Kestävä kehitys yhteiskuntaopin opetuksessa

Yhteiskuntaopin opetus on tärkeä osa kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tältä sivulta saat ideoita ja valmiita tehtäviä, joiden avulla voit käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa helposti ja monipuolisesti. Sivulle on koottu useiden eri tahojen parhaita tehtäviä kestävän kehityksen opetukseen yhteiskuntaopin näkökulmasta.

Sisällysluettelo

a) Miten huomioida kestävä kehitys yhteiskuntaopin opetuksessa?

KATSO VIDEO! Yhteiskuntaopin opettaja Inka Havanto kertoo tiiviillä videolla ajatuksiaan ja jakaa käytännön vinkkejä siitä, miten kestävää kehitystä voi käsitellä kemian tunnilla.

Kestävä kehitys on yhteiskuntaopin opetuksen ydintä. Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. (POPS 2014)

Lukion opetussuunnitelmissa yhteiskuntaopin opetuksen ja kestävän kehityksen yhteyksiä avataan mm. seuraavasti: 

  • Opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat, kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen. 
  • Oppiaine syventää ymmärrystä kiertotalouden periaatteista ja kestävästä kuluttajuudesta lähiympäristössä ja globaalisti. 
  • Oppiaine vahvistaa opiskelijan maailmankansalaisen asennetta sekä syventää ymmärrystä kulttuurisesta ja katsomuksellisesta moninaisuudesta. 
  • Opetuksen yhtenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa muuttuvan demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut toimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena kestävän kehityksen mukaisesti. (LOPS 2019)

Kestävää kehitystä edistäviä sisältöjä peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksessa:

  • S2: Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin.
  • S3: Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin. Harjoitellaan yhteiskunnallisessa osallistumisessa tarvittavia taitoja luomalla aitoja tilaisuuksia koulun arjessa aktiiviselle, vastuulliselle ja rakentavalle yhteistyölle ja vaikuttamiselle.
  • S4: Tarkastellaan taloutta myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Talouden ilmiöiden tarkastelussa huomioidaan paikalliset ja globaalit näkökulmat.

Kestävää kehitystä edistäviä sisältöjä lukio-opetuksessa:

  • YH1: ihmisoikeudet, kansalaisen vaikuttamiskeinot ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys
  • YH2: kestävän talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat
  • YH3: ympäristö, ilmastonmuutos, väestö ja kestävä tulevaisuus, kansainvälisen yhteistyön toimijat ja mahdollisuudet sekä yhteiskuntien moninaisuus 
  • YH4: oikeus ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena ilmiönä, hyvä hallintotapa, kuluttajaoikeus, ympäristöoikeus 

HUOM! Yhteiskuntaopin kestävään kehitykseen liittyviä ylioppilaskoetehtäviä löydät tämän sivun lopusta!

Agenda 2030 -toimintaohjelma yhteiskuntaopin opetuksessa

Lähes kaikkia Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita voidaan hyvin käsitellä yhteiskuntaopin oppitunneilla. Yhteiskuntaopin näkökulmasta keskeisimpiä Agenda-tavoitteita ovat:

  • Tavoite 1: Ei köyhyyttä
  • Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
  • Tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen
  • Tavoite 12: Vastuullista kuluttamista
  • Tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

Tälle sivulle on koottu useiden eri tahojen tekemiä maksuttomia tehtäviä yhteiskuntaopin opetuksen eri teemoista. Yllä olevia linkkejä klikkaamalla pääset lisäksi Agenda-tavoitteiden omille sivuille, joilla voit  syventää osaamistasi ja ottaa käyttöön näihin tavoitteisiin liittyviä tehtäviä ja muita materiaaleja.


b) Miten tätä materiaalia käytetään?

Kestävä kehitys on liian iso aihe käsiteltäväksi yhdellä oppitunnilla. Sen sijaan aihetta kannattaa sivuta opetuksessa säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin.

Tälle sivulle kootuista tehtävistä osa soveltuu paremmin yläkouluun, osa lukioon. Monia tehtäviä voi hyvin hyödyntää molemmilla kouluasteilla. 

Useimmat tehtävistä ovat alle puolen tunnin mittaisia tehtäviä, jotka sujahtavat helposti osaksi opetusta. Videotehtävät tehdään alle vartissa, ja pelkät videot ovat vain muutaman minuutin mittaisia. Lisää videoita löydät “Kiinnostavaa lisämateriaalia” -osiosta sivun lopusta.

Tehtävien tekijät on kerrottu jokaisen tehtävän alla olevassa harmaassa laatikossa. Esimerkiksi järjestöt toteuttavat usein valmiita oppituntisuunnitelmia, ja monet tämänkin sivun tehtävistä ovat osa jotakin laajempaa kokonaisuutta. Jos tehtävä tuntuu kiinnostavalta, kannattaa kurkata, voisitko hyödyntää opetuksessa myös valmista tuntisuunnitelmaa!

Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!


c) TEHTÄVIÄ: IHMISOIKEUKSIEN JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN

1) Stop rasismille – videotehtävä

Kiia Keskikylä selvittää, mitä on rasismi ja mistä se on saanut alkunsa. Lisäksi kuullaan ihmisten erilaisia kokemuksia arjessa kohtaamasta rasismista.

Katso ensin tämä YLE:n video (kesto 10 min.) ja vastaa sen pohjalta Yle Tripletin aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

  • KATSO VIDEO: Mitä rasismilla tarkoitetaan? Mitä videolla kerrotaan saamelaisista ja romaneista?
  • KESKUSTELE: Miten teidän koulussanne voidaan puuttua rasismiin?

Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.


2) Ota askel eteenpäin – toiminnallinen tehtävä yhdenvertaisuudesta

Olemme kaikki keskenämme samanarvoisia. Toiset meistä ovat kuitenkin enemmän tasa-arvoisia keskenään kuin toiset. Tässä harjoituksessa osallistujat kokevat miltä tuntuu olla ”joku toinen”. Sosiaalinen epätasa-arvoisuus alkaa usein syrjinnästä ja yksilöiden/ryhmien yhteiskunnan ulkopuolelle jättämisestä, eriarvoisista mahdollisuuksista ja lähtökohtien epätasa-arvoisuudesta.

Harjoituksessa oppilaille jaetaan roolikortit. Heitä pyydetään asettumaan suoraan riviin huoneen toiseen päähän. Sitten heille luetaan lista erilaisista tilanteista ja tapahtumista. Aina, kun oppilas voi mielestään vastata roolinsa puitteissa KYLLÄ, hänen tulee ottaa ”kukon askel” eteenpäin. Jos vastaus on EI tai siitä on epävarma, on pysyttävä paikallaan. Lopuksi tarkastellaan sitä, missä kohdassa huonetta kukin on. Tarkemmat ohjeet ja materiaalit löytyvät täältä.

Harjoitus on poimittu oikeusministeriön ylläpitämältä Yhdenvertaisuus.fi -verkkosivulta. Vastaava harjoitus löytyy myös Ihmisoikeusliiton Ihmisoikeudet.net -sivulta.


3) Ihmisoikeuksien pyramidi – toiminnallinen keskustelutehtävä

Tulosta ja leikkaa IHMISOIKEUSKORTIT (pdf). Jaa ryhmä 4–6 hengen pienryhmiin. Jaa yksi korttisarja jokaiselle ryhmälle.

Pyydä osallistujia levittämään kortit pöydälle tekstipuoli ylöspäin. Tutkikaa kortteja ja koettakaa järjestää ne tärkeysjärjestykseen seuraavasti: kootkaa korteista pyramidi niin, että ylimmäksi tulee ryhmän mielestä tärkein oikeus, sen alle kaksi seuraavaksi tärkeintä, niiden alle kolme seuraavaksi tärkeintä ja niin edelleen.

Mitä havaitsette? Liittyvätkö eri oikeudet toisiinsa? Onko oikeuksia mahdollista ryhmitellä?

Pohtikaa, mitä tapahtuisi, jos pyramidin keskeltä poistaisi yhden oikeuden. Mitä vaikutuksia sen poistamisella olisi muihin oikeuksiin?

Tehtävän on tehnyt Ihmisoikeusliitto. Lisää Ihmisoikeusliiton tehtäviä löydät täältä.


4) Tarkastellaan moninaisuutta oppikirjoissa – selvitystehtävä

Tehtävässä oppilaat selailevat eri oppiaineiden oppikirjoja ja pohtivat niiden kuvastoa moninaisuuden näkökulmasta. Kesto: työskentely 15 min ja keskustelu 15 min.

Työohje: 

  • Jaa oppilaat 3–4 henkilön pienryhmiin. 
  • Pyydä heitä yhdessä valitsemaan yksi oppikirja ja tarkastelemaan siinä näkyviä kuvia ja kuvatekstejä. 
  • Voitte tutkia kuvia esimerkiksi sukupuolen, iän, etnisen ja kansallisen alkuperän, kielen, uskonnon ja vakaumuksen, vamman tai seksuaalisen suuntautumisen näkökulmasta sekä pohtia, millä tavalla nämä eri tekijät näkyvät tai eivät näy oppikirjassa.

Alla oleva kysymyslista on tarkoitettu ryhmille tarkastelun tueksi:   

  • Näetkö keskenään eri näköisiä henkilöitä? Esimerkiksi ihonväri, ikä, sukupuoli. 
  • Tunnistatko kuvituksesta eri uskontoja? Entä kieliä?  
  • Minkä näköiset ihmiset ovat päähenkilöitä?  
  • Millaisissa rooleissa keskenään erinäköiset henkilöt kuvataan? Onko jonkun rooli aktiivisempi kuin toisen?  
  • Minkä näköiset ihmiset ja asiat kuvataan suomalaisina? Entä ulkomaalaisina? 
  • Millaisia ihmisiä ei näy kuvituksessa ollenkaan, eli kenet on jätetty näkymättömäksi?  
  • Vahvistavatko jotkut kuvat stereotypioita? 
  • Pitäisikö sinusta kuvissa muuttaa jotain? 

Voit antaa pienryhmille aikaa 15 minuuttia omaan työskentelyyn ja kysymyksiin vastaamiseen. Voitte tämän jälkeen käydä yhdessä lopputunnin vastauksia ja mitä huomioita oppilaat ovat tehneet. On hyvä, jos löydätte esimerkkejä puutteellisten representaatioiden lisäksi myös moninaisista representaatioista. Samaa kysymyspatteristoa voidaan myös käyttää niin, että oppimateriaalien sijaan tarkastellaan esimerkiksi jotain mediatuotetta, kuten sanomalehteä, elokuvaa tai vaikkapa sosiaalista mediaa.  

Tehtävä on osa Yhteiset Lapsemme ry:n Moninaisemmat representaatiot – opetusmateriaalia. Muihin yhdistyksen tuottamiin oppimateriaaleihin voit tutustua täällä.


5) Ihmisoikeussopimusten ratifiointi eri maissa – nopea selvitystehtävä

Tutki YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (United Nations Human Rights Office of the High Commissioner) julkaisemaa karttaa sitä, mitä ihmisoikeussopimuksia eri valtiot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet. Vastaa sen jälkeen kysymyksiin:

  • Tutki: mitkä sopimukset Suomi on allekirjoittanut, mitä ei?
  • Selvitä netistä: mikä on maailman ratifioiduin ihmisoikeussopimus?
  • Keskustele: Mistä johtuu, että lapsen oikeudet eivät toteudu, vaikka kaikki niitä ovat sitoutuneet noudattamaan? Mikä on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten merkitys, jos niitä ei noudateta?

Tehtävän on laatinut yhteiskuntaopin opettaja Inka Havanto.


d) TEHTÄVIÄ: IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA

6) Agenda 2030: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua – videotehtävä

KESKEN! BMOL:in animaatiovideo, johon teen vielä myöhemmin kysymykset.


7) Planeetan rajat – diagrammien tulkintatehtävä

KESKEN!


8) Mikä maailmankauppa? – videotehtävä

Katso video Mikä maailmankauppa?  (kesto 5 min.) ja etsi lisätietoa.

Selitä, mitä käsitteet tarkoittavat.

a) maailmankauppa b) tuotteen elinkaari c) pikamuoti d) kiertotalous e) uusiokäyttö

Lisätehtävä: Mitä tarkoittavat elämiseen riittävä palkka ja yritysvastuulaki? Entä mikä ero on kaupalla ja brändillä?

Video ja tehtävä ovat osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia.


9) Tekstiiliteollisuuden töitä ja vaatteiden tuotantoketjuja – kartta ja kuvatehtävä

a) Karttakuva. Katsokaa alla olevaa karttakuvaa, joka on yksinkertaistettu esimerkki t-paidan tuotantoketjusta. Missä päin maailmaa tämä t-paita on valmistettu? Entä arvaatteko mitä työvaiheita t-paidan tuotantoketjuun liittyy?

T-paidan tuotantoketju:
1. Puuvilla, Benin
2. Kehräys ja kudonta, Pakistan
3. Värjäys, Intia
4. Ompelu, Bangladesh
5. Viimeistely, Made in -lappu ja pakkaus, Kiina
6. Kuljetus ja myynti, EU ja Suomi

b) Kuvatehtävä. Jaa oppilaat pienryhmiin. Jaa Flinga-linkki tai tulosta kuvat jokaiselle pienryhmälle. Tulostettavien kuvien käyttäminen antaa mahdollisuuden liikutella kuvia monin eri tavoin. Tiedostossa on tarkempi ohjeistus myös siitä, miten valokuvat voi antaa kahdessa osassa.

Tehtävän ohje:

Tässä kuvagalleriassa on vaatteen elinkaareen liittyviä kuvia. Valokuvien tulkitseminen auttaa hahmottamaan vaateteollisuuden ja kulutuksen vaikutuksia ympäri maailman. Selatkaa valokuvia ja vastatkaa antamalla ainakin 4 esimerkkiä molempiin kysymyksiin. Kirjoittakaa vastauksia paperille tai tehkää käsitekartta (mind map).

a) Mitä raaka-aineisiin ja vaatteiden tuotantoon liittyviä töitä kuvissa näkyy?
b) Mitä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin liittyviä ongelmia vaatteiden elinkaaressa on ratkaistava?

Keskustele parin kanssa tai ryhmässä: Minkälaisia töitä sinä voisit tehdä vaatealalla? Ketkä voivat edistää kestävämpää tuotantoa ja kulutusta?

Karttakuva on osa Eetti ry:n Vaatteiden globaalit tuotantoketjut, ihmisoikeudet & kestävä kuluttaminen -työpajamateriaalia, sen on tehnyt Kati-Marika Vihermäki. Kuvatehtävä ovat osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia.


10) Kengän hinnan jakautuminen

Lähes 90 prosenttia kaikista maailman kengistä tehdään Aasiassa. Suurimpia tuottajamaita ovat Kiina, Intia, Vietnam ja Indonesia.

Laskelmien mukaan kengän tuotosta suurin osa menee brändiyritykselle, joka suunnittelee kengän, sekä jälleenmyyjälle, joka myy kengän kivijalkakaupassa tai verkossa. Monissa tuotantomaissa työntekijöille menee vain murto-osa eikä palkka riitä elämiseen.

Katso kuvaa Indonesiassa valmistetusta 120 euron hintaisesta kengästä ja vastaa kysymyksiin:

  1. Kuinka monta euroa kengän kokonaishinnasta menee brändiyritykselle?
  2. Kuinka monta euroa kengän kokonaishinnasta menee työntekijöiden palkkoihin?
  3. Kuinka monta prosenttia työntekijöiden palkka on kengän kokonaishinnasta?

Tehtävän on tehnyt Eetti ry. Lisää Eetti ry:n maailmankauppaan ja kuluttamiseen liittyviä tehtäviä ja muita materiaaleja löydät täältä.


11) Kiertotalouden perusteet – videotehtävä

Katso video On aika siirtyä kiertotalouteen (3 min, Talous ja nuoret TAT) ja vastaa kysymyksiin.

a) Mikä on uusi tapa ajatella hyvinvointiamme ja miksi?
b) Mitä hyviä ratkaisuja autoilun aiheuttamiin haasteisiin voisi olla?
c) Mitkä ovat neljä tehokasta kiertotalouden keinoa?
d) Miten luonnonvarat saadaan pysymään mahdollisimman pitkään kierrossa arjen kulutuksessa?

Keskustele vierustoverin kanssa / pienryhmässä: Millaisia kestäviä kulutuksen ja kiertotalouden valintoja sinä jo teet? Mikä sinua estää ja mikä kannustaa tekemään kestäviä valintoja?

Videon on julkaissut Talous ja nuoret TAT. Siihen liittyvät kysymykset ovat osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia.


12) Talouskasvu on ja ei ole ekologisesti kestämätöntä – artikkelin tulkintatehtävä

Tehtävän soveltuvuus: Lukio, esim. YH2. 

BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas pohdiskelee tekstissään talouskasvun käsitettä ja siihen liittyviä väärinkäsityksiä. Talouden kokoa mitataan yleensä bruttokansantuotteella, joka ei ota huomioon muun muassa kasvun ekologisia reunaehtoja. Nykymuotoisen talouden laajeneva kasvu on haitallista ympäristölle, mutta tulevaisuuden muuttuneessa taloudessa kasvu voi olla kestävää. Ahokkaan mukaan nämä eri kasvun muodot olisi syytä erottaa toisistaan väärinkäsitysten välttämiseksi.

Lue artikkeli ja vastaa kysymyksiin.

  • Artikkelissa mainitaan lukuisia eri tapoja, joilla voidaan määritellä termi talous. Listaa mahdollisimman monta erilaista määritelmää!
  • Mitä ongelmia liittyy talouskasvun määrittelyyn?
  • Mitä tarkoittaa BKT? Minkälaista kritiikkiä sitä kohtaan voidaan esittää?
  • Esittele erilaisia BKT:lle vaihtoehtoisia hyvinvoinnin mittareita. Tähän löytyy vastauksia tästä englanninkielisestä artikkelista.
  • Minkälaisia ajatuksia artikkelissa esitetään hyödyllisestä talouskasvusta?

Tehtävä voidaan toteuttaa siten, että luokka jaetaan pienryhmiin ja jokainen ryhmä vastaa yhteen kysymyksistä. Vastaukset käydään läpi niin, että jokaisesta ryhmästä yksi esittelee vastauksia. Tehtävää voi hyödyntää myös kokeen aineistona.

Artikkeli: Talouskasvu on ja ei ole ekologisesti kestämätöntä – riippuu mistä talouskasvusta puhumme. Kirjoittaja: Jussi Ahokas. Julkaisija: Kalevi Sorsa -säätiö. Tehtävän kysymykset: BMOL ry.


13) Ilmastonmuutos voi aiheuttaa taloussokin tulevina vuosina – videotehtävä


14 ekonomistia arvioi Ylen kyselyssä, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa muutoksia verotukseen, hintoihin, valtioiden rahoitukseen ja raaka-aineiden saatavuuteen.

Katso ensin tämä lyhyt uutisvideo (kesto 2 min.) ja vastaa sen pohjalta Yle Tripletin aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

  • Millaisia muutoksia talouteen ennustetaan ja miksi?
  • Uutisessa todetaan, että ilmastonmuutos voi heilautella myös raaka-aineiden hintoja. Mitä tällä tarkoitetaan? Mistä tämä voisi johtua?

Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.


e) TEHTÄVIÄ: DEMOKRATIA JA YHTEISKUNNASSA VAIKUTTAMINEN

14) Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -videotehtävä

Katso video Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? (kesto 4:25) ja vastaa kysymyksiin.

a) Mitä vaikuttamisen tapoja videolla mainitaan?
b) Mitä näistä vaikuttamisen tavoista olet jo tehnyt aiemmin?
c) Mitkä videolla mainituista vaikuttamisen tavoista on mielestäsi kiinnostavin? Miksi?
d) Mitä muita vaikuttamisen tapoja tiedät?

Lisätehtävä: Katso video Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen? (5 min) ja kirjoita paperille sellaiset videolla mainitut vaikuttamistavat, joita olet aiemmin tehnyt. Vastaa kysymyksiin.

Kuinka monta vaikuttamisen tapaa kirjoitit? Mitä sinulle uutta vaikuttamiskeinoa haluaisit kokeilla?

Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväpakettia, jonka kaikkiin tehtäviin voit tutustua täällä.


15) Kansalaisyhteiskunta maailmankartalla – tulkintatehtävä

Kuva: Toimi, koska voit -kampanja, Fingo. Muokattu Civicuksen sivuston pohjalta (CIVICUS Monitor (2022) National Civic Space Ratings)

Tutki karttaa ja lue tietoa Toimi, koska voit -kampanjan sivuilta. Vastaa kysymyksiin.

a) Kuinka iso osa maailman ihmisistä asuu valtioissa, joissa kansalaisvaikuttamista rajoitetaan?
b) Miten vaikuttamista saatetaan rajoittaa? Anna ainakin kolme esimerkkiä.
c) Missä maissa on kansalaisyhteiskunta on avoin tai suljettu? Anna molemmista ainakin kaksi esimerkkiä. Ylläolevan kartan lisäksi voit käyttää apuna kartastoa tai alkuperäistä englanninkielistä karttaa.
d) Millainen kansalaisyhteiskunnan tila on pohjoismaissa verrattuna muuhun maailmaan?
e) Mitkä asiat saattavat vaikeuttaa joidenkin ihmisten tai ihmisryhmien vaikuttamismahdollisuuksia Suomessa? Anna ainakin kaksi esimerkkiä.

Lisätehtävä (englanniksi): Mitä kartan viisi eri luokkaa tarkoittavat? Kartassa luokat on merkitty eri väreillä ja nimetty suomeksi. Lisää tietoa ja alkuperäinen kartta löytyvät englanniksi CIVICUS-verkoston sivuilla: katso karttaa ja lue lisää tietoa luokista täällä.

Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväpakettia, jonka kaikkiin tehtäviin voit tutustua täällä.


16) Järjestöt edistämässä kestävää kehitystä – selvitystehtävä

Jaa oppilaat pienryhmiin ja anna jokaiselle pienryhmälle tutkittavaksi 1-3 järjestöä. Oppilaat voivat etsiä tietoa itseään kiinnostavista järjestöistä esimerkiksi omalta kotipaikkakunnalta tai tutkia järjestöjen verkkosivuja alla olevalta listalta.

Tehtävän ohje:

Tutkikaa erilaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa. Valitkaa yksi järjestö tarkempaan tarkasteluun ja vastatkaa kysymyksiin.

a) Minkälaisia asioita järjestö edistää?
b) Missä kaikkialla järjestö toimii? Suomessa, ulkomailla…
c) Minkälaisia ajankohtaisia kampanjoita järjestöllä on käynnissä?
d) Voiko järjestön toimintaan liittyä mukaan esim. vapaaehtoisena?

Monien järjestöjen toimintaa voi tutkia myös karttasovelluksessa, jossa järjestöjä voi valita esimerkiksi teeman tai paikkakunnan mukaan. Sivulle on koottu tiedot noin 270 suomalaisesta järjestöstä, jotka toimivat Suomessa ja maailmalla.

Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväpakettia, jonka kaikkiin tehtäviin voit tutustua täällä.


17) Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa oikeusteitse – artikkeleiden tulkintatehtävä 

Tehtävän soveltuvuus: Tehtävä soveltuu parhaiten lukioon esim. YH4-kurssille

Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa yllättävänkin tehokkaasti tuomioistuinvalitusten, kanteluiden ja kuulemisten kautta. Lakien keinoin voidaan vaikuttaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Alle on koottu viisi ilmastonmuutokseen liittyvää artikkelia ja mediatiedotetta. Tehtävässä luokka jaetaan viiden henkilön ryhmiin. Jokainen ryhmäläinen tutustuu yhteen juttuun ja pohtii sen antia apukysymysten avulla. Vastausten avulla artikkelit esitellään pienryhmissä muille ryhmäläisille.

Uutiset ja tiedotteet:

Opiskelijan ohje:

Tutustu yhteen teksteistä. Lue teksti, vastaa alla oleviin kysymyksiin ja esittele teksti lopuksi muulle luokalle vastaustesi avulla. 

  • Missä ja milloin  teksti on julkaistu? 
  • Kuka sen on julkaissut? Onko julkaisija luotettavana? Miksi?
  • Mikä on tekstin tyyppi: onko se uutinen, tiedote vai jokin muu tekstityyppi?
  • Mikä on tekstin aihe? Tiivistä jutun sisältö muutamaan lauseeseen.
  • Ketä tai keitä tekstissä on haastateltu, tai kuka siinä puhuu? Millaista asiantuntemusta henkilöillä on?
  • Mitä oikeusalan toimijoita jutussa käsitellään? Mikä on niiden rooli jutussa?
  • Kertooko juttu mielestäsi onnistumisesta vai epäonnistumisesta? Miksi?
  • Oliko jutussa jotakin, mitä et aivan ymmärtänyt?

Lopuksi käydään purkukeskustelu koko luokan voimin. Yksi jutun lukenut vastaa seuraaviin kysymyksiin ja muut täydentävät:

  • Tiivistä jutun sisältö muutamaan lauseeseen.
  • Mitä oikeusalan toimijoita jutussa käsitellään? Mikä on niiden rooli jutussa?
  • Oliko jutussa jotakin, mitä et aivan ymmärtänyt?

Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Lisätietoa tehtävän aiheesta löytyy sivuston Nuorilla on oikeus osallistua lainvalmisteluun -tietopaketista.


18) Mielipidejana vaikuttamisesta ja somekeskusteluista – toiminnallinen tehtävä

Mielipidejana on aktivoiva harjoitus, jossa myös hiljaisempien oppilaiden on turvallista

olla mukana. Toisaalta se “pakottaa” passiivisetkin oppilaat osallistumaan. Väittämien valinnassa pitää olla erityisen sensitiivinen. Väittämät eivät saa koskaan kyseenalaistaa kenenkään ihmisarvoa.

Tarvitset: “janan” vastakkaisiin päätyihin laput, joissa lukee: SAMAA MIELTÄ, ERI MIELTÄ tai punaisen ja vihreän lapun.

Työskentelyohje: Opettaja valitsee listalta omalle ryhmälleen sopivia väitteitä tai keksii omia. Myös oppilaat voi osallistaa ideointiin. Jokaisesta väitteestä ei tarvitse keskustella, mutta jotkin voi purkaa perusteellisemmin pyytämällä vapaaehtoisia perustelemaan sijaintinsa.

Opettajan ohjeistus ryhmälle: Esitän väittämiä. Mieti rauhassa, mitä mieltä olet, ja siirry sitten mielipiteesi mukaiseen kohtaan janalla. Älä pyri vaikuttamaan toisten mielipiteisiin. Kaikilla on oikeus omaansa. Kuuntele keskusteluiden aikana tarkasti toisten perusteluita.

Väittämät:

  • Haluan vaikuttaa useisiin asioihin.
  • Minusta tuntuu, että pystyn vaikuttamaan asioihin koulussani.
  • Kaikkien pitäisi äänestää vaaleissa.
  • Osallistun keskusteluihin sosiaalisessa mediassa.
  • Olen huomannut kiusaamista somessa.
  • Olen huomannut rasistisia tai syrjiviä postauksia somessa.
  • Minua vaivaa usein toisten epäasiallinen käytös somessa.
  • Minulla on tapana puuttua somessa kiusaamiseen tai syrjiviin kommentteihin.

Tehtävä on osa Plan Suomen julkaisemaa Oppimateriaalia vaikuttamisesta nettikeskusteluihin. Oppimateriaalin on tehnyt Rauhankasvatusneuvolan rauhankasvattaja Hanna Niittymäki.


19) Minä vaikuttajana – miellekarttatehtävä

Jokainen ihminen voi miettiä, millainen yhteiskunnallinen vaikuttaja itse on ja millä tavoin haluaisi itse vaikuttaa paremman maailman puolesta. Kirjoita kysymysten avulla vastauksia paperille tai tee käsitekartta (mind map).

  • Mihin asioihin haluaisit vaikuttaa? Mitä asioita haluaisit muuttaa paremmaksi omassa arjessasi tai koko maailmassa? Voit katsoa kuvaa kestävän kehityksen tavoitteista.
  • Kehen tai keihin ihmisiin haluaisit vaikuttaa?
  • Mitä vaikuttamiskeinoja olet jo kokeillut aiemmin? Voit katsoa vaikuttamistapojen listaa ja keksiä muita tapoja itse.
  • Mitä taitoja ja vahvuuksia sinulla on vaikuttajana? Voit katsoa vaikuttamistaitojen listaa ja keksiä muita tapoja itse.
  • Mitä vaikuttamisen taitoja haluaisit harjoitella ja oppia lisää?
  • HUOM! Työskentelyä voi helpottaa katsomalla kuvaa kestävän kehityksen tavoitteista joko verkossa tai tulostettuna. Halutessasi voit myös tulostaa valmiit käsitekarttapohjat täältä.

Purkuohje:

Tehtävän voi purkaa esimerkiksi pienryhmäkeskustelun tai sanapilven avulla.

Pienryhmäkeskustelu: jos käytössä on riittävästi aikaa, käsitekartoista kannattaa keskustella 2–3 hengen pienryhmissä. Jokainen oppilas esittelee vuorotellen käsitekarttansa ja kertoo sen verran kuin kokee hyväksi.

Sanapilvi: kerätään oppilaiden kirjoittamia vaikuttamistapoja tai -taitoja johonkin sanapilvisovellukseen, kuten AnswerGarden-alustalle. Jokainen oppilas valitsee käsitekartaltaan viisi asiaa ja syöttää ne sovellukseen.

Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväpakettia, jonka kaikkiin tehtäviin voit tutustua täällä.


f) TEHTÄVIÄ: VASTUULLISIA KULUTTAJA-KANSALAISIA

20) Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen? -videotehtävä

Katso video (kesto 5 min.) ja kirjoita ylös mahdollisimman monta videolla esitettyä vaikuttamistapaa!

Video on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston materiaaleja. Lisää hankkeen vaikuttamisteemaisia videoita ja muita materiaaleja löydät täältä.


21) Minä kuluttajana – kirjoitustehtävä

Vastaa alla oleviin kysymyksiin kirjoittaen. Vaihtoehtoisesti voit kirjoittaa omaelämäkerran itsestäsi kuluttajana. Sisällytä tällöinkin kertomukseesi vastauksia kysymyksiin.

  • Mitkä asiat vaikuttavat kulutuspäätöksiisi? Mitä kuluttamiseen liittyviä periaatteita tai ohjenuoria sinulla on? 
  • Mitä asioita arvostat? Näkyykö arvostuksesi kulutuksessasi vai onko arvosi ja kulutuksesi ristiriidassa?
  • Mistä ja keneltä olet oppinut kulutustapasi? Oletko tyytyväinen kulutustottumuksiisi? 
  • Kiteytä ylläoleva: kuvaile itseäsi kuluttajana kahdella virkkeellä. 
  • Miten voisit muuttaa kulutustasi, jotta se olisi vastuullisempaa? Oletko valmis kuluttamaan vastuullisemmin? Miksi / Miksi et?  

Tehtävän on laatinut yhteiskuntaopin opettaja Inka Havanto.


22) Mistä viherpesun voi tunnistaa – pohdintatehtävä

Viherpesu on harhaanjohtavaa markkinointia, jonka tarkoituksena on saada kuluttaja ostamaan tuote, joka vaikuttaa ekologiselta tai vastuulliselta.

Lukekaa linkin takaa teksti viherpesusta ja pohtikaa sen jälkeen alla olevia markkinointilauseita. Mitkä lauseet voisivat luetun perusteella viitata viherpesuun? Perustelkaa vastauksenne.

  1. Vaatteemme ovat eettisesti tuotettuja.
  2. Arvojamme ovat vastuullisuus ja ekologisuus.
  3. Kaikki vaatteemme ovat Reilun kaupan tuotteita.
  4. Pakkaamme vaatteemme kierrätysmuovista tehtyyn pakkaukseen.
  5. Kevätmalliston vaatteet on tehty luomupuuvillasta.

Vastaus: Kaikki muut vastaukset paitsi nro 3 saattavat viitata viherpesuun. Viherpesun voi tunnistaa muun muassa epämääräisistä sanavalinnoista kuten eettisyys ja vastuullisuus, jotka jätetään selittämättä. Samoin yhden malliston vastuullisempi tuottaminen, tai ympäristöystävällisemmän pakkausmateriaalin käyttäminen eivät vielä tee yrityksen toiminnasta eettistä.

Tehtävän ovat toteuttaneet yhteistyössä Nuorten Akatemia ja Eetti ry. Lisää vastaavia tehtäviä löydät Seppo-alustalla toimivasta Pikamuodista hitaaseen -oppimispelistä. Digitaalisen pelin voi tilata maksutta käyttöönsä täältä. Et tarvitse erillistä Seppo-lisenssiä pelin ohjaamiseen. Lisätietoa aiheesta löytyy Eetti ry:n Vainua viherpesu -oppaasta


23) Käytetyistä tavaroista on tullut suosittuja joululahjoja – videotehtävä

Käytettyjen tavaroiden markkinat kasvavat nopeaa vauhtia. Nykyisin myös joululahjoja ostetaan entistä enemmän kierrätettyinä. Käytetyn tavaran myynti kasvaa sekä ennen joulua että heti pyhien jälkeen.

Katso ensin tämä lyhyt uutisvideo (kesto 2 min.) ja vastaa sen pohjalta Yle Tripletin aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

  • KATSO VIDEO: Miten suomalaiset suhtautuvat käytettynä ostettuihin lahjoihin? Miten suhtautuminen on muuttunut?
  • KESKUSTELE: Miksi ihmiset ostavat nykyään enemmän kierrätettyjä lahjoja? Oletko itse antanut tai voisitko antaa lahjaksi kierrätetyn tavaran?
  • POHDI: Mitä tarkoittaa vertaiskauppa? Missä sitä käydään? Kuinka suosittua se on?

Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.


24) Vaikuttamaan! – vaikuttamistehtävä

Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa ja siinä hyödynnetään BMOL ry:n listaa 22 nopeasta tavasta vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta.


g) TEHTÄVIÄ: KESTÄVÄ KEHITYS YLIOPPILASKIRJOITUKSISSA

PUUTTUU. TÄHÄN KOOTAAN VANHOJA YO-TEHTÄVIÄ


h) Kiinnostavaa lisämateriaalia