Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 12 on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. Tältä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 12 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 12. Vastuullista kuluttamista
Ihmiset käyttävät ja valmistavat tuotteita niin, että ympäristö ei vahingoitu.
12.1 Kaikissa maissa pitää aloittaa 10-vuotissuunnitelma, joka edistää kestävää kulutusta ja tuotantoa. Rikkailla mailla on johtamisvastuu ja köyhemmät maat toimivat niin hyvin kuin pystyvät.
12.2 Vuoteen 2030 mennessä luonnonvaroja pitää käyttää kestävästi ja tehokkaasti.
12.3 Ruokajätettä pitää syntyä puolet vähemmän vuonna 2030 kuin vuonna 2015. Myös ruokahävikkiä eli hukkaan menevää ruokaa pitää vähentää tuotannossa, jakelussa ja sadonkorjuussa.
12.4 Kemikaalien ja jätteiden käsittely pitää hoitaa kansainvälisesti sovituilla tavoilla vuoteen 2020 mennessä. Kemikaaleja ja jätteitä ei saa laittaa ilmaan, veteen tai maahan ilman käsittelyä. Niiden haitalliset vaikutukset pitää minimoida.
12.5 Jätteitä pitää syntyä paljon vähemmän kuin aiemmin. Niiden syntymistä vähennetään kierrätyksen ja uudelleenkäytön avulla.
12.6 Suuria ja kansainvälisiä yhtiöitä kannustetaan toimimaan kestävästi ympäristöä suojellen ja kertomaan avoimesti vastuullisuudestaan.
12.7 Valtioiden, kaupunkien ja kuntien omien hankintojen pitää olla mahdollisimman kestäviä. Kestävyyttä edistetään kansallisten lakien mukaisesti.
12.8 Kaikkien ihmisten pitää tietää kestävästä kehityksestä ja luontoa suojelevasta elämäntavasta vuoteen 2020 mennessä.
12.a Köyhempiä maita pitää auttaa kehittämään tutkimusta ja teknologiaa, joka auttaa niitä siirtymään kestävämpään kuluttamiseen ja tuotantoon.
12.b Kaikkialla pitää valvoa, millaisia työpaikkoja syntyy ja miten paikallisia kulttuureja ja tuotteita edistetään kestävällä matkailulla.
12.c Fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei saa tukea. Verotusta pitää uudistaa niin, että se kannustaa kestäviin valintoihin. Pitää kuitenkin huomioida köyhempien maiden tarpeet ja tilanne. Niiden kehitystä ei saa haitata.
KATSO VIDEO! Videolla (kesto 20 min.) Eetti ry:n globaalikasvatuksen projektipäällikkö Milo Keinänen esittelee tavoitetta ja kertoo, mitä Eetti tekee tavoitteen edistämiseksi.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Eettinen kuluttaminen = Kuluttajien keino vaikuttaa markkinoilla tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin ja vaatia yrityksiltä niiden eettisyyden parantamista esim. ihmisoikeuksien, eläinten oikeuksien tai ympäristövaikutusten suhteen. Eettiseen kuluttamiseen liittyy keskeisesti tuotteiden ja palveluiden alkuperän ja ympäristövaikutusten selvittäminen ja tietoisuuden levittäminen niistä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös liiallisen kuluttamisen välttäminen ja tuotteiden huolto, kierrätys tai uudelleenkäyttö kuuluu eettiseen kuluttamiseen.
Ekologinen jalanjälki = Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmisen tai organisaation ekologista vaikutusta käytettyjen luonnonvarojen (maa, vesi, ruoka tms.) suhteen. Ekologinen jalanjälki ilmoitetaan yleensä hehtaareina tuottavaa maata.
Hiilijalanjälki = Esimerkiksi tuotteen, palvelun tai yksilön aiheuttama ilmastokuormitus. Hiilijalanjälkiarviossa huomioidaan aiheutetut hiilidioksidipäästöt tai kaikki kasvihuonepäästöt ja jalanjälki ilmoitetaan yleensä hiilidioksidiekvivalentteina.
Kestävä kulutus = Raaka-aineiden ja energian säästeliäs kulutus. Kestävä kuluttaja käyttää mahdollisimman paljon uusiutuvia energialähteitä, aiheuttaa mahdollisimman vähän päästöjä ja jätettä ja kierrättää jätteensä. Vastuullisesti toimiva yritys opastaa asiakkaitaan kestävän kulutuksen keinoista oman toimialansa puitteissa.
Vesijalanjälki = Esimerkiksi tuotteen, yksilön tai yrityksen kuluttamien vesivarojen määrä kuutiometreinä ilmaistuna. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki käytetyt vesivarat talousvedestä viljelyyn ja teollisuustuotantoon tarvittavaan veteen.
Viherpesu = Viestinnän keinoin toteutettua pinnallista ympäristöystävällisyyttä, jonka tarkoitus on ainoastaan parantaa julkisuuskuvaa todellisten ympäristöhaittojen pienentämisen sijaan.
Yritysvastuu = Yritysvastuu, yhteiskuntavastuu, vastuullinen yritys ja liiketoiminta, eettinen yritys ja liiketoiminta sekä yrityskansalaisuus viittaavat kaikki yrityksen vastuuseen sen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Vastuullinen yritystoiminta on kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa, jossa huomioidaan yrityksen suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan.
Käsitteiden selitykset on poimittu Suomen YK-liiton yritysvastuusanastosta.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Tässä joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 12 saavuttamiseksi:
- YK, EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- Järjestöt ja kansalaisliikkeet, kuten: Eetti ry, Finnwatch, Luontoliitto, Greenpeace, Elokapina, Maan ystävät
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto
- Osa yrityksistä
- Monet koulut, nuorisotalot, harrastusryhmät ja tavalliset kansalaiset
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 12 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 29, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 12, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- Suomen ylikulutuspäivä (vuosittain maalis-huhutikuussa)
- Maailman ylikulutuspäivä (vuosittain elokuussa)
- Älä osta mitään -päivä (vuosittain kiitospäivän jälkeisenä perjantaina)
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinsituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Vastuullista kuluttamista tulee opetussuunnitelmien (ops) mukaan käsitellä peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa hyvin monipuolisesti.
Peruskoulun opsin arvopohjassa sanotaan, että perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja.
Kuluttamista käsitellään myös useissa laaja-alaisissa tavoitteissa. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin (Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, L3). Tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina (Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, L5). Lisäksi oppilaita ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle (Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, L7).
Vastuulliseen kuluttamiseen liittyviä teemoja käsitellään lähes kaikissa perusopetuksen oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Sanana kuluttaminen mainitaan maantiedon, yhteiskuntaopin, musiikin ja kotitalouden opseissa.
Lukion opetussuunnitelmassa kuluttamisesta ei puhuta suoraan opsin arvoperustassa, mutta se sisältyy “kestävän elämäntavan välttämättömyyteen”, joka on opetussuunnitelman läpi kantava opetuksen keskeinen tavoite. Sen sijaan oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa kuluttamisesta puhutaan enemmän kuin peruskoulussa: se sisältyy kielten, maantieteen, kemian, yhteiskuntaopin, elämänkatsomustiedon sekä terveystiedon opetussuunnitelmiin.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Vastuullista kuluttamista – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Katso Agenda-tavoitetta esittelevä video (2:36) ja vastaa kysymyksiin:
- Mitä asioita tarvitaan tuotteiden tuottamiseen?
- Kuinka paljon kulutusta pitäisi vähentää rikkaissa maissa?
- Mitä asioita valtioiden pitäisi tehdä, jotta kulutuksestamme tulisi vastuullisempaa?
- Mitä tarkoittaa kiertotalous?
- Millä tavalla jokainen ihminen voi edistää vastuullista kuluttamista? Mitä sinä olet jo tehnyt?
b) Lue läpi tavoitteen 13 alatavoitteet. Voit tutustua joko joko selkokielelle mukautettuihin tavoitteisiin tai virallisiin alatavoitteisiin.
- Mitkä ovat mielestäsi alatavoitteiden kolme tärkeintä asiaa?
Video ja siihen liittyvä tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Kuluttaminen ja mainonta – arvojanakävely
Arvojanakävely on helppo harjoitus, jonka avulla opiskelijat pohtivat omaa suhdettaan kuluttamiseen ja mainontaan.
Ohjeet:
- Opiskelijat liikkuvat luokassa sen mukaisesti, oletko väitteen kanssa samaa vai eri mieltä.
- Aivan seinän vieressä seisominen tarkoittaa ”täysin samaa mieltä”, vastakkaisella seinällä puolestaan ”täysin eri mieltä”.
- Jokaisen väitteen jälkeen aiheesta voidaan käydä lyhyt keskustelu. Listasta kannattaa valita 4-5 omalle ryhmälle parhaiten toimivaa väitettä.
Väitteet:
- Osaan ulkoa ainakin yhden brändin iskulauseen/mainoskappaleen
- Mainos on joskus saanut minut ostamaan vaatteita/tavaroita
- Osaan mainita yhden mielestäni poikkeuksellisen hyvän/huonon mainoksen
- Tiedän, missä päin maailmaa paitani on valmistettu (Huomioksi: tiedämme usein paljonkin brändin mainonnasta ja tyylistä, mutta emme juuri mitään itse tuotteesta, sen tuotantotavoista tai sisällöistä)
- Uuden vaatteen/tavaran ostaminen herättää minussa kivoja tunteita
- Olen joskus tuntenut katumusta ostamastani vaatteesta/tavarasta
- Olen tuntenut painetta ostaa jonkin uuden vaatteen/tavaran, koska kavereillani on ollut sellainen
- Minulla on liikaa vaatteita/tavaraa
Tehtävän on tehnyt Eetti ry. Lisää Eetti ry:n maailmankauppaan ja kuluttamiseen liittyviä tehtäviä ja muita materiaaleja löydät täältä.
3) Maailman ylikulutuspäivät – infograafiin tutustuminen
Alle olevaan kuvaan on kirjattu joidenkin maailman valtioiden vuoden 2023 ylikulutuspäivät. Vastaa alla oleviin kysymyksiin kuvaa katsomalla ja hyödyntämällä nettiä.
- Mitä tarkoittaa ylikulutuspäivä (overshoot day)?
- Milloin oli Suomen ylikulutuspäivä?
- Missä maassa oli ylikulutuspäivä ensimmäisenä?
- Missä maassa oli kuvan mukaan ylikulutuspäivä viimeisenä? Tarkempaa tietoa asiasta saat taulukosta, joka löytyy tältä sivulta.
- Pohdi mitkä kuvan valtioista ovat rikkaita ja mitkä köyhiä. Mitä huomaat ylikulutuspäivien ajoituksesta, kun pohdit maiden varallisuutta?
- Mitä kuva kertoo maapallon luonnonvarojen riittävyydestä?
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Kestävä kehitys ja planeetan rajat diagrammeissa ja infograafeissa -tehtäväkokonaisuutta, josta löydät myös useita muita kiinnostavia diagrammien ja infograafien tulkintatehtäviä.
4) Testaa elämäntapasi – testit
Erilaisten netissä löytyvien laskureiden avulla voimme arvioida elämäntapamme vaikutuksia ympäristöön. Täytä ainakin osa seuraavista testeistä:
- Elämäntapatestin avulla pääset selvittämään elämäntapasi hiilijalanjälkeä. Testin on toteuttanut Sitra.
- Vesijalanjälkilaskurin avulla pääset arvioimaan omaa vesijalanjälkeäsi, eli veden ja piiloveden kulutusta. Laskurin on toteuttanut Suomen ympäristökeskus.
- Itämeri-laskurilla kuluttaja ja voi selvittää kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen eli oman Itämeri-jalanjälkensä. Laskurin on toteuttanut Suomen ympäristökeskus.
Pohdi testien tekemisen jälkeen mitkä olisivat a) sinulle helpoimpia ja b) tehokkaimpia tapoja pienentää vesi- ja hiilijalanjälkeäsi sekä vaikutustasi Itämereen.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
5) Minä kuluttajana – kirjoitustehtävä
Vastaa alla oleviin kysymyksiin kirjoittaen. Vaihtoehtoisesti voit kirjoittaa omaelämäkerran itsestäsi kuluttajana. Sisällytä tällöinkin kertomukseesi vastauksia kysymyksiin.
- Mitkä asiat vaikuttavat kulutuspäätöksiisi? Mitä kuluttamiseen liittyviä periaatteita tai ohjenuoria sinulla on?
- Mitä asioita arvostat? Näkyykö arvostuksesi kulutuksessasi vai onko arvosi ja kulutuksesi ristiriidassa?
- Mistä ja keneltä olet oppinut kulutustapasi? Oletko tyytyväinen kulutustottumuksiisi?
- Kiteytä ylläoleva: kuvaile itseäsi kuluttajana kahdella virkkeellä.
- Miten voisit muuttaa kulutustasi, jotta se olisi vastuullisempaa? Oletko valmis kuluttamaan vastuullisemmin? Miksi / Miksi et?
Tehtävän on laatinut yhteiskuntaopin opettaja Inka Havanto.
Vinkki! Tehtävän alustukseksi sopii esimerkiksi Mikä maailmankauppa? -video (kesto 5:09).
6) Mistä viherpesun voi tunnistaa – pohdintatehtävä
Viherpesu on harhaanjohtavaa markkinointia, jonka tarkoituksena on saada kuluttaja ostamaan tuote, joka vaikuttaa ekologiselta tai vastuulliselta.
Lukekaa linkin takaa teksti viherpesusta ja pohtikaa sen jälkeen alla olevia markkinointilauseita. Mitkä lauseet voisivat luetun perusteella viitata viherpesuun? Perustelkaa vastauksenne.
- Vaatteemme ovat eettisesti tuotettuja.
- Arvojamme ovat vastuullisuus ja ekologisuus.
- Kaikki vaatteemme ovat Reilun kaupan tuotteita.
- Pakkaamme vaatteemme kierrätysmuovista tehtyyn pakkaukseen.
- Kevätmalliston vaatteet on tehty luomupuuvillasta.
Vastaus: Kaikki muut vastaukset paitsi nro 3 saattavat viitata viherpesuun. Viherpesun voi tunnistaa muun muassa epämääräisistä sanavalinnoista kuten eettisyys ja vastuullisuus, jotka jätetään selittämättä. Samoin yhden malliston vastuullisempi tuottaminen, tai ympäristöystävällisemmän pakkausmateriaalin käyttäminen eivät vielä tee yrityksen toiminnasta eettistä.
Tehtävän ovat toteuttaneet yhteistyössä Nuorten Akatemia ja Eetti ry. Lisää vastaavia tehtäviä löydät Seppo-alustalla toimivasta Pikamuodista hitaaseen -oppimispelistä. Digitaalisen pelin voi tilata maksutta käyttöönsä täältä. Et tarvitse erillistä Seppo-lisenssiä pelin ohjaamiseen. Lisätietoa aiheesta löytyy Eetti ry:n Vainua viherpesu -oppaasta.
7) Mihin elektroniikka päätyy? – videotehtävä
Toimittaja Rosa Kettumäki lähtee neljän nuoren sosiaalisen median vaikuttajan kanssa Ghanaan pohtimaan päivittäisen luksuksemme todellista maksajaa. Mistä päivittäin käyttämämme tuotteet tulevat?
Käytämme elektroniikkaa nykyään aivan kaikessa. Se on osa työtä, vapaa-aikaa ja jopa untamme. Tässä jaksossa vaikuttajat pääsevät katsomaan entistä elektroniikkajätteen kaatopaikkaa ja kokeilevat minkälaista työtä on elektroniikan kierrätys Accrassa.
Katso Yle Tripletistä Verta, hikeä ja luksusta -sarjan osa Mihin elektroniikka päätyy? (17 min.) ja vastaa kysymyksiin.
- Millaisilla eri tavoilla elektroniikka kuormittaa luontoa ja aiheuttaa päästöjä?
- Kuinka montaa elektroniikkalaitetta käytät päivän aikana? Voit pitää päiväkirjaa tai miettiä mielessäsi kuinka montaa laitetta käyttäisit tyypillisenä päivänä?
- Yllättikö laitteiden määrä?
- Kuinka välttämättömiä käyttämäsi laitteet ovat sinulle?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
8) Minä kestävän kehityksen toimijana – ryhmäytysharjoitus
Harjoituksessa tutustutaan toisiin ryhmäläisiin hyödyntämällä kestävään kehitykseen liittyviä väittämälappuja. Samalla tutustutaan erilaisiiin ympäristötekoihin.
- Tulosta tiedosto, jossa on kestävän kehityksen toimintaan liittyviä väittämiä. Tiedostossa on 154 väittämää. Jokaiselle oppilaalle pitäisi riittää 5 lappua. Jos ryhmä on isompi kuin 30 henkilöä, tulosta muutama sivu kahteen kertaan. Leikkaa väittämät irrallisiksi lapuiksi ja sekoita laput.
- Jokaiselle oppilaalle jaetaan 5 väittämälappua.
- Tehtävänä on vaihtaa omia lappuja muiden kanssa niin, että kädessäsi olevien viiden lapun väittämät pätevät itseesi.
- Varsinkin loppua kohden vaihtelu voi muuttua haastavaksi, jotta kaikki oppilaat saisivat käteensä 5 itselleen sopivaa väitettä. Tällöin tarvitaan yhteistyötä. Tarvittaessa opettaja voi sanoa vaikka, että ainakin kolmen väittämän pitää täsmätä.
- Harjoitus puretaan niin, että jokainen kertoo lopuksi kaikille ainakin yhden kädessään olevan ja itseensä sopivan väittämän.
Harjoitus on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Väittämissä on hyödynnetty mm. Minä ja kestävä kehitys -tehtävän sanalistoja sekä FEE Suomen kokoamia Vaikuttavimmat ympäristöteot -listauksia.
9) Vihreä siirtymä – artikkelin tulkintatehtävä
- Lue Voima-lehdessä ilmestynyt artikkeli Vihreässä siirtymässä ei ole mitään vihreää, jos elämäntapamme ei muutu.
- Kerää artikkelista 10 kiinnostavaa kuluttamiseen ja vihreään siirtymään liittyvää faktaa, ajatusta tai näkökulmaa.
- Jakautukaa pareihin. Vertaile keräämisiä näkökulmia parin kanssa. Valitsitteko samoja vai eri näkökulmia? Miksi pidätte valitsemianne näkökulmia kiinnostavina?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
10) Turhia ja tarpeellisia tavaroita – mainosten ideointitehtävä
Tehtävän avulla pohditaan omia kulutusvalintoja ja suhtautumista tavaroihin huumorin keinoin.
Virittäytyminen (20 min): Kuunnellaan Mikko Valtosen haastattelu Huolehditko hyvinvoinnistasi planeetan rajoissa? Minun ilmastotaitoni -verkkodokumentista: www.ilmastotaitoni.fi (15 min).
Keskustellaan sen jälkeen pareittain seuraavista kysymyksistä:
- Minkälaisin teoin minun olisi helppo kohtuullistaa hiilijalanjälkeäni? Teot voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin elämänalueisiin: ruoka, asuminen, matkustaminen ja liikkuminen, tavarat ja palvelut
- Entä millä teolla olisi suuri vaikutus, mutta sen toteuttaminen vaatisi pitempää suunnittelua?
Jos ryhmällä on käytössä pitempi oppitunti, voidaan pohdinnan tueksi tehdä myös Sitran elämäntapatesti.
Harjoitus (30 min): Jakaudutaan pienryhmiin. Jokainen ryhmä on oma yrityksensä, jonka tehtävänä on suunnitella mainos uusimmalle tuotteelleen. Yritysten arvot ja toimintatavat eroavat toisistaan. Opettaja jakaa ryhmät seuraaviin yrityksiin, joiden kuvaukset luetaan ensin yhdessä:
- Ryhmä 1: Tämä yritys tekee tarpeettomia tai ympäristölle haitallisia tuotteita, ympäristöä kuormittavista materiaaleista. Tuotteet ovat kalliita, ja ne on suunniteltu hajoamaan kolmen vuoden kuluttua ostopäivästä. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Runsaasti sähköä kuluttava, muovinen limonadipullonjäähdytin.”
- Ryhmä 2: Tämä yritys tekee täysin turhia mutta ympäristölle melko harmittomia tuotteita, kierrätysmateriaaleista. Tuotteet ovat halpoja, ja niiden oheistuotteena saa ostaessaan muuta tarpeetonta tavaraa. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Tyhjästä kauramaitopurkista askarreltu korvanraaputin, autonrenkaasta tehdyt pomppuraajat kaupan päälle.”
- Ryhmä 3: Tämä yritys tekee mahdollisimman tarpeellisia ja kestäviä tuotteita, pääosin kierrätysmateriaaleista ja paikallisista laadukkaista materiaaleista. Tuotteet ovat melko kalliita, mutta niiden käyttöikä on pitkä. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Espoolaisesta lampaanvillasta huovutettu talvitakki, jonka selkään kiinnitetyt, kierrätysmuovista valmistetut aurinkopaneelit lataavat samalla kännykkäsi.”
- Ryhmä 4: Tämä yritys tekee vain aineettomia ja äärimmäisen tärkeitä tuotteita eikä käytä ollenkaan materiaaleja. Tuotteet ovat ilmaisia tai tuotot menevät hyväntekeväisyyteen. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Laula rohkaisulaulu ystävälle ja tuet samalla kodittomien kissojen hoitokotia.”
Tarkemmat tehtäväohjeet:
- Keksikää yrityksellenne sen arvoihin ja toimintatapoihin sopiva nimi. (3 min)
- Ideoikaa yrityksenne uusin tuote vastaamalla alla oleviin kysymyksiin. Hyväksykää kummallisetkin ideat. Nyt saa käyttää mielikuvitusta ja liioitella! (10 min)
- Mihin tuotetta käytetään?
- Mistä materiaaleista tuote on tehty?
- Mitä vaikutuksia tuotteella on a) sen käyttäjään, b) ympäristöön?
- Mikä olisi osuva nimi tuotteelle?
- Paljonko tuote maksaa?
- Suunnitelkaa lehtimainos tästä yrityksenne uusimmasta tuotteesta (15 min). Mainos voi sisältää tekstiä sekä kuvan tuotteesta tai tilanteesta, jossa tuotetta käytetään. Mainostekstissä voi kertoa esimerkiksi seuraavia asioita:
- Tuotteen nimi ja hinta
- Mainoslauseita: miten kuvailisitte iskevästi ja houkuttelevasti tuotteen käyttötarkoitusta, materiaaleja ja vaikutuksia?
- Voitte myös miettiä, mitä tästä tuotteesta ei kannata kertoa mainoksessa.
Purku (15 min): Pienryhmät esittelevät yrityksensä nimen, tuoteidean ja sen pohjalta syntyneen mainoksen toisille ryhmille. Pohtikaa lopuksi yhdessä seuraavia kysymyksiä:
- Minkä tuotteen edellä esitellyistä haluaisit tai et missään tapauksessa haluaisi hankkia itsellesi?
- Edellä esitellyt tuotteet olivat mielikuvitusta, mutta oliko niissä yhtymäkohtia todellisuuteen? Oletko tullut hankkineeksi edellä esitellyn kaltaisia tuotteita? Oletko ollut jälkeenpäin tyytyväinen ostopäätökseesi?
Harjoitus on osa opasta Ilmastonmuutos minussa – Luovan kirjoittamisen opetusmateriaali ympäristökysymysten käsittelyyn nuorten kanssa, jonka on toteuttanut Henna Laininen.
Vinkki! Virittäytymisessä voidaan hyödyntää myös Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen? -videota (kesto 5 min.), joka on ylempänä ehdotettua virittäytymismateriaalia helpompi ja nopeampi.
11) Vaikuta antamalla palautetta
Palautteen antaminen on yksi tapa vaikuttaa paremman maailman puolesta. Palaute voi olla esimerkiksi kiitos, kehitysehdotus, pyyntö, kysymys tai moite yritykselle tai poliittiselle päättäjälle. Palautteen antamisen harjoittelu sopii hyvin myös kemian oppitunnille vaikkapa silloin, kun opetuksessa käsitellään tuotteiden elinkaaria, kasviproteiineja, ilmastonmuutosta, vesien suojelua tai kaivostoimintaa.
Tehtävänä on pohtia mille taholle haluaisit lähettää palautetta ja mistä asiasta. Sitten laadit palautteen ja mahdollisuuksien mukaan myös lähetät sen.
Ohjeet toimivaan palautteeseen:
- Mieti mistä asiasta olet viime aikoina ollut iloinen, kiitollinen, turhautunut, kiukkuinen tai ihmeissäsi. Voimakas tunne on usein hyvä merkki siitä, että nyt voisi olla palautteen paikka.
- Palaute toimii vain, kun se osoitetaan oikealle taholle. Mieti siis tarkoin kenelle palaute kannattaa osoittaa: kaupalle, ravintolalle, ruokabrändille, somevaikuttajalle, kunnallispoliitikolle vai esimerkiksi kansanedustajalle?
- Ole selkeä ja perustele näkökulmasi! Palautteen ei tarvitse olla pitkä ja monimutkainen. Tärkeintä on, että viestisi tulee selväksi.
- Muista kohteliaisuus! Harva haluaa kuulla haukkuja ja solvausta. Palaute toimiikin todennäköisemmin silloin, kun esität asiasi ystävälliseen sävyyn myös silloin, kun palautteesi on kriittistä.
- Palautetta voi antaa paikan päällä kaupassa tai ravintolassa, puhelimitse, verkossa tai postitse. Jos lähetät palautteen verkossa tai esim. postikortilla ja haluat saada vastauksen, muista liittää mukaan yhteystietosi!
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Lisää vaikuttamisvinkkejä löydät 22 nopeaa tapaa vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta -koosteesta.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Tietoa ja 25 toimintaideaa kuluttajavaikuttamisesta: Muuta maailmaa vaikuttamalla kuluttajana ja skarppina kansalaisena
- Maijan yritysvastuukoulu -podcast, esim. jakso antikulutuksen ja hyvinvoinnin yhteyden tutkimuksesta
- Melkein kaikki rahasta -podcast, Julia Thuren
- Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) ajaa oikeudenmukaista maailmankauppaa, kestäviä tuotantotapoja ja vastuullista kuluttamista. Keskiössä ovat erityisesti vaatteet, elektroniikka ja mainonta. Huomaa myös oppimateriaalit eri teemoista.
- Kuluttaminen on uskonnollista ja siksi tarraamme siihen kiinni -artikkeli. Ykspilkkuviis Media (2024)
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä:
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa:
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 12 käsittelyyn.
