Osio 3: Sukellus ympäristötunteisiin

|

Tässä osiossa syvennät ympäristötunteisiin liittyvää osaamistasi ja ymmärrystäsi.

Kuva: Jakob Owens / Unsplash
Sisällysluettelo
1) Videoluento (75 min.)
2) Tehtäviä: Kun syyllistäminen huolestuttaa
a) Kysymyksiä pohdittavaksi: syyllisyys
b) Kirje syyllisyydelle
c) Mainoksia katutilassa
3) Tehtäviä: Ympäristösuru auttaa luopumisessa
a) Kysymyksiä pohdittavaksi: suru
b) Surun mielikuvamatka
c) Maalaa tunne
d) Ääni Suomesta kadonneille lajeille
e) Loppurentoutus: Metsään
4) Tehtäviä: Suuttumus ja viha voimavarana
a) Kysymyksiä pohdittavaksi: suuttumus
b) Olen puu -maadoittuminen
c) Jutellaan suuttumuksesta
d) Ränttäyshetki
e) Marise meemillä
f) Kehollinen purku: Energia virtaamaan Biolasten tahtiin
5) Tehtäviä: Rohkeutta kannattaa harjoitella
a) Kysymyksiä pohdittavaksi
b) Rohkeus kestävyyskriisissä
6) Tehtäviä: Ilo, toivo ja mielihyvä kannustavat jatkamaan
a) Kysymyksiä pohdittavaksi
c) Yes we all need hope
d) Runoja toivosta ja paremmasta maailmasta
e) Toivon puu
f) Maailma on täynnä kestävän kehityksen ratkaisuja
7) Lisätietoa

1) Videoluento (75 min.)

  • Luennolla käsitellään ensin hieman ympäristötunteisiin liittyviä yleisiä asioita ja syvennytään sen jälkeen neljään keskeiseen ympäristötunteeseen: syyllisyyteen, suruun, suuttumukseen ja iloon.
  • Luennoitsijana toimii dosentti Panu Pihkala Helsingin yliopistosta.
  • Varsinaisen luennon kesto on 75 min. Se päättyy tallenteen kohdassa 1:13:30 ja sen jälkeen alkaa keskusteluosio. Voit halutessasi päättää tallenteen katsomisen tähän. Syyllisyyden käsittely alkaa tallenteen kohdassa (14:55), surun kohdassa (30:36), suuttumuksen kohdassa (50:50) ja ilon kohdassa (1:01:44). (Tämä tiedoksi, jos haluat katsoa luennon osissa.)
  • Luento on osa Hyvinvointia ympäristöhaasteiden maailmassa -verkkoluentojen sarjaa. Luentosarjaan liittyvät tekniset huomiot voi jättää huomiotta!
  • Video löytyy täältä: https://youtu.be/nOGs-BGyhH8

KUITTAA OSIO SUORITETUKSI TÄSTÄ LINKISTÄ!

2) Tehtäviä: Kun syyllistäminen huolestuttaa

Seuraaviin osioihin on koottu eri tunteisiin liittyviä tunne- ja vaikuttamistehtäviä. Vaikka osion luento käsitteli vain tunteita, on tehtävissä mukana myös erilaisista tunteista kumpuavia vaikuttamistehtäviä. Jos haluat lähestyä toivon taitoja jonkin tietyn tunteen näkökulmasta, saa yhteen tunteeseen liittyvistä tunne- ja vaikuttamistehtävistä helposti koottua esimerkiksi työpajan.

a) Kysymyksiä pohdittavaksi: syyllisyys

  • Mitä ajattelen syyllisyydestä? Onko se mielestäni hyvä vai huono tunne? Miksi, tai millä ehdoilla?
  • Millainen on yleinen suhteeni syyllisyyteen? Koenko sitä helposti? Jos, millaisten asioiden suhteen? Mitä arvelen, millaiset tekijät ovat vaikuttaneet omaan syyllisyysherkkyyteeni ja käsityksiini syyllisyydestä?
  • Koenko itse syyllisyyttä globaaleihin ongelmiin liittyen? Millaista ja mihin liittyen? Vaihteleeko kokemani syyllisyyden määrä ja voimakkuus? Jos, niin millaisten tekijöiden vuoksi?
  • Olenko havainnut ympärilläni ilmastosyyllisyyttä tai ilmastohäpeää? Kenellä? Millaista? Mitä seurauksia näillä tunteilla on? Mitä minussa herää, kun huomaan toisten kokevan syyllisyyttä tai häpeää?
  • Miten mielestäni vastuu jakautuu globaalikysymysten ja/tai ilmastokriisin suhteen? Kuinka paljon yksilöillä on vastuuta? Kenelle kaikille syyllisyystaakka lankeaa? Mitä seurauksia näistä seikoista on eri ihmisten ja yhteisöjen toiminnan eettiselle arvioinnille? Toisin sanoen, mikä on mielestäni kohtuullinen syyllisyyden määrä yksilölle?
  • Koenko riittämättömyyden tunteita globaalikysymysten suhteen? Jos, millaisia, ja kuinka usein? Millainen mielestäni on riittämättömyyden ja syyllisyyden keskinäinen suhde?
  • Tuleeko globaalikasvattajan tai ilmastokasvattajan lähtökohtaisesti kokea syyllisyyttä? Miksi / miksi ei? Millaista eettisissä valinnoissa onnistumisen tasoa kasvattajalta vaaditaan, jotta hän voi olla uskottava?
  • Mieti jokin tapa, jolla olet kenties liian ankara itsellesi eettisen vastuun suhteen. Mieti jokin tapa, jolla olet kenties liian lepsu itsellesi eettisen vastuun suhteen.
  • Millaiset keinot auttavat minua käsittelemään syyllisyyttä ja riittämättömyyttä rakentavasti? Mitä keinoja haluaisin oppia lisää tai toteuttaa useammin?
  • Kysymykset on poimittu Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtävästä Syventävä itsereflektio kasvattajille. Kysymykset on laatinut Panu Pihkala.
Kuva: Caleb Woods / Unsplash

b) Kirje syyllisyydelle

Kirjoita kirje kestävän kehityksen kysymyksiin liittyville syyllisyyden tunteillesi. Tarkoituksena on purkaa aiheeseen liittyviä tunteita. Ne voivat tuntua vielä henkilökohtaisemmilta silloin, kun kirjoitat kirjettä ajatellen, että syyllisyys olisi rinnallasi kulkeva henkilö.

Kerro, mitkä asiat syyllisyyttä herättävät ja miltä tunne tuntuu kehossasi ja mielessäsi. Voit kirjoittaa muistoistasi, nykyhetkestä tai tulevaisuuteen liittyvistä toiveistasi.

Tuntuuko kokemasi syyllisyys oikeutetulta tässä maailman tilanteessa? Vai herättääkö se epäoikeudenmukaisuuden tunteita tai jotakin muita tunteita?

Kun kirje on valmis, lue se ja lohduta itseäsi. Syyllisyys on vaikea tunne. Kuulen tuskasi, on kurjaa että joudut elämään sen kanssa. Voit lopuksi silittää itseäsi tai sanoa mielessäsi lempeän lohduttavan lauseen.

Harjoitus on muunnelma teoksesta Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. (Surun kirje, s. 135)

c) Mainoksia katutilassa

1) Tehtävänä on keksiä, mitä kestävään kehitykseen liittyvää te haluaisitte nähdä bussipysäkeillä kaupallisten mainosten sijaan. Tehkää viestistänne kaksi versiota: yksi mahdollisimman syyllistävä ja toinen ei-syyllistävä. Pyrkikää viestissä napakkuuteen!

2) Tehtävässä hyödynnetään alla olevaa kuvaa bussipysäkistä. Elokapinan viestin päälle tehdään oma mainos. Tehtävä voidaan toteuttaa joko tietokoneella (esim. kuvankäsittelyohjelma tai Powerpoint) tai käsin askartelemalla tulostetun kuvapohjan päälle.

3) Halutessanne voitte valmiin kuvapohjan sijaan käydä itse valokuvaamassa läheisiä bussipysäkkejä mainoksineen ja tehdä omat viestinne omien kuvienne päälle.

Lähteitä mainosteemaan:

Löydät tehtäväohjeen myös täältä: https://toivoajatoimintaa.fi/uudenlaisia-mainoksia-katutilassa/

3) Tehtäviä: Ympäristösuru auttaa luopumisessa

a) Kysymyksiä pohdittavaksi: suru

  • Mikä on yleinen historiani surun suhteen? Koenko surua herkästi? Koinko surun tunteita eri tavalla lapsena tai nuorena? Mitä arvelen, millaiset tekijät tai tapahtumat ovat vaikuttaneet omiin käsityksiini surusta?
  • Miten ylipäätään asennoidun suruun? Pidänkö surua heikkouden osoituksena? Jos, millä ehdoin? Näenkö surussa voimavaroja tai tarpeellisuutta? Millä tavoin?
  • Mitkä ovat itselleni luontevia surun ilmaisemistapoja tai käsittelytapoja? Entä millaiset suremistavat tuntuvat itsestäni vaikeilta tai sellaisilta, että ne eivät oikein sovi minulle? Mitä mahdollisia vahvuuksia ja mitä heikkouksia omissa surutavoissani ja suruasenteissani on?
  • Koetko surua globaalikysymysten suhteen? Jos, millaista ja mihin liittyen?
  • Olenko jo kokenut menetyksiä ympäristönmuutosten vuoksi? Entä ilmastonmuutoksen vuoksi? Millaisia, ja miten olen reagoinut niihin? Miltä ne ovat tuntuneet? Koenko jonkinlaista ilmastosurua tai ympäristösurua? Jos, millaista? Miten sen eri muodot ilmenevät ja miltä ne tuntuvat?
  • Millaisia menetyksiä arvelen tai pelkään kokevani tulevaisuudessa ilmastokriisin/ympäristökriisin vuoksi? Tunnistanko kokevani jonkinlaista ennakoivaa surua tai melankoliaa?
  • Olenko koskaan ilmaissut toisille ympäristösurua? Jos, miten? Miten toiset reagoivat? Miltä nuo toisten reaktiot tuntuivat minusta?
  • Mitä haluaisin oppia surutaitojen suhteen? Mistä saisin lisätietoa niistä?
  • HUOM! Jos pohdinnan tekeminen herätti paljon surua tai levottomuutta, kannattaa esimerkiksi lähteä sen jälkeen ulos kävelylle ja tehdä palauttavia asioita.

Kysymykset on poimittu Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtävästä Syventävä itsereflektio kasvattajille. Kysymykset on laatinut Panu Pihkala.

Kuva: Rhendi Rukmana / Unsplash

b) Surun mielikuvamatka

Opettaja tai ohjaaja voi lukea ao. tekstin ääneen.

Istu mukavasti ja sulje silmäsi, jos haluat. Hengitä rauhallisesti. Kuvittele itsesi sellaiseen paikkaan, jossa sinun on turvallista ja hyvä olla. Tässä paikassa tunnet olosi oikein hyväksi ja rauhalliseksi. Oma turvallinen paikkasi voi olla kotona tai jossain muualla. Se voi olla sisällä tai ulkona luonnossa. Se voi olla oikeasti jossakin olemassa tai voit vain kuvitella sen mielessäsi. Millainen olo sinulla on turvallisessa paikassasi?

Laita nyt toinen käsi alavatsalle ja toinen rintakehällä vielä lisäämään turvan tuntua.

Kuvittele sitten pieni kaunis rasia, jonne on sullottu monia suruja, murheita ja alakulon aiheita. Lipas on säilötty johonkin kehossasi. Missä se on?

Avaa nyt lippaan kantta ihan vähäsen ja varovasti. Koita selvittää mitä kestävään kehitykseen liittyviä surun aiheita sinne on säilötty. Ehkä siellä on surua sinulle tärkeästä metsästä, joka on hakattu. Ehkä suret vähälumisia talvia tai menetettyjä talviurheilumahdollisuuksia. Ehkä surua aiheuttaa luontokadon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat haitat monille ihmisille ja muille eliölajeille. Ehkä murhetta aiheuttaa kestävään kehitykseen liittyvät ristiriidat ja sosiaaliset jännitteet yhteiskunnassa, työpaikallasi, ystäväpiiriissäsi tai perheessäsi. Tai ehkä suret sellaisia nautintoja elämässä, joita kestävän kehityksen nimissä olisi hyvä vähentää. Ehkä rakastat matkailua kaukaisiin maihin tai grillissä tirisevän lihan tuoksua, mutta ne ovat alkaneet herättää sinussa ristiriitaisia tunteita.

Nämä ja kaikki muut surun aiheet mahtuvat sururasiaan ja niille on siellä tilaa. Jos se tuntuu mahdolliselta, voit nyt päästää jonkin surun aiheista leviämään kehoosi. Miltä suru tuntuu kehossasi? Hengittele hetki tunteen kanssa. Tunne samalla vatsalla ja rintakehällä olevat kätesi, jotka tuovat turvaa, vaikka olo olisi vaikea.

Sulje sitten rasian kansi. Rasia kulkee mukanasi aina. Turvallisilla hetkillä voit ottaa sieltä asioita ja tunteita käsiteltäväksi, jolloin rasian paino pikku hiljaa kevenee.

Palaan nyt vielä alussa kuvittelemaasi turvalliseen paikkaan ja anna turvan tunteen lohduttaa sinua.

Anna lopuksi itsellesi vielä halaus ja silittele hiukan olkavarsiasi. Avaa silmäsi ja palaa tähän hetkeen, kun olet valmis.

c) Maalaa tunne

Taideterapeuttisessa maalaamisessa tärkeintä ei ole lopputulos, vaan itse tekeminen. Tekniikaksi sopii hyvin märkää märälle -tekniikka, jolloin järki ei voi kontrolloida prosessia liikaa. Maalausta ei suunnitella etukäteen, vaan tarkoituksena on antaa tunteen johdattaa maalausprosessia. Maalaamisen kautta tunteesi puhuu sinulle ja voi prosessin myötä myös muuttua. 

Rauhoita työskentelytila ja -tilanne. Virittäydy valitsemaasi tunteeseen muistelemalla tunnetta ja siihen liittyviä tilanteita. Kastele paperi ensin vedellä useita kertoja paperin molemmin puolin isolla siveltimellä tai sienellä. Etene maalatessa rauhallisesti. Valitse sinua kutsuvia värejä ja maalaa paperille sellaisia muotoja, jotka siihen sillä hetkellä haluavat syntyä. 

Mitä valitut muodot ja värit sinussa herättävät? Mistä ne kertovat? Mitä kehossasi, ajatuksissa ja tunteissasi tapahtuu maalatessasi? Käytä maalaamiseen niin paljon aikaa, kuin sitä tarvitset. 

Kirjoita lopuksi millaisia ajatuksia ja tunteita maalaaminen sinussa herätti.
– Mitä näet paperilla nyt? Mikä teoksen nimi voisi olla?
– Miltä työskentely tuntui? Oivalsitko sen avulla jotain uutta?
– Näetkö maalauksessasi myös muita tunteita tai tunteiden yhdistelmiä kuin sen, jota lähdit maalaamaan?

Kuvassa on maalattu talvisurun tunne pienelle kortille. Luovassa maalaamisessa isompi paperi voi tukea luovuutta paremmin. Kuva: Pinja Sipari

d) Ääni Suomesta kadonneille lajeille

a) Suomesta on jo kadonnut satoja lajeja eri syistä. Tutustu niihin lajien uhanalaisuusarviossa (Punainen kirja vuodelta 2019).

b) Valitse reilun 300 lajin joukosta sinua kiinnostava laji ja selvitä netistä miltä se näyttää.

c) Tee yksinkertainen kyltti, johon piirrät lajin kuvan ja kirjoitat lajin nimen isoilla ja paksuilla kirjaimilla.

d) Ryhmästä otetaan yhteiskuva, jossa jokainen pitää itse tekemäänsä kylttiä. Kuvassa voi olla mukana hautakynttilä tehosteena. Variaatio: Kyltit kuvataan yksitellen hautakynttilän kanssa luontoympäristössä.

e) Loppurentoutus: Metsään

Luonnon hyvinvointivaikutukset tunnetaan hyvin. Niistä voi saada osansa myös virtuaalisesti katselemalla kuvia ja kuuntelemalla luonnon ääniä. Kuuntele Merituulin laulu “Metsään” (julkaisija Suomen Latu) ja tee mielessäsi pieni metsäretki. Halutessasi voit halata ja heijata itseäsi musiikin tahtiin. Kosketus rentouttaa kehoa ja itsensä halaaminen rentouttaa siinä missäkin toisenkin antama halaus!

Kuva: Paul Pastourmatzis / Unsplash

4) Tehtäviä: Suuttumus ja viha voimavarana

a) Kysymyksiä pohdittavaksi: suuttumus

  • Mikä on yleinen suhteeni suuttumukseen? Miten arvotan suuttumusta tunteena: pidänkö sitä lähtökohtaisesti hyvänä tai huonona tunteena?
  • Millainen on historiani suuttumuksen suhteen? Olenko herkkä suuttumaan vai onko suuttuminen minulle harvinaista? Millaisia käytäntöjä lapsuuden perheessäni oli suuttumisen suhteen? Mitä arvelen, millaiset muut tekijät ovat vaikuttaneet asenteeseeni suuttumusta kohtaan?
  • Miten käsittelen suuttumustani? Onko minulla joitain tapoja tai keinoja, joita tietoisesti käytän? (Esim. jalan polkeminen, nyrkkeilysäkki, ulos meneminen, mielenhillintä-harjoitukset jne.)
  • Minkä verran olen joutunut kärsimään epäoikeudenmukaisuudesta? Millaisesta? Miten reagoin epäoikeudenmukaisuuteen?
  • Mitä erilaisia suuttumuksen ja vihan sävyjä hahmotan? Ovatko ne eettisesti arvioituina erilaisia?
  • Mitä vahvuuksia ja mitä uhkia näen erilaisissa suuttumuksen/vihan muodoissa?
  • Oletko itse koskaan kokenut voimakasta suuttumusta globaalikysymysten suhteen? Jos, miksi, ja millaista?
  • Mitä minussa herää, kun kohtaan esimerkiksi nuorten ilmastosuuttumusta?
  • Mitä ajattelen epäreiluuden tunteista, joita monet sanovat kokevansa ilmastokriisin vuoksi?
  • Herättääkö jokin globaalikasvatukseen ja omaan työhöni liittyvä asia suuttumusta tai turhautumista? Jos, miten käsittelen näitä tunteita?
  • Onko jotain, mitä haluaisin oppia suuttumuksen hyvään kanavoimiseen ja käsittelyyn liittyen? Miten voisin edistyä näissä taidoissa?

Kysymykset on poimittu Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtävästä Syventävä itsereflektio kasvattajille. Kysymykset on laatinut Panu Pihkala.

Kuva: Andre Hunter / Unsplash

b) Olen puu -maadoittuminen

Opettaja tai ohjaaja voi lukea ao. tekstin ääneen.

Seiso mukavasti mutta jämäkästi paikoillasi ja sulje silmäsi, jos se tuntuu mahdolliselta.

Hengitä muutaman kerran sisään ja ulos rauhallisesti niin, että sisäänhengitys ulottuu vatsan pohjaan asti. Uloshengitys on hiukan pidempi kuin sisäänhengitys.

Kuvittele sitten, että olet suuri ja vankka puu. Kehosi on puun runko. Olet vanha, viisas ja voimakas. Missä seisot? Oletko metsässä, niityllä vai vaikkapa järven rannalla?

Tunne sitten lämmittävä auringonpaiste, joka valaisee puun oksistoa. Kuvittele oksat, jotka nousevat olkapäiltäsi ja lämmittelevät auringonvalossa.

Hengitä taas syvään ja tunne maa jalkojesi alla. Kuvittele kuinka puun voimakkaat juuret kasvavat jalkapohjistasi syvälle maan uumeniin. Juuret kasvavat hiukan pidemmiksi ja vankemmiksi jokaisella uloshengityksellä. 

Voimakkaat juuret pitävät sinut pystyssä tuulisellakin säällä. Samalla olet joustava ja voit  hiukan liikutella itseäsi tuulen tahtiin.

Tunne sitten vielä auringon lämpö puun rungolla ja oksistossa ja nautiskele siitä hetki. Oksistoon on ehkä lauskeutunut laulaamaan lintuja ja hento tuulenvire havisuttaa puun lehtiä.

Astu sitten ulos puun roolista omaksi itseksesi. Pyörittele olkapäitä ja ranteita ja avaa silmät, kun siltä tuntuu.

c) Jutellaan suuttumuksesta

Katsokaa oheista kuvaa ja keskustelkaa seuraavista asioista:

  • Minkälaisia vihan sävyjä löydätte kuvista? Yrittäkää nimetä mahdollisimman monta tunnesanaa!
  • Millaiset kestävään kehitykseen liittyvät asiat voivat herättää suuttumusta?
  • Millä tavoin suuttumus voi palvella elämää?
  • Miten suuttumusta voisi kanavoida rakentavalla tavalla? 
  • Miten omassa yhteisössäsi voitaisiin käsitellä suuttumusta?
Kollaasin kuvat on poimittu imgflip-meemipalvelusta.

d) Ränttäyshetki

Pohdi minkälaiset kestävään kehitykseen liittyvät vihan sävyt ovat itsellesi tuttuja. Jos viha tuntuu tässä yhteydessä voimakkaalta sanalta, jota on vaikeaa tunnistaa, voit lähteä liikkeelle harmituksesta, ärsytyksestä tai vitutuksesta. Ota paperi ja kynä, ja kirjoita paperi mahdollisimman täyteen kestävään kehitykseen liittyviä asioita, jotka herättävät sinussa vihan tunteita.

Taustamusiikiksi sopivat esimerkiksi:
– Vittu kun vituttaa (Ismo Alanko Säätiö)
– Maan valitus (Pate Mustajärvi)
– Lady Domina (Haloo Helsinki)
– Heavy Classical -soittolista 

e) Marise meemillä

Meemit ovat nopeasti toteutettava, ajan hermolla oleva ja hyvin tehtynä helposti somessa leviävä viestimistapa. Meemeissä on usein mausteena ainakin ripaus huumoria, oli aihe mikä tahansa.

Nyt harjoitellaan vihan tai suuttumuksen tunteiden ilmaisua meemien avulla. Mikä kestävän kehityksen aihe vihastuttaa, kiukuttaa, suututtaa, raivostuttaa, ärsyttää, harmittaa tai vituttaa sinua juuri nyt? Kerro se meemillä!

Ohje toteutukseen tietokoneella:

Tutustu viha-aiheisiin meemipohjiin: https://imgflip.com/memesearch?q=anger

Valitse niistä sopiva, kirjoita siihen naseva teksti ja tee meemi. Meemi voi vaikuttaa vain, kun sitä levitetään esim. somessa. Mihin voisit jakaa valmiin meemin?

HUOM! Meemin tekeminen tietokoneella on helppoa! Jos se ei ole sinulle tuttua, voit katsoa ohjeet tästä videomuotoisesta ohjeesta.

Ohje toteutukseen ilman tietokonetta:

Tulosta oheinen tiedosto, johon on poimittu imgflip-palvelusta meemikuvia. Tässä toteutustavassa meemi tehdään käsin kirjoittamalla tekstit valmiiden kuvapohjien ympärille esim. tussilla. Valmiit meemit kannattaa ripustaa esim. koulun seinälle, jotta niiden avulla voidaan vaikuttaa!

f) Kehollinen purku: Energia virtaamaan Biolasten tahtiin

Katso Biolasten esitys ja pompi heidän kanssaan! https://areena.yle.fi/1-50702602

5) Tehtäviä: Rohkeutta kannattaa harjoitella

a) Kysymyksiä pohdittavaksi

  • Miltä päättäväisyys tuntuu kehossa ja mielessä?
  • Miltä rohkeus tuntuu kehossa ja mielessä?
  • Millaisia sävyeroja rohkeuden eri muodoissa on? (voimakas, esiinpiirtyvä rohkeus; arkeen nivoutuva rohkeus; liiallinen eli tyhmänrohkeus; suuria riskejä sisältävä hullunrohkeus) 
  • Miten päättäväisyyttä ja hyvää rohkeutta voisi kasvattaa ympäristöasioihin liittyen?
  • Millaiset asiat tai toimintatavat vahvistavat päättäväisyyttä?
  • Millaiset asiat heikentävät päättäväisyyttä?
  • Voimistavatko yhteisösi jäsenet toistensa päättäväisyyttä tai rohkeutta?

Kysymykset on poimittu Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtävästä Keskustelukysymyksiä ympäristötunteista. Kysymykset on laatinut Panu Pihkala.

Kuva: Isaac Viglione / Unsplash

b) Rohkeus kestävyyskriisissä

Rohkeutta on monenlaista. Fyysisesti rohkea harrastaa jännittäviä urheilulajeja, kuten vuorikiipeilyä. Sosiaalisesti rohkea juttelee tuntemattomillekin ihmisille ja uskaltaa olla oma itsensä muiden edessä. Emotionaalisesti rohkea uskaltaa kertoa tunteistaan muille avoimesti. Taloudellisesti rohkea uskaltaa ottaa riskejä sijoituksissa ja moraalisesti rohkea puolustaa luontoa sekä muiden eläinten ja ihmisten oikeuksia. 

Kestävyyskriisissä tarvitaan monenlaista rohkeutta. Pohdi millaisia erilaisia rohkeita tekoja kestävyyskriisin ratkaisemiseksi voidaan tehdä.

  • Millaisia sosiaalisesti rohkeita tekoja voidaan tehdä kestävyyskriisin ratkaisemiseksi?
  • Millaisia emotionaalisesti rohkeita tekoja voidaan tehdä kestävyyskriisin ratkaisemiseksi?
  • Millaisia moraalisesti rohkeita tekoja voidaan tehdä kestävyyskriisin ratkaisemiseksi?
  • Millaisia taloudellisesti rohkeita tekoja voidaan tehdä kestävyyskriisin ratkaisemiseksi?
  • Millaisia fyysisesti rohkeita tekoja voidaan tehdä kestävyyskriisin ratkaisemiseksi?
  • Millaisia rohkeita tekoja olet itse tehnyt tai voisit tehdä kestävyyskriisin ratkaisemiseksi?

6) Tehtäviä: Ilo, toivo ja mielihyvä kannustavat jatkamaan

a) Kysymyksiä pohdittavaksi

Kysymyksiä ilosta ja ylpeydestä

  • Saako ilmastokriisin / globaalikriisin keskellä olla iloinen? Miksi / miksei? Tai millä ehdoin?
  • Tunnenko itse iloa ilmastotoiminnasta tai ilmasto-opetuksestani? Miksi / miksen? Millainen on yleinen temperamenttini ilon suhteen?
  • Mitä yleensä ajattelen ja tunnen aiheesta ilo & kasvatus?
  • Mitä tunteita minussa herää, kun joku sanoo, että minulla on täysi oikeus olla terveellä tavalla ylpeä hyvästä työstä? Mikä auttaa tai mikä estää minua tuntemasta tervettä ylpeyttä?
  • Millaiset asiat voimauttavat minua globaalikysymysten suhteen?
  • Miten voisin lisätä iloa, tervettä ylpeyttä ja voimaantumista oman kasvatustyöni (tai opettajuuteni) suhteen?
  • Kysymykset on poimittu Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtävästä Syventävä itsereflektio kasvattajille. Kysymykset on laatinut Panu Pihkala.

Kysymyksiä toivosta ja elinvoimasta

  • Mitä toivo sinulle tarkoittaa?
  • Miltä toivo (tai sen eri muodot) tuntuvat kehossa ja mielessä?
  • Mikä on toivon ja elinvoimaisuuden yhteys? (toivo voi ilmentyä elämän merkityksellisyyden kokemuksena ja elinvoimaisuutena)
  • Millä tavoin toivo voi palvella elämää? (auttaa jaksamaan, auttaa näkemään myös hyvät asiat)
  • Mitä varjopuolia toivolla voi olla? (jos se on toiveajattelua tai katteetonta ylioptimismia, todellisuudesta vieraantuminen ja penseys tarvittavien muutosten tekemistä kohtaan)
  • Millä tavoin ympäristökriisi ja ilmastokriisi horjuttavat ihmisten toivoa?
  • Miten toivoa tai elinvoimaisuutta voisi vahvistaa yhteisössäsi?
  • Millaisia käsityksiä toivosta, epätoivosta tai toivottomuudesta olet kohdannut ympäristökriisiin liittyen?
  • Mitä tarkoitetaan sanoilla optimismi ja pessimismi? 
  • Mitä optimismi ja pessimismi tarkoittavat elämänasenteina? Entä mitä ne tarkoittavat tulevaisuusnäkemyksiin liittyvinä arvioina? 
  • Mikä on toivon ja optimismin suhde? (toivon voi nähdä myös syvempänä elämänasenteena, sitä ei ole pakko samaistaa toiveikkuuden kanssa) 
  • Mitä hyötyä optimismista voi olla? 
  • Mitä hyötyä pessimismistä voi olla? (jos tietty tilanne on aidosti hyvin vaikea, pessimismi voi olla tarkka tilannearvio, joka ohjaa käytöstä sopivaan suuntaan)
  • Kysymykset on poimittu Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtävästä Keskustelukysymyksiä ympäristötunteista. Kysymykset on laatinut Panu Pihkala. Tehtävästä löydät kysymyksiä myös mm. intoon ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen liittyen.
Kuva: Barbara Krysztofiak / Unsplash

c) Yes we all need hope

Kuuntele Yes we all need hope -kappale ja kirjoita samalla ylös mieleesi tulevia, kestävään kehitykseen liittyviä ilon ja toivon merkkejä.

Katso video: https://youtu.be/BVd64QWavSo

d) Runoja toivosta ja paremmasta maailmasta

Nyt kirjoitetaan yhdessä runoja. Jokainen osallistuja saa käteensä paperin, jonka yläreunassa on runon aloituslause tai -sana. Jokainen kirjoittaa max. yhden rivin tekstiä runoon, jonka aloittaa.

Sitten papereita kierrätetään niin, että jokainen jatkaa jonkun toisen aloittamaa runoa yhden tai kahden rivin verran. Kierrätystä tehdään niin, että 4-9 henkilöä on osallistunut kunkin runon kirjoittamiseen. Ennen viimeistä kierrätyskertaa ohjaaja kertoo, että nyt runolle tulee kirjoittaa lopetus.

Lopuksi runot voidaan viimeistellä yhdessä tehden niihin pieniä korjauksia. Sitten runot luetaan ääneen.

Runojen aloituslauseet: 

  • Toivo on…
  • Haluaisin elää maailmassa, jossa…
  • Unelmoin…
  • Paremmassa maailmassa…
  • Toivon, että…
  • Kestävä tulevaisuus on…
  • Iloitsen, kun…
  • Riemua tuo…
  • Yhteenkuuluvuus…
Tämän esimerkkirunon kirjoittivat yhdessä Luovat menetelmät toivon taitojen opetuksessa -kurssin osallistujat.

e) Toivon puu

Harjoituksessa kootaan yhteen kestävän kehitykseen kysymyksiin liittyviä ilonaiheita ja toivon merkkejä. Ne voivat olla esimerkiksi omia kokemuksia tai havaintoja itsestä tai lähiympäristöstä tai hyviä uutisia kestävästä kehityksestä Suomessa tai maailmalla. 

  • Piirtäkää tai maalatkaa paperille ensin iso, kaunis puu. 
  • Kirjoittakaa sitten puun oksille ja ympärille mahdollisimman paljon erilaisia kestävään kehitykseen liittyviä ilon ja toivon merkkejä.
  • Valmis teos se kannattaa ripustaa esimerkiksi koulun seinälle tuomaan toivoa tekijöidensä lisäksi myös ohikulkijoille.

f) Maailma on täynnä kestävän kehityksen ratkaisuja

Katsokaa ensin inspiraatioksi Ilmari -ilmastokasvatushankkeessa tehty video “Maailma täynnä ilmastoratkaisuja”: https://youtu.be/BixYZKxI4x4

Video on jo useita vuosia vanha. Tehkää nyt yhdessä vastaava, ajankohtaisempi diaesitys kestävän kehityksen ratkaisuista eri puolilta maailmaa!

Ohje:

  • Ideoikaa ensin mahdollisimman monia ratkaisuja sekä kestävän kehityksen eteen toimivia henkilöitä ja tahoja.
  • Etsikää sitten ratkaisuihin liittyvät kuvat. Tavoitteena on löytää cc-kuva, jotta diaesitystä voi käyttää esimerkiksi opetuksessa. Unsplash -kuvapalvelusta löytyy cc-vapaita kuvia helposti. Kuva voi olla myös osviittaa antava, jos aidosta kohteesta ei löydy sopivaa kuvaa.
  • Tehkää kullekin ratkaisulle oma dia. Otsikkoon kirjoitetaan mistä ratkaisusta on kyse ja mistä kaupungista ja valtiosta se tulee. Taustalla on valitsemanne kuva.

7) Lisätietoa

a) Yleistä ympäristötunteista

b) Lisätietoa syyllisyydestä ja surusta

c) Lisätietoa suuttumuksesta ja vihasta

d) Lisätietoa toivosta, rohkeudesta ja mielihyvän tunteista

Siirry seuraavaan osioon >>>

<<< Siirry edelliseen osioon

<<< Siirry aloitussivulle <<<