“Onko sittenkään niin, että oppilaat ovat saaneet vaikuttaa?”

Aktiiviseen maailmankansalaisuuteen kasvattaminen on tärkeämpää kuin koskaan, ja opetussuunnitelmat kannustavat ratkomaan kestävän kehityksen ristiriitoja myös kouluissa. Nuorten yhteiskunnallisen vaikuttajuuden vahvistaminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa. Tässä blogitekstissä nostamme esille oivalluksia vaikuttamiskasvatuksen haasteista, joista olemme keskustelleet syksyllä 150 opettajan kanssa Toivoa ja toimintaa -verkkokoulutuksissa.

Kuva: Adam McCoid / Unsplash

Oppilaiden yhteiskunnallinen vaikuttaminen jää kouluissa usein rajalliseksi

”Oivalsin, että olen ajatellut kestävää kehitystä pääasiassa yksilön näkökulmasta ja yksilön vastuun kannalta. Minun on hyvä muistaa, että kestävää kehitystä tulee edistää paljon myös muilla tasoilla.” – Opettajan oivallus koulutuksesta

Maapallolla painitaan valtavien ekologisten ja sosiaalisten haasteiden kanssa. Ongelmien ratkaiseminen on aikuisten vastuulla, mutta myös lapsilla ja nuorilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa. Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen on ollut opetussuunnitelmissa keskeisessä roolissa jo pitkään, ja monissa kouluissa tehdään monipuolista työtä asian eteen.

Vaikuttamiseen liittyy kuitenkin myös kiivaita mielipiteitä, pinttyneitä väärinkäsityksiä ja epävarmuutta. Valitettavasti moni liittää yhteiskunnallisen vaikuttamisen mielessään lähinnä puoluepolitiikkaan, jonka näkymistä kouluissa vierastetaan historiallisista syistä kovastikin.  Moni opettaja myös kokee oman vaikuttajuutensa ja vaikuttamisosaamisensa vaatimattomaksi. Mm. näistä syistä vaikuttamistaitoja harjoitellaan kouluissa paikoin vain rajallisesti tai vain yksilöiden kulutusvalintojen näkökulmasta.

Toimijuuden ja vaikuttamisen kokemuksia kuitenkin todella tarvitaan: kestävä kehitys vaatii yhteiskuntatason ratkaisuja, ja samalla moni suomalaisnuori kokee vaikuttamishalunsa, -taitonsa ja -mahdollisuutensa heikoiksi (mm. Nuorisobarometri 2017).

Opettajan kannattaa kiinnostua opetussuunnitelmista ja omien vaikuttamistaitojensa vahvistamisesta

Koulutuksissa meille on ollut tärkeää osallistujien oman vaikuttajaidentiteetin ja vaikuttamistaitojen vahvistaminen: jos opettajan oma aktiivisen kansalaisuuden kokemus on hukassa, voi olla vaikeaa tukea nuoria vaikuttamisessa. Eri ihmisiä motivoi erilaiset haasteet ja vaikuttamistavat, joten kouluissakin on tärkeää käsitellä niitä monipuolisesti. Jokainen nuori voi löytää itselleen tärkeitä aiheita sekä sopivia tapoja ja paikkoja vaikuttaa niiden puolesta.

Opetussuunnitelmat kannustavat kouluja vaikuttamiskasvatukseen. Niiden mukaan nuorten kanssa tulee tutkia kestävää kehitystä laajasti ja toteuttaa käytännön vaikuttamistekoja:

“Perusopetuksessa … toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin.” (POPS 2014)

“Opiskelijan monimuotoiset osallistumis-, vaikuttamis- ja työkokemukset sekä niiden reflektointi ovat yhteiskunnallisen osaamisen lähtökohtana.” (LOPS 2019)

Vaikuttamisen tekijät, kohde ja teot täytyy kirkastaa, jotta myös oppilaat pääsevät vaikuttamaan

”Mitä on vaikuttaminen? Onko sittenkään niin, että oppilaat ovat saaneet vaikuttaa vai olenko se minä opettajana ollut vaikuttaja, kun olen valinnut oppilaille sisältöjä.”
– Opettajan oivallus koulutuksesta

Valtavien globaalien haasteiden maailmassa tarvitaan ymmärrystä sekä ongelmista että niiden ratkomiseen tarvittavien toimien syy-seuraus-suhteista ja mittakaavoista. Tämän syksyn koulutuksissa opettajat ovat jakaneet kouluissa toteutettuja vaikuttamisen tapoja tarralapuilla Jamboard-sovelluksessa. Aiempien vuosien tapaan olemme havainneet, että aikuisellekin voi olla yllättävän haastavaa hahmottaa, mikä on vaikuttamista ja kuka vaikuttaa. Lisäksi olemme havainneet, että monissa kouluissa kestävän kehityksen vaikuttamistoiminta jää huomattavasti tiedollista opetusta heikommaksi – tiedostamatta tai tietoisten valintojen seurauksena.

Seuraava tarkastelumme voi vaikuttaa ankaralta, mutta tavoitteenamme on havahduttaa seuraamaan, johtavatko valitut opetusmenetelmät pedagogisiin päämääriin aidosti. Vaikuttamiskasvatuksen suhteen kannustammekin säännöllisesti pohtimaan näitä kuutta keskeistä kysymystä:

1. Mikä on kestävän kehityksen mukainen toimintatapa, mikä oppimista ja mikä vaikuttamista?

Kouluissa toteutetaan monenlaisia toimia hyvien asioiden puolesta, mutta kaikki kestävän kehityksen mukainen toiminta ei ole vaikuttamista. Alla olevaan kuvaan on ryhmitelty koulutuksissa jaettuja vaikuttamisen tapoja mm. ruokaan liittyen. Monelle opettajalle tärkeä, hieman yllätyksellinenkin oivallus on se, että usein nuoren rooli on olla osallistuja tai vaikuttamisen kohde. Saavatko nuoret itse aitoja mahdollisuuksia toimia vaikuttajina?

2. Kehittyvätkö oppilaan vaikuttamistaidot samassa suhteessa tietojen kanssa?

Oppilaan tietomäärä kasvaa valtavasti hänen edetessään opinpolulla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tiedon rinnalla myös vaikuttamistoiminnan tulisi kehittyä. Kerrataanko opetuksessa alakoulussa opittuja vaikuttamistapoja vai tarjotaanko nuorille monipuolisia mahdollisuuksia myös vaikuttamistaitojen kasvuun?

3. Minkä mittakaavan ongelmiin vaikutetaan?

Globaalit kestävän kehityksen haasteet ovat valtavia: ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, liika kuluttaminen, eriarvoisuus jne. Keskitytäänkö koulujen vaikuttamistoiminnassa juuri näiden ongelmien ratkomiseen ja ovatko valitut teot ratkaisun kannalta aidosti vaikuttavia? Moni mainitsee esimerkiksi kierrätyksen keskeisenä ilmastonmuutoksen torjuntakeinona, vaikka käytännössä hiilijalanjäljestämme vain 4% syntyy jätteistä ja 25% asumisen päästöistä, 25% liikenteen päästöistä, 25% ruuasta ja 20% muusta kuluttamisesta ja (luvut eivät ole tarkkoja vaan viestivät mittaluokasta).  

4. Vaikuttaako toiminta ongelman syihin vai seurauksiin?

Roskien kerääminen koulun läheltä on helppo, konkreettinen ympäristöteko, joka voi lisätä oppilaiden lähiympäristöön liittyvää vastuunkantoa. Viimeistään yläkoulussa oppilaan olisi hyvä kuitenkin hahmottaa, että sillä tavoin emme ratko ongelmaa vaan hoidamme oiretta. Toimitaanko samalla myös ongelman juurisyyn suhteen eli liian tuotannon ja kulutuksen sekä jätteen synnyn vähentämiseksi?

5. Kuka vaikuttaa ja kuka on vaikutettavana?

Vaikuttamistaidot ja ymmärrys yhteiskunnan rakenteista vaativat opettelua, ja ne ovat keskeinen osa päämäärätietoisia vaikuttamistekoja. Kokeneemmallekaan vaikuttajalle ei kuitenkaan aina ole selvää, kenellä on valta ja mahdollisuudet vaikuttaa, joten on puntaroitava eri toimijoiden roolia: kannattaako valitun ongelman ratkaisemiseksi ottaa yhteyttä oppilaskuntaan, rehtoriin, kunnan palveluihin, virkamieheen, kunnallisvaltuutettuun, järjestöön, kansanedustajaan vai presidenttiin? Miten saamme toimijat vakuuttumaan siitä, että muutos kannattaa toteuttaa? 

6. Muistetaanko vaikuttamistaitojen harjoittelu sanallistaa?

Kouluissa moni vakiintunutkin toimintatapa on käytännön vaikuttamista. Kurssilla tehdyillä julisteilla voi vaikuttaa laittamalla ne esille seinille, ja vaikuttavat puheet voi opettajalle kirjoittamisen lisäksi esittää ryhmälle. Muistaahan opettaja tällöin sanallistaa, että näin toimiessamme vaikutamme kanssaihmisiin koulussa ja opimme vaikuttamisen taitoja?

Kysymykset saa mielellään napata tästä omaan käyttöön ja jalostaa eteenpäin, olitpa sitten opettaja, rehtori, opettajankouluttaja, järjestötoimija tai muu aiheen parissa toimiva. Toivomme haasteiden hiljalleen ratkeavan, kun ne sanotaan ääneen ja uudenlaisiin toimintatapoihin tartutaan rohkeasti!

Teksti: Pinja Sipari ja Eeva Kemppainen, Toivoa ja toimintaa -hankkeen kouluttajat

Ps. Näytä nuorille Eevan video vaikuttamisen tavoista ja toimikaa yhdessä vaikuttamismalliemme avulla!

Kuva: Slava / Unsplash

Lisää blogissa

Toivoa ja toimintaa NUORI24 -messuilla

NUORI2024 – valtakunnalliset nuorisotyön päivät järjestetään Tampere-talolla 24.-25.4.2024. Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hanke on mukana messuilla! ...

Agenda 2030 -tavoitteet selkokielellä

Agenda 2030 -toimintaohjelman alatavoitteet sisältävät paljon kiinnostavaa lisätietoa kestävästä kehityksestä. Toisinaan tavoitetekstit ovat kuitenkin vaikealukuisia. Ne sisältävät vaikeita asioita ja ...