Kotitalouden opetus on tärkeä osa kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tältä sivulta saat ideoita ja valmiita tehtäviä, joiden avulla voit käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa helposti ja monipuolisesti. Sivulle on koottu useiden eri tahojen parhaita tehtäviä kestävän kehityksen opetukseen kotitalouden näkökulmasta.
Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista uusista Toivoa ja toimintaa -hankkeen tehtäväpaketeista. Toivomme palautetta opettajilta, kasvattajilta sekä muilta lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä. Antamalla palautetta loppuvuoden aikana osallistut kirja-arvontaan! Lisätietoa arvonnasta löydät täältä. Lämmin kiitos avustasi! <3
Vinkki! Voit tutustua materiaaliin vaikka lenkillä tai kotitöitä tehdessä tämän videoluennon avulla (kesto n. 1h). Muiden oppiaineiden tehtäväpaketteihin voit tutustua täällä.
Miten huomioida kestävä kehitys kotitalouden opetuksessa?
Kestävä kehitys ja kestävän elämäntavan edistäminen ovat keskeinen osa kotitalousopetusta. Opetussuunnitelman mukaan kotitalouden opetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää kestävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Kotitalousopetuksessa kehitytään kanssaihmisistä huoltapitäviksi lähimmäisiksi ja yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Kotitalousopetuksessa luodaan myös perusta kestävään asumiseen, ruokaosaamiseen ja kuluttajuuteen.
Kaikki kolme kotitalouden opetuksen sisältöaluetta liittyvät kiinteästi kestävään kehitykseen. Tämän sivun tehtävät on koottu sisältöalueittain ja kunkin osion alussa on muistutus opetussuunnitelman tekstistä. Kotitalouden opetuksen kestävään kehitykseen erityisesti liittyvät tavoitteet:
- ohjata ja rohkaista oppilasta valitsemaan ja käyttämään hyvinvointia edistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä, laitteita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa (T3)
- ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaan huomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja (T13)
KATSO VIDEO! Kotitalouden opettaja Minttu Virkki kertoo tiiviillä videolla (8 min.) ajatuksiaan ja jakaa käytännön vinkkejä siitä, miten kestävää kehitystä voi käsitellä kotitalouden tunnilla.
Agenda 2030 -toimintaohjelma kotitalouden opetuksessa
Monia Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita voidaan käsitellä kotitaloustunneilla. Kotitalouden opetuksen näkökulmasta keskeisimpiä Agenda-tavoitteita ovat:
- Tavoite 2: Ei nälkää
- Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
- Tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio
- Tavoite 7: Edullista ja puhdasta energiaa
- Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
- Tavoite 12: Vastuullista kuluttamista
Tälle sivulle on koottu useiden eri tahojen tekemiä maksuttomia tehtäviä yhteiskuntaopin opetuksen eri teemoista. Yllä olevia linkkejä klikkaamalla pääset lisäksi Agenda-tavoitteiden omille sivuille, joilla voit syventää osaamistasi ja ottaa käyttöön näihin tavoitteisiin liittyviä tehtäviä ja muita materiaaleja.
Miten tätä materiaalia käytetään?
Kestävä kehitys on liian iso aihe käsiteltäväksi yhdellä oppitunnilla. Sen sijaan kestävän kehityksen on hyvä olla opetuksessa jatkuvasti läsnä, ja aihetta kannattaa sivuta säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin. Kaiken kotitalouden opetuksen tulisi perustua kestävän kehityksen periaatteille, jotta kestävän kehityksen taidot voivat vahvistua nuoren arjessa.
Tälle sivulle on koottu eri tahojen tekemiä valmiita tehtäviä, joiden avulla kestävän kehityksen teemat on helppo tuoda osaksi kotitalouden opetusta. Tehtävät on jaoteltu valtakunnallisen opetussuunnitelman sisältöalueiden mukaisesti. Useimmat sivun tehtävistä ovat alle puolen tunnin mittaisia, ja ne sujahtavat helposti osaksi opetusta.
Tehtävien tekijät on kerrottu jokaisen tehtävän alla olevassa harmaassa laatikossa. Esimerkiksi järjestöt toteuttavat usein valmiita oppituntisuunnitelmia, ja monet tämänkin sivun tehtävistä ovat osa jotakin laajempaa kokonaisuutta. Jos tehtävä tuntuu kiinnostavalta, kannattaa kurkata, voisitko hyödyntää opetuksessa myös valmista tuntisuunnitelmaa!
Materiaali on koottu Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Toivoa ja toimintaa -hankkeessa vuonna 2024. Materiaali on toteutettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Apuna toteutuksessa on toiminut kotitalouden opettaja Sallaroosa Häme.
Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!
Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri
Tämän opetussuunnitelman sisältöalueen sisällöt valitaan siten, että ne tukevat ruoanvalmistus- ja leivontataitojen kehittymistä. Aterioiden suunnittelu, toteutus ja erilaiset ruokailutilanteet tähtäävät ruokaan ja syömiseen liittyvien valintojen ja tottumusten pohtimiseen ravitsemussuositusten, ruokaturvallisuuden, ruokaketjun, elintarviketuntemuksen, taloudellisuuden, eettisyyden ja ruokaan liittyvän luotettavan tiedon näkökulmasta. Opetussisältöihin kuuluvat ruoka- ja tapakulttuuri osana identiteettiä sekä kodin juhlia. Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa on olennainen osa tätä sisältöaluetta. (OPS 2014)
1) Ajatuksiani ruoasta – arvojanakävely
Tehtävän tarkoituksena on kannustaa pohtimaan omia ruokaan liittyviä käsityksiä ja herättää keskustelua aiheesta.
Mitä mieltä minä oikeasti olen? Joitakin asioita ei ehkä ole tullut ajatelleeksi arjessa, vaan on toiminut vaan tutulla tavalla tai kuten kaverit tai perhe toimivat. Tässä harjoituksessa keskustellaan ja otetaan kantaa useisiin ruokaan ja ympäristöön liittyviin väitteisiin. Harjoituksessa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan kyse on henkilökohtaisesta mielipiteestä ja kokemuksesta, ja mieltä voi muuttaa milloin tahansa harjoituksen aikana.
TEHTÄVÄN KULKU:
- Asettele tuolit kehäksi. Tuoleja pitää olla joka oppilaalle ja lisäksi yksi ylimääräinen.
- Oppilaat istuvat ja opettaja lukee listalta ääneen yhden väitteen ja antaa oppilaille hetken pohtia väittämää. Sen jälkeen hän antaa merkin ja oppilaat toimivat mielipiteensä mukaan: samaa mieltä olevat pysyvät paikoillaan, ja eri mieltä olevat nousevat ylös ja vaihtavat paikkaa. Mielipiteestään epävarmat jäävät istumaan käsivarret ristissä. Harjoitusta vetävä opettaja istuu koko ajan samalla tuolilla.
- Jokaisen väittämän jälkeen opettaja voi kysyä, haluaisiko joku oppilas puolustaa valintaansa. Tämän tulee kuitenkin olla vapaaehtoista. Väittämien läpikäyntiä jatketaan yksi toisensa jälkeen. Jokaisen väittämän lukemisen jälkeen on oltava riittävästi aikaa pohdiskeluun ja keskusteluun.
EHDOTUKSIA VÄITTÄMIKSI:
Oppilailla tulee olla riittävästi aikaa pohtia ennen kuin heidän on päätettävä oma kantansa. Alustavia keskusteluja kannattaa käydä koko ryhmän kesken. Keskustelua herättäviä väittämiä voi vapaasti keksiä itsekin.
- Kuluttajilla on valtaa.
- Kuluttajilla on vastuu toimia kestävän kehityksen mukaisesti.
- Jos ei ole varaa ostaa vastuullisesti tuotettua suklaata, ei pitäisi ostaa suklaata lainkaan.
- Ruoka on liian halpaa.
- Kasviproteiinien tuotantoa tulisi edistää.
- Sikojen hyvä kohtelu on yhtä tärkeää kuin koirien hyvä kohtelu.
- Vihanneksia, joiden satokausi ei ole meneillään, ei pitäisi voida ostaa.
- On parempi, että suomalaiset viljelijät tuottavat tarvitsemamme elintarvikkeet kuin että ulkomaiset viljelijät tuottavat ne.
- Voin vaikuttaa ilmastopäästöihin ruokavalinnoillani.
- Kaikilla ei ole varaa ostaa ravitsevaa ruokaa.
- Lihavero, joka nostaisi lihan hintaa kaupassa, olisi hyvä keino vähentää lihankulutusta.
Tehtävä on osa WWF Suomen Meidän kaupunki 2030 – Opettajan opasta. Lisää WWF:n kouluille suunnattuja materiaaleja löydät täältä.
2) Verta, hikeä ja luksusta – videotehtävä ananaksesta
Toimittaja Rosa Kettumäki lähtee neljän nuoren sosiaalisen median vaikuttajan kanssa Ghanaan pohtimaan päivittäisen luksuksemme todellista maksajaa. Mistä päivittäin käyttämämme tuotteet tulevat?
Katso Ylen Verta, hikeä ja luksusta -sarjan jakso Onko ananas luksusta? (kesto 13 min.) ja vastaa kysymyksiin.
- LÄMMITTELE: Pohdi ennen videon katsomista, millainen ruoka on sinun mielestäsi luksusta. Katso sitten video ja vertaa, miten videon somevaikuttajat vastaavat samaan kysymykseen.
- KATSO VIDEO: Millaista haittaa ananaksen viljelyssä käytettävistä kemikaaleista on? Miksi ananasten kasvatuksessa ja maanviljelyssä ylipäätään käytetään kemikaaleja?
- KATSO VIDEO: Mitkä asiat yllättivät somevaikuttajat ananasfarmilla? Olivatko nämä asiat sinun mielestäsi yllättäviä?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
3) Ruoan elinkaari – tutkimustehtävä
Globaali ruokajärjestelmä koostuu monista osista, ja siksi on kiinnostavaa tutkia, mistä ruokamme tulee!
Tehtävä:
- Jaa oppilaat pienryhmiin. Tulosta jokaista pienryhmää varten monistepohja.
- Jokainen ryhmä valitsee yhden elintarvikkeen, joka on tuotettu Suomessa ja osin tuoduista raaka-aineista (esim. monen hedelmän mehu, mehukeitto, lohikeitto (eines), banaanijogurtti, kinkkukiusaus).
- Tutkikaa ryhmässä yhtä elintarviketta, joka on tuotettu Suomessa. Selvittäkää mitä tietoja saatte tuotteesta ja sen valmistuksesta tutkimalla tuotepakkausta. Lisäksi voitte pohtia myös muita tuotteen valmistukseen liittyviä asioita. Jos aikaa on, voitte hyödyntää selvitystyössä myös nettiä. Täyttäkää löytämänne tiedot monisteeseen.
- Kaikkiin kysymyksiin ei löydy valmiita vastauksia. Tällöin voi esittää valistuneita arvauksia! Alleviivatkaa varmat tiedot!
Kysymykset:
- Mitä raaka-aineita tuote sisältää?
- Missä maissa tuotteen raaka-aineet on tuotettu?
- Missä maassa tuote on valmistettu?
- Minkälaisia ammattiryhmiä tuotteen valmistukseen on osallistunut? (Esim. viljely, jalostus, pakkaus, kuljetus?)
- Onko tuotteen valmistamiseen tarvittu eläimiä? Mitä?
- Mistä raaka-aineista tuotteen pakkaus on valmistettu?
- Miten pakkaus lajitellaan?
- Missä maissa pakkauksen raaka-aineet on tuotettu?
- Onko tuotteella sertifikaatteja? Mitä? Mistä ne kertovat? (Esim. Luomu, Reilu kauppa, Hyvää Suomesta tms.)
- Onko tuote mielestänne tuotettu kestävästi ihmisten, eläinten ja ympäristön näkökulmasta? Miksi tai miksi ei?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Se on sovellus Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpaketin tehtävästä 10.
4) Pallon paras ruoka – korttipeli
Kyseessä on korttipeli, jossa pelaajat arvioivat keskustelemalla eri ruoka-annosten vastuullisuutta ja hiilijalanjälkeä. Pelissä siis etsitään vastuullisinta ruoka-annosta, joka olisi sekä ympäristöystävällisin että huomioisi oikeudenmukaisuuden maailmassa. Peliä pelataan 4-6 oppilaan ryhmissä. Pelin kesto n. 20 min.
Materiaali: 40 kortista koostuva korttipakka on saatavilla WWF:n oppimateriaalipankissa tulostettavana versiona (myös englanniksi ja ruotsiksi). Valmiiksi tulostetut kortit voi myös tilata WWF:ltä.
Pelin kulku: Kortit jaetaan tasan pelaajien kesken ja jätetään kuvapuoli alaspäin pinoksi. Jokainen pelaaja kääntää omasta pinostaan päällimmäisen kortin. Pelaajat tutustuvat aterioihin ja valitsevat keskustellen niiden joukosta vastuullisimman. Voittajakortti jätetään pöydälle, muut laitetaan pois. Jatketaan kierros kerrallaan, jokaisesta kierroksesta jää yksi voittajakortti pöydälle. Kun pakat on pelattu, jokainen ryhmä valitsee omista voittajakorteistaan parhaan ja näiden kesken valitaan koko pelin voittaja-ateria.
Tehtävän on toteuttanut WWF. Lisää WWF:n ruoka-aiheisia oppimateriaaleja löydät täältä.
5) Proteiinit, rasvat ja hiilijalanjäljet – vertailutehtävä
Tehtävässä selvitetään proteiinipitoisten ruokien proteiini- ja rasvapitoisuuksia sekä hiilijalanjälkiä. Sitten ruokia järjestetään pitoisuuksien ja hiilijalanjäljen mukaan.
Tehtävässä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia proteiineja:
- Naudanlihapihvi, paistettu
- Jauheliha, sika-nauta, paistettu
- Broileri, koipi-reisi, nahaton, uunissa
- Kirjolohifilee, uunissa
- Kananmuna, keitetty
- Nyhtökaura, maustamaton, nude
- Soijarouhe, vaalea tai tumma, keitetty, suolaton
- Tofu, kova/kiinteä, soijavalmiste
- Linssi punainen, keitetty
ALUKSI: Tehkää arvaus siitä, mikä tuotteista sisältää eniten proteiinia ja rasvaa, ja minkä hiilijalanjälki on suurin. Entä pienin?
TEHTÄVÄ, osa 1. Proteiinit ja rasvat
Luokka jaetaan pienryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annetaan yksi ruoka. Pienryhmä selvittää Fineli-palvelusta:
- Kuinka monta grammaa proteiinia 100 gr tuotetta sisältää.
- Kuinka monta grammaa rasvaa 100 gr tuotetta sisältää.
- Kuinka monta grammaa tyydyttynyttä rasvaa 100 gr tuotetta sisältää.
Selvitetyt tiedot kirjoitetaan irrallisille lapuille. Esim. lappu 1) Nyhtökaura, x gr proteiinia, lappu 2) Nyhtökaura, x gr rasvaa ja lappu 3) Nyhtökaura, x gr tyydyttyneitä rasvoja.
Sitten luokka järjestää laput yhdessä jonoiksi siten, että selviää:
- Missä tuotteessa on eniten proteiinia ja missä vähiten? Kuinka paljon?
- Missä tuotteessa on eniten rasvoja ja missä vähiten? Kuinka paljon?
- Missä tuotteessa on eniten tyydyttyneitä rasvoja ja missä vähiten? Kuinka paljon?
Kirjoitetaan vastaukset taululle.
Huom! Proteiinilistassa tehtävän alussa on suorat linkit Fineli-palveluun.
TEHTÄVÄ, osa 2. Hiilijalanjälki
Tehtävän toisessa osassa tuotteet järjestetään hiilijalanjäljen mukaiseen järjestykseen. Missä on suurin ja missä pienin hiilijalanjälki?
Tuotteiden hiilijalanjälkien selvittäminen on selvästi haastavampaa kuin ravintosisällön selvittäminen, ja siksi summittaiset hiilijalanjäljet on kerrottu tässä alla. Hiilijalanjälkitiedot vaihtelevat lähteestä riippuen. Alla olevat luvut ovat suuntaa antavia keskiarvoja.
- Broileri, 4 kg CO2-ekv/kg
- Jauheliha, 6 kg CO2-ekv/kg
- Kananmuna, 1,7 kg CO2-ekv/kg
- Kirjolohifilee, 3,7 kg CO2-ekv/kg
- Linssit, 1 kg CO2-ekv/kg
- Naudanliha, 15 kg CO2-ekv/kg
- Nyhtökaura, 2,5 kg CO2-ekv/kg
- Soijarouhe, 1 kg CO2-ekv/kg
- Tofu, 1 kg CO2-ekv/kg
MAHDOLLISET LISÄTEHTÄVÄT
- Lasketaan mikä määrä ruoka-ainetta tyydyttää ihmisen päivittäisen proteiinintarpeen (n. 1 – 1,5 g / painokilo).
- Opettaja voi halutessaan ottaa työhön mukaan myös muita selvitettäviä ravintoaineita. Fineli-palvelusta löytyy tiedot myös tuotteiden energiamääristä, hiilihydraattimääristä sekä monista vitamiineista.
- Laitetaan erilaiset proteiinipitoiset elintarvikkeet proteiinipitoisuuksien mukaiseen järjestykseen esille ruokalaan. Tätä varten voidaan tehdä julisteet jokaisesta elintarvikkeesta tai hyödyntää esittelyssä tuotepakkauksia. Yhteistyötä voi tehdä esim. terveystiedon ja kotitalousopetuksen kanssa, jossa käsitellään samoja teemoja!
Huom! Proteiinien yhteydessä on tärkeä puhua aminohappokoostumuksista. Proteiineja tulisi saada päivän aikana useammasta ruoka-aineesta. Näin varmistetaan aminohappojen monipuolinen saanti. Tehtävässä käy selväksi, että kasviperäisistä tuotteista voi saada yhtä paljon tai jopa enemmän proteiinia ja energiaa kuin eläinperäisistä. Ainut ravinto-aine, jota vegaani ei saa ravinnosta on B12-vitamiini, jota vegaanin tulee syödä purkista.
Tehtävä on sovellettu Kestävä kehitys kemian opetuksessa -oppaan tehtävästä.
6) Planetaarinen ruokavalio ja kouluruokailu – videotehtävä
Katsokaa opetusvideo “Kouluruokaa pallon ja oman kehon parhaaksi” (kesto 8 min.). Keskustelkaa videon pohjalta alla olevien kysymysten avulla. Voitte katsoa videon osissa eli voit pysäyttää videon kunkin teeman jälkeen. Kysymykset ovat videon mukaisessa järjestyksessä.
- Millaisia ruokia planetaarisessa ruokavaliossa on eniten? Mitä tällaisia ruokia olet syönyt koulussa?
- Mitä luontojalanjälki tarkoittaa?
- Millä ruuilla on pieni luontojalanjälki?
- Mikä mm. palkokasveissa oleva aine pitää yllä kylläisyyttä ja ruokkii hyviä suolistomikrobeja?
- Mitkä asiat otetaan huomioon, kun suunnitellaan kouluruokaa?
- Videon mukaan, kuka saa syödä kasvisruokaa koulussa? Mikä tilanne on teidän omassa koulussanne? Keneltä asiaa voisi tarvittaessa kysyä?
- Miten kasvisruokien makuun voisi totutella?
- Mitä videolla tehtiin kotitalousopetuksessa? Voisiko tällaista kokeilla teidänkin kotitalousoppitunneilla?
- Oliko videossa jotakin uutta tai yllättävää tietoa? Mitä?
Tehtävän ja videon on julkaissut Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja se on osa syksyllä 2024 julkaistavaa kotitalousopetuksen opetuskokonaisuutta. Tutustu materiaalin Maistuvan koulun verkkosivustolla.
Vinkki! Vuoden 2024 ravitsemussuosituksiin voi tutustua lyhyesti esim. tämän Yle Tripletin uutisvideon sekä siihen liittyvien tehtävien avulla.
7) Kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotekehittely – videotehtävä
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa käynnistynyt elintarviketekniikan insinöörien koulutus on ainutlaatuinen: se keskittyy erityisesti kasviperäisten raaka-aineiden prosessointiin ja tuotekehitykseen. Tarkoituksena on kouluttaa pitkälle tulevaisuuteen katsovia osaajia työvoimapulasta kärsivälle elintarvikealalle, mutta myös kehittää uusia houkuttelevia kasviperäisiä tuotteita kuluttajille.
Katsokaa aiheesta tämä Ylen lyhyt uutisvideo (1:30) ja tehkää Yle Tripletin tehtävät:
- KESKUSTELE: Oletko kokeillut videolla mainittuja kasviperäisiä elintarvikkeita? Mitä muita kasvisperäisiä vaihtoehtoja olet kokeillut?
- SELVITÄ: Selvitä, mitä elintarviketiede tutkii. Missä elintarviketieteitä voi opiskella?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
Tehdään itse!
Tämän osion tehtävissä syvennetään OPSin Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri -sisältöalueen sisältöjä valmistamalla ruokaa itse.
8) Makaronilaatikkoa! – ruoanvalmistustehtävä
Tässä kaikille tutussa reseptissä jauheliha on vaihdettu ilmastoystävällisempiin kasviproteiineihin. Jokainen ryhmä valmistaa reseptin eri proteiinilla ja lopuksi kaikki pääsevät maistelemaan ja pohtimaan omaa suosikkiaan.
TARVIKKEET:
- 1 ½ l vettä + ripaus suolaa
- 4-5 dl makaronia
- 1 sipuli
- 1 tl suolaa
- 1 tl mustapippuria
- 1 tl paprikajauhetta
- (ripaus chiliä)
- (1 porkkana)
- 200-300 g käyttövalmista kasviproteiinia niin, että jokaiselle ryhmälle tulee eri proteiini. Niitä voivat olla esim. härkis, Muu-jauhis tai vastaava jauhelihan tyyppinen valmiste, nyhtökaura TAI 1,5 – 2 dl soijarouhetta
- 2 munaa
- 5-6 dl kasvimaitoa (soija- tai kauramaito)
- 0,5 tl suolaa
OHJE:
- Keitä makaronit suolalla maustetussa vedessä lähes kypsäksi.
- Kaada makaronit lävikköön valumaan.
- Hienonna sipuli. Jos käytätte porkkanaa, kuori ja raasta se karkealla terällä. Voitele keskikokoinen uunivuoka.
- Paista kasviproteiini öljyssä paistinpannulla hienonnettujen sipulien (ja porkkanaraasteen) kanssa. Mausta seos. Huom! Soijarouhetta käytettäessä lisää paistamisen päätteeksi pari desiä vettä vähitellen niin, että rouhe imee nesteen itseensä.
- Valmista munamaito: Vatkaa kulhossa munien rakenne rikki ja lisää maito, sekä hieman suolaa.
- Sekoita kasvisseos ja makaronit keskenään kattilassa.
- Kaada seos voideltuun uunivuokaan ja lisää vuokaan munamaito.
- Paista 200-asteisen uunin alatasossa noin 45 minuutin ajan. Peitä tarvittaessa jos pinta tummuu liikaa.
- Laatikko on valmis, kun munamaito on hyytynyt.
- Laittakaa kaikki laatikot tarjolle yhteiseen noutopöytään ja ottakaa jokaisesta itsellenne maistiaiset. Mikä kasviproteiineista on sinun suosikkisi? Miksi?
Tehtävän on tehnyt kotitalousopettaja Sallaroosa Häme Kotitalousopettajien liitosta.
Vinkki! Ruokien kypsyessä uunissa voitte tehdä tältä sivulta löytyvän videotehtävän Kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotekehittely (tehtävä 7).
Vinkki! Maailman helpoimman, vegaanisen makaronilaatikon ohjeen löydät Vegaanihaasteen -sivulta.
9) Lempparireseptit – ruoan suunnittelu- ja valmistustehtävä
Tämä tehtävä soveltuu hyvin valinnaiseen kotitalouteen 8. ja 9.luokkalaisille.
OHJE: Etsikää pöytäryhmissä vapaavalintainen vegeresepti ja valmistakaa se! Ohjeiden etsintään voi varata yhden oppitunnin (45min) tai yhdistää pienen esityksen tekemiseen esimerkiksi ravitsemussuosituksista tai kasvisruokailusta / planetaarisesta ruokavaliosta. Ohjeille voi olla erilaisia ehtoja, esimerkiksi että ne ehtii valmistaa oppitunnin aikana tai suunnitellaan ateriakokonaisuus (alkuruoka+pääruoka tai pääruoka+jälkiruoka), vrt. kansainvälisten keittiöiden ateriasuunnitelmat, joita usein valinnaisessa kotitaloudessa tehdään.
Reseptien etsimissä voi hyödyntää esimerkiksi seuraavia sivustoja:
- Vegaanihaasteen TOP 10 kasvisruokareseptit sekä reseptipankki
- Chocochili-blogin suosituimmat arkiruoat sekä kaikki pääruoat ja kaikki jälkiruoat
- Vegeviettelys-sivuston reseptit
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa yhdessä kotitalousopettaja Sallaroosa Hämeen kanssa.
10) Vegemakuja tarjolle – ruoanvalmistustehtävä
Tässä tehtävässä oppilaat pääsevät järjestämään ruokien maisteluhetken erilaisista kasviproteiinituotteista joko toiselle oppilasryhmälle, pienemmille oppilaille, vanhemmille tai koulun henkilökunnalle. Ohjeen simppeli “snack baari” valmistuu oppitunnilla ripeästi. Pääpaino toiminnassa on tuotosten tarjoilu toisille ja palautteen kerääminen – mahdolliset ennakkoluuloiset asenteet kasvisruokia kohtaan jäävät toivottavasti sivurooliin. Kun maustettuja kikherneitä tai minivegeburgereita ei kokatakaan vaan omalle porukalle vaan osana isompaa tempausta, niihin ei lataudu niin paljon vege-vastustusta.
Tarkemmat ohjeet ja valmiit reseptit tehtävään löydät Maistuvan koulun sivulta.
Tehtävän on tehnyt Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja se on osa syksyllä 2024 julkaistavaa kotitalousopetuksen opetuskokonaisuutta. Tutustu materiaalin Maistuvan koulun verkkosivustolla.
11) Marenkeja ilman kananmunaa – jälkiruoanvalmistustehtävä
Tässä tehtävässä yhdistyvät vegaaninen leivonta ja ruoan kemialliset ilmiöt oivallisella, jännittävällä tavalla. Tehtävässä hyödynnetään säilykekikherneiden lientä, aqua fabaa.
Vinkkejä opettajalle:
- Tärkeää! Kuivattujen kikherneiden liotuslientä ei saa eikä voi hyödyntää. Käyttäkää nimenomaan säilykekikherneiden lientä. Myös kikherneet kannattaa hyödyntää, ja marengin voi yhdistää esimerkiksi tehtävän 10 kanssa (marinoidut kikherneet).
- Marenkeja ei todennäköisesti ehdi kypsentää oppitunnin aikana, sillä kypsennys kestää 1,5 tuntia. Opettajan kannattaa siis varautua ottamaan marengit itse pois uunista ja pakkaamaan ne jäähtymisen jälkeen.
- Vegaaninen marenki reagoi herkästi ilmankosteuden kanssa, eivätkä ne ole aivan niin kestäviä kuin valkuaisesta valmistetut marengit. Ilmatiiviisti pakattuna marengit hieman sitkistyvät, mutta säilyvät kuitenkin seuraavaan viikkoon ja niitä voi käyttää esimerkiksi jälkiruoan tai kakun koristeena.
- Tämän tehtävän voi myös antaa vapaaehtoiseksi tehtäväksi yhdelle pöytäryhmälle, jolloin marenkeja tulee vähemmän, mutta kaikkien on mahdollista havainnoida liemen ihmeellinen muutos kauniiksi, valkoiseksi marenkivaahdoksi.
Vegaaniset marengit:
- 1½ dl säilykekikherneiden lientä (noin 1 pieni purkki)
- 1½ – 2 dl sokeria
- 2 tl sitruunamehua
- 1 tl vaniljasokeria
Mittaa liemi pienehköön, puhtaaseen kulhoon ja vaahdota sitä muutama minuutti sähkövatkaimella. Lisää sokeri, sitruunamehu ja vaniljasokeri ja jatka vaahdottamista niin kauan, että vaahto on kiinteää ja sileää. Tähän menee noin 5 minuuttia. Vaahto muistuttaa hyvin paljon valkuaisvaahtoa. Vaahto tuoksahtaa tässä vaiheessa miedosti herneille, mutta tuoksu hälvenee paistamisen aikana.
Laita vaahto pursotuspussiin ja pursota pellille leivinpaperin päälle haluamasi muotoisia, pieniä marenkeja. Paista marenkeja 100-asteisessa uunissa 1,5 h. Uunista otettaessa marengit ovat vielä pehmeitä ja niiden muoto on saattanut hieman laskea. Ne kovettuvat kuitenkin jäähtyessään. Kun marengit ovat jäähtyneet, ne voi nautiskella heti tai pakata mahdollisimman ilmatiiviisiin rasioihin ja käyttää seuraavalla tunnilla. Viikkoa pidempään marenkeja ei kannata säilyttää.
Ohjeen on laatinut kotitalousopettaja Sallaroosa Häme.
Vinkki! Marengeilla voi koristella vaikkapa vegaaniset mokkapalat! Ohjeet ovat yleensä pellilliselle, joten pöytäryhmälle riittää varsin hyvin puolitettu annos. Katso esim. tämä Chocochili-blogin ohje.
Asuminen ja yhdessä eläminen
Tämä opetussuunnitelman sisältöalueen sisällöt valitaan siten, että ne tukevat yhdessä elämisen, asumistaitojen ja asumisen ympäristö- ja kustannustietoisuuden kehittymistä. Puhtaanapito samoin ̈ kuin tekstiilien ja materiaalien hoito tarkoituksenmukaisine aineineen, laitteineen, välineineen ja työtapoineen tähtäävät arjessa tarvittavien taitojen kehittymiseen. Sisältöjen avulla perehdytään hyviin tapoihin, tasapuoliseen voimavarojen käyttöön ja vastuunottoon perheessä. Sisällöt johdattavat arvioimaan asumiseen ja kotitalouteen liittyviä palveluita. Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa on olennainen osa tätä sisältöaluetta. (OPS 2014)
12) Testaa elämäntapasi – testit
Erilaisten netissä löytyvien laskureiden avulla voimme arvioida elämäntapamme vaikutuksia ympäristöön. Täytä ainakin joitakin seuraavista testeistä:
- Elämäntapatestin avulla pääset selvittämään elämäntapasi hiilijalanjälkeä. Testin on toteuttanut Sitra.
- Vesijalanjälkilaskurin avulla pääset arvioimaan omaa vesijalanjälkeäsi, eli veden ja piiloveden kulutusta. Laskurin on toteuttanut Suomen ympäristökeskus.
- Itämeri-laskurilla kuluttaja ja voi selvittää kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen eli oman Itämeri-jalanjälkensä. Laskurin on toteuttanut Suomen ympäristökeskus.
Pohdi testien tekemisen jälkeen mitkä olisivat a) sinulle helpoimpia ja b) tehokkaimpia tapoja pienentää vesi- ja hiilijalanjälkeäsi sekä vaikutustasi Itämereen.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
13) Kodin vesietiketti – animaatiot ja pohdintatehtävä
Suomalainen käyttää kotonaan noin 130 litraa vettä päivässä. Peseytymiseen kuluu reilut 50 litraa (40 %); saman verran kuluu yhteensä WC:n huuhteluun ja pyykinpesuun (40%). Keittiössä vettä kuluu noin 30 litraa (20 %).
a) Tutustu vesi.fi -sivuston kahteen interaktiiviseen animaatioon kodin vesietiketistä, eli siitä miten kotona kannattaa huolehtia siitä, että vesihuolto toimii ja siitä, miten vettä voi säästää.
- Kirjaa ylös 5 mielestäsi tärkeintä asiaa.
b) Pohdi ja selvitä:
- Miettikää mihin kaikkeen sinä ja muut perheenjäsenesi käytätte vettä kotona.
- Listatkaa käyttökohteet tärkeysjärjestykseen ja perustelkaa valintanne.
- Seuraa kotonasi yhden päivän ajan, mihin kaikkeen vettä käytetään. Kysele myös muilta perheenjäseniltä mihin he vettä käyttävät. Kirjaa tiedot ylös.
- Keskustele kotisi vedenkäytöstä parisi kanssa. Huomaatteko eroja?
- Miettikää yhdessä, miten kotinne vedenkäyttöä voisi vähentää.
Tehtävät ovat osa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämää vesi.fi -sivustoa sekä Kodin Vesietiketti & Vesihuollon aakkoset -opettajan opasta.
14) Energiankulutuskortit – korttipakka
Tulostettava korttipakka sisältää 12 korttia arjen toimintojen energiankulutuksesta. Oppilaat laittavat kortit järjestykseen sen mukaan, minkä toiminnon arvelevat vievän eniten energiaa. Tulosta materiaali täältä kaksipuoleisena. Tiedostossa on mukana tehtävän oikea ratkaisu.
Tehtävän on toteuttanut WWF Suomi. Lisää WWF:n opetusmateriaaleja löydät täältä.
Vinkki! Huomaa myös WWF:n “Mihin 1kWh riittää?” -korttipakka! Tulostettava korttipakka sisältää 30 korttia, joissa on jokaisessa kuvattu yhden laitteen käyttöaika 1 kWh:n energiamäärällä. Korttien avulla voidaan pohtia, mitkä laitteet ovat energiasyöppöjä ja miten niiden aiheuttamaa energiankulutusta voi vähentää. Tulosta materiaali täältä kaksipuolisena.
15) Tehtäviä kodin sähkön ja lämmön kulutuksesta
Asumisessa yli 80 prosenttia kotitalouksien päästöistä tulee lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Siksi on hyvä olla tietoinen siitä, miten sähkö ja lämpö kotiin tuotetaan ja kuinka paljon kodinkoneet kuluttavat energiaa.
Tämän sivun tehtävissä pääset tutustumaan aiheeseen! Tehtäviä on kolme:
1) Tutustutaan sähkösopimuksiin
2) Tutkitaan kodin sähkölaitteiden energiankulutusta ja siitä aiheutuvia päästöjä
3) Lämmitysmuotojen vertailua – voiko lämmityksen avulla vähentää päästöjä?
Tehtäväkokonaisuus on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä ilmastonmuutos? -tehtäväpakettia.
16) Ympäristöarvot perheiden arjessa – videotehtävä
Ekologisuuden merkitys lasten ja nuorten kasvatuksessa tulee kasvamaan lähivuosina. Asiasta puhutaan Suomessa kuitenkin vielä melko vähän, vaikka edessä on iso muutos kestävämpään elämäntyyliin siirryttäessä.
Katsokaa aiheesta tämä Ylen lyhyt uutisvideo (1:30) ja tehkää Yle Tripletin tehtävät:
- POHDI: Mitä ekologisuus ja kestävät valinnat tarkoittavat? Mitä kestäviä valintoja sinun kotonasi tehdään? Keksitkö muita asioita, joilla perheesi voisi lisätä kestäviä valintoja?
- IDEOI: Ideoi aineeton syntymäpäivälahja eli sellainen lahja, joka ei edellytä esimerkiksi jonkin tavaran ostamista.
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
17) Dollar Street – kuvatehtävä kodeista eri puolilla maailmaa
Dollar street -sivuston valokuvien ja videoiden avulla pääset vierailulle perheisiin eri puolilla maailmaa. Sivustolle on kerätty kymmeniätuhansia valokuvia sadoista perheistä 66 maasta. Tutustukaa elämänmenoon eri puolilla maailmaa kuvien ja alla olevien tehtävien avulla.
Ryhmä jaetaan pienryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan yksi teema, esimerkiksi:
- perheet (Families)
- kodit (Homes)
- syöminen ( Eating)
- ruokalautaset (Plates of Food)
- vessat (Toilets), puhelimet (Phones).
Ryhmät tutkivat kuvia omasta teemastaan:
- Millaisia kuvia löydätte?
- Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydätte eri maiden välillä?
- Jääkö joku asia mietityttämään?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa
Tämä opetussuunnitelman sisältöalueen sisällöt valitaan siten, että ne ohjaavat oppilaita asioimaan sekä tuntemaan vastuitaan ja oikeuksiaan valintoja ja sopimuksia tekevinä kuluttajina. Sisällöt johdattavat median- ja teknologian käyttöön arjen työvälineenä ja kannustavat pohtimaan vertaisryhmän ja median vaikutusta omiin kulutusvalintoihin. Sisällöt harjaannuttavat vastuulliseen ̈ päätöksentekoon ja ajankohtaisen tiedon hankintaan sekä evästävät tunnistamaan kotitalouksien rahankäyttöön liittyviä tilanteita ja ongelmia. Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa on olennainen osa tätä sisältöaluetta. (OPS 2014)
18) Suunnistusopas supermarkettiin – videotehtävä
Katso video Suunnistusopas supermarkettiin (5 min.) ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.
a) Maissista brändimuroksi (0:00-1:20)
- Mistä päin maailmaa maissi on peräisin?
- Mitä tuotteita maissista valmistetaan?
- Millaisia vaiheita liittyy maissimurojen tiehen pellolta kuluttajan lautaselle?
- Millä tavoilla kuluttajan ostopäätöksiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan ruokateollisuudessa ja kaupassa?
b) Suklaa – reilua vai tavanomaista? (1:20-2:34)
- Miksi osa kaakaontuottajista käyttää lapsityövoimaa?
- Miten tunnistat kestävästi tuotetun suklaan kaupassa?
- Millaisista vaiheista suklaan tuotantoprosessi koostuu?
- Millaisia ongelmia suklaan tuotantoon liittyy?
c) Soijan matka ruuaksi (2:34-5:03)
- Mihin käytetään suurin osa maailman soijasta?
- Miksi tofu voittaa pekonin proteiinien vertailussa, vaikka sen sisältämä proteiinimäärä on pienempi?
- Millä tavalla soijantuotanto on yhteydessä lihantuotantoon?
- Miksi soijantuotanto eläinten rehuksi on ympäristölle haitallisempaa kuin soijantuotanto ihmisten ravinnoksi?
- Minkälaisia ongelmia lihantuotantoon liittyy?
Video ja tehtävä on tuotettu Biologian ja maantieteen opettajien liiton Global Meal -hankkeessa. Lisää ruoka-aiheisia tehtäviä maantieteen opetukseen löydät Open ruoka-oppaasta.
19) Kuluttaminen ja mainonta – arvojanakävely
Arvojanakävely on helppo harjoitus, jonka avulla opiskelijat pohtivat omaa suhdettaan kuluttamiseen ja mainontaan.
Ohjeet:
- Opiskelijat liikkuvat luokassa sen mukaisesti, oletko väitteen kanssa samaa vai eri mieltä.
- Aivan seinän vieressä seisominen tarkoittaa ”täysin samaa mieltä”, vastakkaisella seinällä puolestaan ”täysin eri mieltä”.
- Jokaisen väitteen jälkeen aiheesta voidaan käydä lyhyt keskustelu. Listasta kannattaa valita 4-5 omalle ryhmälle parhaiten toimivaa väitettä.
Väitteet:
- Osaan ulkoa ainakin yhden brändin iskulauseen/mainoskappaleen
- Mainos on joskus saanut minut ostamaan vaatteita/tavaroita
- Osaan mainita yhden mielestäni poikkeuksellisen hyvän/huonon mainoksen
- Tiedän, missä päin maailmaa paitani on valmistettu (Huomioksi: tiedämme usein paljonkin brändin mainonnasta ja tyylistä, mutta emme juuri mitään itse tuotteesta, sen tuotantotavoista tai sisällöistä)
- Uuden vaatteen/tavaran ostaminen herättää minussa kivoja tunteita
- Olen joskus tuntenut katumusta ostamastani vaatteesta/tavarasta
- Olen tuntenut painetta ostaa jonkin uuden vaatteen/tavaran, koska kavereillani on ollut sellainen
- Minulla on liikaa vaatteita/tavaraa
Tehtävän on tehnyt Eetti ry. Lisää Eetti ry:n maailmankauppaan ja kuluttamiseen liittyviä tehtäviä ja muita materiaaleja löydät täältä.
20) Isovanhempien kulutustavat – haastattelutehtävä
Kulutuksen määrässä ja kulutustavoissa on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Eri-ikäisten ihmisten kanssa on hyvä jutella kulutuksen muuttumisesta ja kestävän kuluttamisen vinkeistä!
Ohje: Haastattele isovanhempaasi tai muuta tuttua aikuista kuluttamisesta. Kysy alla olevia apukysymyksiä ja kirjoita muistiinpanoja paperille.
Apukysymykset:
- Kun olit lapsi, oliko sinulla paljon vaatteita ja tavaroita? Entä elektroniikkaa?
- Kun olit lapsi, kuinka monta vuotta samoja vaatteita ja tavaroita käytettiin?
- Korjaatko tai kierrätätkö nykyään vaatteita ja tavaroita? Ostatko niitä käytettynä?
- Millainen on lempivaatteesi? Jos se menee rikki, korjaatko sen itse tai vietkö sen korjattavaksi?
- Voisitko antaa jonkin hyvän vinkin kulutuksen vähentämiseen?
Tehtävän purku: Vastaa vielä lopuksi itse seuraaviin kysymyksiin ja valmistaudu kertomaan vastaukset luokassa. Keskustelkaa niistä esim. pienryhmissä!
- Ketä haastattelit?
- Oliko kuluttamisesta kiinnostavaa jutella? Miksi?
- Mitkä asiat keskustelusta jäi mieleen?
Tehtävä ovat osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia, josta löytyy paljon lisää tehtäviä maailmankaupasta ja kulutuksesta.
21) Reilua kauppaa – selvitystehtävä
Tutustu Reilun kaupan verkkosivuihin ja vastaa kysymyksiin:
- Mikä on oma suosikkisi Reilun kaupan tuotteista? Oletko maistanut tai käyttänyt sitä?
- Mitkä ovat keskeisimmät riskit tai haasteet suosikkituotteesi valmistamisessa?
- Mikä on Reilun kaupan vaikuttavuus? Kuinka moni pienviljelijä ja suurtilojen työntekijä hyötyy siitä?
- Millaisia vaikutuksia Reilulla kaupalla on ympäristöön ja ilmastoon?
- Millaisia vaikutuksia Reilulla kaupalla on yhteiskuntaan?
Tehtävä on sovellettu Reilun kaupan riskikarttaan liittyvästä oppimateriaalista, jonka on tehnyt globaalikasvatuksen asiantuntija Eeva Kemppainen. Oppimateriaalista löytyy lisää tehtäviä tuotannon riskeistä ja Reilusta kaupasta.
22) Kuluttajazombit ja tunteet – video- ja tunnetaitotehtävä
a) Zombien sijaan tarvitsemme vastuullisia kuluttajia. Pikamuotia vastaan voi vaikuttaa monenlaisilla tavoilla. Katso video Shop till you Drop Dead official trailer (2 min) ja vastaa kysymyksiin.
- Missä tempaus toteutettiin, ja ketkä sen toteuttivat?
- Mihin asiaan tempauksella halutaan vaikuttaa?
- Miksi pikamuoti on huono asia?
- Oliko tempauksen ja videon tekeminen mielestäsi hyvä idea vai ei? Miksi?
b) Minkälaisia tunteita videon katselu sinussa herätti? Tutki tunnesanalistaa ja valitse ainakin viisi videon sinussa herättämää tunnetta. Tunnesanalista on olemassa kuvana ja tulostettavana pdf-tiedostona.
c) Tässä harjoituksessa tutustutaan kirjoittamisen avulla omiin ajatuksiin ja tunteisiin, jotka liittyvät ylikuluttamiseen yhteiskunnassamme. Opettaja näyttää ja lukee ääneen lauseiden alkuja. Lauseet kannattaa näyttää yksi kerrallaan esimerkiksi powerpointin kautta.
Tehtävä on kirjoittaa lauseen alut ylös ja jatkaa kirjoittamalla aloituksen herättämiä ajatuksia ja tunteita. Jokaisesta lauseen alusta kirjoitetaan yhden minuutin ajan. Tarkoituksena on kirjoittaa ilman sensuuria eli juuri sitä, mitä mieleen juolahtaa. Kirjoituksia ei tarvitse näyttää kenellekään.
Kun ajattelen ylikuluttamista…
- minua mietityttää tai huolestuttaa…
- minua suututtaa tai turhauttaa…
- tunnen myötätuntoa…
- toivoisin, että tulevaisuudessa…
Shop till you Drop Dead official trailer -videon ovat toteuttaneet Häiriköt-päämaja sekä Eetti ry. Videon liittyvä tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia.
23) Ruoka vastamainoksissa – kuvien tulkintatehtävä
Vastamainokset ovat parodioita mainoksista. Mainosten kieltä käyttämällä ja huumorin avulla vastamainoksissa kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmia, kuten tuotannon ympäristöhaittoja, eettisiä ongelmia tai ihmisoikeusloukkauksia.
Tulosta ja levitä pöydälle vastamainosgalleria, eli kokoelma erilaisia ruoka-aiheisia vastamainoksia. Oppilaat tutustuvat vastamainoksiin ja vastamainonnan erilaisiin tekniikoihin katsellen kuvia itsenäisesti pohtien esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Mistä vastamainoksesta pidät ja mistä et pidä? Miksi?
- Mikä tuote tai brändi kuvassa on muokattu? Onko muuntelu hauska vai vakava?
- Mikä on vastamainoksen sanoma? Mihin kuvalla yritetään vaikuttaa?
- Onko vastamainos toteutettu hyvällä maulla?
Vastamainosgalleria on osa Biologian ja maantieteen opettajien liiton Global Meal -hankkeen materiaaleja. Galleriaan on koottu eri tahojen tekemiä vastamainoksia. Vastamainontaan liittyvää lisätietoa ja ideoita löydät Toivoa ja toimintaa -sivustolta.
24) Vaikuta antamalla palautetta
Palautteen antaminen on yksi tapa vaikuttaa paremman maailman puolesta. Palaute voi olla esimerkiksi kiitos, kehitysehdotus, pyyntö, kysymys tai moite yritykselle tai poliittiselle päättäjälle. Palautteen antamisen harjoittelu sopii hyvin myös kotitalouden oppitunnille vaikkapa silloin, kun opetuksessa käsitellään tuotteiden elinkaaria, kasviproteiineja tai ilmastonmuutosta.
Tehtävänä on pohtia mille taholle haluaisit lähettää palautetta ja mistä asiasta. Sitten laadit palautteen ja mahdollisuuksien mukaan myös lähetät sen.
Ohjeet toimivaan palautteeseen:
- Mieti mistä asiasta olet viime aikoina ollut iloinen, kiitollinen, turhautunut, kiukkuinen tai ihmeissäsi. Voimakas tunne on usein hyvä merkki siitä, että nyt voisi olla palautteen paikka.
- Muista kuitenkin, että palaute toimii parhaiten, kun se on rakentavaa. Hengähdä hetki ennen palautteen lähettämistä, lue teksti vielä uudelleen läpi ja mieti millä tavalla itse reagoisit, jos saisit kirjoittamasi palautteen?
- Palaute toimii vain, kun se osoitetaan oikealle taholle. Mieti siis tarkoin kenelle palaute kannattaa osoittaa: kaupalle, ravintolalle, ruokabrändille, somevaikuttajalle, kunnallispoliitikolle vai esimerkiksi kansanedustajalle?
- Ole selkeä ja perustele näkökulmasi! Palautteen ei tarvitse olla pitkä ja monimutkainen. Tärkeintä on, että viestisi tulee selväksi.
- Muista kohteliaisuus! Harva haluaa kuulla haukkuja ja solvausta. Palaute toimiikin todennäköisemmin silloin, kun esität asiasi ystävälliseen sävyyn myös silloin, kun palautteesi on kriittistä.
- Palautetta voi antaa paikan päällä kaupassa tai ravintolassa, puhelimitse, verkossa tai postitse. Jos lähetät palautteen verkossa tai esim. postikortilla ja haluat saada vastauksen, muista liittää mukaan yhteystietosi!
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Lisää vaikuttamisvinkkejä löydät 22 nopeaa tapaa vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta -koosteesta.
25) Kestävämpää joulua! – keskustelu- ja ideointitehtävä
Tällä tunnilla pohditaan, miten joulunvietossa voi ottaa ekologisuuden huomioon.
Virittäytyminen: Tunnin alussa oppilaat voisivat virittäytyä aiheeseen keskustelemalla isossa ryhmässä opettajajohtoisesti tai itsenäisemmin pienryhmissä:
- Vietetäänkö heidän perheessä joulua?
- Mikä on oppilaille tärkeintä joulunvietossa?
- Onko tapana antaa lahjoja? Millaiset lahjat ovat mieluisia saada? Entä antaa? Paljonko lahjoihin kuluu rahaa?
- Miltä joulupöytä pitää sisällään oppilaiden perheissä? Mikä ruoka on joulupöydän kunkku eli mitä ilman joulu ei tunnu joululta?
- Miten jouluvalmistelujen tekeminen jakautuu perheessäsi? Onko jako mielestäsi tasapuolinen? Miten itse osallistut jouluvalmisteluihin? Tähän liittyen opettaja voisi vinkata, että kotitaloudessa olet oppinut taitoja, joita voit tässä hyödyntää, mieti miten sinä voit tehdä oman osuutesi tänä vuonna kodin jouluvalmisteluissa?
- Miksi jouluksi yleensä siivotaan?
Miten joulunvietossa voi ottaa ekologisuuden huomioon? Maapallon ekologinen kantokyky unohtuu usein joululahjaostoksilla ja päädymme ostamaan tarpeetonta krääsää, joka päätyy täyttämään kaappejamme ja lopulta roskikseen. Jouluna syntyy myös valtava määrä ruoka- ja pakkausjätettä.
- Pohditaan, mitä tarkoittaa lause Paluu perinnejouluun olisi ilmastoteko?
- Tässä Lidlin teettämässä tutkimuksessa mielenkiintoista on, että viidesosa meistä (erityisesti nuoret aikuiset) heittää jouluruokia roskiin. Pohditaan miten tätä voisi estää.
Mitä antaa lahjaksi jollekin jolla on jo kaikkea? Keksitään oppilaiden kanssa aineettomia joululahjoja sekä itsetehtyjä joululahjoja ja listataan ne näkyville. Millaiset ruokajoululahjat olisivat itselle mieluisia? Lahjapaperit sisältävät niin paljon väriaineita ettei niitä voi kierrättää paperina vaan ne menevät sekajätteeseen. Voisiko lahjat paketoida kertakäyttöisten uusien papereiden sijaan kierrätysmateriaaleilla? Linkin takana kattava listaus ekologisia lahjaideoita sekä vinkkejä kestävämpään joulunviettoon. Voitte tutustua myös Motivan sivuun: Vinkit kestävämpään jouluun.
Malttia osteluun myös joulun jälkeen! Ovatko oppilaat pistäneet merkille miten kaupat yrittävät pitkittää joulun ostoskautta vielä joulun jälkeenkin? Eli alennusmyynnit houkuttelevat ostamaan vielä lisää. Taloudellisesti ajateltuna olisi fiksua keskittää kalliit, tarpeeseen tulevat, joululahjaostokset aaton jälkeisille päiville kun monien tuotteiden hinnat tippuvat heti 24.12 jälkeen. Turhaan ostomaniaan ei kannata lähteä mukaan, eli alennusmyynneistä kannattaa pysyä kaukana jos todellista tarvetta uusille tavaroille ei ole.
Tehtävä on osa Kotitalousopettajien liiton ja WWF Suomen Vuosisuunnitelmaa kotitalousopetukseen, josta löydät paljon lisätietoa ja vinkkejä kestävän kehityksen mukaiseen kotitalousopetukseen.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Vuosisuunnitelma kotitalousopetukseen – kestävän kehityksen mukaista kotitalousopetusta (WWF Suomi ja Kotitalousopettajien liitto KTAOL ry)
- TOP 10 kasvisruokareseptit – helpot ja herkulliset arkiruoat aloittelijalle (Vegaanihaaste)
- Planetaarinen ruokavalio edistää maapallon ja ihmisten hyvinvointia ja terveyttä (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2021)
- Murretaan ruokaan liittyviä myyttejä (Open ruokaopas)
- Kouluruokailua kehittämään -vinkkisivu (Toivoa ja toimintaa)
- Oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet lisäävät kiinnostusta kouluruokailuun (Toivoa ja toimintaa -blogikirjoitus)
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn uusimpia käsityön opetukseen soveltuvia materiaaleja. Tutustu muihin materiaaleihin MAPPAssa.
