Tässä osiossa käsitellään iloa, toivoa ja mielihyvää ympäristötunteina.
1) Videoluento (7 min.)
- Luennolla käsitellään iloa ja mielihyvää ympäristötunteina. Jos kaipaat kertausta toivosta ympäristötunteena, voit katsoa uudestaan kurssin johdantovideon.
- Luennoitsijana toimii ympäristökasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari.
- Luennon kesto on noin 7 min.
- Luentotallenne on tehty tätä verkkokurssia varten. Vastaavat kalvot ovat osa Luovat menetelmät toivon taitojen opetuksessa sekä Tunne- ja vaikuttamistaidot kestävyyskasvatuksessa -koulutuksia.
- Videon slidet löydät täältä.
- Video löytyy täältä: https://youtu.be/ul2M-vcS-P4
2) Tehtäviä aiheen käsittelyyn
a) Kysymyksiä pohdittavaksi
Kysymyksiä ilosta ja ylpeydestä
- Saako ilmastokriisin / globaalikriisin keskellä olla iloinen? Miksi / miksei? Tai millä ehdoin?
- Tunnenko itse iloa ilmastotoiminnasta tai ilmasto-opetuksestani? Miksi / miksen? Millainen on yleinen temperamenttini ilon suhteen?
- Mitä yleensä ajattelen ja tunnen aiheesta ilo & kasvatus?
- Mitä tunteita minussa herää, kun joku sanoo, että minulla on täysi oikeus olla terveellä tavalla ylpeä hyvästä työstä? Mikä auttaa tai mikä estää minua tuntemasta tervettä ylpeyttä?
- Millaiset asiat voimauttavat minua globaalikysymysten suhteen?
- Miten voisin lisätä iloa, tervettä ylpeyttä ja voimaantumista oman kasvatustyöni (tai opettajuuteni) suhteen?
- Kysymykset on poimittu Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtävästä Syventävä itsereflektio kasvattajille. Kysymykset on laatinut Panu Pihkala.
Kysymyksiä toivosta ja elinvoimasta
- Mitä toivo sinulle tarkoittaa?
- Miltä toivo (tai sen eri muodot) tuntuvat kehossa ja mielessä?
- Mikä on toivon ja elinvoimaisuuden yhteys? (toivo voi ilmentyä elämän merkityksellisyyden kokemuksena ja elinvoimaisuutena)
- Millä tavoin toivo voi palvella elämää? (auttaa jaksamaan, auttaa näkemään myös hyvät asiat)
- Mitä varjopuolia toivolla voi olla? (jos se on toiveajattelua tai katteetonta ylioptimismia, todellisuudesta vieraantuminen ja penseys tarvittavien muutosten tekemistä kohtaan)
- Millä tavoin ympäristökriisi ja ilmastokriisi horjuttavat ihmisten toivoa?
- Miten toivoa tai elinvoimaisuutta voisi vahvistaa yhteisössäsi?
- Millaisia käsityksiä toivosta, epätoivosta tai toivottomuudesta olet kohdannut ympäristökriisiin liittyen?
- Mitä tarkoitetaan sanoilla optimismi ja pessimismi?
- Mitä optimismi ja pessimismi tarkoittavat elämänasenteina? Entä mitä ne tarkoittavat tulevaisuusnäkemyksiin liittyvinä arvioina?
- Mikä on toivon ja optimismin suhde? (toivon voi nähdä myös syvempänä elämänasenteena, sitä ei ole pakko samaistaa toiveikkuuden kanssa)
- Mitä hyötyä optimismista voi olla?
- Mitä hyötyä pessimismistä voi olla? (jos tietty tilanne on aidosti hyvin vaikea, pessimismi voi olla tarkka tilannearvio, joka ohjaa käytöstä sopivaan suuntaan)
- Kysymykset on poimittu Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtävästä Keskustelukysymyksiä ympäristötunteista. Kysymykset on laatinut Panu Pihkala.
- Keskustelukysymyksiä ympäristötunteista -tehtävästä löydät kysymyksiä myös mm. intoon ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen liittyen.
b) Kohti toivoa
Tehtävä tehdään kahdessa osassa. Ohjeista ensin osa a) ja vasta sen jälkeen osa b).
Osa 1: Ruma työ
Pohdi kaikkia mahdollisia kestävään kehitykseen liittyviä kurjia, epämiellyttäviä ja rumia faktoja ja epäkohtia sekä niiden aiheuttamia hankalia tunteita. Tee ne näkyväksi teoksessa, joka on mahdollisimman ruma. Nyt tehtävänä on siis tehdä mahdollisimman ruma teos. Esittävään teokseen pyrkiminen ei ole tarpeen, mutta niinkin saa tehdä. Valitse vain rumia värejä ja muotoja, suttaa, sotke, revi ja rytistä paperia. Nyt saa sotkea!
Jos teit “Suuttumus ja viha voimavarana” -osiosta tehtävän 4 (Ränttäyshetki), voi siinä syntynyttä paperia käyttää teoksen lähtökohtana.
Osa 2: Muodonmuutos
Realistinen toivo versoo, kun rumatkin tosiasiat ja vaikeatkin tunteet kohdataan rohkeasti.
Palaa äsken tekemäsi ruman työn pariin. Nyt tehtäväsi on muuttaa ruma työ mahdollisimman kauniiksi. Millainen olisi paras mahdollinen, toiveikas, kestävä ja kaunis tulevaisuus? Toteutustapa on jälleen vapaa: voit maalata tai piirtää ruman työn päälle. Voit myös leikata tai repiä siitä osia, joita hyödynnät uudessa, mahdollisimman kauniissa työssä.
Osa 3: Purkukeskustelu
- Miltä työskentely tuntui?
- Miten ruma työ muuttui työskentelyn aikana? Mitä kauniissa kuvassasi on?
- Millaisia toivon merkkejä näet kauniissa työssäsi?
- Oliko ruman muuntaminen kauniiksi helppoa tai vaikeaa?
c) Yes we all need hope
Kuuntele Yes we all need hope -kappale ja kirjoita samalla ylös mieleesi tulevia, kestävään kehitykseen liittyviä ilon ja toivon merkkejä.
Katso video: https://youtu.be/BVd64QWavSo
d) Runoja toivosta ja paremmasta maailmasta
Nyt kirjoitetaan yhdessä runoja. Jokainen osallistuja saa käteensä paperin, jonka yläreunassa on runon aloituslause tai -sana. Jokainen kirjoittaa max. yhden rivin tekstiä runoon, jonka aloittaa.
Sitten papereita kierrätetään niin, että jokainen jatkaa jonkun toisen aloittamaa runoa yhden tai kahden rivin verran. Kierrätystä tehdään niin, että 4-9 henkilöä on osallistunut kunkin runon kirjoittamiseen. Ennen viimeistä kierrätyskertaa ohjaaja kertoo, että nyt runolle tulee kirjoittaa lopetus.
Lopuksi runot voidaan viimeistellä yhdessä tehden niihin pieniä korjauksia. Sitten runot luetaan ääneen.
Runojen aloituslauseet:
- Toivo on…
- Haluaisin elää maailmassa, jossa…
- Unelmoin…
- Paremmassa maailmassa…
- Toivon, että…
- Kestävä tulevaisuus on…
- Iloitsen, kun…
- Riemua tuo…
- Yhteenkuuluvuus…
e) Toivon puu
Harjoituksessa kootaan yhteen kestävän kehitykseen kysymyksiin liittyviä ilonaiheita ja toivon merkkejä. Ne voivat olla esimerkiksi omia kokemuksia tai havaintoja itsestä tai lähiympäristöstä tai hyviä uutisia kestävästä kehityksestä Suomessa tai maailmalla.
- Piirtäkää tai maalatkaa paperille ensin iso, kaunis puu.
- Kirjoittakaa sitten puun oksille ja ympärille mahdollisimman paljon erilaisia kestävään kehitykseen liittyviä ilon ja toivon merkkejä.
- Valmis teos se kannattaa ripustaa esimerkiksi koulun seinälle tuomaan toivoa tekijöidensä lisäksi myös ohikulkijoille.
f) Maailma on täynnä kestävän kehityksen ratkaisuja
Katsokaa ensin inspiraatioksi Ilmari -ilmastokasvatushankkeessa tehty video “Maailma täynnä ilmastoratkaisuja”: https://youtu.be/BixYZKxI4x4
Video on jo useita vuosia vanha. Tehkää nyt yhdessä vastaava, ajankohtaisempi diaesitys kestävän kehityksen ratkaisuista eri puolilta maailmaa!
Ohje:
- Ideoikaa ensin mahdollisimman monia ratkaisuja sekä kestävän kehityksen eteen toimivia henkilöitä ja tahoja.
- Etsikää sitten ratkaisuihin liittyvät kuvat. Tavoitteena on löytää cc-kuva, jotta diaesitystä voi käyttää esimerkiksi opetuksessa. Unsplash -kuvapalvelusta löytyy cc-vapaita kuvia helposti. Kuva voi olla myös osviittaa antava, jos aidosta kohteesta ei löydy sopivaa kuvaa.
- Tehkää kullekin ratkaisulle oma dia. Otsikkoon kirjoitetaan mistä ratkaisusta on kyse ja mistä kaupungista ja valtiosta se tulee. Taustalla on valitsemanne kuva.
3) Lisätietoa
- Ihana, kamala toivo. Kolumni on julkaistu Biologian ja maantieteen opettajien liiton Natura-lehdessä sekä Toivoa ja toimintaa -sivuston blogissa. https://toivoajatoimintaa.fi/ihana-kamala-toivo/
- Ilo, voimaantuminen, terve ylpeys ja toivo. Teksti on osa Panu Pihkalan laajaa Ilmastokasvatus ja tunteet -artikkelia, mutta se toimii hyvin myös itsenäisenä kokonaisuutena. https://toivoajatoimintaa.fi/ilmastokasvatus-ja-tunteet/#54_Ilo_voimaantuminen_terve_ylpeys_ja_toivo
- Tyytyväisyyskasvatuksella kehitys kestäväksi? Arto O. Salonen, Irmeli Palmberg & Essi Aarnio-Linnanvuori. Kirjoitus on julkaistu Kasvatus-lehden 5/2017 kestävyyden kysymyksiin liittyvän teemanumeron pääkirjoituksena sekä Sitran blogissa. https://www.sitra.fi/blogit/tyytyvaisyyskasvatuksella-kehitys-kestavaksi/
- Kestävän kehityksen kasvatukseen tarvitaan toivon taitoja -kirjoitussarja. Toivoa ja toimintaa -sivusto.
https://toivoajatoimintaa.fi/kestavan-kehityksen-kasvatukseen-tarvitaan-toivon-taitoja/ - Ten ways to confront the climate crisis without losing hope. Guardianin jutussa yhdysvaltalainen kirjailija ja aktivisti Rebecca Solnit kertoo vinkkejä siihen, miten olla menettämättä toivoa ilmastokriisin ajassa. Solnit on kirjoittanut samasta teemasta myös kirjan nimeltä Hope in the Dark. https://www.theguardian.com/environment/2021/nov/18/ten-ways-confront-climate-crisis-without-losing-hope-rebecca-solnit-reconstruction-after-covid
- Myötätunto muuttaa maailmaa -podcast
Maailman kriisit ja epäoikeudenmukaisuudet aiheuttavat meissä usein monenlaisia tunteita, kuten vihaa, pettymystä ja surua. Kuitenkin myös nämä, usein negatiivisiksi kutsutut tunteet voivat viedä eteenpäin positiivista yhteiskunnallista muutosta. Globaalikasvatusta-podcastin kolmannessa jaksossa Alice Jäsken kanssa keskustelevat Rauhanliiton Annukka Toivonen sekä Oulun yliopiston tutkijatohtori Antti Rajala. Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, miten myötätunto eroaa säälistä ja miten sen avulla voidaan paneutua yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin ja kokea halua vaikuttaa. Kuuntele Globaalikasvatusta-podcastin kolmas jakso Spotifysta tai muusta valitsemastasi podcast-palvelusta! (Kesto 25 min.) - Syvenny ilmastotunteisiin -opetusvideo. Toivoa ja toimintaa -hanke. Videon kesto: 6:53. https://youtu.be/ujjrQKfJVKQ