Toivon taitoja voi harjoitella myös kestävän kehityksen kysymyksissä – 8 vinkkiä

Kuva: Robert Collins / Unsplash

***Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n ympäristökasvattaja Pinja Sipari avaa tässä kirjoitussarjassa oivalluksiaan liittyen toivoon, toimintaan ja kestävän kehityksen kasvatukseen. Oivallukset perustuvat pitkälti Maaret Kallion ja Panu Pihkalan kirjoituksiin. Tämä on kirjoitussarjan ensimmäinen kirjoitus. Löydät linkit sarjan muihin osiin tämän tekstin lopusta.***

Kestävän kehityksen haasteet täytyy saada maailmassa ratkottua, ja meillä kaikilla on tässä tehtävää ja annettavaa. Toisaalta meidän on tehtävä myös psyykkistä työtä, jotta voimme elää riittävän hyvää elämää kestävän kehityksen haasteiden täyttämässä maailmassa. Toivo on onneksi taito, jota voi harjoitella, oppia, välittää eteenpäin ja vahvistaa.

Opettajan ei tarvitse olla terapeutti käsitelläkseen tunteita tai tunnetaitoja opetuksessa. Työn tueksi on olemassa paljon hyvää materiaalia, myös Toivoa ja toimintaa -sivustollamme. Toisaalta on syytä muistaa, että ympäristöongelmat ja muut kestävän kehityksen haasteet ovat yhteiskunnallisia ongelmia. Vaikka niihin liittyvien tunteiden käsittely on välttämätöntä, eivät ongelmien perimmäiset syyt ole yksilöissä vaan yhteiskunnan rakenteiden tasolla.

Seuraavaan olen koonnut 8 vinkkiä siihen, miten aikuinen voi auttaa itseään sekä lapsia ja nuoria toivon taitojen opettelussa.

1. Työstä ensin omia tunteitasi

Toivo syntyy läsnäolosta, toiminnasta sekä elämän valoisten puolien että varjopuolien hyväksymisestä. Opettaja voi omalla toiminnallaan ja esimerkillään lisätä oppilaiden toivoa, mutta millään yksittäisellä sananparrella se ei valitettavasti onnistu. Aikuinen voi tukea lapsia ja nuoria kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvien tunteiden hyväksymisessä vasta, kun on tehnyt työtä itsensä kanssa. Olisi jaksettava ja uskallettava viettää aikaa omien tunteiden ja näkemysten äärellä. Vaatii paljon rohkeutta ja voimia tunnistaa ja paljastaa arkoja kohtia itsestään. 

Aihe on vaikea, ja siksi itseään kohtaan olisi osattava kokea myös armollisuutta ja myötätuntoa. Näitä taitoja voi sitten opettaa myös lapsille ja nuorille. Itsemyötätunnon harjoittelussa voi halutessaan käyttää apuna esimerkiksi Luonto ja tunteet -sivuston tätä tai tätä harjoitusta.

2. Sanoita tunteiden olemassaolo nuorille ääneen

Olemme Toivoa ja toimintaa -hankkeessa linjanneet, että kasvattajan eettinen vastuu tässä ajassa on aika ajoin sanallisesti vahvistaa kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvien tunteiden olemassaolo. Se on ensimmäinen ja välttämätön askel kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvässä tunteiden käsittelyssä, ja sen voi tehdä esimerkiksi seuraavien lauseiden avulla: ”Ymmärrän hyvin, että monella teistä on erilaisia vaikeita tunteita kestävän kehityksen kysymysten suhteen. Monet kehitykseen liittyvät haasteet ovat niin suuria ja surullisia, että meillä aikuisillakin on monia vaikeita tunteita niiden suhteen. Eri tunteiden kanssa voi onneksi kuitenkin oppia elämään yhdessä toisten kanssa.” 

3. Opettele nimeämään tunteita

Kun on sanottu ääneen, että monilla ihmisillä on monenlaisia kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviä tunteita, voidaan tunteita alkaa käsitellä yksin tai yhdessä, kasvattajan kykyjen ja osaamisen mukaisesti. Jo tunteiden nimeämisen taito on merkittävä, vaikkakin uskomattoman yksinkertainen tunnesäätelyn taito, joka voi auttaa toivon kasvattamisessa. Tähän olemme Toivoa ja toimintaa -hankkeessa käyttäneet mm. hyväksi havaittua Tunteiden käsitekartta -harjoitusta. Harjoituksessa laaditaan tunnesanojen listan avulla käsitekartta omista kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvistä tunteista.

4. Hyväksy ajoittainen kurjakin olo

On suostuttava siihen, että aivan kuten luonnossakin, myös ihmismielessä on vuodenaikoja. Joskus kannattaa vain hyväksyä surullinen olo tai pimeän tuoma alakulo ja elää sen läpi odottaen kevään valoa. Myös vaikeat tunteet ovat osa elämää, mutta ne eivät jatku ikuisesti.

5. Näe sekä hyvä että huono

Tarvitaan myös suhteellisuudentajua ja kykyä elää ristiriitaisuuksien keskellä. Panu Pihkala käyttää aiheeseen liittyen kahden tason näkökyvyn käsitettä. Se tarkoittaa säännöllistä huomion kiinnittämistä sekä vaikeuksiin että hyviin asioihin. Ahdistuksen vallassa meiltä voi jäädä huomaamatta, että maailmassa on paljon myös toivon merkkejä ja hyviä uutisia. Vaikka suruille ei saisi kääntää selkäänsä, on pidettävä sydän auki myös elämän kauneudelle, ihmisen hyvyydelle ja loputtomalle toivolle. Kun muistamme myös hyvät asiat ja kiitollisuuden, jaksamme paremmin.

6. Vaikuta

Kokemus siitä, että minua tarvitaan ja että voin vaikuttaa omaan ja toistenkin elämään, on olennainen mielen ja toivon kannalta. Ihmiselle on hyvin tärkeää, että hän saa käyttää omia vahvuuksiaan ja taitojaan toisten eduksi. Se lisää kokemusta oman elämän merkityksellisyydestä ja tarkoituksesta. Muita auttamalla voi auttaa myös itseään. Vaikuttaa voi monilla tavoilla: voi esimerkiksi tehdä hyviä tekoja, kirjoittaa mielipidekirjoituksia, osallistua mielenosoitukseen tai perustaa puutarhan. Vinkkejä vaikuttamiseen löydät täältä.

7. Työstä asiaa kehollisesti

On hyvä muistaa, että mieleensä voi vaikuttaa myös kehon kautta. Mieli vaikuttaa kehoon, mutta myös toisinpäin. Mieltään voi tyynnyttää ja oloaan rauhoittaa esimerkiksi kevyellä liikunnalla, venyttelyllä, meditoinnilla tai huomion suuntaamisella hengitykseen. 

8. Pidä huolta itsestäsi

On tärkeää myös hahmottaa sitä, millä kaikilla tavoilla itseään voi auttaa kestämään tilannetta tai toipumaan siitä, vaikka tilanne on hankala eikä suoraan tai nopeasti muutettavissa. Millä tavoin juuri minä voin ylläpitää toimintakykyäni muuttuvissa ja psyykkisesti haastavissa olosuhteissa? Mitä voin tehdä oman hyvinvointini eteen?

——————————————————————————————————————————————

Kirjoitus on osa Kestävän kehityksen kasvatukseen tarvitaan toivon taitoja -kirjoitussarjaa. Voit lukea sarjan muut osat linkeistä:

1) Aluksi: Kestävän kehityksen kasvatukseen tarvitaan toivon taitoja – uusi kirjoitussarja alkaa!

2) Mitä on toivo kestävän kehityksen kasvatuksessa?

3) Toivoa kasvatetaan teoilla ja toiminnalla

4) Toivoa paremmasta maailmasta rakennetaan yhdessä

5) Toivon taitoja voi harjoitella myös kestävän kehityksen kysymyksissä – 8 vinkkiä

——————————————————————————————————————————————

Kirjoitussarjan lähteet:

Voimana toivo (Maaret Kallio / WSOY, 2020)

Ilmastokasvatus ja tunteet. Ympäristötunteiden käsittely kasvatuksessa ja opetuksessa: kolmiportainen malli (Panu Pihkala / Toivoa ja toimintaa, 2019)
https://toivoajatoimintaa.fi/ilmastokasvatus-ja-tunteet/

Tunnetehtäviä (Toivoa ja toimintaa)
https://toivoajatoimintaa.fi/tunteet/tunnetehtavia/

10 suositusta ympäristöahdistuneelle (Panu Pihkala, 2018)
http://ekoahdistus.blogspot.com/2018/09/10-suositusta-ymparistoahdistuneelle.html

Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Panu Pihkala / Kirjapaja, 2017)


Lisää blogissa

Toivoa ja toimintaa NUORI24 -messuilla

NUORI2024 – valtakunnalliset nuorisotyön päivät järjestetään Tampere-talolla 24.-25.4.2024. Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hanke on mukana messuilla! ...

Tule mukaan suunnittelemaan entistä parempaa kestävän kehityksen kasvatusta!

Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hankkeessa kootaan ja julkaistaan tänä vuonna iso määrä kestävän kehityksen kasvatukseen soveltuvaa ...