanjoilla levitetään tietoa ja vaikutetaan. Esim. Eettisen kaupan puolesta ry:n Lempivaatteeni-kampanjassa ihmiset postaavat somessa tarinoita vaatteistaan ja kampanjan videoita. Kansainvälisessä Vaatevallankumous-kampanjassa taas postataan somessa kuvia vaatteista ja kysytään vaatemerkeiltä, kuka vaatteet on tehnyt. Mihin sinulle tutun järjestön tai muun toimijan parhaillaan käynnissä olevaan kampanjaan haluaisit itse osallistua jakamalla kampanjan materiaaleja tai tuottamalla omaa sisältöä?
Sivun materiaalit on koottu Toivoa ja toimintaa -sivustolla julkaistusta laajasta materiaalikokonaisuudesta ympäristöministeriön jakaman ympäristökasvatus- ja valistushankkeen avustuksen turvin.
