Kuva: Erik Mclean / Unsplash
Käytämme päivittäin monenlaisia tuotteita, palveluja ja energiaa, joita yritykset suunnittelevat, valmistavat, myyvät, huoltavat ja/tai kierrättävät. Kuluttajien ja yritysten tekemät valinnat voivat edistää kestävän kehityksen ratkaisuja tai toimia hidasteena kestävälle kehitykselle. Voimme itse valita haluammeko olla osa ongelmaa vai ratkaisua.
Omien kulutusvalintojemme lisäksi voimme vaikuttaa myös valppaina kuluttaja-kansalaisina. Omat vaikuttamisteot voi aloittaa keskustelemalla niistä tuotteista ja palveluista, jotka ovat tärkeitä omassa tai läheisten arkielämässä ja lähiympäristössä.
Tässä tekstissä esittelemme kuluttajavaikuttamisen taustaa ja konkreettisia tapoja muuttaa maailmaa paremmaksi yksin tai ryhmässä mm. kestävien kulutusvaihtoehtojen, somevaikuttamisen ja tempausten avulla.
Taustaa, joka kannattaa lukea
Oli kyse sitten ruoasta, vaatteista, elektroniikkalaitteista tai vaikka sähköstä, tuotanto ja kulutus yhdistävät valtiot, yritykset, työntekijät, kuluttajat ja ympäristöt suureksi verkostoksi. Maailmankauppa luo työtä ja hyvinvointia, mutta samalla näemme uutisia esim. päästöjen ja huonojen työolojen ongelmista. Siksi vastuu ja ongelmien ratkaiseminen ovat yhteisiä.
Onneksi kuluttajien ja yritysten tekemät valinnat voivat edistää kestävän kehityksen ratkaisuja, jotka koskevat kulutuksen vähentämistä, ympäristöstä ja eläimistä huolehtivia tuotantotapoja, ihmisarvoisia työoloja ja palkkoja sekä voittojen reilua jakamista. Yrityksissä voidaan vaikuttaa mm. siihen, miten vastuullisesti raaka-aineita ja tuotteita valmistetaan, millaiset olot työntekijöillä on ja miten kestävä tuotteiden elinkaari on kuluttajan ja kierrättämisen näkökulmista. Lisäksi yritykset vaikuttavat viestimällä toiminnastaan mediassa ja mainoksissa.
Kansalaiset taas voivat vaikuttaa monin keinoin omiin valintoihin ja muiden kuluttajien toimintaan samalla, kun kuluttajapalautteet ja -valinnat muuttavat myös yritysten toimintaa. Passiivisen shoppailijan sijaan voimmekin olla skarppeja kansalaisia.
Tuotteen tarina auttaa hahmottamaan vaikuttamisen paikkoja
Tiedämme nykyään vain harvoin, miten pitkän matkan erilaiset tuotteet kulkevat luoksemme ennen kaupan hyllyä ja mainosta. Matkan ja tuotteen tarinan hahmottaminen voisi kuitenkin auttaa meitä ymmärtämään kuluttajavaikuttamisen tärkeitä paikkoja. Esimerkiksi vaatteen tarina voisi mennä vaikka näin:
Yritykset ympäri maailmaa suunnittelevat ja mainostavat vaatteita, joita ne tilaavat tehtaista. Ihan ensin on kuitenkin tehtävä lankoja ja kankaita.
Eri maissa viljelijät kasvattavat pelloilla kuitukasveja, kuten puuvillaa. Puuvillan kukka on kuin pumpulia ja kuitu sopii vaatteen raaka-aineeksi. Puuvilla ei kasva Suomessa vaan esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, Länsi-Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Käsin ja koneiden avulla puuvillan kukkia kerätään, punnitaan, puhdistetaan ja myydään.
Varastoista suuret puuvillapaalit kuljetetaan esimerkiksi Pakistaniin ja Intiaan. Siellä puuvillasta kehrätään lankoja. Langoista kudotaan kankaita ja kankaita värjätään.
Kankaista ommellaan vaatteita esimerkiksi Kiinassa ja Bangladeshissa. Tehtaiden työntekijät käsittelevät kankaita ja valmistavat vaatteen eri osia, kuten hihoja ja nappeja. Vaatteet ommellaan kasaan, viimeistellään ja pakataan, ja niihin lisätään Made in -lappu.
Valmiita tuotteita kuljetetaan rekoin, laivoin ja lentokonein mantereelta toiselle myytäväksi.
Vaatteiden tuotantoon liittyy monenlaisia ongelmia tuotannon eri vaiheissa:
– Puuvillan viljely ja tehtaat vaativat paljon luonnonvaroja ja kemikaaleja, kuten viljelymaata, lannoitteita, hyönteismyrkkyjä, vettä ja sähköä.
– Tehtaiden koneet, tuotteiden kuljettaminen ja kaupat tarvitsevat energiaa, joten tuprutamme savua ja päästöjä taivaalle.
– Emme huolla ja kierrätä vaatteita hyvin eli tuotamme paljon tekstiilijätettä.
Kestävää kehitystä voi edistää esittämällä kysymyksiä tuotannon vastuullisuudesta
Yritykset suunnittelevat, valmistavat ja/tai myyvät kulutustuotteita sekä palveluja. Myynnin näkökulmasta aktiivisella markkinoinnilla on paljon vaikutusvaltaa, tarkasteli sitten mediaa, kaupunkitiloja tai trendien leviämistä. Kaupungilla ja verkossa yritykset myös rakentavat mielikuvia mainonnan kautta ja rakentavat brändiensä imagoa vaikuttaakseen kulutuskäyttäytymiseemme. Tavallisesti mainonta on yksisuuntaista viestintää, eikä vastaanottajan tehtäväksi jää muuta kuin osto- tai äänestämispäätöksen tekeminen. Voimme kuitenkin tehdä kriittisiä huomioita ja suhtautua mainosten lupauksiin ja houkutuksiin terveen epäilevästi.
Oman mainos- ja kulutuskriittisyyden lisäksi voimme myös vaikuttaa vuoropuhelun kautta. Utelias, vastuullinen kuluttaja voi tutkia ja kysyä tietoja tuotteiden alkuperästä. Yritykset ovat vastuullisessa asemassa, ja niiden kuuluu olla valmiita vastaamaan tuotteensa kestävyydestä ja vastuullisuudesta niin kotimaassa kuin sen ulkopuolellakin. Tuotannolla on monenlaisia vaikutuksia ympäri maailman, koska tuotantoa on ulkoistettu muihin maihin: iso osa Suomessa myytävistä tai suomalaisiksikin brändätyistä tuotteista on valmistettu osin tai kokonaan ulkomailla. Valmistusmerkintä kertoo vain valmistusprosessin viimeisistä vaiheista: esim. vaatteen made in -lapussa lukee yleensä se maa, jonka tehtaasta vaate on tilattu ja jossa se on viimeistelty ja pakattu. Todellisuudessa puuvillan ja elastaanin (muovia eli öljyä) kaltaiset raaka-aineet ovat ulkomailta ja valmistus on sisältänyt hurjasti työvaiheita.
Tämä tarkoittaa kahta asiaa: Ensinnäkin, kotimaassa tehdyillä päätöksillä siitä, missä ja miten tuotteita valmistetaan sekä mitä ja kuinka paljon kulutamme, on vaikutuksia ympäri maailman. Toiseksi, kestävää kehitystä voi edistää esittämällä kysymyksiä ja palautetta tuotteiden kestävyydestä ja yritysten vastuullisuudesta tuotantoketjujen varrella.
Tietoa voi etsiä uutisista ja hakukoneiden avulla tai kysymällä yritykseltä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Minkä tuotemerkin valmistama tuote on? Missä maassa tuote on valmistettu? Mistä yhdestä tai useammasta raaka-aineesta tai materiaalista se on tehty?
- Mitä vaikutuksia tuotteen elinkaareen liittyy? Minkälaisia luonnonvaroja, työvaiheita, energiankulutusta ja kemikaaleja tarvitaan, kun raaka-aineita kasvatetaan ja tuote kootaan ja kuljetetaan? Kuka työn tekee? Miten rikkinäinen tuote huolletaan, kierrätetään tai hävitetään?
- Jos design ja myynti on suomalaista, kuinka iso osa tuotteen materiaaleista ja työstä on kuitenkaan suomalaista? Voisiko tuotteen ylipäätään valmistaa Suomessa?
- Onko tuote osittain tai kokonaan kierrätetty ja kierrätettävä? Vaikuttaako tuote niin hyvälaatuiselta ja kestävältä, että sitä voi käyttää monta vuotta?
- Mikä voisi olla kestävämpi tapa valmistaa tuote?
- Onko yritys sitoutunut elämiseen riittäviin palkkoihin, käyttääkö se ulkopuolista valvontaa ja julkaiseeko se tehdaslistansa?
- Kertooko yritys, kuinka suuri osuus tuotteen raaka-aineista on vastuullisia, kuten Reilua kauppaa, luomua tai uusiomateriaaleja?
- Käyttääkö yritys ympäristöystävällisiä tuotantotapoja, materiaaleja ja puhdasta energiaa? Pyrkiikö se pienentämään hiilijalanjälkeään? Jos yritys kertoo olevansa hiilineutraali, tarkista millä tavoin se kompensoi päästönsä.
- (Lista voi tuntua työläältä. Se kuitenkin antaa vihjettä siitä, mitä kaikkea kuluttamisen takana tapahtuukaan – omaa vastuullisuussilmää on hyvä harjaannuttaa ja yhdenkin kysymyksen esittäminen voi vaikuttaa 🙂 . )
Palautteen antaminen kannattaa
Kuluttajien palautteenanto ja reagointi on onneksi lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti somessa viestit helppo saada näkyväksi ja oman vaikutuksen voi moninkertaistaa jakamalla palautteen muillekin. Yritykset teettävät ja seuraavat aktiivisesti myös kuluttaja- ja yritysvastuukyselyjä: Suomessa esim. Yritysvastuubarometrissa ja Yritysvastuu 2019 -tutkimuksessa vastuullisuus, kestävä kehitys ja kuluttajien mielipide on noussut yhä keskeisemmiksi ja kuluttajilla vastuullisuus vaikuttaa ostopäätöksiä tehdessä selvästi entistä enemmän. Palautteenantoon kannustaa myös se, että kokonaiskuvassa yritys saattaa antaa yksittäiselle palautteelle lisää painoarvoa: keskimäärin annamme melko vähän palautetta, joten tilastollisesti yksi palaute saattaa vastata monien (jopa kymmenien tai satojen) ihmisten mielipidettä. Yritykselle palaute kertoo kuluttajille tärkeistä asioista sekä antaa mahdollisuuden parantaa palvelua tai valikoimaa.
Vastuullisuustrendin kasvun myötä myös tuotteiden alkuperästä on saatavilla yhä enemmän tietoa mm. tuotteiden ja yritystoiminnan vastuullisuutta vertailevien tutkimusten kautta. Nykyään yritykset viestivät itsekin aktiivisemmin toiminnastaan somessa ja monien kotisivuilta löytyy erillinen osio yrityksen tekemästä vastuullisuustyöstä. Kun yhä useampi yritys julistautuu vastuulliseksi, kuluttajan harteille jää melko mahdoton tehtävä: lupausten ja mainosten kriittinen tarkastelu. Onneksi yritysten kertomien tietojen faktapitoisuutta voi arvioida ja pisteyttää tarkkojen kysymysten ja mittareiden avulla. Suomessa selvityksiä tekee mm. Finnwatch ja Eettisen kaupan puolesta (Eetti). Omat taidot tulkita mediaa ja antaa palautetta kohenevat nopeasti, jos tutustuu esimerkiksi Rank a brand eli Ränkkää brändi -vertailuun.
Onneksi yritystoiminnassa on kuitenkin periaatteita ja lakeja, joita voi pyrkiä muuttamaan yhä paremmiksi politiikan ja kampanjoinnin avulla. YK:ssa valtiot ovat sopineet periaatteista, joiden mukaan yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Niiden tulee kartoittaa toimintansa ihmisoikeusriskit, toimia ongelmien minimoimiseksi ja raportoida julkisesti suurimmat ongelmansa ja edistyksensä niiden korjaamiseksi. On kuitenkin selvää, että pelkillä kulutusvalinnoilla maailma muuttuu aivan liian hitaasti eikä yritysten vastuullisuus voi perustua vapaaehtoisuuteen.
Suomenkin hallitusohjelmaan kirjattu sitova yritysvastuulainsäädäntö on siksi ainoa oikea kestävän kehityksen mukainen suunta. Mainonnan suhteen kuluttajan on hyvä tietää myös, etteivät mainokset ja viestintä saa olla valheellisia. Sekä tuotteista että mainonnasta voi kysyä tai antaa palautetta (esimerkiksi mainoksen tehneelle yritykselle ja mainostoimistolle, kuluttaja-asiamiehelle tai mainonnan eettisen neuvostolle).
Inspiroivia esimerkkejä vaikuttamistyöstä
Monet tahot parantavat maailmaa kuluttajavaikuttamisen keinoin jatkuvasti. Seuraavassa esittelemme neljä esimerkkiä tuloksellisesta kuluttajavaikuttamisesta. Näillä tempauksilla tai kampanjoilla on vaikutettu tehdastyöntekijöiden oikeuksiin, arktiseen öljynporaukseen sekä julkiseen keskusteluun kulutuskriittisyydestä ja elektroniikan tuotannon ongelmista.
1. Rana Plaza ja kuluttajapaineen vaikutus vaateteollisuuden työntekijöiden oikeuksien parantamiseen
Viime vuosien kenties tunnetuin esimerkki kuluttajapalautteen vaikutuksesta liittyy vaatteisiin, joita tuotamme ja ostamme ulkomailta. Vaatteet ovat merkittävä vientituote ja siten myös elinkeinon ja kehityksen mahdollistaja monissa maissa. Esimerkiksi Bangladeshin valtion vientituloista suurin osa tulee vaateteollisuudesta. Vuonna 2013 Bangladeshissa tapahtui kuitenkin suurin tehdasonnettomuus vaateteollisuuden historiassa. Rana Plaza -vaatetehtaan romahdus vaati yli 1100 kuolonuhria ja tuhansia loukkaantuneita.
Kuluttajien tietoisuus maailmankaupan epäoikeudenmukaisuudesta lisääntyi ja palautteissa ympäri maailman ihmiset vaativat muutoksia tehdasturvallisuuteen ja työntekijöiden oikeuksiin. Pitkän kuluttajapaineen ja yli miljoonan ihmisen kampanjointiin osallistumisen myötä vaateteollisuuteen saatiin luotua laajat kansainväliset sopimukset tuli- ja rakennusturvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuuden uhreille on maksettu kompensaationa vähintään 30 miljoonaa dollaria. Rana Plazan romahdus toimi sytykkeenä myös kansainväliselle Vaatevallankumous-kampanjalle, jossa ihmiset kysyvät somessa vaatemerkeiltä, kuka heidän vaatteensa on tehnyt.
Täältä löydät tietoa Vaatevallankumoukseen osallistumisesta!
2. Zombi-performanssi osana kulutuskriittistä kampanjaa
Eettisen kaupan puolesta ja Häiriköt-päämaja kampanjoivat vuonna 2019 turhan kulutuksen ja huonolaatuisen pikamuodin päästöistä sekä omien lempivaatteiden tärkeydestä. George A. Romeron Dawn of the Dead -elokuvassa zombit rinnastetaan kuluttajiin. Elokuvassa kauppakeskuksen sanotaan olleen monille ihmisille elämän tärkein paikka, ja siksi he tulevat sinne zombeinakin.
Helsingissä Tripla-kauppakeskuksessa toteutetusta kulutuskriittisestä zombiperformanssista tehtiin kuvitteellisen Shop till you Drop Dead -elokuvan traileri ja elokuvajuliste. Romeron viestiksi voi lukea sen, että samoin kuin aivojen syöminen ei anna mielettömille mieltä, ei shoppailu tuo eläville täyttymystä. Sama ajatus kaikuu vahvasti myös zombivideossa.
Lue tempauksesta lisää täältä: https://hairikot.voima.fi/artikkeli/kuluttaja-zombit-keskuudessamme
3. Häiriköt-päämajan vaikuttava vastamainonta
Uusien puhelinmallien lanseerausuutisten keskellä Häiriköt-päämajan Honest-vastamainos (2018) muistuttaa, että kulutuselektroniikan raaka-aineita louhitaan usein konfliktialueilla vaarallisissa olosuhteissa. Kuvan lapset erottelevat kännyköissä tarvittavaa kobolttia kongolaisen kaivoksen vieressä. Elektroniikan elinkaaressa täytyisi parantaa myös kokoonpanotehtaiden työntekijöiden palkkaa, työaikoja ja turvallisuutta, laitteiden pitkäikäisyyttä ja kunnollista kierrätystä. Mainoksissa tuotteen alkuperä kuitenkin piilotetaan, ja yritykset pyrkivät tuottamaan niin sanottua moraalista etäisyyttä itsensä ja tuotannon ongelmien väliin. Siksi on tärkeää edistää yrityksiä sitovaa ihmisoikeusvastuuta ja tiukempia lakeja.
Giganttinen on slogan-muunnoksen vuoksi hassutteleva vastamainos: Gigantin slogan ”Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa” onkin muutettu kommentoimaan palkkaa. Oikeassa alalaidassa lukee tiukka viesti tuotteiden hinnasta ja työntekijöille maksattavasta palkasta, joka ei aina ole elämiseen riittävä – jos tuotteen hinta on ihmeen halpa, kustannuksia on saatettu leikata voittojen suuruuden sijaan juurikin tuotantoketjun varrelta esimerkiksi raaka-aineen tuottajien tai tehdastyöläisten palkoista.
4. Greenpeacen mielenosoitus legojen avulla
Eräässä ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjassa haluttiin tuoda Shellin arktisen öljynporauksen ongelmat esiin vaatimalla tunnettua leluvalmistajaa Legoa irtisanomaan sponsorisopimuksensa Shellin kanssa. Tavoitteeseen pyrittiin parodioimalla Lego Elokuvaa ja viemällä ympäristöaktivisti-Lego-hahmot osoittamaan mieltään muun muassa Shell-öljynporauslautan pienoismalliin Legolandissa. Kuvat levisivät suuren yleisön tietoisuuteen perinteisen ja sosiaalisen median kautta ja vaikuttivat Legon päätökseen irtautua yhteistyöstä öljy-yhtiön kanssa. Myöhemmin myös Shell ilmoitti luopuvansa öljynporaus-hankkeistaan arktisilla alueilla.
Lue aiheesta lisää esimerkiksi tästä The Guardianin artikkelista.
Käytännön kuluttajavaikuttamista yksin ja ryhmässä
Kuva: Joshua Rawson-Harris / Unsplash
Nyt voit ryhtyä toimeen itsekin! Alle on kerätty 25 vinkkiä erilaisiin kuluttaja-kansalaisen vaikuttamistapoihin. Vinkit on jaettu neljään kategoriaan. Mitkä niistä kiinnostavat sinua eniten?
a) Ole kriittinen kuluttaja
Osta ja kuluta vähemmän ja valitse huolella!
1. Älä osta. Isoin teko on olla ostamatta. Tehokkain tapa pienentää esim. vaatteiden ja elektroniikan ympäristövaikutuksia on rakastaa, käyttää ja huoltaa niitä mahdollisimman pitkään. Ennen visan vinguttamista kannattaa siis laskea kymmeneen: Onko niin, ettei kaapistasi löydy tarpeeksi farkkuja, vai kaipaatko vain uuden ostamisen mielihyvää? Vetääkö kännykkäsi oikeasti viimeisiään, vai voisiko siihen saada lisää puhtia vaihtamalla akun? Miten voisit nauttia enemmän siitä, mitä minulla jo on?
2. Suhtaudu mainontaan ja houkutuksiin epäillen. Saiko kaupassa/kadulla/mediassa näkemäsi mainos luotua sinuun toiveita ja mielikuvia? Ovatko lupaukset totta?
3. Vertaile ja valitse laadukkaita, itselle sopivia ja vastuullisia tuotteita. Esim. ruokaa voi valita ympäristöystävällisesti kasvisversiona, luomuna, sertifioituna (esim. Reilu kauppa) tai ruokaosuuskunnasta. Vaatteita ja elektroniikkaa löytyy hyvin myös käytettynä. Jos on ostettava uutta, voi valita esim. kestävän materiaalin tai sertifioidun, eettisen tuotteen (tuotemerkiltä, joka huolehtii ympräistön ja työntekijöiden hyvinvoinnista).
4. Anna aineeton tai käytetty lahja. Harkitse lahjoja antaessasi kierrätetyn lahjan, aineettoman lahjan tai eettisen ja ympäristöystävällisen palvelun ostamista. Materian ostamisen sijaan lahja voi olla esimerkiksi yhteinen (eväs)retki kansallispuistossa tai pala ikimetsää. Myös järjestön kautta voi hankkia hyväntekeväisyyslahjoja: voi vaikkapa lahjoittaa varoja eläintensuojeluun, kertoa siitä kortilla ja käydä yhdessä moikkaamassa eläinsuojelutilan eläimiä.
5. Selvitä oman elämäntapasi ilmastovaikutukset ja mieti, miten voisit vähentää energian käyttöä vapaa-ajallasi tai kotona. Voisitko lomailla lähiseuduilla tai -luonnossa pitkän lentomatkan sijaan? Voisiko kodin sähkön hankkia uusiutuvana energiana? Voitko suosia julkisia kulkuneuvoja tai kimppakyytejä? Alkuun voit tehdä testin oman elämäntapasi vaikutuksista verkossa: omien kasvihuonepäästöjen seurantaan ja vähentämiseen löytyy monia hyviä työkaluja, kuten Sitran elämäntapatesti ja Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetti.
b) Lainaa ja pidä huolta
Korjauta, lainaa, jaa, vuokraa ja kierrätä oikein!
6. Arvosta ja pidä huolta omaisuudestasi. Käytä ja säilytä tuotetta arvostaen, noudata pesuohjeita ja ompele tekstiileihin tulevat reiät.
7. Käytä huoltopalveluja. Esim. korjauta puhelimen näyttö, huolla kengät suutarilla ja tuunaa vaate ompelimossa.
8. Käytä ja tue hyviä lainaamopalveluja. Esim. kierrätyskeskuksilla ja kirjastoilla on monenlaisia tuotteita ja palveluita, kuten ompelukoneita, peräkärryjä, pelejä, tulostimia ja vanhoista tuotteista muokattuja uusiokäyttötuotteita. Vaatelainaamoista voi lainata vaatteita.
9. Lainaa, vaihda, jaa tai omista yhdessä. Voisiko esim. vaatteita, kodinkoneita, työkaluja tai kulkuneuvoja lainata, vaihtaa, jakaa tai omistaa yhdessä tuttujen kanssa, jotta kaikkien ei tarvitse ostaa omia? Mitä voisit jakaa sukulaisten, parhaiden ystävien tai naapureiden kanssa?
10. Osta käytettyä. Kirpputoreilta, internetistä ja facebookin kierrätys- ja tavaranvaihtoryhmistä voit löytää melkein kaiken tarvitsemasi.
11. Kierrätä oikein kotona ja kodin ulkopuolella. HSY:n jäteopas on helppo työkalu oikean kierrätystavan löytymiseen ja kierrätys.info:sta löytää lähimmät kierrätyspisteet paikkakunnittain. Entä voisiko koulussa tai harrastusryhmässä järjestää esim. rikkinäisten puhelimien keräyksen?
c) Anna palautetta
Kysy tuotteiden alkuperästä ja kestävyydestä ja reagoi somessa!
12. Juttelu ja pienikin palaute voi vaikuttaa. Voit jakaa tietoa, kuten uutisia tuotteiden alkuperästä ja vinkkejä kestävästä kuluttamisesta eri rooleissa (koulu, perhe, kaverit, harrastus, työ, some)
13. Anna palautetta palveluista, oli se sitten kiitos toimivasta palvelusta tai turhautunut kehitysehdotus huonosta palvelusta.
14. Pyydä lähikauppaan kestävä tuote esim. korttelitoiveena. Kysy ja kiitä kahvilassa ja ravintolassa Reilun kaupan tuotteista, kasvisruoasta, luomutuotteista jne.
15 Lähetä yritykselle kyselyä esimerkiksi raaka-aineiden alkuperästä ja eläinten oikeuksista tai anna palautetta tuotteiden kestävyydestä. Palautetta voi yleensä antaa paikan päällä kaupassa, puhelimitse, verkossa tai postitse. Muista viestisi muotoilemisessa ja lähettämisessä hyvän palautteen elementit. Vaikka ”asiakas on aika oikeassa”, palautteen on oltava asiallista ja rakentavaa, jotta sillä olisi oikeasti vaikutusta. Kerro selkeästi ja kohteliaasti mielipiteesi tuotteen tai palvelun sisällöstä ja toivo parempia vaihtoehtoja. On aina parempi, jos pystyt suoraan ehdottamaan jotakin vaihtoehtoa. Koita pohtia ja etsiä internetistä tietoa, mikä olisi paras taho vastaamaan palautteeseesi: yleensä yrityksissä on eri osastoilla omat sähköpostiosoitteensa, asiakaspalvelunumeronsa, some-tilinsä ja työtekijöiden yhteystiedot. Voit myös kysyä palauteviestissäsi, kuka olisi oikea taho tai henkilö vastaamaan.
16. Reagoi somessa ja eri medioissa (esim. Facebook, Instagram, YouTube) brändien mainoksiin ja vastuullisuusviestintään. Tykkää, kommentoi, jaa jne. Ohjeita voi ottaa tästä nettivaikuttamismallista.
17. Kannusta yrityksiä vastuullisuuteen sijoittamalla osa rahoistasi uusien tavaroiden sijaan vastuullisesti toimivien yritysten osakkeisiin ja vastuullisia yrityksiä omistaviin rahastoihin. Sijoittamisessa ja vastuullisten kohteiden valinnassa pääsee alkuun esimerkiksi Nordnetin #Rahapodista, Jyväskylän yliopiston blogista tai Julia Thurénin blogista.
d) Kampanjoi tai osallistu järjestöjen toimintaan
Ole osa tempausta tai kampanjaa tai tue järjestöjen vaikuttamistyötä!
18. Jaa itse tietoa, kuten uutisia tuotteiden alkuperästä ja vinkkejä kestävästä kuluttamisesta, ja osallistu keskusteluihin erilaisissa somekanavissa ja FB-ryhmissä.
19. Jaa tai tee itse vastamainoksia ja meemejä sekä niihin liittyvää palautetta. Näin voit herättää kriittistä keskustelua kulutusyhteiskunnan ongelmista parodiakuvien kautta. Voisiko koulussasi jakaa vastamainoksia vaikuttamispostauksina tai näyttelynä esimerkiksi koulun seinällä, nettisivulla tai kirjastossa? Vastamainoksen voi myös lähettää yritykselle (sähkö)postitse asiakaspalautteen ja muutostoiveiden kera.
20. Osallistu tempauksiin ja mielenilmauksiin tai järjestä sellainen itse. Voisiko teidän luokassanne, koulussanne tai kotikunnassanne järjestää esim. tempauksen, jossa vaihdetaan vaatteita ja tavaroita, tai korjaus- ja tuunaustyöpajan, jossa huolletaan lempivaatteita tai korjataan tuotteet kuntoon?
21. Osallistu sosiaalisen median kampanjoihin, joilla levitetään tietoa ja vaikutetaan. Jos haluatte osallistua koulussa, voitte käyttää omia some-tilejänne tai kysyä, voisiko koulun tiliä käyttää (esim. Instagram). Esim. Eettisen kaupan puolesta ry:n Lempivaatteeni-kampanjassa ihmiset postaavat somessa tarinoita vaatteistaan ja kampanjan videoita. Kansainvälisessä Vaatevallankumous-kampanjassa ihmiset postaavat somessa kuvia vaatteistaan ja kysyvät vaatemerkeiltä, kuka on ne tehnyt.
22. Edistä kestäviä ruokavalintoja omassa lähiympäristössäsi. Esimerkiksi Reilua kauppaa voi kampanjoida kuka tahansa: voisiko kotipaikkakuntasi koulu, seurakunta tai kunta suosia Reilun kaupan tuotteita? Voisiko kouluruokailussa lisätä kasvisruokaa ja vähentää ruokahävikkiä antamalla palautetta itsenäisesti tai vaikka oppilastoimikunnassa?
23. Allekirjoita vetoomuksia ja lakialoitteita, joissa ajetaan kaupankäyntiin ja kuluttamiseen liittyviä lakialoitteita tai EU-politiikkaa. Voit myös tukea ja äänestä poliitikkoja, jotka puolustavat ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Esimerkiksi Ykkösketjuun-kampanjassa monet yritykset, järjestöt ja poliitikot ajoivat yhdessä tiukempaa yritysvastuulakia Suomeen.
24. Osallistu järjestöjen toimintaan, liity jäseneksi tai lahjoita rahaa järjestöille, jotka tutkivat tuotantoa ja edistävät oikeudenmukaista maailmankauppaa. Suomessa teemojen parissa toimivat mm. Eettisen kaupan puolesta, Finnwatch, Reilu kauppa ja SASK. Kuluttajavaikuttamiseen liittyviä vapaaehtoistöitä voi tehdä mm. Eettisen kaupan puolesta ry:ssä, Kirkon ulkomaanavun Changemaker-verkostossa ja Luonto-liitossa.
25. Vaikuta luovasti esim. toteuttamalla sinulle tärkeästä aiheesta katutaidetta, installaation tai performanssin julkisissa tiloissa.
Lähteet ja linkit kootusti + lisälukemista
Yritysvastuubarometri 2018. https://www.pwc.fi/fi/julkaisut/yritysvastuubarometri-2018.html
Yritysvastuu 2019 -tutkimus (FIBS ry). https://www.fibsry.fi/ajankohtaista/talta-nayttaa-vastuullisen-liiketoiminnan-tulevaisuus-juuri-nyt/
Ränkkää brändi (Eettisen kaupan puolesta ry). https://eetti.fi/toiminta/teemat/rankkaa_brandi/
Kilpailu- ja kuluttajaviraston nettisivut. https://www.kkv.fi/
Mainonnnan eettine neuvosto (MEN) (Keskuskauppakamari). https://kauppakamari.fi/lautakunnat/men/
Rana Plaza (cleanclothes.org). https://cleanclothes.org/campaigns/past/rana-plaza
Vaatevallankumous / Tekijän opas. https://www.fashionrevolution.org/wp-content/uploads/2019/04/tekijan-opas-2019.pdf
Shop till you Drop Dead official trailer (Häiriköt-päämaja & Eettisen kaupan puolesta ry). https://www.youtube.com/watch?v=qQMxytziNTU&feature=youtu.be
Kuluttaja-zombit keskuudessamme (Häiriköt-päämaja). https://hairikot.voima.fi/artikkeli/kuluttaja-zombit-keskuudessamme/
Yritysvastuusta yritysten vastuuseen (Häiriköt-päämaja). https://hairikot.voima.fi/blogi/yritysvastuusta-yritysten-vastuuseen/
Greenpeace: how our campaign ended the Lego-Shell partnership (The Guardian 2014). https://www.theguardian.com/voluntary-sector-network/2014/oct/10/greenpeace-lego-shell-climate-change-arctic-oil
Ahdistaako tavara, mutta joululahjat pitäisi hankkia? Tässä 86 erinomaista vinkkiä aineettomaksi joululahjaksi (Helsingin Sanomat). https://www.hs.fi/elama/art-2000005931406.html
Kansallispuistot (Metsähallitus). https://www.luontoon.fi/kansallispuistot
Osta pala ikimetsää (Luonnonperintösäätiö). https://www.luonnonperintosaatio.fi/fi/lahjoita/pala-ikimetsaa
Testaa, oletko uhka vai mahdollisus? Sitran elämäntapatesti (Sitra). https://elamantapatesti.sitra.fi/
Ilmastodieetti -hiilijalanjälkilaskuri (Suomen ympäristökeskus SYKE). https://ilmastodieetti.ymparisto.fi/ilmastodieetti/#
Jäteopas (HSY). https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/
Kierrätys.info. https://www.kierratys.info/
Oppilaan ohje verkkovaikuttamiseen (Toivoa ja toimintaa). https://toivoajatoimintaa.fi/oppilaan-ohje-verkkovaikuttamiseen/
Vastuullinen sijoittaminen – Missä mennään vuonna 2022? Vastuullisen sijoittamisen tutkija Matleena Pietiläisen kirjoitus Jyväskylän yliopiston blogissa. https://www.avoin.jyu.fi/fi/blogit/vastuullinen-sijoittaminen-2013-missa-mennaan-vuonna-2022
Nordnetin #rahapodi -podcast. https://www.nordnet.fi/fi/opi-uutta/rahapodi
Toimittaja Thurénin vinkkejä vastuulliseen sijoittamiseen. https://www.juliathuren.fi/blogi/juliaihminen?category=Sijoittaminen
Lempivaatteeni -kampanja (Eettisen kaupan puolesta ry). https://eetti.fi/toiminta/teemat/lempivaatteeni-kampanja/
Fashion Revolution Finland / Vaatevallankumous. https://www.fashionrevolution.org/europe/finland/
Suomi yritysvastuun ykkösketjuun -kampanja. (Kampanja on päättynyt)
Eettisen kaupan puolesta ry:n kotisivusto. https://eetti.fi/
(Tutustu siellä esim. seuraaviin sivuihin:
https://eetti.fi/toiminta/teemat/vastuullinen-kuluttaminen/ sekä https://eetti.fi/materiaalit/oppimateriaalit/ )
Vihreät vaatteet. http://vihreatvaatteet.com/
Kemikaalicocktail. https://www.kemikaalicocktail.fi/
UseLess. https://useless.fi/
