Uskonnon opetus on tärkeä osa kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tältä sivulta saat ideoita ja valmiita tehtäviä, joiden avulla voit käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa helposti ja monipuolisesti. Sivulle on koottu useiden eri tahojen parhaita tehtäviä kestävän kehityksen opetukseen uskonnon opetuksen näkökulmasta.
Materiaali on tehty erityisesti evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tueksi, mutta monia sisältöjä voi hyödyntää myös muiden uskontojen opetuksessa.
Vinkki! Voit tutustua materiaaliin vaikka lenkillä tai kotitöitä tehdessä tämän videoluennon avulla (kesto n. 1h). Muiden oppiaineiden tehtäväpaketteihin voit tutustua täällä.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
Miten huomioida kestävä kehitys uskonnon opetuksessa?
Kestävän kehityksen teemoja käsitellään uskonnon opetussuunnitelmissa sekä yläkoulussa että lukiossa.
Kestävää kehitystä edistäviä sisältöjä peruskoulun uskonnon opetuksessa:
Valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan peruskoulun uskonnon opetus tukee jokaisen oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi. Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää ja ihmisarvoa.
Opetuksessa perehdytään Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen sekä eri uskontojen ja katsomusten eettisiin näkemyksiin. Opetuksessa pohditaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia.
- S2: uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin
- S3: Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti.
- T8: rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin
- T9: innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan
- T10: rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla
Kestävää kehitystä edistäviä sisältöjä lukio-opetuksessa:
Lukion opetussuunnitelman mukaan uskonnon opetus edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja tukee opiskelijan kasvua yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Opetus antaa opiskelijalle valmiuksia osallistua dialogiin, joka liittyy mm. eettisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Opetus rohkaisee opiskelijaa toimimaan demokraattisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan ja erilaisten yhteisöjen vastuullisena jäsenenä. Kehittämällä opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää ymmärrystä ja dialogitaitoja oppiaine antaa valmiuksia rakentaa yhteiskuntarauhaa sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää tulevaisuutta.
Opetuksessa tuetaan opiskelijan ympäristöosaamista lisäämällä ymmärrystä siitä, että uskonnoilla ja katsomuksilla eettisinä arvojärjestelminä on tärkeä merkitys ja rooli ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Globaali- ja kulttuuriosaamisen kehittäminen kytkeytyy vahvasti uskonnon oppiaineen keskeisiin tavoitteisiin. Uskonnon oppiaineessa tarkastellaan monipuolisesti uskontojen, kulttuurien ja yhteiskuntien vuorovaikutusta ja vahvistetaan näin ymmärrystä suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista kulttuuriperinnöstä ja niiden moninaisuudesta. Uskonnon opetus tarjoaa turvallisen tilan käsitellä yksilön, yhteisön ja suomalaisen yhteiskunnan suhteita sekä niihin liittyviä ajatuksia ja tunteita. Arvoja ja katsomuksia pohtivana oppiaineena uskonto rakentaa valmiuksia toimia moniarvoisissa globaaleissa toimintaympäristöissä sekä muuttuvissa media- ja teknologiaympäristöissä.
Seuraavat opetussuunnitelman sisällöt on poimittu evankelisluterilaisen uskonnon opsista, mutta niitä voidaan soveltaa myös uskontojen opetukseen:
- UE1: uskonnonvapaus ihmisoikeutena sekä uskontojen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opetus kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisessa ja kulttuurisesti moninaisessa ympäristössä ja työelämässä.
- UE2: kristillisyyden eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset, kristinusko ja ympäristökysymykset
- UE3: maailmanuskontojen etiikka ja vaikutukset kulttuuriin ja yhteiskuntaan
- UE4: opiskelija osaa toimia kulttuuri- ja katsomustietoisena ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Osana moduulia voidaan toteuttaa vapaaehtoistyöhön liittyvä projekti.
- UE6: uskontoilmiön käsittely mediassa, kuten uskontojen rooli konflikteissa ja rauhan rakentamisessa, uskonnot ja ympäristökysymykset, uskonnot ja eettiset kysymykset
KATSO VIDEO! Uskonnon opettaja Mikael Sorri kertoo tiiviillä videolla (11 min.) ajatuksiaan ja jakaa käytännön vinkkejä siitä, miten kestävää kehitystä voi käsitellä elämänkatsomustiedon tunnilla.
Agenda 2030 -toimintaohjelma uskonnon opetuksessa
Koska uskonnon opetuksessa käsitellään ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä, on lähes kaikkia Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita luontevaa käsitellä uskonnon tunneilla. Uskonnon opetuksen näkökulmasta tärkeimpiä ovat seuraavat ihmisoikeuksiin ja maailmankansalaisuuteen liittyvät tavoitteet:
- Tavoite 1: Ei köyhyyttä
- Tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo
- Tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen
- Tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
- Tavoite 17: Yhteistyö ja kumppanuus
Tälle sivulle on koottu useiden eri tahojen tekemiä maksuttomia tehtäviä uskonnon opetuksen eri teemoista. Yllä olevia linkkejä klikkaamalla pääset lisäksi Agenda-tavoitteiden omille sivuille, joilla voit syventää osaamistasi ja ottaa käyttöön näihin tavoitteisiin liittyviä tehtäviä ja muita materiaaleja.
Miten tätä materiaalia käytetään?
Kestävä kehitys on liian iso aihe käsiteltäväksi yhdellä oppitunnilla. Sen sijaan aihetta kannattaa sivuta opetuksessa säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin. Tälle sivulle on koottu eri tahojen tekemiä valmiita tehtäviä, joiden avulla kestävän kehityksen teemat on helppo tuoda osaksi uskonnon opetusta.
Osa sivulle kootuista tehtävistä ja muista materiaaleista soveltuu paremmin yläkouluun, osa lukioon. Monia materiaaleja voi hyvin hyödyntää molemmilla kouluasteilla. Useimmat tehtävistä ovat alle puolen tunnin mittaisia tehtäviä, jotka sujahtavat helposti osaksi opetusta.
Materiaalin toteutukseen on osallistunut myös useita järjestöjä ja muita toimijoita, joiden tuottamia materiaaleja on hyödynnetty sivun tehtävissä. Tehtävien tekijät on kerrottu jokaisen tehtävän alla olevassa harmaassa laatikossa. Esimerkiksi järjestöt toteuttavat usein valmiita oppituntisuunnitelmia, ja monet tämänkin sivun tehtävistä ovat osa jotakin laajempaa kokonaisuutta. Jos tehtävä tuntuu kiinnostavalta, kannattaa kurkata, voisitko hyödyntää opetuksessa myös valmista tuntisuunnitelmaa!
Materiaali on koottu Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Toivoa ja toimintaa -hankkeessa vuonna 2024. Materiaali on toteutettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Apuna toteutuksessa ovat toimineet uskonnon opettaja Mikael Sorri sekä väitöskirjatutkija Marika Pakarinen.
Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!
Uskonnot kestävää maailmaa rakentamassa
1) Uskonnot kestävän kehityksen edistäjinä – artikkelitehtävä
Tässä tehtävässä orientoidutaan ensin aiheeseen kestävästä kehityksestä kertovan videon avulla ja tutustutaan sitten artikkeleihin, joissa käsitellään kestävää kehitystä ja eri uskontoja.
a) Videotehtävä: Katsokaa Mitä on kestävä kehitys? -video (kesto 5:21) ja vastatkaa kysymyksiin:
- Mitä tarkoittaa kestävä kehitys?
- Mikä on Agenda 2030?
- Mitkä ovat Agenda 2030 -toimintaohjelman pääteemoja? (kerro ainakin 3 esimerkkiä)
- Ketkä kaikki voivat vaikuttaa kestävään kehitykseen? (kerro ainakin 5 esimerkkiä)
b) Artikkelityöpaja. Alle on koottu erityyppisiä kirjoituksia uskonnoista kestävän kehityksen edistäjinä. Jokainen opiskelija lukee yhden artikkeleista ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.
Kun kirjoitukset on luettu, niistä kootaan yhdessä käsitekartta, jonka aiheena on “uskonnot kestävän kehityksen edistäjinä”. Käsitekartta voidaan koota koko ryhmän voimin taululle tai se voidaan tehdä pienryhmissä siten, että pienryhmät koostuvat eri kirjoituksia lukeneista opiskelijoista.
Kysymykset:
- Missä teksti on julkaistu ja milloin? Onko tekstin julkaisija luotettavana? Miksi?
- Mistä uskonnosta tai uskonnoista teksti kertoo?
- Painottuuko tekstissä joku kestävän kehityksen näkökulma (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen)? Entä jääkö joku näkökulma kokonaan käsittelemättä?
- Mitä opit teemasta “uskonnot kestävän kehityksen edistäjinä” tekstiä lukiessasi?
- Käsitelläänkö tekstissä sitä, että uskonnot voivat olla kestävän kehityksen kysymyksissä myös osa ongelmaa? Miten?
Kirjoitukset:
- Maailmassa mutta ei maailmasta – kirkon tulevaisuus ja “maailmallisuusden” kiusaus
- Vihertävä islam: katsaus islamilaiseen ympäristöliikehdintään
- Suomen ortodoksisen kirkon ympäristöohjeisto
- Waking the Giant -seurakunnat ja kestävä kehitys sekä Kestävä kehitys kirkossa (tutustu myös sivun linkkehin!)
- Buddhalaisuus ja nykyinen ympäristökriisi
- Miten yritysvastuu ja buddhalaisuus liittyvät Thaimaassa toisiinsa?
- Luonnon ja uskonnon yhteys juutalaisuudessa
- Uskonnot voivat edistää kestävää kehitystä (Huom! Tämä kirjoitus vaatii Helsingin Sanomien käyttäjätunnukset)
Purku:
- Kun kirjoitusten pohjalta tehty käsitekartta on valmis, pohtikaa puuttuuko siitä tärkeitä näkökulmia. Mitä? Jos puuttuu, hakekaa tietoa ja täydennyksiä netistä.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Uskonnot ilmastokriisissä – artikkelitehtävä
Tässä tehtävässä orientoidutaan ensin aiheeseen ilmastoteoista kertovan videon avulla ja tutustutaan sitten artikkeleihin, joissa käsitellään ilmastonmuutosta ja eri uskontoja.
a) Katsokaa Agenda-tavoitetta 13 (Ilmastotekoja) esittelevä video (3 min.) ja vastaa kysymyksiin.
- Mihin asioihin ilmastonmuutos vaikuttaa? Mainitse ainakin 4 esimerkkiä.
- Mistä asioista on sovittu Pariisin ilmastosopimuksessa?
- Mikä on ilmastonmuutoksen tärkein syy?
- Mitä tarkoittaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen?
- Mitkä tahot voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen? Mainitse ainakin 4 esimerkkiä.
b) Lukekaa artikkelit, vastatkaa kysymyksiin ja keskustelkaa.
Luokka jaetaan kolmeen osaan. Jokainen tutustuu yhteen seuraavista artikkeleista:
- Toivoa, toimintaa ja jatkuvuutta – Myös uskonnoilla on rooli ilmastokriisin vastaisessa kamppailussa (Voima, 7/2022). Lue artikkeli täältä.
- Mitä uskontojen edustajat ajattelevat ilmastonmuutoksesta? (Etsijä-lehti, 3.11.2019). Lue artikkeli täältä.
- Uskonnot yhdistävät voimansa pysäyttääkseen ilmastokatastrofin, ja se on merkittävämpi uutinen kuin moni tajuaa (Kirkko ja kaupunki, 16.10.2018). Lue artikkeli täältä.
Kysymyksiä pohdittavaksi:
- Mikä rooli uskonnoilla on ilmastokriisin vastaisessa kamppailussa? Tarkastele asiaa ainakin uskontojen vahvuuksien sekä yleistämiseen liittyvien haasteiden näkökulmista.
- Mitä käytännön toimenpiteitä eri uskonnolliset yhteisöt ovat tehneet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi artikkelien mukaan?
Lopuksi luokka jaetaan kolmen henkilön pienryhmiin. Pienryhmät koostuvat eri kirjoituksia lukeneista opiskelijoista. Ryhmäläiset esittelevät lukemansa artikkelit toisilleen ja pohtivat yhdessä pohdintakysymyksiä.
Tehtävä on toteutettu Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
Vinkki! Tehtävän voi toteuttaa myös itsenäisenä kirjoitustehtävänä siten, että opiskelija valitsee yhden tai useamman artikkelin luettavaksi ja kirjoittaa tekstin pohdintakysymysten pohjalta.
3) Kristillinen näkökulma kestävän kehityksen tavoitteisiin – learning cafe
Suomen Ekumeeninen Neuvosto on julkaissut verkossa teoksen nimeltä Vastuullisuuskirja – Kristillinen näkökulma kestävän kehityksen tavoitteisiin. Siinä käydään läpi Agenda 2030 -tavoitteita, esitetään niihin liittyviä eettisiä pohdintakysymyksiä sekä pohditaan sitä, mitä Agenda-tavoitteet merkitsevät raamatun näkökulmasta.
Tehtävässä pohditaan sitä, mitä annettavaa kristinuskolla on kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa, ja toisaalta mitä ongelmia tai haasteita asiaan liittyy.
- Ensin valitaan käsiteltäväksi 4-6 Agenda 2030 -tavoitetta. Ne voivat olla opiskelijoita erityisesti kiinnostavia tavoitteita tai opettajan valitsemia, esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja maailmankansalaisuuteen liittyviä tavoitteita (esim. tavoitteet 1, 5, 10, 16 ja 17).
- Tehtävä toteutetaan learning cafe -menetelmää soveltaen. Luokka jaetaan pienryhmiin (4-6 henkilö / ryhmä). Jokainen ryhmä siirtyy yhteen pöytään ja muodostaa oman pöytäseurueensa. Kullekin pöydälle valitaan puheenjohtaja/kirjuri, joka pysyy omassa pöydässään koko ajan.
- Ryhmissä tutustutaan Vastuullisuuskirjan teksteihin ja pohdintakysymyksiin kyseiseen Agenda-tavoitteeseen liittyen. Sen jälkeen keksitään yhdessä mahdollisimman monia näkökulmia siihen:
- mitä annettavaa kristinuskolla on kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa ja
- mitä ongelmia tai haasteita asiaan liittyy
- Pöytien puheenjohtajat kirjaavat ajatuksia ylös.
- Keskustelujen jälkeen (n. 10-15 min.) vaihdetaan pöytää. Puheenjohtaja pysyy omassa pöydässään, muut liikkuvat ryhmänä seuraavaan pöytään, jossa keskustelu jatkuu uuden Agenda-tavoitteen parissa. Aluksi pöydän puheenjohtaja kertoo lyhyesti aiemman pöytäseurueen ajatukset.
- Tehdään useita vaihtoja riippuen aikataulusta, ryhmien koosta ja käsiteltävien teemojen määrästä.
- Viimeisen keskustelujen jälkeen ryhmät valitsevat puheenjohtajan muistiinpanojen avulla 3 tärkeintä näkökulmaa, joita on nostettu esiin kyseiseen Agenda-tavoitteiseen liittyen eri ryhmien keskusteluista. Valittavissa näkökulmissa tulisi käsitellä sekä haasteita että ratkaisuja.
- Keskustelut puretaan siten, että puheenjohtajat esittelevät valitut näkökulmat koko luokalle.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaiseman Vastuullisuuskirjan pohjalta. Tehtävän ohjeistuksessa on hyödynnetty Innokylän learning cafe -ohjeita.
Vinkki! Tehtävässä voidaan hyödyntää myös pohdintakysymyksiä, jotka löytyvät ev.lut. kirkon julkaisemasta e-kirjasta Kestävä tulevaisuus – Agenda 2030 talkookirja.
4) Kestävämpää maailmaa kehitysyhteistyöllä – tiedonhakutehtävä
a) Katsokaa Agenda-tavoitetta 17 (Yhteistyö ja kumppanuus) esittelevä video (2:30 min.) ja vastaa kysymyksiin.
- Miten valtioita usein jaotellaan ja mikä on todellisuus?
- Miksi osalla maista on heikko asema kansainvälisessä kaupankäynnissä ja politiikassa?
- Minkälaisia asioita tarvitaan, jotta kaikki valtiot voivat muuttaa toimintatapansa kestävän kehityksen mukaisiksi?
b) Tutustutaan järjestöjen toimintaan. Agenda 2030 -tavoitteen 17 yksi osa-alue on kehitysyhteistyön kumppanuuksien vahvistaminen. Suomessa monet kristilliselle arvopohjalle toimintansa perustavat järjestöt tekevät kehitysyhteistyötä eri puolilla maailmaa.
Ohje: Luokka jaetaan viiteen pienryhmään. Jokainen ryhmä tutustuu yhteen esimerkiksi seuraavista järjestöistä:
- Kirkon Kirkon Ulkomaanapu
- Suomen Lähetysseura
- Suomen World Vision
- Suomen Caritas
- Filantropia ry
Selvittäkää kustakin järjestöstä ainakin seuraavat asiat:
- Millaista työtä järjestö tekee?
- Miten järjestö pyrkii edistämään kestävää kehitystä? Voitte tarvittaessa käyttää apuna Agenda 2030 -tavoiteruudukkoa.
- Missä maissa järjestö esimerkiksi toimii?
- Mikä on järjestön suhde uskontoon ja kirkkokuntiin? Mihin?
- Millä tavoin kuka vain voi tukea järjestön toimintaa tai osallistua siihen?
- Tutustukaa lisäksi ainakin yhteen projektiin tai hankkeeseen, jossa järjestö on mukana. Mitä siinä tehdään ja missä se toimii?
Purku: Lopuksi pienryhmät esittelevät järjestöt muulle luokalle.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
5) Paastoamalla kohti kohtuullisuutta – tiedonhaku- ja pohdintatehtävä
a) Tutustutaan paastoamisen perinteisiin eri uskonnoissa. Paasto eri muodoissa löytyy lähes kaikista uskonnoista. Paaston motiivit, tavoitteet ja keinotkin ovat monissa uskonnoissa pitkälti samat.
- Lukekaa ensin Ylen artikkeli, joka käsittelee paastoamista eri uskonnoissa.
- Selvittäkää milloin vietetään seuraavaa paastoa evankelis-luterilaisessa kirkossa ja ortodoksisessa kirkossa sekä milloin on seuraava muslimien ramadan.
- Selvittäkää myös, mistä eri uskontojen paastoissa on kyse ja miten paastoa eri uskonnoissa toteutetaan. Opettajan niin halutessa voidaan selvittää myös esim. bahá’íden, juutalaisten, hindujen ja buddhalaisten paastotapoja.
- Vastauksia kysymyksiin löytyy Ylen artikkelista. Lisätietoa voi hakea netistä.
b) Tutustutaan Ekopaasto -kampanjaan. Kampanjaa toteuttavat yhteistyössä Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja mm. Martat. Valtakunnallisessa kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon sekä rohkaistaan kokeilemaan kohtuutta ja vahvistamaan luontosuhdetta.
Ekopaasto on toisenlaisen elämän kokeilua. Se kulkee ”pikkuserkkuna” kristillisen paastoperinteen rinnalla, eikä siis korvaa paastoperinnettä. Sen sijaan se tuo paastoon oman, ajankohtaisen lisänsä. Ekopaasto liittyy sellaisiin elämäntavan muutoksiin, hiljentämiseen ja kohtuullistamiseen, jotka voivat osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. Ekopaaston aikana meistä jokainen voi kokeilla oman arkensa muuttamista seitsemän viikon ajan.”
Tutustutaan Ekopaasto-kampanjaan, jonka evankelisluterilainen kirkko järjestää vuosittain pääsiäisen alla.
- Tutustukaa kampanja taustoihin täällä.
- Tutustukaa ekopaaston vinkkeihin täällä.
- Pohtikaa ja keskustelkaa sitten mistä asioista voisitte tai haluaisitte luopua lyhyemmäksi ajaksi tai pidemmäksikin ajaksi ympäristön hyvinvoinnin vuoksi.
- Pohtikaa lopuksi, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja ekopaastolla on verrattuna perinteisempään paastoon eri uskonnoissa.
Tehtävä on muokattu Open ilmasto-opas -sivuston tehtävästä.
Huom! Tehtävä a) ei liity kestävään kehitykseen, mutta se toimii hyvänä johdatuksena Ekopaasto-kampanjaan tutustumisessa.
6) Uskonnot ja rauha – keskustelutehtävä
Miksi ihmisten on joskus vaikea hyväksyä toistensa uskontoa / maailmankatsomusta? Aiheeseen kannattaa herätellä jollain ajankohtaisella uutisella.
Kysymyksiä keskustelun tueksi tai itsekseen pohdittavaksi:
- Miksi ihmiset joskus perustelevat konfliktien aloittamista uskonnoilla ? Puetaanko konflikti uskontokonfliktiksi, vaikka konfliktin syyt ja juuret ovat ehkä muissa ongelmissa. Mitkä voivat olla nämä ongelmat?
- Onko Suomessa uskontojen tai katsomusten välisiä konflikteja?
- Miten uskontojen välisiä konflikteja voisi lievittää?
- Millaista rauhan edistämistyötä Suomessa tai muualla tehdään eri uskontojen ja katsomusten piirissä?
- Mikä rooli on uskonnollisilla järjestöillä konfliktien ja rauhan edistämisen suhteen?
- Minkälaisia haasteita uskonnolliset järjestöt voivat kohdata yrityksissään edistää rauhaa konfliktitilanteissa?
- Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä?
Tehtävä on julkaistu Katsomusdialogi.fi -verkkosivustolla, jota ylläpitää Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry. Muita materiaaleja kulttuuri- ja katsomustietoisen kasvatuksen tueksi löydät täältä.
7) Jeesus – Rauhan vai sodan mies? – vastamainoksen tulkintatehtävä
- Tutki alla olevaa vastamainosta ja analysoi, mitä se viestii.
- Lue aihetta taustoittava, Voima-lehdessä (2022) ilmestynyt artikkeli Jeesus – Rauhan vai sodan mies? ja pohdi sen perusteella kristinuskon roolia rauhan rakentajana. Artikkelista saat apua myös vastamainoksen analysointiin.
Vastamainoksen on toteuttanut Häiriköt-päämaja. Lisää Häiriköt-päämajan vastamainoksia löydät täältä. Vastamainokseen liittyvä tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
8) Videotehtäviä teeman käsittelyn tueksi
Alle on koottu joitakin uskontoja kestävää kehitystä eri näkökulmista käsitteleviä videoklippejä, jotka on julkaissut Yle Triplet. Voit käyttää opetuksessa pelkkää videota tai hyödyntää myös Yle Tripletin valmiita, videoon liittyviä tehtäviä.
- Yle tapasi sotilaspapin Ukrainassa – ”Ensisijainen tehtävämme on antaa moraalista ja henkistä tukea”. Videon kesto: 2:08. Video ja valmiit tehtävät löytyvät täältä.
- Pyhän Nikolauksen kirkko tuomitsee Venäjän sotatoimet. Videon kesto: 1:44. Video ja valmiit tehtävät löytyvät täältä.
- Kirkot kritisoivat hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa. Videon kesto: 2:03. Video ja valmiit tehtävät löytyvät täältä.
Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali, ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Valmiita vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää videoon liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
Ihmisoikeuksia ja eettistä pohdintaa edistämässä
9) Eriarvoisuuden vähentäminen – videotehtävä
a) Katso Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteesta 10 (eriarvoisuuden vähentäminen) kertova video (kesto 3 min.) ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä eriarvoisuus tarkoittaa globaalisti ja eri maiden sisällä?
- Mitä eriarvoisuudelle on tapahtunut viime vuosikymmeninä?
- Miten eriarvoisuutta voidaan vähentää?
b) Lue läpi tavoitteen 10 alatavoitteet. Voit tutustua joko joko selkokielelle mukautettuihin tavoitteisiin tai virallisiin alatavoitteisiin. Mitkä ovat mielestäsi alatavoitteiden kolme tärkeintä asiaa?
c) Keksikää mahdollisimman monia tapoja, jotka liittävät yhteen eri uskonnot sekä eriarvoisuuden ja sen vähentämisen. Miten uskonnot auttavat eriarvoisuuden vähentämisessä? Miksi uskonnot voivat myös lisätä eriarvoisuutta?
Video ja siihen liittyvä tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
10) Uskonnolliset symbolit ja rituaalit – tiedonhakutehtävä
Tässä Ihmisoikeusliiton tehtävässä pohditaan uskonnon vapautta ja sitä, millaisin symbolein ja rituaalein uskontoa ja vakaumuksia tuodaan muiden näkyväksi.
Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja (artikla 18, Ihmisoikeusien yleismaailmallinen julistus).
Omaa uskontoaan tai vakaumustaan tuodaan usein muille näkyväksi erilaisin symbolein ja rituaalein. Monet näistä muistuttavat eri uskonnoissa toisiaan.
Etsikää tietoa pareittain tai ryhmissä:
- Minkälaisia esimerkkejä rituaaleista tai symboleista löydätte eri uskontoihin liittyen?
- Etsikää symboleista tai rituaaleista kuvia. Pohtikaa, millaista viestiä niillä halutaan välittää.
- Etsikää tietoa jonkin teitä kiinnostavan symbolin tai rituaalin taustasta tai merkityksestä.
- Minkälaisia yhtäläisyyksiä löydätte symboleista ja rituaaleista eri uskonnoissa?
- Koostakaa havainnoistanne näyttely luokkaanne.
Tehtävän on tehnyt Ihmisoikeusliitto / ihmisoikeudet.net. Lisää Ihmisoikeusliiton harjoituksia löydät täältä.
11) Kultainen sääntö eri uskonnoissa – keskustelutehtävä
- Lukekaa hiljaa alta eri uskontojen kultaiset säännöt.
- Verratkaa sääntöjä keskenään, tehkää lyhyesti muistiinpanoja: Mikä yhdistää kaikkia sääntöjä, millaisia eroja huomaatte olevan?
- Muistelkaa tilannetta, jossa joko itse toimit kultaisen säännön mukaan tai joku muu toimi niin sinua kohtaan. Kirjoittakaa lyhyt kuvaus tilanteesta: mitä tunteita se herätti / mitä se opetti?
- Muistelkaa myös tilannetta, jossa kultaista sääntöä ei noudatettu: mitä tunteita se herätti / millaisiin seurauksiin se johti?
- Pohtikaa miten kultaiset säännöt liittyvät kestävään kehitykseen.
- Miten kultaista sääntöä voi noudattaa a) luonnonsuojelussa, b) politiikassa, c) hyväntekeväisyydessä ja d) kehitysyhteistyössä?
Kultaiset säännöt eri uskonnoissa:
- JUUTALAISUUS: Älä tee toiselle, mitä et halua hänen tekevän Sinulle. (Rabbi Hilel, Sabbat 31a)
- HINDULAISUUS: Toista kohtaan ei pidä toimia tavalla, joka tuntuisi itsestä epämiellyttävältä. Tämä on moraalin ydin. (Mahabharata XIII.144.8)
- KUNFUTSELAISUUS: Mitä et toivo itsellesi, älä tee myöskään toiselle. (Kunfutse, Keskusteluja 15,23)
- JAINALAISUUS: Ihmisen tulisi vaeltaa osoittaen välinpitämättömyyttä maallisia asioita kohtaan ja kohdella kaikkia eläviä niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan. (Sutrakritanga I.11.33)
- KRISTINUSKO: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. (Matteus 7:12; Luukas 6:31)
- BUDDHALAISUUS: Olotila, joka ei mielestäni ole miellyttävä eikä mukava, ei ole sitä toisellekaan. Kuinka voisin edellyttää toiselta sellaista, mikä ei itseäni miellytä tai ilahduta? (Samyutta Nikaya V, 353.35-354.2)
- ISLAM: Kukaan teistä ei ole uskova, jollei hän toivo veljelleen samaa kuin itselleen. (40 haditihia, Muhammedin sanontaa, an-Nawawi 13:sta)
Vinkki! Englanninkieliset kultaiset säännöt vielä useammasta uskonnosta löydät Suomen Lähetysseuran oppaasta: Uskontodialogi – toiminnallisia harjoituksia (s. 7-8).
Tehtävän on tehnyt Suomen lähetysseura. Se on peräisin Uskontodialogi – toiminnallisia harjoituksia -oppaasta. Muita Suomen lähetysseuran uskontodialogiin liittyviä materiaaleja löydät täältä.
12) Katsomuksiin liittyvien stereotypioiden kumoaminen – ideointitehtävä
Harjoituksessa tunnistetaan ja haastetaan stereotypioita eri katsomuksista. Vaikka katsomusten sisäistä moninaisuutta painotetaan opetuksessa, se ei välttämättä jää mieleen, jos oppilaat eivät pääse työstämään sitä.
Harjoitus tehdään tulostettavan työpohjan avulla pienryhmissä. Kullekin ryhmälle annetaan tehtäväksi keksiä hahmo, jolla on tietty katsomus. Sitten keksitään hahmoon liittyviä yleisiä oletuksia sekä niiden vastakohtia ja pohditaan näitä valmiiden ohjeiden avulla.
Yhteisessä purkukeskustelussa keskustellaan myös stereotypioiden haitoista: Millaista on elää, jos itsestä oletetaan paikkaansa pitämättömiä asioita? Miten se voi vaikuttaa omiin valintoihin? Miten se vaikuttaa osallisuuden tunteeseen? Entä millä tavalla stereotypiat voivat joskus estää oikeudenmukaista kohtelua?
Löydät tulostettavan ryhmätyöpohjan sekä tehtävän tarkemmat ohjeet täältä.
Tehtävän tekijä on Anuleena Kimanen ja USKALLUS-tiimi. Tehtävä on julkaistu osana Helsingin yliopiston USKALLUS-hankkeen materiaaleja. (USKALLUS = USkonnot, KAtsomukset ja osaLLisuUS)
13) Etuoikeussimulaatio – keskustelutehtävä
Harjoituksessa opetellaan ymmärtämään ihmisten taustatekijöiden vaikutusta elämän mahdollisuuksiin sekä tunnistamaan omia taustatekijöitä ja niiden mahdollisia vaikutuksia omaan elämään. Lisäksi pohditaan, miten elämän taustatekijöiden mahdollisesti aiheuttamiin esteisiin voisi vaikuttaa yksilönä tai yhteiskunnassa. Harjoituksen tavoitteena on kehittää sekä itsetuntemusta että empatiaa.
Harjoituksessa kootaan nopan ja valmiin taulukon avulla henkilöhahmoja, joilla on erilaisia elämäntilanteita ja arvoja. Sitten hahmoista keskustellaan valmiiden kysymysten avulla.
Löydät henkilöhahmotaulukon sekä tehtävän tarkemmat ohjeet täältä.
Tehtävän on tehnyt Atte-Veikko Kemppainen ja se on julkaistu osana Helsingin yliopiston USKALLUS-hankkeen materiaaleja. (USKALLUS = USkonnot, KAtsomukset ja osaLLisuUS)
14) Ihmisoikeuksien pyramidi – toiminnallinen keskustelutehtävä
Tässä Ihmisoikeusliiton tehtävässä tutustutaan ihmisoikeuksiin toiminnallisesti.
Valmistelu: Tulosta ja leikkaa IHMISOIKEUSKORTIT (pdf). Jaa ryhmä 4–6 hengen pienryhmiin. Jaa yksi korttisarja jokaiselle ryhmälle.
Tehtävä: Pyydä osallistujia levittämään kortit pöydälle tekstipuoli ylöspäin. Tutkikaa kortteja ja koettakaa järjestää ne tärkeysjärjestykseen seuraavasti: kootkaa korteista pyramidi niin, että ylimmäksi tulee ryhmän mielestä tärkein oikeus, sen alle kaksi seuraavaksi tärkeintä, niiden alle kolme seuraavaksi tärkeintä ja niin edelleen.
Mitä havaitsette? Liittyvätkö eri oikeudet toisiinsa? Onko oikeuksia mahdollista ryhmitellä?
Pohtikaa, mitä tapahtuisi, jos pyramidin keskeltä poistaisi yhden oikeuden. Mitä vaikutuksia sen poistamisella olisi muihin oikeuksiin?
YH-opettaja Inka Havannon vinkkejä tehtävän purkuun:
- Keskustelkaa, miltä tuntui laittaa oikeudet tärkeysjärjestykseen. Kerro, että tehtävä on tarkoituksella haastava ja periaatteessa mahdoton – kaikki harjoituksen oikeudet ovat tärkeitä ja siksi ne ovat mukana ihmisoikeussopimuksissa: pyramidissa on halkeama, jos minkä tahansa kortin eli oikeuden ottaa pois
- Lisätietoa: Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan asioita, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle, riippumatta ihmisen asuinpaikasta, sukupuolesta, varallisuudesta, uskonnosta, ihonväristä, koulutustasosta tai perheestä tai mistään muusta syystä. Ketään saa syrjiä. Ihmisoikeuksien yleisperiaatteet ovat:
- Jokainen ihmisoikeus kuuluu jokaiselle ihmiselle (universaalius)
- Kaikki oikeudet, jotka ovat sopimukseen valittuina, ovat tärkeitä ja perustavanlaatuisia hyvän elämän toteutumiseksi (perustavuus)
- Jokainen oikeus on yhtä tärkeä – siksi jokainen näistä oikeuksista on otettu osaksi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia (jakamattomuus)
- Oikeuksia ei voi ottaa keneltäkään pois (luovuttamattomuus)
Tehtävän on tehnyt Ihmisoikeusliitto. Lisää Ihmisoikeusliiton tehtäviä löydät täältä. Tehtävän purkuvinkit on tehnyt YH-opettaja Inka Havanto.
15) Videotehtäviä teeman käsittelyn tueksi
Alle on koottu joitakin uskontoja ja ihmisoikeuksia eri näkökulmista käsitteleviä videoklippejä, jotka on julkaissut Yle Triplet. Voit käyttää opetuksessa pelkkää videota tai hyödyntää myös Yle Tripletin valmiita, videoon liittyviä tehtäviä.
- Naiimo Bulhan nyrkkeilee huivi päässä ja haluaa näyttää esimerkkiä muille nuorille. Videon kesto: 3:12. Video ja valmiit tehtävät löytyvät täältä.
- Afrah Al Bayaty kokee, että naisen asema islamissa ymmärretään usein väärin. Videon kesto: 12:47. Video ja valmiit tehtävät löytyvät täältä.
- Nobelin rauhanpalkinnon saa vangittu iranilainen aktivisti Narges Mohammadi. Videon kesto: 2:03. Video ja valmiit tehtävät löytyvät täältä.
- Ranskassa kiellettiin abaya-mekon käyttö koululaisilta – syynä vaatteen uskonnollinen kytkös. Videon kesto: 1:58. Video ja valmiit tehtävät löytyvät täältä.
- Koulujen seksuaalikasvatus kuohuttaa Belgiassa – vastustusta lisäävät valeuuutiset ja virhetiedot. Videon kesto: 2:23. Video ja valmiit tehtävät löytyvät täältä.
- Esitys kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä jakaa evankelis-luterilaista kirkkoa. Videon kesto: 1:37. Video ja valmiit tehtävät löytyvät täältä.
Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali, ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Valmiita vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää videoon liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
Dialogi- ja vaikuttamistaitoja kehittämässä
16) Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen? – videotehtävä
Katsotaan video: Miten voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen? (kesto 5 min.) ja vastataan kysymyksiin:
- Mitä vaikuttamisen tapoja videolla mainitaan?
- Mitä näistä vaikuttamisen tavoista olet jo tehnyt aiemmin?
- Mitkä videolla mainituista vaikuttamisen tavoista on mielestäsi kiinnostavin? Miksi?
- Mitä muita vaikuttamisen tapoja tiedät?
Video on ja tehtävä tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
17) Katsomukset ja media – dialogitehtävä
Tässä harjoituksessa opetellaan tunnistamaan katsomuksiin liittyvää ennakkoluuloista kommentointia ja muuttamaan sitä dialogiseksi.
a) Väitteisiin reagoiminen. Oppilaiden tulee miettiä, miten he reagoisivat väitteisiin joita opettaja lukee yksi kerrallaan. Oppilaat reagoivat itsenäisesti, mutta väitteisiin liittyvä keskustelu käydään pienryhmissä. Reagoida saa vain yhdellä seuraavista sanoista: ”auts”, ”häh”, ”hmm” tai ”vau!”. Jos oppilaita ohjeistaa sanomaan sanan yhteen ääneen, ei valintaa voi muuttaa ryhmäpaineesta. Eri vaihtoehdoista keskustelu avaa pohtimaan reagoinnin syitä ja väitteen herättämiä mielleyhtymiä. (Tehtävän alku on muokattu ww.uskonnonopetus.fi -sivuston harjoituksesta)
Oppilaan ohje:
- Jakautukaa ryhmiin.
- Kuulette väitteitä.
- Kuultuasi väitteen käänny ryhmäsi puoleen. Sano yhteen ääneen ryhmäläistesi kanssa se seuraavista sanoista: ”auts”, ”häh”, ”hmm” tai ”vau!”, jolla väitteeseen on mielestäsi parasta reagoida.
- Käykää ryhmässä keskustelu siitä, miksi päädyitte valitsemiinne sanoihin.
Väitteet:
- Uskovaiset ovat moraalisempia ihmisiä kuin muut.
- Uskonnot aiheuttavat vain kärsimystä
- Muslimitytöt pitävät huivia vain, koska heidän on pakko
- Ateistit eivät saisi juhlia joulua mitenkään
- Ihmisten pitäisi kutsua turvapaikanhakijoita vaikka luokseen illalliselle
- Kristityt lyövät aina Raamatulla päähän
b) Väitteistä kysymyksiksi. Kun kaikki väitteet on luettu, niihin reagoitu ja keskustelut käyty, pyydä ryhmiä yhdessä pohtimaan, miten väitteistä voisi muokata kysymyksiä, joissa yritetään kysyä teemasta kohteliaammin. Kannattaa pohtia väitteiden negatiivisia sanoja sekä mahdollisia me-muut -jaotteluja. Kerro, että sellaiset kysymykset ovat huonoja, joihin voi vastata vain ”kyllä” tai ”ei”. Väitteet voi ja kannattaakin purkaa useammaksi kysymyksiksi.
Anna esimerkki:
- Väite: Kaikki muslimit ovat terroristeja.
- Aiheeseen liittyviä kohteliaampia kysymyksiä: Mistä johtuu, että islamin piirissä esiintyy terrorismia ja nämä terroristit ajattelevat olevansa oikeita muslimeja? Onko muitakin uskontoja käytetty terroristisen pelon lietsontaan? Miksi muut muslimit leimataan helposti?
c) Sovelluksia somessa. Pyydä ryhmiä pohtimaan, miten äskeinen harjoitus liittyisi someen. (Keskustelujen ilmapiiri, matala kynnys epäkohteliaisiin kommentteihin ja suoranaiseen vihapuheeseen, stereotypioihin perustuvat valeuutiset…)
Tehtävän on tehnyt Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry (dialogikasvatus.fi) ja se löytyy Uskonto- ja katsomusdialogilla yhteiskuntarauhaa meillä ja muualla –opettajan oppaasta. Muita Dialogikasvatuksen materiaaleja löydät täältä.
Vinkki! Valmiit ohjediat harjoitusta varten löytyvät täältä.
Vinkki! Tehtävä on osa laajempaa Katsomukset ja media -tehtäväkokonaisuutta. Kokonaisuuden jatkoharjoituksessa eläydytään draaman keinoin niin eri katsomukset omaavien henkilöiden kuin heitä määrittävän median asemaan ja puretaan sitten tätä kokemusta. Draamatehtävän ohjeet löytyvät opettajan oppaasta (Uskonto- ja katsomusdialogilla yhteiskuntarauhaa meillä ja muualla), s. 22, tehtävät 4-8. Tehtävässä tarvittavat Katsomusten kasvot -tarinat voit tulostaa täältä ja tehtävän diat löytyvät täältä.
18) Uskonnollinen ja muu kulttuuriperintö – keskustelutehtävä
Opettaja tulostaa ja leikkaa Elävän perinnön kuvakortit ja levittää ne esiin. Luokka jaetaan pienryhmiin (3-4 henkilöä).
Jokainen ryhmä valitsee kuvakorteista kolme korttia:
- yhden, jonka he ajattelevat liittyvän jonkin uskonnon perinteeseen sekä
- kaksi muuta heitä itseään kiinnostavaa korttia
Ryhmät selvittävät uskonnolliseen perinteeseen liittyvän kuvakortin osalta seuraavat asiat:
- Mistä perinteessä on kyse?
- Liittyykö se jollakin tavalla johonkin uskontoon?
- Millä tavalla ja mihin uskontoon?
Vinkki! Monista suomalaisista perinteistä löytyy tietoa Elävän perinnön kansallisesta luettelosta. Luettelossa on myös muita kuin kuvakorteista löytyviä perinteitä.
Kaikkien valittujen korttien osalta keskustellaan seuraavista asioista:
- Oliko perinne teille tuttu?
- Mistä perinteessä on kyse?
- Keneltä olet perinteen mahdollisesti oppinut?
- Haluatko siirtää perintöä eteenpäin muille ihmisille tai seuraaville sukupolville?
Vinkki! Tehtävää voi laajentaa Perintöhyrrän kulttuuriperintöön liittyvien kysymysten avulla.
Tehtävä on laadittu Toivoa ja toimintaa -hankkeessa Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran materiaaleja hyödyntäen. Lisää kulttuuriperintökasvatukseen soveltuvia materiaaleja löydät kulttuurin vuosikellosta.
19) Vaikuttava keskustelu – sarjakuvatehtävä
Harjoituksessa pohditaan sarjakuvia piirtäen vuorovaikutustaitojen merkitystä ympäristövaikuttamisessa sekä pyritään lisäämään myötätuntoa eri osapuolten näkökulmaa kohtaan.
Harjoitus: Mieti tilanne, jossa haluaisit vaikuttaa ympäristöasioihin. Kirjoita ja piirrä kaksi kolmen ruudun sarjakuvaa. Keksi sarjakuviin kaksi vaihtoehtoista keskustelun kulkua:
- Sarjakuva 1: Miten en toivoisi keskustelun menevän
- Sarjakuva 2: Miten toivoisin keskustelun menevän
Purku: Katsotaan sarjakuvat pareittain. Pohditaan parin kanssa:
- Minkälaisia tunteita sarjakuvan henkilöt ehkä tuntevat keskustelutilanteissa?
- Mitä he ehkä haluavat tai tarvitsevat keskustelutilanteissa?
- Miten keskustelusta voisi saada sellaisen, että osapuolet ymmärtäisivät toisiaan?
Harjoitus on osa opasta Ilmastonmuutos minussa – Luovan kirjoittamisen opetusmateriaali ympäristökysymysten käsittelyyn nuorten kanssa, jonka on toteuttanut Henna Laininen. Harjoituksen ideoinnissa on hyödynnetty Toivoa ja toimintaa -sivuston harjoitusta Kuva vuorovaikutustilanteesta.
Lisätietoa vuorovaikutustaidoista: Marshall B. Rosenberg, Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus (Viisas elämä 2015, suom. Teija Hartikainen)
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Toivoa, toimintaa ja jatkuvuutta – Myös uskonnoilla on rooli ilmastokriisin vastaisessa kamppailussa -artikkeli (Voima, 7/2022).
- Kulttuuri- ja katsomusdialogi ympäristökasvatuksessa -opas. Toimittaneet: Marja Laine ja Leena Nukari. Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus 2021.
- Tunne luontosi -riparioppitunti. Opetusmateriaalin on julkaissut Lahden seurakunnat.
- Vihreän timantin metsästys on liikunnallinen ja leikkimielinen ulkopeli, jossa kannustetaan osallistujia kestävään elämäntapaan omassa arjessa. Pelin ovat tehneet WWF Suomi ja Suomen evankelisluterilainen kirkko.
- Lukema-verkoston Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen materiaaleja lukiokäyttöön (mukana myös uskonto)
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn uusimpia käsityön opetukseen soveltuvia materiaaleja. Tutustu muihin materiaaleihin MAPPAssa.
