Kestävä kehitys kuvataiteen opetuksessa

Kuvataiteen opetus on tärkeä osa kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tältä sivulta saat ideoita ja valmiita tehtäviä, joiden avulla voit käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa helposti ja monipuolisesti. Sivulle on koottu useiden eri tahojen parhaita tehtäviä kestävän kehityksen opetukseen kuvataiteen näkökulmasta.

Vinkki! Voit tutustua materiaaliin vaikka lenkillä tai kotitöitä tehdessä tämän videoluennon avulla (kesto n. 1h). Muiden oppiaineiden tehtäväpaketteihin voit tutustua täällä.

ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3

Sisällysluettelo
Miten huomioida kestävä kehitys kuvataiteen opetuksessa?
Miten tätä materiaalia käytetään?
Materiaalit kuntoon
1) Kuvisluokan materiaalit tutuksi
2) Luonnonvärit kuvataiteessa
Videoalustuksia aiheeseen
3) Lasitaide ja aineeton kulttuuriperintö
4) Kansallismaisema 2.0
5) Keittoa taideteoksen päälle! – Miksi taidetta tuhotaan?
6) Verentahrimat muotivaatteet
7) Hiilen kierto – hiilipiirrosvideo
8) Ilmastonmuutos ja ihmisyys – videoessee
9) Tietoa kestävästä kehityksestä – videolinkkikokoelma
Tehtäväideoita
10) Yhteiskunnallista keskustelua meemien avulla
11) Monenlaista vastamainontaa – ideakokoelma
12) Kestävää muotoilua – pohdintakysymykset
13) Turhia ja tarpeellisia tavaroita – tuotesuunnittelutehtävä
14) Turn it around – korttipakka kestävästä tulevaisuudesta
15) Tasa-arvoisempia patsaita kaupunkitilaan
16) Sarjakuvalla vihapuhetta vastaan
17) Tulevaisuuskuvia – piirros tai kollaasi
18) Unelmien ekotalo – arkkitehtuuritehtävä
19) Pastissi kantaa ottavasta taiteesta
20) Minä vaikuttajana – omakuva vapaalla tekniikalla
21) Toivottu johtaja – muotokuva
22) Katutaidetarrat
23) Ympäristötunteet kehossani – taideterapeuttinen tehtävä
Kiinnostavaa lisämateriaalia

Miten huomioida kestävä kehitys kuvataiteen opetuksessa? 

Kestävä kehitys on sanapari, jota on toisteltu eri yhteyksissä jo vuosikymmenten ajan. Ajattelemme helposti sen oleva erillinen osa todellisuuttamme, mutta oikeasti se liittyy tavalla tai toisalle hyvin moniin asioihin, joita teemme, joita ajattelemme, joista puhumme tai joita aktiivisesti välttelemme. Alennusmyynnit, bussiyhteydet, mopot, älypuhelimet, pikamuoti, some, mielenterveys, makkara, ylikulutus, sodat, seksuaalivähemmistöt, vihapuhe, ilmastonmuutos, ihmisoikeudet, eläinten oikeudet, tuotteiden elinkaari, luontokato, demokratia, tulevaisuus, rauha…

Kuvataideopetuksessa asiat nousevat esiin keskustelun lomassa luontevasti, kun oppilaat ideoivat ja työstävät omia teoksiaan. Opettaja tarvitseekin taitoja kohdata oppilaita ja käydä keskusteluja mitä moninaisimmista aiheista. Uskallatko sinä kysyä, mitä nuori miettii juuri nyt ja mitä hänelle kuuluu?

Tutkimuksista tiedetään, että kestävän kehityksen teemat mietityttävät monia nuoria ja ne herättävät heissä monenlaisia tunteita. Moni nuori kokee, että aikuiset jättävät vaikeat kestävän kehityksen haasteet nuorten niskaan, kun eivät halua niistä keskustella. Moni toivoisi myös oppivansa koulussa enemmän erilaisia vaikuttamisen tapoja.

Tunteiden käsittelyn ja eettisten pohdintojen tukeminen, asioiden syy-seuraus-yhteyksien hahmottaminen sekä vaikuttamistaitojen harjoittelu onkin koulussa tärkeää jo nuorten hyvinvoinnin kannalta. Sen ei kuitenkaan tulisi tarkoittaa sitä, että vastuu maailman murheista kaadetaan nuoren niskaan. Isossa mittakaavassa vastuu kuuluu aina aikuisille. Kuitenkin jo lapsi voi ottaa vastuuta ja osallistua vaikuttamiseen ikätasolleen sopivalla tavalla. 

Myös kuvataiteen opetussuunnitelmat velvoittavat kehittämään oppilaiden vaikuttamistaitoja sekä käsittelemään kestävän kehityksen teemoja sekä yläkoulussa että lukiossa.

Kestävän kehityksen sisältöjä peruskoulun kuvataiteen opetussuunnitelmassa:

Oppilaille tarjotaan tapoja arvottaa todellisuutta ja vaikuttaa siihen. Kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistamalla tuetaan traditioiden välittymistä ja uudistumista. Opetus tukee oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymistä sekä kannustaa heitä vaikuttamaan omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan. Kuvataiteen opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden paikalliselle ja globaalille toimijuudelle.

  • T6: rohkaista oppilasta ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan
  • T10: ohjata oppilasta ottamaan kantaa taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin
  • T11: kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys sekä vaikuttamaan kuvien avulla
  • S1: Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä omaan elinympäristöön sekä yhteiskuntaan vaikuttamisen kannalta.
  • S2: Sisältöjen valinnoilla kehitetään oppilaan tietoisuutta erilaisia ympäristöjä ja medioita koskevista laajemmista kysymyksistä. Opetuksessa käsitellään erilaisten ympäristöjen ja medioiden merkitystä sekä oppilaiden elinpiirin että globaalin maailman näkökulmista.
  • S3: Opetuksessa käsitellään kulttuurisen moninaisuuden vaikutuksia sekä taiteen tuottamiseen että tulkintaan yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista.

Kestävän kehityksen sisältöjä lukion opetussuunnitelmassa:

Opetuksessa tarkastellaan taiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja. Opiskelija vahvistaa aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön tuntemustaan, joka tukee traditioiden välittymistä ja uudistumista. Opetuksella tuetaan laaja-alaisen yleissivistyksen rakentumista sekä aktiiviseen paikalliseen ja globaaliin toimijuuteen kasvamista. Opinnot antavat edellytyksiä luovan ja kriittisen ajattelun kehittämiselle, elinympäristöön vaikuttamiselle ja kestävän elämäntavan edistämiselle.

Kuvataiteen opinnoissa syvennetään eettisyyttä ja ympäristöosaamista tutkimalla ympäristön, yhteiskunnan ja globaalin maailman eettisiä ja ekologisia kysymyksiä kuvailmaisun keinoin. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan omia valintojaan, ratkaisujaan ja tekojaan kestävän elämäntavan näkökulmasta. Opinnot syventävät osaamista erilaisten materiaalien ja teknologioiden kestävästä käytöstä. Opiskelijoita rohkaistaan paikalliseen ja globaaliin toimijuuteen kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Taiteellisen työskentelyn kautta avataan näköaloja vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. 

Globaali- ja kulttuuriosaamista syvennetään kuvataiteessa tutkimalla todellisuuden kulttuurista monimuotoisuutta. Opiskelijoita kannustetaan rakentamaan identiteettiään sekä arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä. Kuvataiteessa tarkastellaan ja pohditaan omaa suhdetta yhteiskunnassa vallitsevaan kulttuuriin. Opiskelijaa ohjataan tutkimaan, miten visuaalinen kulttuuri heijastaa ja muokkaa yksilöitä, yhteisöjä ja maailmaa. Kulttuuriperintöä tarkastellaan globaalista, kansallisesta ja opiskelijan kulttuurisen taustan näkökulmasta. Opiskelijoita rohkaistaan käsittelemään kulttuuriseen moninaisuuteen ja globalisaatioon liittyviä ilmiöitä kuvallisessa työskentelyssä.

Tavoitteena on, että opiskelija:

  • ottaa kantaa kuvataiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin
  • osaa soveltaa kuvallisen tuottamisen, viestinnän ja teknologian keinoja näkemysten esittämisessä, osallistumisessa ja vaikuttamisessa
  • kehittää kriittistä ajatteluaan ympäristön havainnoinnissa ja omassa toiminnassa
  • hyödyntää mielikuvia kuvallisessa ajattelussa, luomisprosessissa ja vaihtoehtoisten toimintatapojen kuvittelussa
  • osaa käyttää tutkivaa lähestymistapaa suunnittelussa, työskentelyssä ja kuvailmaisussa
  • ottaa toiminnassaan huomioon kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän elämäntavan näkökulmia.

Kestävää kehitystä edistäviä sisältöjä eri kursseilla:

  • KU1: ymmärtää visuaalisen kulttuurin merkityksen kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjänä, kulttuuriperinnön uudistamisessa ja kestävän tulevaisuuden kannalta /  vaikuttaminen ja osallistuminen kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoin
  • KU2: havainnoi itselle ja muille merkityksellisiä teoksia, tuotteita ja palveluita sekä digitaalisia, rakennettuja ja luonnonympäristöjä / tutkii ja tulkitsee rakennettua ympäristöä, tuotteita ja palveluja yhteiskuntakehityksen, oikeuksien ja kestävän tulevaisuuden näkökulmista / ymmärtää kuvilla vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia omassa elämässään esteettisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden kannalta
  • KU3: tutkii median ja taiteen kuvia identiteettien rakentamisen, kulttuuriperinnön välittämisen ja uudistamisen sekä kestävän tulevaisuuden näkökulmista. / opiskelijoille merkityksellisten kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja globaalien ilmiöiden tutkiminen
  • KU4: tutkii kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria identiteettien rakentamisen, kulttuuriperinnön välittämisen ja uudistamisen sekä kestävän tulevaisuuden näkökulmista.

KATSO VIDEO! Kuvataideopettaja Inka Ritvanen kertoo tiiviillä videolla (9 min.) ajatuksiaan ja jakaa käytännön vinkkejä siitä, miten kestävää kehitystä voi käsitellä kuvataiteen tunnilla.

Agenda 2030 -toimintaohjelma kuvataiteen opetuksessa

Lähes kaikkia Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita on luontevaa käsitellä kuvataiteen oppitunneilla etenkin silloin kun kestävän kehityksen eri teemat nousevat esiin keskusteluissa oppilaiden työskennellessä omien teostensa parissa. 

Kuvataiteen opetuksen näkökulmasta tärkeimpiä ovat eriarvoisuuden vähentämiseen, arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyvät tavoitteet:

Tälle sivulle on koottu useiden eri tahojen tekemiä maksuttomia tehtäviä kuvataiteen opetuksen eri teemoista. Yllä olevia linkkejä klikkaamalla pääset lisäksi Agenda-tavoitteiden omille sivuille, joilla voit  syventää osaamistasi ja ottaa käyttöön näihin tavoitteisiin liittyviä tehtäviä ja muita materiaaleja.

Miten tätä materiaalia käytetään?

Kestävä kehitys on liian iso aihe käsiteltäväksi yhdellä oppitunnilla. Sen sijaan aihetta kannattaa sivuta opetuksessa säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin. 

Tälle sivulle on koottu eri tahojen tekemiä valmiita tehtäviä ja tehtävien aihioita sekä keskustelujen alustukseksi ja opettajalle taustatiedoksi soveltuvia materiaaleja, joiden avulla kestävän kehityksen teemat on helppo tuoda osaksi kuvataideopetusta. Osa sivulle kootuista tehtävistä ja muista materiaaleista soveltuu paremmin yläkouluun, osa lukioon. Monia materiaaleja voi hyvin hyödyntää molemmilla kouluasteilla. 

Materiaali on koottu Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Toivoa ja toimintaa -hankkeessa vuonna 2024. Materiaali on toteutettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Apuna toteutuksessa ovat toimineet kuvataideopettajat Elissa Eriksson ja Sanni Virtanen. 

Materiaalin toteutukseen on osallistunut useita järjestöjä ja muita toimijoita, joiden tuottamia materiaaleja on hyödynnetty sivun tehtävissä. Tehtävien tekijät on kerrottu jokaisen tehtävän alla olevassa harmaassa laatikossa. 

Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!

Materiaalit kuntoon

Kuvataideopetuksen tärkein anti kestävän kehityksen kasvatukselle ovat osallistumis- ja vaikuttamistaidot: rohkeus ilmaista mielipiteitään ja ottaa kantaa sekä ymmärrys kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoin osallistumisesta ja vaikuttamisesta omassa elämässä ja globaalisti.

Kuvataideluokassa kuitenkin käytetään monenlaisia välineitä ja materiaaleja, joiden alkuperään ja elinkaareen tutustuminen kuuluu myös kestävän kehityksen opetukseen. Nykytilanteen tunteminen auttaa hahmottamaan sitä, onko tilannetta syytä parantaa kestävyyden näkökulmasta, ja jos on, niin miten. Tämän osion tehtävissä katse luodaankin kuvisluokan materiaaleihin. 

1) Kuvisluokan materiaalit tutuksi

Tässä tehtävässä tutustutaan kuvisluokan materiaalien tuotantoon pääosin englanninkielisten videoiden avulla. Opiskelija valitsee katsottavakseen yhden tai useamman eri materiaalien tuottamisesta kertovan videon ja vastaa kysymyksiin.

Valitse ja katso listasta yksi video: 

Vastaa videon katsomisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin:

  • Minkä esineen valmistuksesta kertovan videon valitsit?
  • Mitä materiaaleja valmistukseen käytetään?
  • Mitä vaiheita valmistuksessa on?
  • Pohdi, mitä ympäristövaikutuksia tuotteen valmistuksella voi olla? (tähän ei välttämättä löydy videolta vastausta)
  • Pohdi, mikä on paras tapa varmistaa, ettei tuotetta valmistettu turhaan. (tähän ei todennäköisesti löydy vastausta videolta vaan joudut itse pohtimaan.)

Tehtävä voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:

  • Rastipistetyöskentely, jossa eri materiaaleihin tutustutaan eri työskentelypisteillä.
  • “Oppimispiiri”, jossa eri oppilaat tutustuvat eri materiaaleihin ja sitten opettavat niistä oppimiaan asioita muille.

Tehtävän on tehnyt kuvataideopettaja Elissa Eriksson.

2) Luonnonvärit kuvataiteessa

Luonnonvärit, kuten punajuuri, mustikka, kurkuma sekä apuaineet kuten ruokasooda ja etikka tarjoavat kiinnostavan kurkistuksen hiukan erilaiseen värien maailmaan. Niillä ei tietenkään voi korvata kaikkia kuvataiteen värejä, mutta kokeileminen tarjoaa kiinnostavan näkökulman värien valmistukseen ja muihin ominaisuuksiin.

Forssan kuvataidekoulussa on kehitetty luonnonvärien käyttöä kuvataiteessa ja aiheesta on julkaistu monipuolinen ja käytännönläheinen opas. Oppaan johdannossa luonnonväreistä kerrotaan seuraavaa: 

“Luonnonvärit tarjoavat taiteen tekemiseen loputtoman aarrearkun täynnä lumoavia mahdollisuuksia. Vaihtoehtojen laajuus saattaa kuitenkin hämmentää kokeilijan. Me halusimme helpottaa luonnonvärien maailmaan sukeltamista valitsemalla helpoimmat ja upeimmat värit sekä parhaat vinkit jokaisen ulottuville.

Haluamme tuoda luonnonvärit tunnetuksi ja tartuttavaksi vaihtoehdoksi sekä harrastajille että ammattilaisille, opettajille ja varhaiskasvatuksen työntekijöille. Ekologisuudellaan ja turvallisuudellaan luonnonvärit tarjoavat ajan henkeen sopivan suuntauksen. Ne haastavat kokeilemaan uutta ja tarkastelemaan pysyvän taiteen käsitystä. Ne kutsuvat elämysten äärelle ja oivaltamisen riemuun.

Työmme luonnonvärien parissa jatkuu edelleen. Olemme tehneet pintaraapaisun kiehtovaan maailmaan, jossa riittää löydettävää loputtomasti. Luonnonvärien ominaisuudet ovat muuttuvaisia, eläväisiä ja opettavaisia. Perussääntöjä ja kaavoja löytyy, mutta luonnolliselle prosessille on jätettävä tilaa. Juuri siinä piilee luonnonvärien taika. Ne tarjoilevat upeita yllätyksiä kerta toisensa jälkeen.

Kannustamme tarttumaan rohkeasti luonnonväreihin!”

Voit ladata Forssan kuvataidekoulun julkaiseman Luonnonvärit kuvataiteessa -oppaan suomeksi tai englanniksi täältä.

Videoalustuksia aiheeseen

Sivun tähän osioon on koottu videoita kestävän kehityksen eri näkökulmista. Videoita voidaan käyttää esimerkiksi keskustelujen aloittamiseen tai syventämiseen tai tiedon oppimiseen. Monien videoiden pohjalta voi rakentaa myös laajempia kuvataidetehtäviä.

3) Lasitaide ja aineeton kulttuuriperintö

Taiteilijan tehtävä on heijastaa aikaa ja myös kertoa tarinoita, jotka resonoivat siinä ajassa. Lasi voi ottaa kantaa vaikka sotaan, lasitaiteilija Sini Majuri sanoo.

Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikat ja taito liitettiin vuonna 2023 Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Katso Yle Tripletistä videoklippi Suomalainen lasintekotaito pääsi Unescon listalle (kesto 2 min.) ja tee tehtävät:

  • MÄÄRITTELE: Mitä tarkoitetaan aineettomalla kulttuuriperinnöllä?
  • TUTKI: Tutki Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listaa ja valitse yksi perinne. Miksi kyseinen perinne on mielestäsi tärkeä?
  • OTA KANTAA: Valtiot ehdottavat usein omia kohteitaan Unescon maailmanperintöluetteloon. Millaisia epäkohtia tähän voisi liittyä?

Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.

4) Kansallismaisema 2.0

Kansallismaisemat ovat osa suomalaista identiteettiä. Kaupungistuminen ja vihreä siirtymä muokkaavat yhteiskuntaa jatkuvasti, jonka seurauksena myös kansallismaisemat voivat muuttua.

Katso Yle Tripletistä videoklippi Järvimaisemasta betonilähiöksi – miltä voisi näyttää tulevaisuuden kansallismaisema? (kesto 4 min.) ja tee tehtävät:

  • KATSO VIDEO: Mitä Suomen viralliset kansallismaisemat edustavat?
  • KESKUSTELE: Mitä viralliset kansallismaisemat merkitsevät sinulle? Ovatko ne mielestäsi kaikuja menneestä?

Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.

5) Keittoa taideteoksen päälle! – Miksi taidetta tuhotaan?

Miksi mielenosoittajat sotkevat taideteoksia museoissa? Ja miten tomaattikeitto liittyy ilmastonmuutokseen? 

Katso Yle Tripletistä videoklippi Keittoa taideteoksen päälle! – Miksi taidetta tuhotaan? (kesto 5 min.) ja tee tehtävät:

  • KATSO VIDEO: Mikä on Just Stop Oil -ryhmän tavoite?
  • OPETTELE KÄSITTEITÄ: Mitä kansalaisvastarinta ja kansalaistottelemattomuus tarkoittavat?
  • OTA KANTAA: Miten hyvin Just Stop Oil -ryhmän tempaus onnistui herättämään median huomion ilmastonmuutokseen liittyen?
  • SELAA UUTISOTSIKOITA TAI MUISTELE: Mitä kansalaistottelemattomuuteen liittyviä tempauksia Suomessa on viime kuukausina järjestetty?

Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.

6) Verentahrimat muotivaatteet

Katso dokumentti Verentahrimat muotivaatteet Yle Areenasta (kesto 27 min.). Vastaa sitten kysymyksiin:

  • Mitä epäkohtia dokumentti nostaa esiin Suomessa toimivien vaatekauppojen toiminnassa?
  • Mitä parannuksia bangladeshilaiset toivovat vaateteollisuuden tilanteeseen?
  • Mitä itse ajattelet: Miten kuluttajana voi vaikuttaa siihen, että vaateteollisuus toimisi eettisemmin?

Tehtävä sopii esimerkiksi vaatteisiin liittyvän tehtävän yhteyteen: Tee paperinukelle kolme asukokonaisuutta, joista kaksi kuvaavat omaa tyyliäsi (esim. arkivaatteet, juhlavaatteet, urheiluvaatteet) ja yksi asukokonaisuus on omalle tyylillesi täysin päinvastainen. Mieti, miten kuvaat materiaaleja, kuvioita, yksityiskohtia (millaiset kaulukset, taskut, hihat yms.). Tehtävä sopii esim. Lukion Ku2-kurssille.

MOT-dokumenttiin liittyvät tehtävät on laatinut kuvataideopettaja Elissa Eriksson.

7) Hiilen kierto – hiilipiirrosvideo

Videolla (kesto 9:36) kuvataan hiilen kierto maapallolla luonnontieteellisestä näkökulmasta. Video on toteutettu hiilipiirroksena. Se voi olla kiinnostavaa yhdistää hiilipiirrostyöhön, jonka aiheena voi olla vaikkapa puun lehdet, ilmastonmuutos, fosiilit, luonto ja ihminen…

Video on osa Helsingin yliopiston Ilmasto.nyt -opintokokonaisuutta. Se on tuotettu yhteistyössä Sitran, Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Metropolian ammattikorkeakoulun kanssa. Katso lisää: https://climateuniversity.fi/portfolio-items/ilmasto-nyt/.

8) Ilmastonmuutos ja ihmisyys – videoessee

Videoessee (kesto 12:36) pohdiskelee ilmastonmuutosta ja ihmisyyttä monipuolisesti. Se voi olla kiinnostavaa yhdistää työhön, jonka aiheena on kasvu, elämän kiertokulku, luonto ja ihmisyys, tiede ja ihmisyys, ihmisen paikka maailmassa, ilmastonmuutos…

Video on osa Helsingin yliopiston Ilmasto.nyt -opintokokonaisuutta. Se on tuotettu yhteistyössä Sitran, Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Metropolian ammattikorkeakoulun kanssa. Katso lisää: https://climateuniversity.fi/portfolio-items/ilmasto-nyt/.

9) Tietoa kestävästä kehityksestä – videolinkkikokoelma

Tähän on koottu kestävää kehitystä käsitteleviä lyhyitä opetusvideoita. Videot sopivat tiedon kertaukseksi opettajalle tai keskustelun aloittamiseen tai syventämiseen oppilaiden kanssa.

  • Mikä kestävä kehitys? Kesto 5:22. Katso Toivoa ja toimintaa -video täältä.
  • Kestävä kehitys kuvissa ja uutisissa. Kesto 2:17. Katso Toivoa ja toimintaa -video täältä. Videoon liittyvän kuvatulkintatehtävän ohjeet ja materiaalit löytyvät täältä.
  • Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen? Kesto 4:41. Katso Toivoa ja toimintaa -video täältä.
  • Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? Kesto 4:26. Katso Toivoa ja toimintaa -video täältä.
  • Tutustu kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviin tunteisiin. Kesto 3:21. Katso Toivoa ja toimintaa -video täältä.
  • Syvenny ilmastotunteisiin. Kesto 6:53. Katso Toivoa ja toimintaa -video täältä.
  • Agenda 2030 -videosarja (17-osainen sarja jokaisesta Agenda-tavoitteesta, videoiden kesto 2-3 min.). Katso videot täältä.
  • Mikä ilmastonmuutos? Kesto 5:40. Katso Toivoa ja toimintaa -video täältä.
  • Mikä maailmankauppa ja kuluttaminen? Kesto 5:08. Katso Toivoa ja toimintaa -video täältä.
  • Mikä tasa-arvo? Kesto 4:42. Katso Toivoa ja toimintaa -video täältä.
  • Luonnon monimuotoisuus – mitä se on? Kesto 5 min. Katso WWF:n video täältä.
  • Yritysvastuu-uutiset (aiheina mm. elektroniikka, ultrapikamuoti ja sähköpotkulaudat). Katso Eetin videot täältä.

Tehtäväideoita

Tässä osiossa esitellään joitakin valmiihkoja tehtäväideoita, joiden avulla kestävän kehityksen teemoja voi lähteä käsittelemään kuvataidetunnilla. Voit napata näistä tehtäväideoista käyttöösi parhaat ja soveltaa niitä omaan opetukseesi haluamallasi tavalla.

10) Yhteiskunnallista keskustelua meemien avulla

a) Katso video ja vastaa kysymyksiin. Somea selaillessa vastaan voi tulla sekaisin kuulumisia, viihdettä ja katastrofiuutisia. Tätä kakofoniaa yhdistelemällä syntyy erilaisia kuvia eli meemejä, ja meemeistä on puolestaan syntynyt taidetta. It Girls -kollektiivin meemitaiteilijat tutkivat internet- ja someilmiöitä, kauneusihanteita ja ympäristötuhoa.

Katso Yle Tripletistä videoklippi Meemit pääsivät esille museoon – filttereilläkin voi käydä yhteiskunnallista keskustelua (kesto 11 min.)  ja tee tehtävät:

  • LÄMMITTELE: Mitä meemit ovat? Missä niihin voi törmätä?
  • KATSO VIDEO JA POHDI: Mitä tarkoittaa yassifiointi? Millä muilla tavoin kuvia muokataan sosiaalisessa mediassa?
  • OTA KANTAA: Voivatko mielestäsi somen meemit olla taidetta?
  • TEE KUVAKOLLAASI: Tee kollaasi meemeistä, jotka ovat kiinnittäneet huomiosi viimeisen viikon aikana. Tarkastele meemejä. Mihin aiheisiin niissä otetaan kantaa? Mitä tehokeinoja meemeissä käytetään?

Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.

b) Ilmastofaktoista meemeiksi – tee itse meemi!

  • Tutki ilmastofaktojen listaa ja valitse faktoista ainakin yksi, jonka pohjalta haluat lähteä tekemään meemiä.
  • Tee meemi. Ohje: Kirjoita Googleen sana meme generator ja etsiydy johonkin generaattoriin (esim. imgflip.com). Valitse sopiva kuva ja kirjoita siihen naseva teksti. Meemin tulee tavalla tai toisella sisältää jokin ilmastofakta!
  • Vaikuta ilmastokeskusteluun jakamalla valmis meemi omassa somessasi tai esimerkiksi koulun somessa!

Ilmastofaktoista meemeiksi -tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä ilmastonmuutos? -tehtäväpakettia.

Vinkki! Ilmastomeemien tekemistä voi pohjustaa tällä harjoituksella, jossa analysoidaan ilmastomeemien galleriaa.

11) Monenlaista vastamainontaa – ideakokoelma 

Vastamainokset ovat mainoksista muunneltuja parodiakuvia, jotka tuovat esiin toisenlaisen viestin: huumorin avulla, mainosten kieltä käyttämällä kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmia, kuten tuotannon ympäristöhaittoja, ihmisoikeusloukkauksia tai kauneusihanteita. Vastamainoksia voidaan pitää eräänä yhteiskunnallisen viestinnän, vaikuttamisen ja taiteen muotona.

Vastamainoksia voi hyödyntää opetuksessa monin tavoin, tähän alle on koottu muutamia erilaisia vaihtoehtoja.

a) VASTAMAINOSTEN TULKINTA

Tulkitse vastamainoksia ja vastaa kysymyksiin.

  • Mikä tuote tai brändi kuvassa on muokattu?
  • Onko muuntelu hauska vai vakava?
  • Mikä on vastamainoksen sanoma? Mihin kuvalla yritetään vaikuttaa?
  • Onko vastamainos toteutettu hyvällä maulla?
  • Mistä vastamainoksesta pidät ja mistä et pidä? Miksi?

Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväpakettia.

Vinkki! Tulkintaan sopivia vastamainoksia löydät tästä tehtävästä tai Voiman sivuilta,ja taustatietoa vastamainonnasta täältä.

b) VAIKUTTAMINEN VASTAMAINOKSIA JAKAMALLA

Vastamainonnan avulla vaikuttamista voi opetella jakamalla vastamainoskuvia somessa. 

Jaa jokin vastamainoskuva omassa somessasi. Postauksesi muuttuu muille kiinnostavammaksi, kun kirjoitat postaukseen perustelun siitä, miksi jakamasi kuva on mielestäsi tärkeä tai kiinnostava.

Voit etsiä ja valita sopivan vastamainoksen esimerkiksi Voiman sivuilta. Jos haluat etsiä muita suomenkielisiä tai englanninkielisiä vastamainoksia, voit käyttää netissä hakusanoja vastamainos, antimainos, subvertisement, ad parody, billboard liberation + tuotteen tai yrityksen nimi.

Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväpakettia.

c) VASTAMAINOSTYÖPAJA

Kokonaisen vastamainostyöpajan selkeät ohjeet sekä taustatietoa aiheesta löydät Toivoa ja toimintaa –sivustolta.

Sivun materiaalit on laadittu Eettisen kaupan puolesta ry:n Medialukutaitoa vastamainoksista -oppaan sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n vastamainosaiheisten hankkeiden materiaalien pohjalta.

d) VASTAMAINOKSIA KATUTILASSA

Kaupungeissa katutilaa hallitsevat usein kaupalliset mainostajat, jotka houkuttelevat meitä ostamaan tavaraa ja palveluita mitä moninaisimmilla tavoilla. Mainospaikoilla voisi kuitenkin näkyä myös vaihtoehtoisia viestejä.

Tehtävänä on keksiä, mitä kestävään kehitykseen liittyvää te haluaisitte nähdä bussipysäkeillä kaupallisten mainosten sijaan, ja toteuttaa ideastanne vastamainos.

Voitte tehdä oman mainoksen alla olevan bussipysäkin kuvan päälle tai käydä ottamassa kuvan lähiympäristön bussipysäkistä. Toteutukseen on monenlaisia vaihtoehtoja:

  • Muokatkaa pohjakuvaa kuvankäsittelyohjelmalla tai powerpointissa.
  • Tulostakaa pohjakuva A4-kokoiselle paperille ja askarrelkaa mainosjuliste käsin kuvan päälle.

Tehtävässä tärkeintä on keksiä omaan mainosjulisteeseenne iskevä ja napakka mainoslause. Visuaaliseen toteutukseen voi panostaa käytettävissä olevan ajan ja taitojenne puitteissa.

Jos haluatte tutustua erilaisten tahojen projekteihin, joissa bussipysäkkimainoksia on korvattu taiteella tai vastamainoksilla, voitte lukea esimerkiksi seuraavat jutut:

Tehtävän on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Luovat menetelmät toivon taitojen opetuksessa -koulutuksia varten. Koulutuksessa tehtävä toteutettiin nopeasti, alustuksineen alle tunnissa. Kuvataideopetuksessa perusideaa kannattaa jatkojalostaa visuaalisempaan suuntaan.

e) MAINOSKUVAT JA ILLUUSIOT

Minkälainen kuva yhdistettynä mainoksen tekstiin rikkoisi mainoksen illuusion ja toisi kokonaisuuteen realismia?

Työohje: 

  • Valitse jokin olemassa oleva mainos, joka yhdistää tekstiä ja kuvaa. HUOM! Tekstin pitää sisältää jokin kunnollinen mainoslause. Ei pelkästään esim. “Osta” tai “Halpaa”
  • Suunnittele mainoksesta uusi versio niin, että teksti pysyy samana, mutta uudenlaisen kuvan avulla syntyy ironinen (tai jopa inhorealistinen) “twist” eli näkökulma.
  • Oleellista on, että uusi versio murtaa alkuperäisen mainoksen illuusion yhdistämällä tekstiä ja kuvaa uudella tavalla.
  • -Lopullinen työ on kuvapari, joka sisältää alkuperäisen mainoskuvan ja siitä tehdyn vastamainosversion.

Toteutustapa:

  • Toteutustapa on vapaa. (piirros, maalaus, kollaasi, digitaalinen kuvankäsittely… )
  • Toteutuksen voi tehdä luomalla uuden version alusta asti itse tai suoraan muuntelemalla mainosta, jolloin uusi kuva lisätään suoraan mainoksen päälle. (jos muuntelet suoraan alkuperäistä, pyydä siitä ensin värikopio!)
  • Ilmainen kuvankäsittelyohjelma (esim. GIMP) tietokoneella tai puhelimeen ladattavat kuvankäsittelyohjelmat soveltuvat myös hyvin toteutukseen

Arviointiperusteet:

  • kuvan ja tekstin yhteispeli: kuinka hyvin täydentävät toisiaan mainoksen illuusion rikkomisessa
  • vastamainoksen oivaltavuus: tuoko muokkaus todellisen epäkohdan esiin
  • kuinka hyvin valittu toteutustekniikka tukee idean välittymistä
  • huolellisuus toteutuksessa / tehtävään panostaminen

Linkkejä mainoskuviin:

Tehtävän on suunnitellut ja toteuttanut kuvataideopettaja Elissa Eriksson.

Vinkki! Valmiit ohjediat ja esimerkkikuvia löydät täältä.

12) Kestävää muotoilua – pohdintakysymykset 

Pohdintakysymyksiä voi käyttää minkä tahansa esineen tarkastelussa. 

Tuotteen elinkaari – keskustelukysymyksiä:

  • Miksi tuote on olemassa?
  • Kuinka tarpeellinen tuote on?
  • Kuka sen on suunnitellut?
  • Onko tuote toimiva?
  • Millaisissa olosuhteissa tuote on valmistettu?
  • Mistä materiaaleista se on valmistettu?
  • Millä keinoin tuotetta markkinoidaan?
  • Mitä arvoja tuote viestii?
  • Miksi tuote ostetaan?
  • Kuinka pitkä elinkaari tuotteella on?
  • Voiko tuotetta huoltaa?
  • Kuinka paljon luonnonvaroja tuotteen valmistamiseen kuluu?
  • Mitä tuotteelle tapahtuu käytön jälkeen?

Kohti parempaa -keskustelukysymyksiä:

  • Millaisella tuotteella parantaisin maailmaa?
  • Kuinka parantaisin olemassa olevaa tuotetta?
  • Miten tuote voitaisiin valmistaa ympäristövastuullisemmin?
  • Mitä uutta teknologiaa voisi soveltaa luovasti?
  • Kuinka tuote olisi mahdollisimman kestävä?
  • Miten tuote suunnitellaan soveltuvaksi yhteiskäyttöön?
  • Millainen tuote soveltuisi hyvin lainatalouteen?
  • Miten tuote kierrätetään?
  • Miten tuotetta voidaan huoltaa ja korjata?
  • Miten tuote voidaan myydä ilman turhaa pakkaamista?
  • Mikä tuote sopii lähituotantona toteutettavaksi?
  • Millainen tuote tarvitaan 20 vuoden päästä?
  • Millaisesta tuotteesta tulee niin tärkeä, ettei siitä haluta luopua?

Tehtävä on osa Opinkirjon julkaisemaa Matka tuotemuotoiluun -opasta opettajalle (Toim. Marjo Kenttälä & Hanna Kapanen). 

13) Turhia ja tarpeellisia tavaroita  – tuotesuunnittelutehtävä

Tehtävän avulla pohditaan omia kulutusvalintoja ja suhtautumista tavaroihin huumorin keinoin. Tehtävässä pienryhmät suunnittelevat yritykselle uusia tuotteita ja niille mainoksia.

Tehtävän kulku:

  • Virittäytykää aiheeseen katsomalla Mikä maailmankauppa? -video (kesto 5 min.).
  • Jakaudutaan pienryhmiin. Jokainen ryhmä on oma yrityksensä, jonka tehtävänä on suunnitella yritykselle uusi tuote ja sille mainos. Yritysten arvot ja toimintatavat eroavat toisistaan. (Valmiit kuvaukset löytyvät tehtävästä alempaa)
  • Keksikää yrityksellenne sen arvoihin ja toimintatapoihin sopiva nimi. (3 min)
  • Ideoikaa yrityksenne uusin tuote vastaamalla alla oleviin kysymyksiin. Hyväksykää kummallisetkin ideat. Nyt saa käyttää mielikuvitusta ja liioitella!  (10 min)
    • Mihin tuotetta käytetään? 
    • Mistä materiaaleista tuote on tehty? 
    • Mitä vaikutuksia tuotteella on a) sen käyttäjään, b) ympäristöön? 
    • Mikä olisi osuva nimi tuotteelle? 
    • Paljonko tuote maksaa?
  • Suunnitelkaa lehtimainos tästä yrityksenne uusimmasta tuotteesta (15 min). Mainos voi sisältää tekstiä sekä kuvan tuotteesta tai tilanteesta, jossa tuotetta käytetään. Mainostekstissä voi kertoa esimerkiksi seuraavia asioita:
    • Tuotteen nimi ja hinta 
    • Mainoslauseita: miten kuvailisitte iskevästi ja houkuttelevasti tuotteen käyttötarkoitusta, materiaaleja ja vaikutuksia? 
    • Voitte myös miettiä, mitä tästä tuotteesta ei kannata kertoa mainoksessa.

Tehtävän aluksi opettaja jakaa ryhmät seuraaviin yrityksiin: 

  • Ryhmä 1: Tämä yritys tekee tarpeettomia tai ympäristölle haitallisia tuotteita, ympäristöä kuormittavista materiaaleista. Tuotteet ovat kalliita, ja ne on suunniteltu hajoamaan kolmen vuoden kuluttua ostopäivästä. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Runsaasti sähköä kuluttava, muovinen limonadipullonjäähdytin.”
  • Ryhmä 2: Tämä yritys tekee täysin turhia mutta ympäristölle melko harmittomia tuotteita, kierrätysmateriaaleista. Tuotteet ovat halpoja, ja niiden oheistuotteena saa ostaessaan muuta tarpeetonta tavaraa. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Tyhjästä kauramaitopurkista askarreltu korvanraaputin, autonrenkaasta tehdyt pomppuraajat kaupan päälle.” 
  • Ryhmä 3: Tämä yritys tekee mahdollisimman tarpeellisia ja kestäviä tuotteita, pääosin kierrätysmateriaaleista ja paikallisista laadukkaista materiaaleista. Tuotteet ovat melko kalliita, mutta niiden käyttöikä on pitkä. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Espoolaisesta lampaanvillasta huovutettu talvitakki, jonka selkään kiinnitetyt, kierrätysmuovista valmistetut aurinkopaneelit lataavat samalla kännykkäsi.” 
  • Ryhmä 4: Tämä yritys tekee vain aineettomia ja äärimmäisen tärkeitä tuotteita eikä käytä ollenkaan materiaaleja. Tuotteet ovat ilmaisia tai tuotot menevät hyväntekeväisyyteen. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Laula rohkaisulaulu ystävälle ja tuet samalla kodittomien kissojen hoitokotia.” 

Purku: Pienryhmät esittelevät yrityksensä nimen, tuoteidean ja sen pohjalta syntyneen mainoksen toisille ryhmille. Pohtikaa lopuksi yhdessä seuraavia kysymyksiä: 

  • Minkä tuotteen edellä esitellyistä haluaisit tai et missään tapauksessa haluaisi hankkia itsellesi? 
  • Edellä esitellyt tuotteet olivat mielikuvitusta, mutta oliko niissä yhtymäkohtia todellisuuteen? Oletko tullut hankkineeksi edellä esitellyn kaltaisia tuotteita? Oletko ollut jälkeenpäin tyytyväinen ostopäätökseesi?

Harjoitus on hieman muokattu seuraavasta lähteestä: Ilmastonmuutos minussa – Luovan kirjoittamisen opetusmateriaali ympäristökysymysten käsittelyyn nuorten kanssa (tekijä Henna Laininen). 

14) Turn it around – korttipakka kestävästä tulevaisuudesta

Turn it around on hanke, jossa nuoret eri puolilla maailmaa ovat pohtineet kestävään tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja tehneet pohdintojensa perusteella kuvia ja kirjoitusta sisältäviä toiminnallisia kortteja (flashcards), joissa toisella puolella on valitusta aiheesta kuva ja toisella puolella tekstiä.

a) Tutustukaa Turn it around -sivuston korttipakan kuviin ja teksteihin. Mikä teoksista koskettaa sinua erityisesti? Mitä siinä halutaan sanoa? Mikä siinä koskettaa? Jaa ajatuksiasi parin kanssa!

b) Tehkää luokan yhteinen korttipakka niin, että jokainen oppilas tekee yhden flashcardin. Toteutustapa on vapaa, mutta kortin toisella puolella tulisi olla kuvallinen teos ja toisella lyhyt pohdiskeleva teksti. Opettaja voi määrätä kortin koon, jotta oppilaiden yhteisestä korttipakasta tulee yhteneväinen. Turn it around -sivuston korttien aiheina ovat seuraavat kysymykset (sovellettu suomennos). Oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan aiheen ja tekevät kortin sen pohjalta. 

  • Mitä haluaisit päättäjien muistavan tai tietävän, kun he tekevät sinun tulevaisuuteesi liittyviä päätöksiä?
  • Mistä löydät toivoa kestävän kehityksen haasteiden maailmassa? 
  • Mikä tulevaisuuteen liittyvä asia innostaa sinua?
  • Mitä meidän pitäisi oppia, jotta voimme varmistaa planeetan hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa?
  • Kuvaile jotakin sellaista, jota voit oppia luonnossa, mutta et luokkahuoneessa.
  • Mitä olet oppinut muunlajisilta eliöiltä: eläimiltä, kasveilta tai luonnolta? Miten he ovat sinua opettaneet?
  • Mitä sellaista olet oppinut menneiltä sukupolvilta, jota haluaisit opettaa eteenpäin tuleville sukupolville?
  • Kerro päättäjille, miksi koulussa pitäisi oppia ilmastonmuutoksesta.

Tehtävä on sovellettu ja vapaasti suomennettu Turn it around -sivuston materiaaleista. Lue hankkeesta lisää täältä.

Vinkki! Tehtävä sopii opetukseen esimerkiksi käsiteltäessä visuaalista viestintään (lukiossa esim. kurssit KU1 ja KU3).

15) Tasa-arvoisempia patsaita kaupunkitilaan

  • Lue tiivistelmä tai kuuntele podcast, jossa opettaja, rauhankasvattaja Eeva-Liisa Kiiskilä pohtii sitä, millaisia patsaita hänen kotikaupungissaan Kokkolassa on ja millaisia siellä “Patsastelijoiden” mukaan pitäisi olla.
  • Tehkää pienryhmissä patsaiden sukupuolianalyysi omasta lähiympäristöstänne. Jos paikkakunta on pieni ja vähäpatsainen, niin voitte googlata vaikkapa kuvahaulla lähimmän isomman taajaman patsaita (Turun patsaat tms. ). Ovatko eri sukupuolet  hyvin edustettuina? Toistavatko patsaat sukupuolinormeja tyyliltään vai rikkovatko ne niitä?
  • Ideoikaa uusi patsas, muu muistomerkki, nimikkopuisto tai -katu jollekin ihmiselle tai asialle, joka mielestänne on lisännyt sukupuolten tasa-arvoa.
  • Opettaja voi päättää, piirretäänkö tai maalataanko kaupunkitilasta kuva, jossa uusi muistomerkki on, muotoillaanko uusi muistomerkki savesta vai toteutetaanko tehtävä jollakin muulla tekniikalla.

Tehtävä on muokattu Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä tasa-arvo? -tehtäväpaketin tehtävästä.

Vinkki! Tehtävän alustukseksi sopii myös Mikä tasa-arvo? -video (kesto 4:42). Katso Toivoa ja toimintaa -video täältä.

16) Sarjakuvalla vihapuhetta vastaan 

Tässä harjoituksessa tutustutaaan vastapuheen käsitteeseen toiminnallisesti sarjakuvia tekemällä.

a) Virittäytykää aiheeseen katsomalla poliisin video (1 min.).

b) Tutustukaa ryhmän kanssa vihapuhetarinoihin (ks. alla). Kerro heille vastapuheesta eli vastatarinoista. Vastapuhe on vihapuheen vastakohta: positiivista, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia esiin nostavaa kommunikaatiota. Tarkoitus on tuottaa vastatarina tai vastapuhetta sarjakuvan keinoin liittyen vihapuhetarinoihin. Vastatarinoita voi olla monenlaisia, eikä sen luomisessa ole mitään erityisiä sääntöjä. Se voi esimerkiksi olla jatko vihapuhetarinalle, vaihtoehtoinen tarinankulku, oma viesti vihapuheen kohteelle tai jotain muuta. 

c) Vastatarina aloitetaan analysoimalla vihapuhetarina. Analyysi voidaan tehdä pareittain. 

d) Analyysin jälkeen tehdään vastatarina vihapuhetarinalle. Ohjeista oppilaat tekemään kahden ruudun sarjakuva. Vastatarinan voi tehdä myös jollakin netistä löytyvällä sarjakuvageneraattorilla.

e) Lopuksi pyydä oppilaita asettamaan nettilaitteensa ”näyttelyksi”, jonka kaikki voivat kiertää. Näin oppilaat voivat tutkia uusia vastatarinoita. Lopuksi voitte keskustella: Mikä tekee vastatarinasta tehokkaan? Miten tarinaa voisi levittää? Miltä tarinan tekeminen tuntui?

Vihapuhetarinat:

Osa tarinoista sisältää vihapuhetta ja rankkoja elämänkohtaloita. Harkitse, mitkä tarinat valitset esimerkkitapauksiksi. 

Hyödyllisiä kysymyksiä vihapuhetarinoiden analysointiin: 

  • Kuka: Ketkä ovat tarinan päähenkilöt? Kuka on vihapuheen kohde ja kuka vihapuheen tuottaja? 
  • Tarinan kaari: Onko vihapuheessa tai tarinassa havaittavissa tarinan kaari? 
  • Mitä: Mitä vihapuhuja haluaa sanoa vihapuheen kohteesta? Mitä vihapuhuja haluaa saada aikaan? 
  • Sävy: Minkälaiseen sävyyn vihapuhuja/t esittää asiansa (ironinen, aggressiivinen, väkivaltainen, sarkastinen, humoristinen, disinformaation käyttö)? 
  • Kenelle: Kenelle vihapuhujan viesti on tarkoitettu? Missä mediassa sitä levitetään ja kuka sitä levittää?

Tehtävät on poimittu Plan Suomen julkaisemasta Vihapuheesta dialogiin -koulutusmateriaalista. Lisää Planin opetusmateriaaleja löydät täältä.

17) Tulevaisuuskuvia – piirros tai kollaasi

Tavoite: Kuvitella toivottavia tulevaisuuksia ja hahmottaa, miten ne voidaan saavuttaa.

Tehtävä: Miettikää, miltä haluaisitte tulevaisuuden näyttävän vaikkapa 10 tai 20 vuoden päästä koulussanne, kotipaikkakunnallanne tai maapallolla. Mitkä asiat olisivat muuttuneet nykypäivästä? Piirtäkää kuvia toivomistanne tulevaisuuksista! Keskustelkaa lopuksi, olisiko kuvien kaltainen tulevaisuus oikeasti mahdollinen – ja jos, niin mitä voisitte tehdä sen eteen? 

Jatkotehtävä: Voitte myös kirjoittaa kuville taustatarinoita: millaisten vaiheiden kautta muutokseen päästiin? Tarinan voi hyvin esittää myös sarjakuvan muodossa.

Tehtävän on toteuttanut ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ja se on osa Pieni opas ilmastokasvatukseen -materiaalia, josta löytyy muitakin tehtäviä sekä tiiviisti tietoa ilmastokasvatuksesta.

Vinkki! Tehtävän voi toteuttaa myös kollaasina tai unelmakartan tyyppisenä tehtävänä.

18) Unelmien ekotalo – arkkitehtuuritehtävä

Ekorakentaminen tarkoittaa rakentamista niin, että ympäristöä rasitetaan mahdollisimman vähän. Ekorakentamisessa huomioidaan koko rakennuksen elinkaari rakennusmateriaalien valmistuksesta ja itse rakentamisesta rakennuksen käyttöön ja viime kädessä myös purkamiseen.

Rakennetaan 4–6 hlön ryhmissä avonaiseen isohkoon pahvilaatikkoon ekotalo. 

Oppilaiden omat ideat ja keskustelu ovat avainasemassa. Opettaja ohjaa, mutta antaa oppilaiden itse keksiä kaiken, mitä ekotaloon rakennetaan: komposti, kasvimaa, metsä, varaava takka, aurinkopaneelit, tuulimylly, biokaasureaktori, kompostivessa, paksut seinät, rakennusmateriaalit, ikkunat, muuteltavat seinäratkaisut, luonnonvalo, ledit, viherkatto, kaivo, aurinkokeräimellä lämpenevä vesi, harmaiden vesien hyötykäyttö, ekopesuaineet…

Voidaan myös jatkaa projektia tekemällä tietoiskut kustakin talon osasta. Kootaan aiheesta näyttely kirjastoon tai muulle näkyvälle paikalle.

Tehtävän on tehnyt kemian opettaja Marianne Juntunen ja se on osa Kestävä kehitys kemian opetuksessa -oppaan tehtäviä.

Vinkki 1: Tehtävä sopii toteutettavaksi yhteistyössä esimerkiksi kemian tai fysiikan opettajan kanssa.

Vinkki 2: Tehtävän alustuksessa voi hyödyntää Yle Areenasta löytyvää tanskalaista dokumenttisarjaa Ympäristöystävällistä rakentamista (4 jaksoa, jaksojen kesto à n. 30 min.).

19) Pastissi kantaa ottavasta taiteesta

Pastissi eli mukaelma pyrkii jäljittelemään teosta tai tyylilajia. Pastissi ei pyri pilkkaamaan jäljittelynsä kohdetta, vaan olemaan ikään kuin kunnianosoitus alkuperäisteokselle. Tämän tehtävän tavoitteena on tutustua vaikuttavaan taiteeseen sekä kertoa itsestään ja itselle tärkeistä asioista taiteen keinoin.

Tarvikkeet: paperia, värikyniä, tusseja ja maaleja, vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä, saksia ja liimaa.

Työskentelyohje: 

  • Tutustukaa ensin yhteisesti kantaa ottavaan taiteeseen, esim. Tympeät tytöt -instatiliin sekä Jani Leinosen nettisivuun.
  • Analysoi aluksi alkuperäisteosta mahdollisimman monista näkökulmista: Mihin tai keihin se pyrkii vaikuttamaan? Mikä on sen keskeinen sanoma? Millaisia tehokeinoja se hyödyntää? Millaisia tunteita se herättää sinussa?
  • Tee oma pastissi teoksesta, joka pyrkii vaikuttamaan maailmaan. Voit valita pohjateoksen itse tai hyödyntää tässä esitellyt ideat. 

Tehtävän on tehnyt globaalikasvattaja Hanna Niittymäki ja se on osa Plan Suomen julkaisemaa oppimateriaalia nettikeskusteluihin vaikuttamisesta. Voit ladata oppaan täältä. Oppaasta löydät lisätietoa Tympeät tytöt -instatilistä sekä Jani Leinosen teoksista.

Vinkki! Voit hyödyntää tehtävässä myös monipuoliseen Taide maailmaa muuttamassa -materiaalin, joka on julkaistu Toivoa ja toimintaa -sivuston osana.

20) Minä vaikuttajana – omakuva vapaalla tekniikalla

Lähde luonnostelemaan omaa Minä vaikuttajana -teostasi! Teos voi olla tekstipätkä, sarjakuva, piirustus, kollaasi, ääniviesti, laulu, runo, video, draama… tai jotain ihan muuta!  

Kysymyksiä työskentelyn tueksi: 

  • Kuka olet? (voit kertoa itsestäsi jotakin, esim. ikä, mitä tykkäät tehdä vapaa-ajalla, mikä on lempiaineesi koulussa) 
  • Mihin asioihin sinä haluat vaikuttaa? Miksi nämä asiat ovat tärkeitä? 
  • Millaisia vaikuttamiskeinoja olet käyttänyt? 
  • Mitä haluaisit sanoa muille nuorille vaikuttamisesta? Miten kannustaisit sellaista nuorta, joka kokee, ettei osaa tai uskalla vaikuttaa? 
  • Mitkä ovat vaikuttamisen keinosi, mitä supervoimia (eli taitoja ja luonteenvahvuuksia) sinulla on?

Tehtävä on osa Taksvärkki ry:n opasta Olet vaikuttava! Menetelmäopas nuorten vaikuttamistaitojen harjoitteluun. Oppaasta löydät monia muitakin hyviä harjoituksia.

Vinkki 1: Tehtävän alustukseksi sopivat Toivoa ja toimintaa -hankkeen lyhyet videot Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen? (kesto 4:41) sekä Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? (kesto 4:26). 

Vinkki 2: Voitte hyödyntää tehtävän pohjana myös Minä vaikuttajana -harjoitusta, joka sisältää valmiita sanalistoja erilaisista vaikuttamisen tavoista.

Vinkki 3: Opettajan kannattaa tehdä tämä tehtävä myös itse! Millainen vaikuttaja sinä olet tai haluaisit olla? Miten oma vaikuttajuutesi vaikuttaa siihen, miten käsittelet vaikuttamisteemaa oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa?

21) Toivottu johtaja – muotokuva

Tässä tehtävässä mietitään valtaa ja johtajuutta, vilkaistaan väkivallattomuutta ja protesteja, tutustutaan johtajien ja sankareiden muotokuviin, pohditaan minkälaista johtajuutta maailma tarvitsee juuri nyt ja luodaan johtaja-taideteos. Tehtävää on teetetty vantaalaisen Ruusuvuoren koulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten valinnaisessa kuviksessa.

Ruusuvuoren koulun opettajan ohjeet ja pohdintaa työn toteutuksesta:

Tekniikan saa valita itse, mutta kannustin rohkeuteen; kollaasiin, kipsivalokseen tai poikkeuksellisen suureen kokoon. Tutkiessamme muotokuvia alleviivasin symbolismia ja haastoin revittelemään ja liioittelemaan. Omakuvaa en erikseen maininnut, mutta muutama teki sellaisen ja hyvä niin! Yksi oppilas päätyi tekemään aivan huikeat kotisivut elämäntarinoineen ja historiallisine referensseineen päivineen kuvitteelliselle Kuhmon itsevaltiaalle.

Työ on pitkäkestoinen. Luonnostelulle ja keskustelulle oli varattu 2 x 90 minuuttia. Työn toteuttamiseen olisi mennyt ainakin kolme kaksoistuntia lisää.

1) ALKUKESKUSTELU; Valta ja johtajat

Tämän osion keskustelimme yhdessä, välillä koko ryhmän kesken ja välillä pienryhmissä. Ensimmäisellä kerralla historian ope kävi pitämässä meille ihan kokonaisen luennon aiheesta ja sen perusteella osaan jo paremmin itsekin.

a) JOHTAJA, VALTIAS, PÄÄTTÄJÄ, KAPTEENI, POMO… historia, nykyhetki, fantasia, sadut ja tarinat, urheilu, myytit…

  • pikakilpailu; ryhmissä kolme minuuttia aikaa nimetä niin monta johtajaa kuin mahdollista
  • keskustelua ja vertailua

b) MITEN JOHTAJAKSI TULLAAN?

  • peritty valta, demokratia, vallankaappaus, kilpailu…
  • voiko johtajaksi päätyä tahtomattaan?
  • ketkä ovat nykypäivän mielipidevaikuttajia?

c) MINKÄLAISIA OMINAISUUKSIA JOHTAJALLA SAATTAA OLLA?

  • answergarden (sanapilvi) tai pienryhmäkeskustelu, kirjataan myös ei-niin-toivotut ominaisuudet

d) MILTÄ JOHTAJA NÄYTTÄÄ? Miten taiteessa kuvataan johtajuutta?

  • Obamat
  • Napoleon
  • Gandhi
  • Tarja Halonen
  • lisäesimerkit oppilaiden ehdotuksista ja open ajatuksista: elokuvista, sarjakuvista, propagandaa, taidehissaa… meemejäkin katsottiin.
  • keskustelua

2) TYÖOHJE; Oma johtaja: Minkälaista johtajaa maailma tarvitsee juuri nyt?

a) Vilkaisu mielenilmauksiin ja protesteihin. Linkissä valmiit diat.

b) Oma johtaja:

  • Ajatuskartta: a) minkälaisiin asioihin tarvitaan muutosta? b) minkälaisin luonteenpiirtein varustettu ihminen voisi johtaa joukot muutokseen?
  • Miten kyseinen johtaja on päätynyt valtaan, ketkä häntä seuraavat?
  • Miten kuvalla voisi kertoa äskeiset asiat?
  • Luonnos ja tekemään
  • Jatkotehtävä: kirjoitetaan muka-wikiartikkeli johtajasta. Nimi, elämänvaiheet, miten pääsi valtaan jne.

Tehtävän ovat toteuttaneet vantaalaisen Ruusuvuoren koulun kuvataideopettajat. Lisää Ruusuvuoren kestävä kehitys ja kuvataide -tehtäväideoita löydät koulun omalta Korso valittaa -verkkosivustolta.

22) Katutaidetarrat

Vaikuttava taide:

  • taide herättää tunteita ja ajatuksia
  • kun omat ajatukset kertoo ilmoille voi vaikuttaa myös muihin
  • katutaide on julkista ja usein vaikuttavaa
  • minkälaisiin asioihin sinä haluaisit vaikuttaa?
  • haluatko saada ihmiset ajattelemaan vai hymyilemään? Voit yrittää vaikuttaa maailman ongelmiin tai tehdä maailmasta paremman ilahduttamalla tai rohkaisemalla.
  • minkälaisella kuvalla tai tekstillä voisit onnistua?

Materiaalit:

  • Powerpoint, jossa linkit ja tehtävänanto mukana
  • tarrapapereita (saa useista kirjakaupoista, A4 kokoista printteriinkin sopivaa valkoista)
  • mustia ohuita tusseja ja muita kyniä
  • suunnittelupaperia

Tunnin kulku:

  • Powerpointin avulla virittäytyminen ja ajatusten herättely noin 15 min. Oli iltapäivä ja uupumus. Kuvista tutkittiin muutamaa tarkemmin ja loput ohitettiin nopeasti. Oppilaat voivat omalla ajallaan palata niihin halutessaan.
  • Kysellen ja keskustellen huomattiin, että katutaide voi olla suurta tai pientä ja paikalla on väliä. Tulkintoja voi olla monia, mutta aika usein kuvan viesti on selkeä ja vaikuttava. Pelkkä tekstikin voi riittää, jos ympäristö on valittu huolella tai teksti on muuten erityisen osuva.
  • Tekemään! Tarran maksimikoko oli A4. Suunnitelman esittelemällä sai opelta tarrapaperin. Moni valitsi noin A6 kokoisen, joka osoittautui oikein hyväksi valinnaksi ottaen huomioon tunnin pituuden.
  • Loppujuttelut ja tarrojen liimailu luokan seiniin, läppäreihin  ja jopa yhteen huppariin.

Oppilasohje:

  • Tee kouluun/tietokoneeseen/puhelimeen sopiva katutaidetarra.
  • Mitä haluaisit, että muut huomaavat? Mitä ajatuksia haluat herättää?
  • Tee ensiksi luonnos ja sen jälkeen toteuta tarra. Pohdi etukäteen tarran ja paikan suhdetta – voisiko sillä tuoda jotain uutta tilaan? Voisiko se luoda uusia ajatuksia? Voisiko tarra ilahduttaa vai herättää jotain muita tunteita?

Apuopen huomioita lennosta muistiin kirjoitettuna:

  • Kuvia katsellessa luokka oli varsin hiljaa. Johtui varmaankin iltapäivän ajankohdasta ja vaikapa siitä, että ”tästä ei tuu numeroo”. Kaikki kuitenkin tuntui kuuntelevan ja katsovan kuvia tarkasti. Kysymyksiin ilmastonmuutoksesta löytyi myös faktatietoa. MIelipiteitä ei juuri kukaan halunnut sanoa ääneen.
  • Kuvisope-Saara otti täysin luontevasti puheeseen mukaan myös tunteet. Ilmastokasvattajaa hymyilytti, kun ”oikeaoppisesti” tunnepuhe aloitettiin eläimistä. Murrosikäisen on ihan tutkitustikin (? näin muistan kuulleeni) helpompi peilata omia tuntetaan eläinten kuin ihmisten kautta. Se on jotenkin sallitumpaa.
  • Työskentelyn alettua mielipiteitä rupesi löytymään. Oppilaat istuivat itse valitsemissaan ryhmissä ja kävikin niin, että ryhmä päätyi tekemään samansuuntaisia töitä, vaikka kyseessä oli yksilötyö. Yksi pöydällinen halusi lopettaa turkistarhauksen, yksillä oli nälkä ja he halusivat vaikuttaa koulun ruokatilanteeseen, yhdessä porukassa päädyttiin uskomaan pelkän tekstin voimaan ja toisessa liikennemerkkien kuvakieleen.
  • Kaikki saivat tehtyä vähintään suunnitelman ja suurin osa sai tarransa valmiiksi saakka. Mahtava suoritus!
  • Apuopen mielestä tunnissa oli Radkaalin toivon kaikki ainesosat ihanasti läsnä. Pelkästään istumalla johonkin pöytään keskustelemaan pääsimme pohtimaan tunteita, ristiriitoja, ihmisen pienuutta ja suuruutta, reiluutta ja epäreiluutta ja asioiden ääneen sanomisen tärkeyttä. Mietimme vaikuttamista, aktiivista kansalaisuutta ja luonnon moninaisuutta. Aikaa keskustelulle tuntui olevan aivan liian vähän, niinkuin koulussa niin usein on. Olisi ollut mahtavaa jutella yhden porukan kanssa vaikka tunti putkeen, ties mihin olisimme päätyneet.  Siksikin odotamme kuin kuuta nousevaa, että saamme omat ryhmämme kasaan ja opiskelemaan itselleen luontevalla tavalla pitkäjänteisesti. Silloin keskustelu, vuorovaikutus ja ajatuksen lento saa kasvaa, venyä ja liikkua omaan tahtiinsa ilman kiirettä.
  • Radikaalin toivon idea heräsi myös konkreettisesti henkiin hetkeksi. Apuope vaikuttui oppilaiden nälkätarroista niin, että karkasimme pienellä porukalla hetkeksi ulos syömään pensasmustikoita ja ripustamaan riippukeinuja. Edistimme koko koulun viihtyvyyttä (riippukeinut), rakensimme luottamusta ja tasa-arvoa (kyseiset oppilaat harvemmin pyytävät tai kaipaavat taukoa keskelle oppituntia tai muutakaan erityiskohtelua, toisin kuin moni muu) ja löysimme arkipäivään hitautta ja hymyä (hihitimme mennessämme ja jäimme ulos testilöhöämään riippukeinut). Pääsimme toteamaan, että kannatti lähteä vaikuttamaan. Se tuotti välitöntä tulosta mustikoiden ja pötköttelyn muodossa.

Tehtävän on toteuttanut Ruusuvuoren koulun kuvataideopettaja Saara Lintunen. Tehtävän ohje sekä muita kestävä kehitys ja kuvataide -tehtäväideoita löydät koulun omalta Korso valittaa -verkkosivustolta.

23) Ympäristötunteet kehossani – taideterapeuttinen tehtävä

​Ihminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mieli vaikuttaa kehoon, mutta myös keho vaikuttaa mieleen ja tunteisiin. Niitä ei voida kokonaan erottaa toisistaan.  Suomalainen aivotutkimus on osoittanut, että koemme tunteita paitsi mielessä, myös kehossa. Kehon ja mielen väliset yhteydet osoittautuivat tutkimuksessa yllättävän samanlaisiksi ihmisistä riippumatta. Tunnemme eri tunteita eri osissa kehoamme. 

Myös ilmastotunteet tuntuvat kehossamme ja tähän aihepiiriin tutustutaan Ilmastotunteet kehossani -harjoituksen avulla. Vaikka tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että moni ihminen paikantaa tiettyjä tunteita tiettyihin samoihin kehon osiin, ei tämän harjoituksen tarkoituksena ole “oikeiden vastausten” löytäminen. Sen sijaan ideana on pohtia tunteiden tuntumista omassa kehossa luovuutta hyödyntäen.

a) Piirrä paperille ihmisen ääriviivat tai tulosta tämä kuva.

b) Mieti sitten millaisia tunteita ilmastonmuutos tai muut kestävän kehityksen haasteet sinussa herättävät. Voit käyttää aiheen pohtimisessa apuna tunnesanalistaa tai SDG-tunnekarttaa. Kirjoita sinulle tuttuja tunteita paperille ihmishahmon ympärille.

HUOM! Tunnetehtäviin ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia. Osa oppilaista voi olla surullisia tai ahdistuneita, mutta kaikki eivät ole. Ympäristötunteita ovat myös vaikkapa välinpitämättömyys ja turhautuminen koko aiheesta puhumiseen. Myös ne, joita aihe ei kiinnosta, voivat siis oikein hyvin tehdä tämän tehtävän!

c) Valitse sitten tarkempaan tarkasteluun esimerkiksi kolme tunnetta, joita tunnet vahvasti.  Pohdi tunteita yksi kerrallaan tarkemmin. Voitko tuntea tunteen koko kehossasi tai jossain kehon osassa? Miltä se tuntuu? Vaihteleeko se, missä kohtaa kehoa tunne tuntuu, eri aikoina?

d) Väritä tai piirrä tunteet kehoasi kuvaavaan kuvaan. Missä ilmastonmuutos tai muut kestävän kehityksen haasteet tuntuvat, miltä tunteet tuntuvat ja näyttävät? Voit valita käyttämäsi värit ja muodot vapaasti.

e) Harjoituksen purkaminen. Kehokuvan värittäminen on itseisarvoista toimintaa, sillä se auttaa yksilöä jäsentämään tunteitaan. Kuitenkin paras vaihtoehto on se, jos kuvista voidaan lopuksi keskustella toisten kanssa. Tämä vaatii sopivasti aikaa ja riittävän turvallisen ryhmän. Helpoin vaihtoehto on käsitellä kuvia 2-3 hengen pienryhmissä. Jokainen esittelee vuorotellen oman kuvansa ja kertoo omista tunteistaan sen verran kuin kokee hyväksi. Ohjaajan tulee painottaa, että toisten tehtävänä on aktiivinen ja kunnioittava kuuntelu. Kun esittely on valmis, saa kysyä tarkentavia kysymyksiä. 

Harjoitus on toteutettu Toivoa ja toimintaa -hankkeessa yhteistyössä Maija Raikamon kanssa. Lisää kestävään kehitykseen ja tunteisiin liittyviä tehtäviä löydät Tunnetehtäviä -sivulta.

Vinkki! Voitte halutessanne tarkastella lopuksi suomalaisen tutkimuksen tuloksia, jossa ihmiset paikansivat erilaisia tunteita kehoon. Kuva tutkimuksen tuloksista löytyy esimerkiksi MIELI ry:n artikkelista. Paikansitteko tunteita samoihin paikkoihin kuin tutkimuksessa tehtiin? Pohtikaa aihetta kiinnostuksella, mutta muistakaa samalla että tämän harjoituksen tarkoituksena ei ollut “oikeiden vastausten” löytäminen!

Kiinnostavaa lisämateriaalia 

Tutustu ainakin näihin:

Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä

Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.

Materiaaleja MAPPAssa

MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.

Alta löydät MAPPAn uusimpia käsityön opetukseen soveltuvia materiaaleja. Tutustu muihin materiaaleihin MAPPAssa.