Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus on tärkeä osa kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tältä sivulta saat ideoita ja valmiita tehtäviä, joiden avulla voit käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa helposti ja monipuolisesti. Sivulle on koottu useiden eri tahojen parhaita tehtäviä kestävän kehityksen opetukseen äidinkielen ja kirjallisuuden näkökulmasta.
Vinkki! Voit tutustua materiaaliin vaikka lenkillä tai kotitöitä tehdessä tämän videoluennon avulla (n. 1,5h). Muiden oppiaineiden tehtäväpaketteihin voit tutustua täällä.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
Miten huomioida kestävä kehitys äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa?
Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu vahvistaa eettistä ajattelua, ympäristöosaamista sekä globaali- ja kulttuuriosaamista, jotka otetaan huomioon opetuksen sisältöjen valinnassa. Opiskelu lisää ymmärrystä aikamme ajankohtaisista ympäristöhaasteista sekä antaa valmiuksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Mediataitojen sekä tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitojen opiskelu kytkeytyy kriittiseen ja kulttuuriseen lukutaitoon ja eettisyyteen. Opiskelussa ohjataan kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiseen sekä identiteettien pohdintaan ja tunnistamiseen. Tavoitteena on ymmärtää omaa identiteettiä suhteessa suomalaiseen, eurooppalaiseen ja globaaliin kulttuuriin. (LOPS 2021)
Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen tieto-, taito- ja kulttuuriaine. Kestävän kehityksen kasvatuksen näkökulmasta oppiaineessa keskeisintä on medialukutaidon ja vaikuttamistaitojen kehittäminen.
Opetus ohjaa monipuoliseen itsensä ilmaisemiseen, vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, tekstien tulkintaan, aktiiviseen tiedonhankintaan sekä tiedon kriittiseen käsittelyyn ja eettiseen pohdintaan. Medialukutaidon opiskelu syventää mediatekstien ja -sisältöjen kriittisen lukemisen, tuottamisen ja tulkitsemisen taitoja sekä mediakulttuurin ymmärtämistä ja auttaa omaksumaan aktiivisen ja vastuullisen kansalaisen taitoja.
Opetus tukee myös keskeisiä elämänhallinnan taitoja: vuorovaikutus- ja tekstitaitoja sekä taitoa toimia vastuullisesti, eettisesti ja rakentavasti eri tilanteissa.
Teksti on koottu peruskoulun ja lukion valtakunnallisten opetussuunnitelmien pohjalta.
KATSO VIDEO! Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman kertoo tiiviillä videolla (5 min.) ajatuksiaan ja jakaa käytännön vinkkejä siitä, miten kestävää kehitystä voi käsitellä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa.
Agenda 2030 -toimintaohjelma äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa
Kuten edellä mainittiin, äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu vahvistaa eettisyyttä, ympäristöosaamista sekä globaali- ja kulttuuriosaamista, jotka otetaan huomioon opiskelun sisältöjen valinnassa. Näin ollen opetuksessa voidaan luontevasti käsitellä kaikkia Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita. Jotta opetussuunnitelmien tavoitteet täyttyvät, tulee ainakin joitakin kestävän kehityksen teemoja käsitellä myös äidinkielen tunneilla.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen näkökulmasta erityisen hedelmällinen on Agenda 2030 -tavoite 4 (Hyvä koulutus). Sen alatavoitteita ovat mm. seuraavat:
- 4.6 Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki nuoret ja merkittävä osa aikuisista ovat luku- ja laskutaitoisia.
- 4.7 Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot esimerkiksi kestävää kehitystä ja kestäviä elämäntapoja, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistämistä, maailmankansalaisuutta, kulttuurien monimuotoisuuden sekä kulttuurin osuutta kestävässä kehityksessä arvostavan koulutuksen kautta.
Kestävä kehitys ylioppilaskirjoituksissa
Erilaisia kestävän kehityksen teemoja käsitellään hyvin usein äidinkielen ylioppilaskirjoitusten aineistoissa. Alle on koottu joitakin aihetta sivuavia tehtäviä/aineistoja vuosien varrelta.
- Kirjoitustaidon koe, kevät 2024 (mm. Frank Martelan blogikirjoitus sekä tasa-arvokysymyksiin liittyvä tiedeuutinen, aiheena onnellisuus)
- Lukutaidon koe, kevät 2024 (Tietokirjakatkelma teoksesta Lintujen ihmeellinen elämä, romaanikatkelmat teoksesta Suomaa)
- Kirjoitustaidon koe, syksy 2023 (lähes kaikki aineistot, aiheena vesi)
- Kirjoitustaidon koe, kevät 2023 (lähes kaikki aineistot, aiheena tulevaisuus)
- Lukutaidon koe, syksy 2022 (Dokumenttielokuva: Suomalaiset ikimetsät, romaanikatkelma teoksesta Vihan hedelmät)
- Lukutaidon koe, kevät 2022 (tehtävien 1-3 aineistot)
- Lukutaidon koe, syksy 2021 (Vastamainosten analyysia -tehtävän aineisto)
- Kirjoitustaidon koe, kevät 2021 (lähes kaikki aineistot, aiheena kansallisuus)
- Lukutaidon koe, kevät 2021 (Artikkeli: Tartuntariski saattaa kasvaa sekä Katkelma eduskunnan metsäaiheisesta lähetekeskustelusta)
Miten tätä materiaalia käytetään?
Kestävä kehitys on liian iso aihe käsiteltäväksi yhdellä oppitunnilla. Sen sijaan aihetta kannattaa sivuta opetuksessa säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin. Tälle sivulle kootuista tehtävistä osa soveltuu paremmin yläkouluun, osa lukioon. Monia tehtäviä voi hyvin hyödyntää molemmilla kouluasteilla.
Useimmat tehtävistä ovat alle puolen tunnin mittaisia, ja ne sujahtavat helposti osaksi opetusta.
Tehtävät ovat eri tahojen, mm. järjestöjen ja opettajien tekemiä. Tekijät on kerrottu jokaisen tehtävän alla olevassa harmaassa laatikossa. Esimerkiksi järjestöt toteuttavat usein valmiita oppituntisuunnitelmia, ja monet tämänkin sivun tehtävistä ovat osa jotakin laajempaa kokonaisuutta. Jos tehtävä tuntuu kiinnostavalta, kannattaa kurkata, voisitko hyödyntää opetuksessa myös valmista tuntisuunnitelmaa!
Materiaali on tehty Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Toivoa ja toimintaa -hankkeessa vuonna 2024. Apuna materiaalin toteutuksessa on toiminut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman. Materiaalin toteutukseen on osallistunut myös useita järjestöjä, joiden tuottamia materiaaleja on hyödynnetty sivun tehtävissä. Materiaali on toteutettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.
Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!
Tekstien tulkitseminen 1: kriittisen (media)lukutaidon jäljillä
Medialukutaito ja sen kehittäminen on keskeisen tärkeää kestävän kehityksen haasteiden maailmassa. Meihin, ajatuksiimme ja mielipiteisiimme yritetään vaikuttaa monenlaisia kanavia pitkin ja on tärkeää osata arvioida, minkälaiseen tietoon kannattaa luottaa ja mihin taas ei.
Tämän osion tehtävissä käsitellään mm. seuraavia äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kannalta keskeisiä teemoja: monilukutaito, tekstimaailman monipuolistuminen, asia- ja mediatekstien erittely ja tulkinta, tekstin ymmärtäminen sekä tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys.
1) Kestävä kehitys ja somen algoritmit – video- ja kuvatulkintatehtävä
a) Videotehtävä: Katsokaa Mitä on kestävä kehitys? -video (kesto 5:21) ja vastatkaa kysymyksiin:
- Mitä tarkoittaa kestävä kehitys?
- Mikä on Agenda 2030?
- Mitkä ovat Agenda 2030 -toimintaohjelman pääteemoja? (kerro ainakin 3 esimerkkiä)
- Ketkä kaikki voivat vaikuttaa kestävään kehitykseen? (kerro ainakin 5 esimerkkiä)
Video ja tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
b) Kuvatulkintatehtävä: Tutki alla olevaa kuvaa, jossa kolme nuorta seuraa luonnonsuojeluun liittyviä aiheita. Heidän seuraamissaan sisällöissä on kuitenkin aivan eri näkökulma aiheeseen.
- Mitä näet kuvissa?*
- Millainen näkökulma luonnonsuojeluun näillä kolmella nuorella muodostuu?*
- Miten näkökulmaerot ovat voineet syntyä / mistä ne voivat johtua?*
- Mitä tunteita mediasisältö herättää kuvan nuorissa?
- Miten somen algoritmit vaikuttavat kuvan nuorten käsitykseen luonnonsuojelusta?
Tehtävän on julkaissut Mediataitokoulu, jota ylläpitää Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI). Lisää KAVIn algoritmeihin liittyviä tehtäviä löydät täältä ja muita mediakasvatusmateriaaleja täältä. (*)-merkityt kuvantulkintakysymykset on tehnyt äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman.
c) Pohdintatehtävä: Pohtikaa ensin pareittain ja sitten yhdessä:
- Mistä medioista te saatte esimerkiksi kestävään kehitykseen, ympäristöön tai luonnonsuojeluun liittyvää tietoa?
- Mitä eroa on esimerkiksi sosiaalisen median tuottajien ja toimittajien eli journalistien tekemällä sisällöllä?
- Mitä kuuluu luotettavaan journalismiin?
- Miten erilaisia verkkosisältöjä voisi arvioida kriittisesti?
Hyödyntäkää tehtävän c) keskusteluissa mm. näitä lähteitä:
- Journalismi sosiaalisessa mediassa
- Uutisten viikon tutkimus: Tiktok on noussut nuorten tärkeimmäksi uutiskanavaksi, kiinnostus omaan elämään liittyviin uutisiin kasvussa:
- Journalistin ohjeet
- Verkkosisältöjen kriittisen arvioinnin työkalu
Tehtävän c) on laatinut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman.
2) Somekuplat – piirros- ja pohdintatehtävä
Tässä tehtävässä tarkastellaan omaa sosiaalisen median “kuplaa” eli henkilökohtaista mediaympäristöä, joka vaikuttaa kykyymme hahmottaa maailmaa kokonaisuutena. Mediakuplat voidaan määritellä “arvomaailmarajaukseksi” (lähde: Mediametka ry), jota tässä tehtävässä havainnollistetaan piirtämällä. Oman somekuplan sisältö ja internetin algoritmit vaikuttavat siihen, mitkä asiat ja ihmiset sinuun vaikuttavat. Toisaalta oman somen kautta voi vaikuttaa muihin.
a) Piirrä paperille tai vihkosi sivulle keskelle iso kupla. Kirjoita tai piirrä kuplan sisälle, mitä kaikkea sinä seuraat ja teet somessa. Opettaja voi halutessaan piirtää taululle malliksi omaa tai kuvitteellista kuplaa.
- Mitä someja ja medioita seuraat? Mistä näet uutisia? Mitä videoita katsot ja mistä kanavista?
- Mitä aiheita seuraat?
- Minkä maalaisia henkilöitä/juttuja/uutisia seuraat ja millä kielillä?
- Kuka henkilö somessa vaikuttaa sinuun eniten. Miksi?
b) Kirjoita kuplan ulkopuolelle, mitä kaikkea et saa omaan someesi eli mikä jää sinulta “pimentoon”. Piirrä ulkopuolella jäävistä asioista nuolet kohti kuplaa niin, että nuoli ”kimpoaa” takaisin kuplan pinnasta.
- Minkälaiset aiheet, somekanavat, uutissivustot ja maailman alueet näkyvät somessasi vain harvoin tai ei koskaan?
c) Laske, kuinka monta valtiota 200:sta sinulla on edustettuna somessasi. Kuinka suuri osuus se on kaikista valtioista? Tee jakolasku (omien seurattujen valtioiden määrä jaettuna 200:lla).
d) Keskustele parin kanssa kuplien piirtämisen ja laskutoimitusten jälkeen:
- Mitä haluamme/emme halua nähdä somessa ja miksi?
- Mitä ajatuksia omassa somessa “näkyvien” valtioiden määrän laskeminen herätti?
- Näkyykö somessasi kestävään kehitykseen liittyviä aiheita, kuten ihmisoikeuksiin, ympäristöön tai eläinten oikeuksiin liittyviä asioita?
e) Katsokaa Mediametkan video mediakuplien synnystä, algoritmeista ja “big datasta” (kesto 3:37) ja pohtikaa seuraavia kysymyksiä:
- Mikä digitaalinen informaatiokupla on?
- Mikä algoritmi on?
- Miten informaatiokupla liittyy mainoksiin?
- Mitä riskejä ja negatiivisia seurauksia mediakupliin liittyy?
f) Pohtikaa yhdessä lopuksi:
- Miksi omaa somekuplaa kannattaisi välillä tarkastella myös kriittisesti?
- Millä eri keinoin omaa mediaympäristöä voisi laajentaa eli miten oman mediakuplan rajoja voisi venyttää?
- Tutustukaa yhdessä esimerkiksi Maailma.net-sivuston uutisiin: mitä huomioita teette sivuston uutisten aiheista ja uutisten käsittelemistä maista? https://www.maailma.net/uutiset
Tehtävän on laatinut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman. Tehtävä on osa Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväpakettia, josta löydät lisää kestävään kehitykseen ja vaikuttamiseen liittyviä tehtäviä.
3) Tutkimusmatka median representaatioihin – keskustelutehtävä
Se, mitä mediassa näemme, ei aina kerro asioista koko totuutta tai vastaa todellisuutta. Asioita esitetään eri näkökulmista, ilmiöitä kehystetään, kuvia rajataan ja muokataan. Paljon asioita jätetään myös tekstien ja kuvien ulkopuolelle. Myös se, millä tavalla itse suhtaudumme asioihin ja minkälaisten lasien läpi katsomme maailmaa, vaikuttaa erilaisten mediasisältöjen vastaanottoon ja tulkintoihin. Algoritmeilla on myös näppinsä pelissä varsinkin sosiaalisen median ympäristöissä seikkaillessa: se mitä näet, on usein jonkun ennalta valikoimaa, muokattua ja sinulle räätälöityä sisältöä.
Välillä on hyvä tarkastella lähemmin mediasisältöjen esittämää todellisuutta, mutta myös “silmälaseja”, joiden läpi katsoo maailmaa. Joskus ”lasit” on ehkä syytä vaihtaa tai ainakin pyyhkiä pölyistä. Ehkäpä alta löytyvä työkalu auttaa sinua putsaamaan lasiesi linssejä ja suhtautumaan maailmaan ja asioihin avarakatseisemmin?
TEHTÄVÄ 1: Infogaafin tulkinta ja aiheen pohtiminen (toiselle asteelle)
Tarkastele oheista materiaalia ja siinä esitettyjä kysymyksiä yksin tai parin kanssa. Tee tarvittaessa muistiinpanoja.
Keskustelkaa luokassa lopuksi opettajan johdolla yhdessä tekemistänne huomioista ja pohtikaa keinoja, joilla voisitte avartaa maailmankuvaanne ja mediamaailmaanne.
Tehtävän 1 on toteuttanut Mediakasvatusseura / Reetta Haverinen vuonna 2022 yhteistyössä Ujuni Ahmedin kanssa. Grafiikat ja kuvitukset: Marjukka Juhantila. Tehtävä löytyy alkuperäisessä muodossaan täältä.
TEHTÄVÄ 2: Infogaafin tulkinta ja aiheen pohtiminen (yläkouluun)
a. Tarkastelkaa oheista kuvaa jokainen itsekseen yhden minuutin ajan.
b. Jakautukaa pienryhmiin. Jakakaa kuvan kuusi ensimmäistä näkökulmaa eri pienryhmille.
c. Lukekaa osionne ääneen pienryhmässä ja keskustelkaa sen pohjalta. Antakaa toisillenne esimerkkejä asioista, joita olette huomanneet esim. omassa somessa.
d. Pohtikaa ja keskustelkaa koko luokan kesken kuvan kaksi viimeistä osa-aluetta (oikealla).
TEHTÄVÄ 3: Nuoret mediassa (yläkouluun ja toiselle asteelle)
Tässä tehtävässä tarkastellaan pohdintakysymysten avulla median representaatioita ja sitä, millaisina nuoret esitetään mediassa. Ylen uutisessa nuoret tulevat esiin rötöstelevänä joukkona, kun taas Gutsy Go -videossa nuoret toimivat aktiivisina kansalaisina rauhaa, yhteistä ymmärrystä ja dialogia edistäen.
Tehtävän lopuksi oppilaita voi ohjata pohtimaan myös muiden ihmisryhmien käsittelyä mediassa. Erilaisia ihmisryhmiä on lueteltu tehtävän 1 kuvassa stereotypioita käsittelevässä osiossa.
Ohje:
a. Keskustelkaa pienryhmissä, millaisia uutisia muistatte viimeisen kuukauden ajalta nuoriin liittyen.
b. Tarkastelkaa kahta erilaista nuoriin liittyvää mediaesitystä, esimerkiksi Ylen uutista Nuorisojoukko vei kahdelta pojalta rahaa ja vaatteita Espoossa sekä videota Viesti isälle sellistä, jonka on tehnyt Gutsy Go Sipoo. Pohtikaa yhdessä:
- Millaisiin asioihin nuoret yhdistetään uutisessa/videossa?
- Ketkä pääsevät ääneen ja missä roolissa uutisessa/videossa?
- Millainen mielikuva herää nuorista uutisen/videon perusteella?
- Vahvistaako vai rikkooko uutinen/video nuoriin tai muihin mediaesityksessä näkyviin ihmisryhmiin (esim. vankeihin) liitettyjä oletuksia eli stereotypioita?
- Millaisia mahdollisuuksia toimittajilla ja medialla on vaikuttaa siihen, millainen kuva tietystä ihmisryhmästä, esimerkiksi nuorista, muodostuu? Voitte pohtia esimerkiksi seuraavaa väitettä: Journalismin tavoitteena on välittää faktoja. Jos nuoret ovat tehneet rikoksia vaikka tietyllä asuinalueella, on oikein, että nuorista kerrotaan rötöstelevänä joukkona. Oletteko samaa vai eri mieltä väitteen kanssa ja millä perusteilla?
- Gutsy Go -menetelmän tavoitteena on, että nuoret keksivät ratkaisuja oman lähiympäristönsä ongelmiin ja tekevät yleistä hyvää edistäviä konkreettisia rauhantekoja. Mihin ongelmaan itse haluaisit puuttua ja miten?
Tehtävät 2 ja 3 on laatinut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman.
4) Delfiinivideo misinformaationa – pohdintatehtävä
Koronapandemian aikana miljoonat ihmiset jakoivat YouTube-videota, jossa kerrottiin delfiinien uivan turisteista tyhjentyneen Venetsian kanaaleissa. Video oli kuitenkin kuvattu 750 kilometrin päässä Sardinian rannikolla, ja esimerkiksi Yleisradio joutui myöhemmin oikaisemaan uutisensa. Videon jakaneet uskoivat sen olleen totta, eikä heidän tarkoituksensa ollut johtaa seuraajiaan harhaan. Kyse oli siis misinformaatiosta.
Tehtävä: Katsokaa delfiinivideo ja pohtikaa, miksi delfiineistä kertova misinformaatio levisi nopeasti. Miettikää videon sisältöä, esitysajankohtaa, mediaympäristön kokonaisuutta ja sen erilaisia toimijoita. Olisiko videon voinut tunnistaa misinformaatioksi? Voisiko harmittoman tuntuisesta videosta seurata ongelmia?
Keskustelun jälkeen lukekaa Ylen uutinen aiheesta.
Linkit:
- Delfiinivideo: https://www.youtube.com/watch?v=jv0DLTVfwIc
- Yleisradion delfiiniuutinen: https://yle.fi/uutiset/3-11265342
Kuvan ja tehtävän on julkaissut Mediataitokoulu, jota ylläpitää Kansallinen audiovisuaalinen instituutti )KAVI). Lisää KAVIn misinformaatioon liittyviä tehtäviä löydät täältä ja muita mediakasvatusmateriaaleja täältä.
5) Ilmastonmuutos meemeissä – tulkintatehtävä
Meemien tulkinta on osa nykypäivän medialukutaitoa. Tutki ilmastomeemien galleriaa ja valitse sieltä yksi meemi lähempään tarkasteluun. Vastaa sitten kysymyksiin:
a) Mitä meemissä halutaan sanoa? Meemeissä viesti on usein hyvin napakka ja tulkintaa vaativa. Kirjoita parilla lauseella auki se, mitä valitsemassasi meemissä halutaan sanoa.
b) Millaisia tunteita meemi herättää sinussa? Meemien vaikutus perustuu usein siihen, että ne herättävät tunteita. Käytä apunasi tunnesanalistaa ja pohdi, mitä tunteita valitsemasi meemi sinussa herättää. Huomaathan, että sama kuva voi herättää monenlaisia, välillä ristiriitaisenkin tuntuisia tunteita!
c) Mihin asiaan valitsemallasi meemillä pyritään vaikuttamaan ja miten? Meemien tarkoituksena on usein tavalla tai toisella vaikuttaa ajatuksiimme tai julkiseen keskusteluun.
d) Millä muilla tavoin meemin aiheeseen voidaan vaikuttaa? Meemi on vain yksi vaikuttamisen tapa muiden joukossa. Keksi ainakin viisi muuta tapaa, jolla meemin aiheeseen voidaan vaikuttaa ja kirjoita niistä lista. Tarvittaessa voit käyttää apuna vaikuttamistapojen listaa.
e) Tehtävän purku: Tehtävä puretaan niin, että yksi tai useampi ryhmä esittelee omat pohdintansa koko luokalle. Opettajan voi näyttää esittelyvuorossa olevan ryhmän valitseman meemin galleriasta.
Lisävinkkejä:
- Tehtävän aluksi voidaan katsoa video: Mikä ilmastonmuutos? (kesto 6 min.)
- Meemigalleria löytyy tältä verkkosivulta tehtäväohjeineen sekä tulostettavana versiona.
- Tunnesanalista löytyy kuvana täältä ja tulostettavaksi sopivana pdf-tiedostona täältä.
- Tehtävän jälkeen voitte tehdä meemejä myös itse. Ilmastoaiheisen meemin tekemiseen löytyy valmiit ohjeet täältä.
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -hankkeen Mikä ilmastonmuutos? -tehtäväpakettia.
6) Ultrapikamuoti ja some-vaikuttajien vastuu – video- ja pohdintatehtävä
Sosiaalisen median vaikuttajat erilaisissa kanavissa, etenkin TikTokissa, kuvaavat haul-videoita, joissa he avaavat Sheiniltä tai muista verkkokaupoista tulleita paketteja. Tyypillisesti haul-videoissa vaikuttajat ovat saaneet brändiltä valtavan kasan vaatteita ja muuta tavaraa, jota he esittelevät katsojille. Tämä voi kannustaa myös videoiden katsojia ostamaan tuotteita kyseiseltä brändiltä.
- Katsokaa ensin Eetin Yritysvastuu-uutisten jakso ultrapikamuodista (kesto 6 min.)
- Lue lisää haul-videoista YLEn artikkelista Kiinalaiskauppa sai Tiktokin avulla ihmiset tilailemaan läjäpäin halpavaatteita ihan muuten vaan – Emma Lehtovaara yrittää muuttaa asenteita täältä.
- Pohdi vaikuttajien vastuuta: onko some-vaikuttajilla vastuu kuluttamiseen yllyttämisestä tai sen hillitsemisessä?
Huom! Tehtävän video on hauska ja asiantunteva, mutta opettajan kannattaa katsoa etukäteen, sopiiko se omaan opetustyyliin.
Video sekä tehtävä ovat osa Eetti ry:n Yritysvastuu-uutisiin liittyvää tehtäväpakettia. Lisää Eetti ry:n oppimateriaaleja eri teemoista löydät täältä.
Soveltava jatkotehtävä: Tutki somea kuluttamisen näkökulmasta
- Valitse jokin somevideo (esim. TikTokista, Instagramista tai YouTubesta), jossa esitellään ultrapikamuotia tai muita tuotteita. Voit hakea videoita esimerkiksi hakusanoilla “outfit one by one”.
- Kerro parillesi videosta Mediakasvatusseuran Miten tulkitset? -kysymysten avulla.
- Kuka sisällön on tuottanut ja miksi?
- Miten huomiosi kiinnitetään ja mielenkiintosi pidetään yllä?
- Millaisia näkökulmia ja arvoja sisältö välittää?
- Miten erilaiset ihmiset voivat tulkita mediasisällön?
- Mitä sisällöstä jätetään pois? Miksi?
- Vinkki! Voit näyttää kysymykset myös tästä kuvasta.
- Pohtikaa yhdessä kummankin videosta vielä tarkemmin näitä arvoihin liittyviä kysymyksiä:
- Mitä videossa ihannoidaan?
- Millaista maailmankuvaa video edistää?
- Yhdistäkää parit neljän oppilaan ryhmiksi ja kootkaa ajatuksianne. Pohtikaa esimerkiksi kuluttamisen tulevaisuutta:
- Miten esimerkiksi vaatteilla voisi ilmaista itseään kestävällä tavalla eli “yhden maapallon rajoissa”?
- Entä olisiko meillä halua nimenomaan uusiin vaatteisiin ilman esimerkiksi sosiaalisen median muotikuvia ja -videoita?
- Mitä voisimme haluta esim. haul-videoiden tilalle jatkossa?
Soveltavan jatkotehtävän on laatinut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman.
7) Nettitekstin luotettavuus – arviointitehtävä
Tässä tehtävässä harjoitellaan keskeisimpien tekstin luotettavuuteen vaikuttavien tekijöiden (kirjoittajan asiantuntijuus, julkaisupaikan maine ja julkaisukäytänteet, kirjoittajan tai tekstin tarkoitusperät sekä evidenssin laatu) tunnistamista ja arviointia.
TEHTÄVÄ:
- Jakautukaa pareihin ja valitkaa jokaiselle parille yksi teksti.
- Lukekaa teksti pareittain esimerkiksi ääneen vuorotellen.
- Vastatkaa pareittain alla oleviin kysymyksiin. Opettaja voi esimerkiksi printata jokaiselle parille Tulevaisuuden Tekstitaidot (EduLit) -tutkimusryhmän toteuttaman nettitekstin arviointilomakkeen, joka löytyy Ristiriitaiset tekstit luotettavuuden vertailemiseen -otsikon alta täältä.
POHDITTAVAT KYSYMYKSET:
- Mikä on tekstin otsikko?
- Kuka on kirjoittanut tekstin?
- Missä teksti on julkaistu?
- Millaista asiantuntijuutta tekstin laatijalla tai julkaisijalla on aiheesta?
- Mikä on tekstin tekstilaji? (esim. blogi, uutinen, artikkeli)
- Mikä on tekstin tarkoitus eli mihin sillä pyritään?
- Mikä on tekstin keskeinen väite, jonka kirjoittaja tai julkaisija haluaa välittää lukijoilleen?
- Millaiseen evidenssiin kirjoittaja vetoaa eli millaisia todisteita hän esittää väitteensä tueksi? Arvioi, kuinka luotettavaa kirjoittajan evidenssi on.
- Miten kirjoittajan tai julkaisijan asiantuntijuus ja motiivit näkyvät siinä, miten hän perustelee asioita?
- Anna lopuksi arvio tekstin luotettavuudesta yllä olevien vastausten perusteella.
KÄSITELTÄVÄKSI SOPIVAT TEKSTIT:
- Lukiolaisen mielipide: Valkoinen, lihaa syövä heteromies on syrjitty (Perhonjokilaakso-lehti, 2021). Lue teksti täältä.
- Hipit valtasivat Suomen. Vegaanituotteita diesel rekalla Suomeen (Blogikirjoitus Uusi Suomi -verkkolehdessä, 2019). Lue teksti täältä.
- Hävikkipuhe johtaa kuluttajia ja päättäjiä harhaan (blogikirjoitus kirjoittajan omassa blogissa, 2021). Lue teksti täältä.
- Ennakkoluulot kasvisruuasta estävät syömästä terveellisesti – ”Miehisyys näyttää vaativan riittävän määrän pihviä lautaselle”, sanoo tutkija (Ylen artikkeli, 2023). Lue teksti täältä.
- Yhä useampi lapsi ja nuori jättää kouluruuan syömättä – Nieminen: Unohdetaan ideologia kouluruokailussa (artikkeli Suomen Uutiset -lehdessä, 2024). Lue teksti täältä.
- Vegaani herättää raivoa ja paheksuntaa, koska hän koettelee syömiseen liittyviä sosiaalisia tottumuksia (Yliopisto-lehdessä julkaistu essee, 2023). Lue teksti täältä.
- Sika- ja maitoyrittäjät vetoavat partioon kasvisruokalinjauksen muuttamiseksi (artikkeli Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, 2022). Lue teksti täältä.
Tehtävänannon on laatinut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman Tampereen yliopiston Tulevaisuuden tekstitaidot -tutkimusryhmän Carita Kiilin ja Pirjo Kuilun materiaalin Työkaluja kriittisen nettilukutaidon opettamiseen pohjalta. Materiaali (ml. nettitekstin luotettavuuden arviointilomake) löytyy täältä.
8) Kriittisen lukutaidon jäljillä – keskustelutehtävä
Tehtävän kohderyhmä: Toinen aste
Keskustelutehtävässä opiskelijat perehtyvät informaatiovaikuttamisen demokratialle asettamiin haasteisiin ja lukutaidon merkitykseen sen torjunnassa. Kriittistä lukutaitoa ja luotettavan tekstin piirteitä harjoitellaan käytännössä faktamateriaalin avulla. Oletetusta luotettavuudestaan huolimatta materiaali sopii hyvin harjoitteluaineistoksi, koska osa kriittistä lukutaitoa on huomata ja tiedostaa tekstien tavoitteita. Niitä on kaikilla teksteillä.
a) Lukekaa 10 faktaa -lukutaidosta materiaalin fakta 5 (Lukutaito mahdollistaa demokratian).
b) Pohtikaa ryhmässä tai pareittain seuraavia kysymyksiä. (10 min)
- Miksi mekaanisen ja sujuvan lukutaidon lisäksi on tärkeää harjaannuttaa kriittistä lukutaitoa?
- Mitä informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan ja miten sen voi tunnistaa?
- Millaisia ongelmia valeuutisiin liittyy?
- Millaisia keinoja on selvittää, onko jokin uutinen luotettava uutinen vai valeuutinen?
- Miten kriittinen lukutaito liittyy tasa-arvoon ja demokraattiseen yhteiskuntaan?
c) Kokeilkaa arvioida jotakin 10 faktaa lukemisesta -tietopaketin faktatekstiä kriittisesti Tunnista valeuutinen -kuvan perusteella (faktan 5 yhteydessä). (10 min)
- Mitkä asiat tekevät faktatekstistä luotettavan?
- Keksitkö jotain kritisoitavaa tekstin luotettavuuden suhteen?
- Millaisia tavoitteita tekstillä on? Millaisia arvovalintoja tekstin taustalla on?
- Mitä lisätietoa jäit kaipaamaan? Kokeile, löydätkö tiedon materiaalin linkeistä tai omalla tiedonhaulla.
10 faktaa lukutaidosta -materiaalin on julkaissut Lukukeskus. Tehtävän on laatinut Lukukeskukselle äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Vilma Tammelin. Se on osa Tehtäviä lukutaidosta maailmalla toiselle asteelle -tehtäväkokonaisuutta.
Vinkki! Tehtävän aluksi voidaan katsoa kuvaa, jossa kuvataan luku- ja kirjoitustaidon kehityksen jatkumoa.
Tekstien tulkitseminen 2: kohti laajempaa näkökulmaa
Edellisen osion tehtävissä harjoiteltiin tekstien tulkitsemista kriittisen medialukutaidon kartuttamisen näkökulmasta. Seuraavissa tehtävissä näkökulma tekstien tulkitsemiseen on laajempi.
9) Artikkelityöpaja ilmastonmuutoksesta
Tässä tehtävässä harjoitellaan ymmärtävää ja erittelevää lukemista ja muodostetaan näkökulmia ilmastonmuutokseen pääasiassa erilaisten journalististen tekstien avulla. Alle on koottu 12 ilmastonmuutokseen liittyvää tekstiä. Tehtävässä oppilaat tutustuvat yhteen tekstiin ja pohtivat sen antia apukysymysten avulla. Työpaja on hedelmällistä toteuttaa pienryhmätyöskentelynä, mutta kysymykset sopivat myös yksilötyöskentelyyn.
Opettajan työn helpottamiseksi tekstit on jaoteltu yläkouluun ja toiselle asteelle sopiviin teksteihin. Oppilaan ohjeessa tätä jaottelua ei ole tehty, mutta tekstien numeroinnit (1-12) ovat samat kuin tässäkin.
Oppilaan ohje:
Tutustu yhteen teksteistä yksin tai parin kanssa. Lue teksti, vastaa alla oleviin kysymyksiin ja esittele teksti lopuksi muulle luokalle vastaustesi avulla.
- Missä teksti on julkaistu ja milloin? Onko tekstin julkaisija luotettava? Miksi?
- Mikä on tekstin tekstilaji: onko se uutinen, tiedote, artikkeli vai jokin muu?
- Ketä tai keitä tekstissä on haastateltu, tai kenen ääni siinä kuuluu? Millaista asiantuntemusta henkilöillä on?
- Mistä näkökulmasta tekstissä käsitellään ilmastonmuutosta? Mitä tekstillä pyritään sanomaan aiheesta?
- Puhutaanko tekstissä ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista, ratkaisuista vai sopeutumisesta? Voi myös olla, että useampaa näistä käsitellään.
- Oliko juttu kiinnostava? Miksi tai miksi ei?
Yläkouluun sopivia lyhyempiä tekstejä:
1) Ilmastonmuutoksesta muistuttelevat meteorologit kohtaavat raivoa Britanniassa – pelottelusyytökset ovat tuttuja myös Kerttu Kotakorvelle (Yle 2022). Lue teksti täältä.
2) Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljen pienennyttävä 70 prosenttia – vähähiilisiä vaihtoehtoja voidaan tukea myös ohjauskeinoin (Suomen ilmastopaneeli 2020). Lue teksti täältä.
3) Ilmastoaktivisti Aino Falenius: ”Aikuisten pitäisi kantaa vastuu ilmastonmuutoksesta”
(Voima 2020). Lue teksti täältä.
4) Tällainen on F1-kuskin hiilijalanjälki – luvut ynnännyt tähti järkyttyi näkemästään (Ilta-Sanomat 2023). Lue teksti täältä.
5) Etelä-Korean mittaushistorian rankin sade nosti Soulin kaduille tulvia, ainakin kahdeksan kuollut (Helsingin Sanomat 2022). Lue teksti täältä.
6) Artisti laulaa ilmaston puolesta (WWF-lehti 2019). Lue teksti täältä.
Toiselle asteelle sopivia pidempiä tekstejä:
7) Grillissä tirisee lihaton nakki – näin perinteisestä lihatalosta irtosi vegeyhtiö, joka haluaa lihahedonistit puolelleen (Helsingin Sanomat, 2022). Lue teksti täältä.
8) Toivoa, toimintaa ja jatkuvuutta – Myös uskonnoilla on rooli ilmastokriisin vastaisessa kamppailussa (Voima 2022). Lue teksti täältä.
9) Riikka Suomisen kolumni: Kenen sanoilla puhut ilmastosta? (Image 2021). Lue teksti täältä.
10) Tuulivoimala toimii talvellakin: mielikuva tyynistä pakkaspäivistä on väärä (Helsingin yliopisto 2022). Lue teksti täältä.
11) Tuho tapahtuu jo nyt (Helsingin Sanomat 2022). Lue teksti täältä. Huom! Tätä juttua ei kannata jättää avaamatta hurjan otsikon vuoksi! Teksti on kuitenkin luettavissa vain lehden tilaajille.
12) Intialainen ympäristöaktivisti ja muusikko Ricky Kej: ”Ihmiset suojelevat vain asioita, joita rakastavat” (Maailman Kuvalehti 2021). Lue teksti täältä.
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -hankkeen Mikä ilmastonmuutos? -tehtäväpakettia.
Vinkki! Tehtävän aluksi voidaan katsoa video: Mikä ilmastonmuutos? (kesto 6 min.)
10) Moninaisuus oppikirjoissa – selvitystehtävä
Tehtävässä oppilaat selailevat eri oppiaineiden oppikirjoja ja pohtivat niiden kuvastoa moninaisuuden näkökulmasta. Kesto: työskentely 15 min ja keskustelu 15 min.
Työohje:
- Jaa oppilaat 3–4 henkilön pienryhmiin.
- Pyydä heitä yhdessä valitsemaan yksi oppikirja ja tarkastelemaan siinä näkyviä kuvia ja kuvatekstejä.
- Voitte tutkia kuvia esimerkiksi sukupuolen, iän, etnisen ja kansallisen alkuperän, kielen, uskonnon ja vakaumuksen, vamman tai seksuaalisen suuntautumisen näkökulmasta sekä pohtia, millä tavalla nämä eri tekijät näkyvät tai eivät näy oppikirjassa.
Alla oleva kysymyslista on tarkoitettu ryhmille tarkastelun tueksi:
- Näetkö keskenään eri näköisiä henkilöitä? Esimerkiksi ihonväri, ikä, sukupuoli.
- Tunnistatko kuvituksesta eri uskontoja? Entä kieliä?
- Minkä näköiset ihmiset ovat päähenkilöitä?
- Millaisissa rooleissa keskenään erinäköiset henkilöt kuvataan? Onko jonkun rooli aktiivisempi kuin toisen?
- Minkä näköiset ihmiset ja asiat kuvataan suomalaisina? Entä ulkomaalaisina?
- Millaisia ihmisiä ei näy kuvituksessa ollenkaan, eli kenet on jätetty näkymättömäksi?
- Vahvistavatko jotkut kuvat stereotypioita?
- Pitäisikö sinusta kuvissa muuttaa jotain?
Voit antaa pienryhmille aikaa 15 minuuttia omaan työskentelyyn ja kysymyksiin vastaamiseen. Voitte tämän jälkeen käydä yhdessä lopputunnin vastauksia ja mitä huomioita oppilaat ovat tehneet. On hyvä, jos löydätte esimerkkejä puutteellisten representaatioiden lisäksi myös moninaisista representaatioista. Samaa kysymyspatteristoa voidaan myös käyttää niin, että oppimateriaalien sijaan tarkastellaan esimerkiksi jotain mediatuotetta, kuten sanomalehteä, elokuvaa tai vaikkapa sosiaalista mediaa.
Tehtävä on osa Yhteiset Lapsemme ry:n Moninaisemmat representaatiot – opetusmateriaalia. Muihin yhdistyksen tuottamiin oppimateriaaleihin voit tutustua täällä.
11) Positiivisia uutisia – lehtijuttujen kartoitustehtävä
Tehtävä tavoittena on kiinnittää huomiota maailmassa tapahtuvaan positiiviseen kehitykseen.
- Etsikää esim. lukuvuoden mittaan hyviä ilmastouutisia kotimaasta ja maailmalta, ja kootkaa niitä seinälehteen koulun seinälle.
- Loppuvuodesta tarkastelkaa yhdessä, mitä kaikkea toivoa herättävää on vuoden aikana tapahtunut.
- Voitte tehdä positiivisten uutisten etsimisestä myös kisan luokkien välille: eniten uutisia keruuaikana löytänyt luokka saa onnistumisestaan pienen palkinnon! Voitte myös äänestää oppilaiden mielestä kaikkein parasta uutista keruukauden päätteeksi.
Tehtävän on toteuttanut ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ja se on osa Pieni opas ilmastokasvatukseen -materiaalia, josta löytyy muitakin tehtäviä sekä tiiviisti tietoa ilmastokasvatuksesta.
Vinkki! Tehtävässä voi hyödyntää esimerkiksi Hyviä uutisia kestävästä kehityksestä – Facebook-ryhmää.
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
Kestävän kehityksen haasteita ei saada ratkaistua ilman hyviä vuorovaikutustaitoja. Meidän on osattava ja uskallettava ilmaista omia mielipiteitämme ja ajatuksiamme, mutta yhtä lailla on tärkeää osata kuunnella muiden ihmisten ajatuksia – myös heidän, jotka ajattelevat eri tavalla kuin me itse.
Tämän osion tehtävissä käsitellään mm. seuraavia äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kannalta keskeisiä teemoja: toiminta vuorovaikutustilanteissa, ryhmäviestinnän taidot, vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä esiintymisen taidot.
12) Ajatuksiani tulevaisuudesta – toiminnallinen gallup
Tehtävässä seisotaan piirissä. Opettaja ohjeistaa: “Luen seuraavaksi teille ympäristökysymyksiin ja tulevaisuuteen liittyviä väitteitä. Jos olet samaa mieltä väitteen kanssa ja haluat näyttää mielipiteesi muillekin, astu yksi askel eteenpäin. Joka väitteen jälkeen katso myös lyhyesti ympärillesi, niin näet, minkälaisia ajatuksia tulevaisuudesta ryhmässämme on. Palaa sen jälkeen paikallesi.”
Väitteet:
- Luonnossa liikkuminen tuottaa minulle usein iloa.
- Olen välillä huolissani siitä, miten kohtelemme luontoa ja eläimiä.
- En aina haluaisi ajatella ilmastonmuutosta.
- Uskon, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
- Suuryritykset ovat vastuussa ympäristökriisistä.
- Vastuu ympäristökriisistä on meistä jokaisella.
- Toisinaan tunnen syyllisyyttä omista kulutusvalinnoistani.
- Poliitikkojen pitäisi tehdä rohkeampia päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
- Ympäristökriisissä tärkeintä on suojella luonnon monimuotoisuutta.
- Ympäristökriisissä tärkeintä on kehittää teknologisia ratkaisuja ongelmiin, kuten lisätä uusiutuvan energian tuotantoa.
- On tärkeää varautua sään ääri-ilmiöihin ja muihin mullistuksiin, koska planeettamme tilanne on niin vakava.
- Minulle tärkeintä on elää täysillä tässä hetkessä eikä miettiä tulevaisuutta.
- Uskon, että pystyn itse vaikuttamaan tulevaisuuteeni.
- Uskon, että ympäristö, kuten muuttuva ilmasto ja poliittinen tilanne, vaikuttaa eniten tulevaisuuteni suuntaan.
- Uskon, että tulevaisuudessa on mahdollista elää merkityksellistä elämää.
Harjoituksen purku: Jokaisen väitteen kohdalla voidaan keskustella väitteestä: nuoret voivat kertoa miksi ovat väitteen kanssa samaa tai eri mieltä. Lisäksi harjoituksen päätteeksi voidaan keskustella:
- Miltä harjoituksen tekeminen tuntui?
- Oliko ryhmän mielipiteissä paljon hajontaa tai samanmielisyyttä? Mistä se voisi johtua?
- Olitko yllättänyt ryhmän vastauksista johonkin väitteeseen?
Harjoitus pohjautuu Luonto ja tunteet -sivuston Työkalupakin ideoihin, ja sen on jatkokehittänyt Henna Laininen. Harjoitus on osa Lainisen toteuttamaa opasta Ilmastonmuutos minussa – Luovan kirjoittamisen opetusmateriaali ympäristökysymysten käsittelyyn nuorten kanssa. Oppaasta löytyy iso määrä kiinnostavia tehtäviä aiheen parissa työskentelyyn!
13) Minä kestävän kehityksen toimijana – ryhmäytysharjoitus
Harjoituksessa tutustutaan toisiin ryhmäläisiin hyödyntämällä kestävään kehitykseen liittyviä väittämälappuja. Samalla tutustutaan erilaisiiin ympäristötekoihin.
- Tulosta tiedosto, jossa on kestävän kehityksen toimintaan liittyviä väittämiä. Tiedostossa on 154 väittämää. Jokaiselle oppilaalle pitäisi riittää 5 lappua. Jos ryhmä on isompi kuin 30 henkilöä, tulosta muutama sivu kahteen kertaan. Leikkaa väittämät irrallisiksi lapuiksi ja sekoita laput.
- Jokaiselle oppilaalle jaetaan 5 väittämälappua.
- Tehtävänä on vaihtaa omia lappuja muiden kanssa niin, että kädessäsi olevien viiden lapun väittämät pätevät itseesi.
- Varsinkin loppua kohden vaihtelu voi muuttua haastavaksi, jotta kaikki oppilaat saisivat käteensä 5 itselleen sopivaa väitettä. Tällöin tarvitaan yhteistyötä. Tarvittaessa opettaja voi sanoa vaikka, että ainakin kolmen väittämän pitää täsmätä.
- Harjoitus puretaan niin, että jokainen kertoo lopuksi kaikille ainakin yhden kädessään olevan ja itseensä sopivan väittämän.
Harjoitus on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Väittämissä on hyödynnetty mm. Minä ja kestävä kehitys -tehtävän sanalistoja sekä FEE Suomen kokoamia Vaikuttavimmat ympäristöteot -listauksia.
Vinkki! Tehtävän alustukseksi sopii Toivoa ja toimintaa -hankkeessa tehty video Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen? (kesto 5 min.).
14) Loistokasta dialogia verkossa – toiminnallinen pohdintatehtävä
Tämä tehtävä ei liity tarkasti kestävään kehitykseen. Tehtävä on sisällytetty tähän materiaaliin, koska nettikeskustelu on yksi tärkeä taito ja vaikuttamisen tapa myös keke-asioissa.
Tavoitteet: 1) Tunnistaa omia ja toisten toimintamalleja verkkokeskusteluissa, ja 2) kehittää tietoisesti hyviä dialogitaitoja.
Tarvikkeet: paperia ja kyniä ( / tabletti tai tietokone)
Tehtävän ohje:
- Tutustukaa Yle Oppimisen multimediaesitykseen Kuusi vinkkiä parempaan verkkokeskusteluun
- Laatikaa pareittain tai ryhmissä mahdollisimman huonon kuuntelijan ja keskustelijan potretti. Kyseinen muotokuva voi muodostua pelkistä teksteistä tai siinä voi olla myös kuva mukana.
- Kääntäkää sitten hahmo “oikein päin” Millainen on mahdollisimman hyvä kuuntelija ja keskustelija?: Mitä hän ajattelee? Miten hän puhuu? Miten hän elehtii? Miten hän “elehtii” somessa? Miten hän oppii?
Draamallinen lisävinkki: Jos ryhmä on tottunut draamalliseen työskentelyyn, voi tehdä pareittain harjoituksen, joissa toinen kertoo lyhyesti esimerkiksi aamutoimistaan tai itselleen tärkeästä asiasta ja toinen esittää ensin mahdollisimman huonoa kuuntelijaa ja sitten hyvää. Tällainen harjoitus on hyvä purkaa yhdessä eli pohtia ääneen sitä, miltä tuntuu puhua, jos toinen vaikuttaa täysin välinpitämättömältä, keskeyttää koko ajan tai ei kuuntele lainkaan.
Bonustehtävä: Ideoikaa meemi, joka vihjaisi keskustelijoille verkossa, että “vaikuttaa siltä että keskustelu on muuttumassa ikäväksi ja nyt voisi vielä yrittää hillitä itseään”. Ottakaa meemi käyttöön.
Lisätehtävä 16+: Lue artikkeleita Ylen Hyvin sanottu -sivustolta. Kerro lukemastasi ryhmällesi.
Yksilötehtävä kotiin: Harjoittele hyviä kuuntelemisen ja keskustelemisen tapoja pelaamassasi verkkopelissä tai muussa nettiympäristössä. Jaa kokemuksiasi luokalle.
Tehtävän on julkaissut Plan Suomi osana Oppimateriaalia vaikuttamisesta nettikeskusteluihin, josta löydät myös useita muita teemaan liittyviä harjoituksia. Materiaalin on tehnyt Hanna Niittymäki / Rauhankasvatusneuvola.
15) Vihapuhetta vastaan – pohdintatehtävät
a) Virittäytyminen: Virittäytykää aiheeseen katsomalla poliisin video (1 min.).
b) Mielipidejana vihapuheesta: Tehtävän tarkoituksena on, että ohjaaja saa mahdollisuuden tutustua siihen, millainen tietämys ryhmällä on aiheesta ja ryhmä saa kosketuksen vihapuheteemaan.
Kerro osallistujille, että tilan poikki kulkee kuvitteellinen jana. Kerro, että tulet lukemaan heille vihapuheeseen liittyviä väitteitä ja kysymyksiä yksi kerrallaan.
Pyydä osallistujia asettumaan janalle sen mukaan, mitä mieltä he ovat väittämistä ja kysymyksistä: janan yhdessä päässä he ovat samaa, toisessa eri mieltä. Keskelle voi jäädä, jollei osaa tai halua sanoa, mitä mieltä on. Kukin valitsee janalta sellaisen kohdan, joka parhaiten kuvaa omaa kantaa asiaan. Muistuta osallistujille, ettei oikeita tai vääriä vastauksia ole. Kyse on henkilökohtaisesta kokemuksesta ja mielipiteestä.
Voit pyytää väittämien kohdalla kommentteja eri kohdista janaa, joko ääripäistä tai keskeltä.
Esimerkkiväittämiä:
- Tiedän, mitä vihapuhe on.
- Osaan kertoa esimerkin vihapuheesta.
- Vihapuhe on tällä hetkellä iso ongelma Suomessa.
- Tiedän, mitä sananvapaus tarkoittaa.
- Osaan mainita jonkin ihmisoikeuden.
- Olen todistanut vihapuhetta julkisella paikalla.
- Olen todistanut vihapuhetta netissä.
- Olen ilmiantanut törkeitä kommentteja nettisivuston ylläpidolle.
- Olen puuttunut vihapuhetilanteeseen julkisella paikalla.
- Vihapuheeseen pitäisi puuttua tiukemmin.
- Vihapuhe rajoittaa sananvapautta.
- Koulussamme esiintyy vihapuhetta.
c) Vihapuheen vastustamisen timantti: Tehtävän tarkoituksena on pohtia erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja vihapuheeseen.
- Jaa opiskelijat ryhmiin. Jaa jokaiselle ryhmälle tulostetut Aktiivisen kansalaisen timantti -kortit, jotka on leikattu irti tehtäväpohjasta. Korteissa on erilaisia kansalaisvaikuttamisen tapoja. Ne löytyvät täältä (liite 2, s. 11).
- Pyydä ryhmiä miettimään, miten korteissa mainittu keino voisi torjua vihapuhetta ja mitkä keinoista voisivat olla toimivia.
- Ohjeista järjestämään kortit keinon toimivuuden mukaan timantin muotoon, niin että paras keino on ylimmäisenä timantissa ja heikoin keino alimmaisena. Pyydä ryhmiä perustelemaan valintansa:
- Miksi keino on paras?
- Miten keinolla torjutaan vihapuhetta?
Tehtävät on poimittu Plan Suomen julkaisemasta Vihapuheesta dialogiin -koulutusmateriaalista. Lisää Planin opetusmateriaaleja löydät täältä.
Vinkki! Vihapuheesta dialogiin -koulutusmateriaalissa on lukuisia hyviä tehtäviä teemasta. Esimerkki Vihapuhepuu sekä Empatiakartta -harjoitusten avulla teemaan päästään vielä syvemmälle.
16) Vaikuttava keskustelu – sarjakuvatehtävä
Harjoituksessa pohditaan sarjakuvia piirtäen vuorovaikutustaitojen merkitystä ympäristövaikuttamisessa sekä pyritään lisäämään myötätuntoa eri osapuolten näkökulmaa kohtaan. Tehtävän kesto on noin 40 min.
Virittäytyminen (10 min): Tutustutaan sarjakuvan ilmaisukeinoihin esimerkiksi tutkimalla seuraavia opaskirjoja:
- Ilpo Koskela: Pieni opas sarjakuvien piirtämiseen (Lastenkulttuurikeskus Sarjis 2007)
- Franklin Bishop: Sarjakuvapiirtäjän käsikirja (Kustannus-Mäkelä 2007, suom. Jari Leino)
- Jan Kjær: Manga: piirtäjän opas (Egmont 2007, suom. Anssi Rauhala)
Harjoitus (20 min): Mieti tilanne, jossa haluaisit vaikuttaa ympäristöasioihin. Kirjoita ja piirrä kaksi kolmen ruudun sarjakuvaa. Keksi sarjakuviin kaksi vaihtoehtoista keskustelun kulkua:
- Sarjakuva 1: Miten en toivoisi keskustelun menevän
- Sarjakuva 2: Miten toivoisin keskustelun menevän
Vinkki! Voit hyödyntää valmiita sarjakuvapohjia Ilmastonmuutos minussa -oppaasta (s. 182-183).
Purku (10 min): Katsotaan sarjakuvat pareittain. Pohditaan parin kanssa:
- Minkälaisia tunteita sarjakuvan henkilöt ehkä tuntevat keskustelutilanteissa?
- Mitä he ehkä haluavat tai tarvitsevat keskustelutilanteissa?
- Miten keskustelusta voisi saada sellaisen, että osapuolet ymmärtäisivät toisiaan?
Harjoitus on osa opasta Ilmastonmuutos minussa – Luovan kirjoittamisen opetusmateriaali ympäristökysymysten käsittelyyn nuorten kanssa, jonka on toteuttanut Henna Laininen. Harjoituksen ideoinnissa on hyödynnetty Toivoa ja toimintaa -sivuston harjoitusta Kuva vuorovaikutustilanteesta.
Lisätietoa vuorovaikutustaidoista: Marshall B. Rosenberg, Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus (Viisas elämä 2015, suom. Teija Hartikainen)
17) Isovanhempien kulutustavat – haastattelutehtävä
Kulutuksen määrässä ja kulutustavoissa on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Eri-ikäisten ihmisten kanssa on hyvä jutella kulutuksen muuttumisesta ja kestävän kuluttamisen vinkeistä!
Ohje: Haastattele isovanhempaasi tai muuta tuttua aikuista kuluttamisesta. Kysy alla olevia apukysymyksiä ja kirjoita muistiinpanoja paperille.
Apukysymykset:
- Kun olit lapsi, oliko sinulla paljon vaatteita ja tavaroita? Entä elektroniikkaa?
- Kun olit lapsi, kuinka monta vuotta samoja vaatteita ja tavaroita käytettiin?
- Korjaatko tai kierrätätkö nykyään vaatteita ja tavaroita? Ostatko niitä käytettynä?
- Millainen on lempivaatteesi? Jos se menee rikki, korjaatko sen itse tai vietkö sen korjattavaksi?
- Voisitko antaa jonkin hyvän vinkin kulutuksen vähentämiseen?
Vastaa vielä lopuksi itse seuraaviin kysymyksiin ja valmistaudu kertomaan vastaukset luokassa:.
- Ketä haastattelit?
- Oliko kuluttamisesta kiinnostavaa jutella? Miksi?
- Mitkä asiat keskustelusta jäi mieleen?
Tehtävä ovat osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia, josta löytyy paljon lisää tehtäviä maailmankaupasta ja kulutuksesta.
Vinkki! Tehtävän alustukseksi voidaan katsoa Mikä maailmankauppa? -video (kesto 5 min.).
18) Kuuntele ja kerro – kirjoitus- ja keskustelutehtävä
a) Ränttääminen. Pohdi, mitä kestävä kehitys merkitsee sinulle. Millaisia tietoja, tunteita ja kokemuksia sinulla on siihen liittyen? Kirjoita paperille sanoja ja lauseita tai piirrä kolmen minuutin ajan. Yritä saada paperi mahdollisimman täyteen hajanaisiakin asioita, ajatuksia, tunteita ja kokemuksia!
b) Prosessikirjoitusharjoitus ajatusten jäsentämiseksi. Kirjoita alla olevat lauseen alut omaan paperiisi yksi kerrallaan ja jatka sitten lausetta haluamallasi tavalla. Jokaisen aloituksen jatkamiseen on aikaa yksi minuutti. Syntyvä teksti on itseäsi varten. Nyt ei tarvitse välittää oikeinkirjoituksesta tai pilkkusäännöistä!
- Kestävä kehitys näkyy arjessani…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, tunnen…
- Merkittävin kestävään kehitykseen liittyvä kokemukseni on, kun…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, toivon että tulevaisuudessa…
c) Lue läpi tekstit, joita kirjoitit prosessikirjoitusharjoituksessa. Alleviivaa n. kolme itsellesi merkityksellisintä sanaa tai asiaa.
d) Katsokaa video. Englanninkielinen The Secret to Talking about Climate Change -video (4min.)
e) Jakakaa sitten omia pohdintojanne pienryhmässä. Jokainen kertoo vuorollaan omista ajatuksistaan, tunteistaan ja kokemuksistaan noin kolmen minuutin ajan. Muut kuuntelevat aktiivisesti. Ottakaa aikaa, jotta jokainen ehtii kertoa oman tarinansa! Jos aikaa jää, voitte lopuksi vielä keskustella aiheesta yhdessä ja kommentoida toisten ajatuksia ja kokemuksia.
- Kestävä kehitys näkyy arjessani…
- Merkittävin kestävään kehitykseen liittyvä kokemukseni on, kun…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, tunnen…
- Olen tässä, missä nyt olen, koska…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, toivon että tulevaisuudessa…
HUOM! Jos osallistujia kannustetaan puhumaan tunteistaan, tulee ohjaajan varmistaa, että ryhmä on kaikille osallistujille riittävän turvallinen henkilökohtaisten asioiden ja tuntemusten jakamiseen. Jos näin ei ole, voidaan keskustelun sijaan kirjoittaa ajatuksia ylös.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Lisää kestävään kehitykseen liittyviä tunnetaitotehtäviä löydät täältä.
Tutustuminen kulttuuriin ja taiteeseen
Kulttuuria ja taidetta tarvitaan kestävän maailman rakentamisessa. Taide esimerkiksi innostaa toimimaan, auttaa empatian kasvattamisessa, tarjoaa vertaistukea ja apua vaikeiden tunteiden käsittelyssä ja näyttää mahdollisia maailmoja.
19) Kulttuuriperinnön huutokauppakeisarit – draamatehtävä
Tehtävässä järjestetään paikallisen kulttuuriperinnön arvohuutokauppa luokassa. Tehtävä kannustaa pohtimaan arvokysymyksiä paikallisuuden ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Lisäksi se ohjaa harjoittelemaan mielipiteen esittämistä ja perustelemista.
Kesto: 90 min
Tarvittavat materiaalit:
- Helmiä, leikkirahaa tai pelinappuloita
Tehtävään valmistautuminen yhdessä:
Tehtävää varten tarvitaan lista paikallisesta kulttuuriperinnöstä, joka kootaan yhdessä esim. taululle. Miettikää millaisia erilaisia rakennuksia, patsaita tai paikallisia ruokia, erilaisia vuodenaikoihin liittyviä juhlaperinteitä tai menneisyyteen liittyviä tarinoita tai erityistä osaamista seutuunne/maahanne kytkeytyy ja koostakaa lista sen mukaan.
- Aineellinen perintö: rakennukset, tavarat, kuvataide, korut, ruoka yms.
- Elävät perinteet: juhlatavat, tavat, toimintamallit, kokkaus, käsityötaidot, leikit, esittävät taiteet, tarinointi yms.
- Vinkki! Voitte hyödyntää listaa kootessanne tätä elävän perinnön kansallista luetteloa.
Vinkki! Tehtävässä voi harjoitella myös maailmankulttuurien tuntemusta ja käydä huutokauppaa esimerkiksi eri puolilta maailmaa esitellyistä historiallisista kohteista / rakennuksista / luonnonnähtävyyksistä / ruoista / uskonnollisista rituaaleista yms. Tällöin voidaan käyttää apuna Elävän perinnön kuvakortteja.
Huutokaupan ohje:
Jakaudutaan pieniin ryhmiin. Ryhmät valitsevat edellissä kohdassa luodusta kulttuuriperinnön listasta itselleen sopivan vaihtoehdon. Vaihtoehtoisesti oppilaat valitsevat itselleen tärkeän kulttuuriperinnön. Jokainen ryhmä näyttelee kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmää, jonka tehtävänä on keskustella ja vakuuttaa yleisö siitä, miksi valittu paikallinen kulttuuriperintö tulisi säilyttää. Kohteet esitetään muulle luokalle vuorotellen. Esityksissä saa eläytyä ja liioitella!
Esittelyissä voidaan tuoda esille esimerkiksi seuraavia asioita:
- Mikä perinne/perintö on kyseessä?
- Kuka perinnettä harjoittaa / perintöä käyttää?
- Mitä hyötyä perinteen harjoittamisesta / perinnöstä on paikalliselle yhteisölle?
- Mitä tapahtuisi, jos perinne / perintö katoaisi?
- Miksi on tärkeää säilyttää kyseinen perinne / perintö?
Lopuksi kaikista esitetyistä kulttuuriperinteistä käydään huutokauppaa:
Jokaisella oppilaalla on samaa arvoa kuvaavia esineitä, kuten helmiä, pelinappuloita tai leikkirahaa. Tarkastellaan lopuksi yhdessä, mitkä kohteet saivat eniten kannatusta ja mitkä vähiten kannatusta. Keskustellaan valinnoista esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
- Mikä kulttuuriperinnössä ja kulttuuriympäristössä on arvokasta tai tärkeää? Miksi?
- Voiko kulttuurin arvoa mitata rahassa?
- Millaisia hyötyjä ja haittoja perinnön kaupallistamisella on?
- Voiko perinnettä harjoittaa ilman rahaa?
- Miten kohteita tulisi vaalia ja miksi?
Tehtävän on laatinut Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura. Se on osa opasta nimeltä Polkuja kulttuuriseen kestävyyteen – Kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristökasvatuksen menetelmiä yläkouluille. Lisää kulttuuriperintökasvatukseen soveltuvia materiaaleja löydät kulttuurin vuosikellosta.
20) Ympäristökriisi lauluissa – tulkintatehtävä
Ryhmä jaetaan pienryhmiin. Jokainen ryhmä tekee pika-analyysin yhden sellaisen laulun sanoista, jossa käsitellään ympäristökriisiä. Sopivia lauluja on listattu alle.
a) Etsikää teille annetun laulun sanat netistä.
b) Analysoikaa tekstiä seuraavien apukysymysten avulla. Mistä aiheesta tai aiheista laulu kertoo? Kuka tekstissä puhuu? Kenelle se on suunnattu? Millaisen kuvan teksti antaa maailmasta? Millainen on laulun tunnemaisema? Onko teksti mielestänne ymmärrettävä? Onko teksti mielestänne vaikuttava? Mitkä asiat tekevät siitä vaikuttavan? Pohdinnat kirjataan lyhyesti ylös ranskalaisilla viivoilla.
c) Analyysit puretaan pienryhmä kerrallaan. Ensin katsotaan esim. YouTubesta musiikkivideo ja sitten ryhmä esittelee analyysinsä tulokset.
Sopivia lauluja:
- Paleface: Miten historiaa luetaan?
- Haloo Helsinki: Lady Domina
- Stam1na: Maalla, merellä ja ilmassa
- Maustetytöt: Ne tulivat isäni maalle
- Yeboyah: Kuuma
- Muuan mies: Karhukaiset
- Jukka Poika, feat. Raappana: Kiitollisuutta
- Vesta: Uskon tulevaan
- Antti Autio: Lisää ääntä
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Lisää teemaan sopivia lauluja löytyy Spotify-soittolistalta, jonka nimi on Musiikkia ympäristötunteiden käsittelyn tueksi.
21) Toivon kirjahylly – tutustumistehtävä
Toivon kirjahylly on verkkokirjahylly, johon on koottu ilmastonmuutosta ja biodiversiteetin turvaamista käsitteleviä kirjoja, joissa on toivoa ja ehdotuksia ratkaisuiksi. Hyllyssä on lähes 200 teosta eri lajityypeistä.
Tutustu Toivon kirjahyllyyn ja tee tehtävät:
- Valitse kirjahyllystä yksi itseäsi kiinnostava tietokirja tai elämäkerta. Perustele valintasi, miksi haluaisit lukea kyseisen kirjan?
- Valitse kirjahyllystä yksi itseäsi kiinnostava kaunokirjallinen teos joko kategoriasta “Kaunokirjallisuutta ja esseitä” tai “Nuortenkirjoja”. Perustele valintasi, miksi haluaisit lukea kyseisen kirjan?
- Esitelkää valitsemanne teokset pienryhmissä toisillenne. Kertokaa mitkä teokset valitsitte, kuka ne on kirjoittanut, mistä ne kertovat ja miksi valitsitte juuri ne.
Toivon kirjahyllyä ylläpitää Kirjalista, joka on Vantaan kaupunginkirjaston ylläpitämä sivu, joka sisältää kirjastoammattilaisten erilaisiin käyttötarkoituksiin tekemiä kirjalistoja. Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
Vinkki! Metsäaiheisia kirjoja ja niihin liittyviä tehtäviä löydät Sanataideyhdistys Rapinan Kirjametsästä.
22) Havumetsän lapset – videomuotoisen elokuva-arvostelun analyysi
Havumetsän lapset on Virpi Suutarin ohjaama suomalainen seurantadokumenttielokuva vuodelta 2024. Dokumentti seuraa nuoria ympäristönsuojelijoita yli vuoden ajan. Nimimerkki Aucustinen on tehnyt elokuvasta videomuotoisen elokuva-arvostelun (kesto 18 min.).
Katso arvostelu ja vastaa kysymyksiin:
- Miten arvostelu on rakennettu? Millaisia osioita siitä voidaan erottaa?
- Missä kohdissa elokuva-arvostelija esittää oman mielipiteensä ja perustelee väittämänsä?
- Mitä vaikuttamisen keinoja arvostelija käyttää videossaan?
- Millainen kuva sinulla muodostuu elokuvasta?
- Kiinnostuitko itse elokuvasta arvostelun avulla? Miksi / miksi et?
- Oletko nähnyt elokuvia, joiden aiheena on kestävä kehitys? Mitä?
- Voidaanko elokuvilla mielestäsi vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen? Onko dokumentti vai fiktio mielestäsi yhteiskunnallisesti vaikuttavampi elokuvalaji?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa yhteistyössä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degermanin kanssa.
Tekstien tuottaminen: kirjoitetaan ja vaikutetaan
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksella on keskeinen rooli oppilaiden vaikuttamistaitojen kehittämisessä. Tämän osion harjoituksissa käsitellään sitä, millä erilaisilla tavoilla kestävään kehitykseen voidaan vaikuttaa erilaisten tekstien avulla.
Vaikuttamistaitojen harjoittelussa keskeistä on muistaa vaikuttamisen harjoittelun ja oikean vaikuttamisen ero: vaikuttamisen harjoittelusta tulee oikeaa vaikuttamista vasta, kun vaikkapa runo tai muu teksti tavoittaa oikeita yleisöjä. Siksi esimerkiksi palaute kannattaa oikeasti lähettää sille, jolle se on kirjoitettu ja runoista kannattaa koota näyttely koulun seinälle tai someen! Lue aiheesta lisää tästä aihetta käsittelevästä Toivoa ja toimintaa -hankkeen blogipostauksesta.
Tämän osion tehtävissä käsitellään mm. seuraavia äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kannalta keskeisiä teemoja: monimuotoisten tekstien tuottaminen ja tekstin tuottamisen taitojen kehittäminen, tekstilajiin ja tilanteeseen sopivan ilmaisutavan valinta, ymmärrettävän tekstin tuottaminen sekä tiedon esittäminen, hallinta ja eettinen viestintä.
23) Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen? – videotehtävä
Tämä tehtävä sopii orientaatioksi useille tämän osion tehtäville.
Katsotaan video: Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen? (kesto 5 min.) ja vastataan kysymyksiin:
- Mitä vaikuttamisen tapoja videolla mainitaan?
- Mitä näistä vaikuttamisen tavoista olet jo tehnyt aiemmin?
- Mitkä videolla mainituista vaikuttamisen tavoista on mielestäsi kiinnostavin? Miksi?
- Mitä muita vaikuttamisen tapoja tiedät?
Video on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
24) Turhia ja tarpeellisia tavaroita – mainosten ideointitehtävä
Tehtävän avulla pohditaan omia kulutusvalintoja ja suhtautumista tavaroihin huumorin keinoin.
Virittäytyminen (20 min): Kuunnellaan Mikko Valtosen haastattelu “Huolehditko hyvinvoinnistasi planeetan rajoissa?” Minun ilmastotaitoni -verkkodokumentista: www.ilmastotaitoni.fi (15 min).
Keskustellaan sen jälkeen pareittain seuraavista kysymyksistä:
- Minkälaisin teoin minun olisi helppo kohtuullistaa hiilijalanjälkeäni? Teot voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin elämänalueisiin: ruoka, asuminen, matkustaminen ja liikkuminen, tavarat ja palvelut
- Entä millä teolla olisi suuri vaikutus, mutta sen toteuttaminen vaatisi pitempää suunnittelua?
Jos ryhmällä on käytössä pitempi oppitunti, voidaan pohdinnan tueksi tehdä myös Sitran elämäntapatesti.
Harjoitus (30 min): Jakaudutaan pienryhmiin. Jokainen ryhmä on oma yrityksensä, jonka tehtävänä on suunnitella mainos uusimmalle tuotteelleen. Yritysten arvot ja toimintatavat eroavat toisistaan. Opettaja jakaa ryhmät seuraaviin yrityksiin, joiden kuvaukset luetaan ensin yhdessä:
- Ryhmä 1: Tämä yritys tekee tarpeettomia tai ympäristölle haitallisia tuotteita, ympäristöä kuormittavista materiaaleista. Tuotteet ovat kalliita, ja ne on suunniteltu hajoamaan kolmen vuoden kuluttua ostopäivästä. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Runsaasti sähköä kuluttava, muovinen limonadipullonjäähdytin.”
- Ryhmä 2: Tämä yritys tekee täysin turhia mutta ympäristölle melko harmittomia tuotteita, kierrätysmateriaaleista. Tuotteet ovat halpoja, ja niiden oheistuotteena saa ostaessaan muuta tarpeetonta tavaraa. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Tyhjästä kauramaitopurkista askarreltu korvanraaputin, autonrenkaasta tehdyt pomppuraajat kaupan päälle.”
- Ryhmä 3: Tämä yritys tekee mahdollisimman tarpeellisia ja kestäviä tuotteita, pääosin kierrätysmateriaaleista ja paikallisista laadukkaista materiaaleista. Tuotteet ovat melko kalliita, mutta niiden käyttöikä on pitkä. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Espoolaisesta lampaanvillasta huovutettu talvitakki, jonka selkään kiinnitetyt, kierrätysmuovista valmistetut aurinkopaneelit lataavat samalla kännykkäsi.”
- Ryhmä 4: Tämä yritys tekee vain aineettomia ja äärimmäisen tärkeitä tuotteita eikä käytä ollenkaan materiaaleja. Tuotteet ovat ilmaisia tai tuotot menevät hyväntekeväisyyteen. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Laula rohkaisulaulu ystävälle ja tuet samalla kodittomien kissojen hoitokotia.”
Tarkemmat tehtäväohjeet:
- Keksikää yrityksellenne sen arvoihin ja toimintatapoihin sopiva nimi. (3 min)
- Ideoikaa yrityksenne uusin tuote vastaamalla alla oleviin kysymyksiin. Hyväksykää kummallisetkin ideat. Nyt saa käyttää mielikuvitusta ja liioitella! (10 min)
- Mihin tuotetta käytetään?
- Mistä materiaaleista tuote on tehty?
- Mitä vaikutuksia tuotteella on a) sen käyttäjään, b) ympäristöön?
- Mikä olisi osuva nimi tuotteelle?
- Paljonko tuote maksaa?
- Suunnitelkaa lehtimainos tästä yrityksenne uusimmasta tuotteesta (15 min). Mainos voi sisältää tekstiä sekä kuvan tuotteesta tai tilanteesta, jossa tuotetta käytetään. Mainostekstissä voi kertoa esimerkiksi seuraavia asioita:
- Tuotteen nimi ja hinta
- Mainoslauseita: miten kuvailisitte iskevästi ja houkuttelevasti tuotteen käyttötarkoitusta, materiaaleja ja vaikutuksia?
- Voitte myös miettiä, mitä tästä tuotteesta ei kannata kertoa mainoksessa.
Purku (15 min): Pienryhmät esittelevät yrityksensä nimen, tuoteidean ja sen pohjalta syntyneen mainoksen toisille ryhmille. Pohtikaa lopuksi yhdessä seuraavia kysymyksiä:
- Minkä tuotteen edellä esitellyistä haluaisit tai et missään tapauksessa haluaisi hankkia itsellesi?
- Edellä esitellyt tuotteet olivat mielikuvitusta, mutta oliko niissä yhtymäkohtia todellisuuteen? Oletko tullut hankkineeksi edellä esitellyn kaltaisia tuotteita? Oletko ollut jälkeenpäin tyytyväinen ostopäätökseesi?
Harjoitus on osa opasta Ilmastonmuutos minussa – Luovan kirjoittamisen opetusmateriaali ympäristökysymysten käsittelyyn nuorten kanssa, jonka on toteuttanut Henna Laininen.
Vinkki! Virittäytymisessä voidaan hyödyntää myös Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen? -videota (kesto 5 min.), joka on ylempänä ehdotettua virittäytymismateriaalia helpompi ja nopeampi.
25) Minä olen luonto – runokaava
Virittäytyminen: Oppilaat selailevat kännykällä ottamiaan kuvia pareittain ja keskustelevat, millaisia kuvia he ovat ottaneet. Löytyykö kuvista itse otettuja luontokuvia? Mikä luontokuvista on itselle mahdollisesti erityisen tärkeä ja miksi?
Runon kirjoittaminen: Kirjoitetaan oma luontokuva alla olevan ohjeen mukaan.
Kirjoitetaan allekkain paperille numerot 1-5. Tämän jälkeen ohjaaja pyytää oppilasta vastaamaan järjestyksessä jokaiseen kohtaan.
1. riville jokin adjektiivi/väri ja kasvi
2. riville jokin puu/pensas ja lempipaikka
3. riville jokin kaunis sana
4. riville jokin ötökkä ja pelottava/ jännittävä paikka
5. riville jokin luonnonilmiö, joka tekee jotakin.
Muokkaus: Lopuksi muokkaa teksti niin, että jokainen virke alkaa sanoilla: Minä olen.
Esimerkki:
Minä olen sitkeä leskenlehti.
Minä olen tammi meren rannalla.
Minä olen rakkaus.
Minä olen ampiainen autiotalossa.
Minä olen vesisade, joka kastelee metsän.
Huom! Älä näytä malliesimerkkiä ennen harjoitusta. Tällöin oppilas vastaa ensimmäisenä mieleen tulevan asian, eikä ryhdy liikaa pohtimaan. Toki tämän jälkeen Minä olen -runoja voi kirjoittaa suunnittelemalla ja kokeilla vastata erilaisilla asioilla.
Tehtävän on tehnyt sanataideopettaja Maami Snellman. Se on osa opasta, jonka nimi on Taidepolkuja ympäristöempatiaan – Opas monitaiteiseen työskentelyyn. Opas sisältää useita hyviä ympäristöaiheisia sanataideharjoituksia. Sen on julkaissut Kehittämiskeskus Opinkirjo. Oppaan voi ladata ja/tai tilata Opinkirjon verkkosivulta.
Virittäytymisen ohjeen on tehnyt äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman.
26) Runoja paremmasta maailmasta – yhteisrunot
Tehtävässä kirjoitetaan runoja yhdessä. Runojen aiheena on kestävä tulevaisuus, ilo, toivo ja unelmat.
a) Luokka jaetaan kuuden henkilön pienryhmiin.
b) Jokainen ryhmä tarvitsee niin monta tyhjää paperia, kuin ryhmässä on jäseniä. Kirjoittakaa papereiden ylälaitaan seuraavat lauseen alut.
Paperi 1: Haluaisin elää maailmassa, jossa…
Paperi 2: Unelmoin…
Paperi 3: Kestävä tulevaisuus on…
Paperi 4: Toivo on…
Paperi 5: Paremmassa maailmassa…
Paperi 6: Iloitsen, kun…
b) Jokainen ryhmäläinen ottaa yhden papereista ja jatkaa aloituslausetta haluamallaan tavalla yhden rivin verran.
c) Papereita kierrätetään niin, että jokainen jatkaa jonkun toisen aloittamaa runoa yhden tai kahden rivin verran. Kierrätystä tehdään niin, että jokainen ryhmäläinen on kirjoittanut ainakin yhden rivin jokaiseen runoon.
d) Lopuksi jokainen ryhmä valitsee kirjoittamistaan runoista parhaan ja editoi/toimittaa sen ihan valmiiksi runoiksi. Editoidut runot ääneen toisillenne.
e) Runojen vaikuttavuus kasvaa, kun otatte niistä valokuvia ja jaatte kuvat someen.
Tehtävä on osa Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivon taitojen rastirata -materiaalia. Rastiradan valmiissa tehtäväkorteissa käsitellään tunne- ja vaikuttamistaitoja kestävän kehityksen haasteiden maailmassa.
27) Osaatko ratkaista lukutaidon ongelmat? – ideointitehtävä
Tehtävässä oppilaat pohtivat kestävää tulevaisuutta ja ratkovat lukutaidon ongelmia. Ajatuksena on kehitellä ratkaisuja lukutaidon haasteisiin eri puolilla maailmaa ja eri väestöryhmissä. Ideoinnissa saa heittäytyä huumorin vietäväksi, mutta viimeistään loppukeskustelussa voi syntyä oivalluksia lukutaito-ongelmien monimutkaisuudesta.
Lukekaa yksi seuraavista faktateksteistä ensin itsenäisesti. Kaikki tekstit löytyvät täältä. Jakautukaa ryhmiin, joissa kaikki lukevat saman tekstin (ryhmätehtävä), tai valitkaa koko luokan kesken yhteinen fakta (koko luokka). Mieti lukiessa, millaisia lukutaitoon liittyviä ongelmia tekstissä mainitaan. (10 min)
- Fakta 6. Globaalit kriisit uhkaavat lukutaitoa
- Fakta 7. Lukutaidottomuus ei ole vain köyhimpien maiden ongelma
- Fakta 8. Suomalaisista aikuisista 11%:lla on heikko lukutaito
- Fakta 9. Kirjallisuus kuuluu kaikille lapsille
Lukemisen jälkeen valitkaa tekstistä ryhmässä yksi lukutaitoon liittyvä ongelma, kuten “Suomessakin on paljon heikosti lukevia aikuisia”.
Miten ongelman voisi ratkaista?
Keksikää mahdollisimman paljon erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kirjatkaa ideat paperille tai luokan yhteiseen tiedostoon. Mielikuvitus saa lentää ja kaikki ideat ovat tässä vaiheessa yhtä hyviä! (10 min)
Valitkaa nyt ideoista paras.
Kuvitelkaa, että suunnitelma toteutuu menestyksekkäästi ja siitä tehdään lehtijuttu. Keksikää lööppiotsikko, joka kertoo, mitä on tapahtunut ja miten tapahtumat ovat vaikuttaneet myönteisesti lukutaitoon. (5 min)
Esim. Lukeminen sai oman oppiaineen yläkouluun – Pekka, 16, kertoo lukuharrastuksen pysyneen mukana vielä amiksessakin
Tutkikaa muiden lööppejä ja keskustelkaa luokan kesken. (5 min)
- Tuntuiko helpolta vai vaikealta keksiä ratkaisuja lukutaidon parantamiseksi Suomessa tai maailmalla?
- Millaisia eroja huomasitte lukutaidon haasteissa Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa?
- Löytyykö lööpeistä ideoita oman lukutaitonne kehittämiseen?
Lopuksi: Voitte kirjoittaa lööpin ympärille myös kokonaisen kuvitteellisen uutisen, kuvittaa sen ja ripustaa koulun seinälle.
10 faktaa lukutaidosta -materiaalin on julkaissut Lukukeskus. Tehtävän on laatinut Lukukeskukselle äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Vilma Tammelin. Se on osa Tehtäviä lukutaidosta maailmalla yläkouluun -tehtäväkokonaisuutta.
28) Ilmastonmuutos ja ruoka – mielipidekirjoitus
Kuinka tunteet ja tarpeet vaikuttavat ihmisen toimintaan? Miten argumentoida väitteitä? Tässä tehtävässä perehdyt mielipidekirjoituksen kautta ilmastoasenteiden taustoihin ja harjoittelet niihin reagoimista.
a) Lue lukiolaisen mielipidekirjoitus ”Valkoinen, hetero lihaa syövä heteromies on syrjitty”. Perehdy sitten erityisesti Koulun korjausoppaan Asenne-osion kappaleisiin tunne-, argumentointi- ja viestintätaidoista sivuilla 84–89 ja 93–94 . Voit myös halutessasi tutustua Ruoka-osioon. Vastaa sitten kysymyksiin.
b) Ilmastonmuutos on myös identiteettiin ja elämäntapaan menevä kysymys.
Ilmastoasiat herättävät monenlaisia tunteita, joista voi olla vaikeaa puhua, niin nuorilla kuin aikuisilla. Omien ja muiden tunteiden kanssa on kuitenkin mahdollista oppia elämään, mutta ensin ne pitäisi kohdata. Tässä tehtävässä kuvittelet, miltä Makesta tuntuu. Perehdy tunnesanalistaan ja listaa Maken tunteita tai täydennä seuraavat esimerkkilauseet.
– Makea turhauttaa, kun …
– Makea hymyilyttää, kun …
– Make kokee olevansa tärkeä, kun …
– Make on surullinen, kun …
b) Jokaisella meistä on tarpeita, joita haluamme toteuttaa. Mitä tarpeita löytyy Maken tunteiden taustalta? Erittele kolmen tunteen taustalla olevia tarpeita. Esim. Makea turhauttaa, koska hän tarvitsee … Vastaus esim. ranskalaisin viivoin.
Esimerkkejä tarpeista: arvostus, elämän rikastuttaminen, ennakoitavuus, helppous, huolenpito, huomioiduksi tuleminen, toisen huomioiminen, informaatio, itseilmaisu, jatkuvuus, järjestys, kiitollisuus, kunnioitus, kuulluksi tuleminen, toisen kuuleminen, luottamus, luovuus, merkityksellisyys, myötätunto, oppiminen, osallisuus, pätevyys, rehellisyys, reiluus, selkeys, suojeleminen, toisen hyvinvoinnin edistäminen, toivo, turva, vakaus, valinta, valta, vapaus, varmuus, vastuu, vuorovaikutus, yhteistyö, ymmärtäminen
c) Valitse kaksi kohtaa, joissa Make perustelee väitteitään ja analysoi niiden laatua. Ovatko Maken väitteet kokemuksiin, faktaan, uskomuksiin vai mihin perustuvia? Onko niissä kärjistyksiä? Vastaus muutama lause.
Apua saat seuraavista lähteistä: Koulun korjausoppaan argumentaatio-kappale (s. 93) ja Ruoka-osion faktat.
d) Tiivistä ajatuksesi lopuksi vastineeseen Makelle, jossa koitat vastata hänen tunteisiin, tarpeisiin ja väitteisiin. Vastauksen pituus n. 200 sanaa.
Tehtävä on osa Oulun kaupungin toteuttamaa Koulun korjausopasta, josta löytyy paljon lisää lukioihin sopivaa ilmastokasvatusmateriaalia. Tutustu materiaaliin ja hae tehtäviä täältä.
29) Vastamainoksilla vaikuttamista
Vastamainokset ovat parodioita mainoksista. Mainosten kieltä käyttämällä ja huumorin avulla vastamainoksissa kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmia, kuten tuotannon ympäristöhaittoja, eettisiä ongelmia tai ihmisoikeusloukkauksia. Tavalliset mainokset ovat useimmiten yksisuuntaista markkinointiviestintää, joka ei anna tilaa keskustelulle. Vastamainosten avulla mainonnasta, mainostetuista tuotteista ja palveluista sekä niiden vaikutuksista yhteiskuntaan voidaan keskustella mainonnan omaa kieltä ja kuvastoa käyttämällä.
Vastamainoksia tekemiseen liittyy usein luovia itseilmaisun hetkiä, omaehtoista osallistumista, oivalluksia ja naurua. Tällä Toivoa ja toimintaa -sivulla pääset tutustumaan vastamainonnan taustaan ja opit vastamainosten tulkintaa ja erilaisia tapoja tehdä vastamainoksia.
Sivulla esitellään myös yhdenlaisen vastamainostyöpajan valmis rakenne ja materiaalia, joiden avulla voitte vaikuttaa jakamalla ja tekemällä vastamainoksia koulussa.
Vaikuta vastamainoksilla -sivun materiaalit ovat syntyneet Biologian ja maantieteen opettajien liiton sekä Eetti ry:n yhteistyönä.
Vinkki! Vastamainoksia voi hyödyntää opetuksessa myös pelkästään tulkitsemalla muiden tekemiä vastamainoksia. Valmis ohje ja materiaalit vastamainosten tulkintaan löytyy täältä.
30) Vaikuta antamalla palautetta
Palautteen antaminen on yksi tapa vaikuttaa paremman maailman puolesta. Palaute voi olla esimerkiksi kiitos, kehitysehdotus, pyyntö, kysymys tai moite yritykselle tai poliittiselle päättäjälle.
Tehtävänä on pohtia mille taholle haluaisit lähettää palautetta ja mistä asiasta. Sitten laadit palautteen ja mahdollisuuksien mukaan myös lähetät sen.
Ohjeet toimivaan palautteeseen:
- Mieti mistä asiasta olet viime aikoina ollut iloinen, kiitollinen, turhautunut, kiukkuinen tai ihmeissäsi. Voimakas tunne on usein hyvä merkki siitä, että nyt voisi olla palautteen paikka.
- Palaute toimii vain, kun se osoitetaan oikealle taholle. Mieti siis tarkoin kenelle palaute kannattaa osoittaa: kaupalle, ravintolalle, ruokabrändille, somevaikuttajalle, kunnallispoliitikolle vai esimerkiksi kansanedustajalle?
- Ole selkeä ja perustele näkökulmasi! Palautteen ei tarvitse olla pitkä ja monimutkainen. Tärkeintä on, että viestisi tulee selväksi.
- Muista kohteliaisuus! Harva haluaa kuulla haukkuja ja solvausta. Palaute toimiikin todennäköisemmin silloin, kun esität asiasi ystävälliseen sävyyn myös silloin, kun palautteesi on kriittistä.
- Palautetta voi antaa paikan päällä kaupassa tai ravintolassa, puhelimitse, verkossa tai postitse. Jos lähetät palautteen verkossa tai esim. postikortilla ja haluat saada vastauksen, muista liittää mukaan yhteystietosi!
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Lisää vaikuttamisvinkkejä löydät 22 nopeaa tapaa vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta -koosteesta.
31) Rauha kirjoitustaidon tehtävän aiheena – tekstikokoelma
Tähän on koottu aineistotekstejä sekä aiheita kirjoitustaidon esseetehtävän pohjaksi. Opettaja voi itse muokata tehtävänannosta mieleisensä.
Tekstejä:
- Uusia yhteisöjä (Rauhanpuolustaja-lehdessä julkaistu keskustelu, 2022). Lue teksti täältä.
- Agenda 2030, tavoite 16: Rauha, oikeus ja hyvä hallinto (Agenda-tavoitteesta kertova video, julkaisija Biologian ja maantieteen opettajien liitto, kesto 3 min.). Katso video täällä.
- Rauhasta sanottua (Suomen YK-liiton kokoama sitaattikokoelma). Lue sitaatit täältä.
- Nuoruus, rauha ja turvallisuus (Rauhanpuolustajien Tottelemattomuusakatemian osallistujien runoja, 2022). Lue runot täältä.
- Rasoul Khorram: ”Maailma ei tarvitse lisää aseita vaan kukkia” – koululaiset kylvävät auringonkukkia, jotta kaikki kuulisivat rauhan viestin (Ylen artikkeli, 2022). Lue artikkelin täältä.
- Ohikulkija törmäsi Sipoossa outoon näkyyn – Maailman rauha -patsas lojuu teollisuusalueen pihassa ((Ylen artikkeli, 2022). Lue artikkelin täältä.
- Kuka sanoisi taikasanan ”rauha”? (Ylen julkaisema kolumni, 2017). Lue kolumni täältä.
- Taide on rauhaa (Maailman teatteripäivän julistus 2024, kirjoittaja näytelmäkirjailija Jon Fosse). Lue julistus täältä.
- Tarvitsemme rauhantutkimusta ja keskustelua rauhasta, varadekaani Elina Vuola sanoo: tutkijoiden ei pidä keskittyä vain sotaan (Pääkirjoitus Yliopisto-lehdessä, 2022). Lue kirjoitus täältä.
- Jeesus – Rauhan vai sodan mies? (Voima-lehdessä julkaistu artikkeli ja vastamainos, 2022). Lue artikkeli täältä.
- Rauhantyön tulevaisuutta ei saa vaarantaa – rahoituksen lakkautuspäätös tulee perua. (Suomalaisten rauhanjärjestöjen kannanotto, 2024). Lue kannanotto täältä.
Kirjoitustaidon esseetehtävän mahdollisia aiheita:
- Kestävä kehitys ja rauha
- Aktivismia rauhan puolesta
- Rauhan merkitys yhteiskunnalle
- Sota ja rauha
- Rauha ja rakkaus
Materiaali on koottu Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta -tietopaketit ja tehtävät
- Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella -tutkimushankkeen blogi
- Sanataideyhdistys Rapinan kirjametsä-tehtävät
- Ilmastonmuutos äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa / Open ilmasto-opas. Sivu sisältää runsaasti tietoa ja tehtäviä.
- Vastuullinen ruoka äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa / Open ruokaopas. Sivu sisältää runsaasti tietoa ja tehtäviä.
- Silmäilyä syvemmälle (kriittinen lukutaito – luentoja ja materiaalia, julkaisija OPH
- Työkaluja kriittisen nettilukutaidon opettamiseen. Materiaalipaketti on Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa toimivan Tulevaisuuden Tekstitaidot (EduLit) -tutkimusryhmän lukutaitotutkijoiden laatima. Taustoittava videomateriaali opettajalle löytyy täältä.
- Kriittisen digitaalisen lukutaidon tukeminen opetuksessa. Materiaalikokonaisuus esittelee kriittisen digitaalisen lukutaidon mallin ja erilaisia ohje- ja opetusmateriaaleja opettajille kriittisestä digitaalisesta lukutaidosta ja sen huomioimisesta kouluopetuksessa. (Helsingin yliopisto)
- Sisältösekaannuksen selvitymisopas (Tampereen yliopisto)
- Lukema-verkoston Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen materiaaleja lukiokäyttöön (mukana myös äidinkieli ja kirjallisuus)
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn uusimpia käsityön opetukseen soveltuvia materiaaleja. Tutustu muihin materiaaleihin MAPPAssa.
