Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 3 on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Tältä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 3 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 3. Terveyttä ja hyvinvointia
Kaikki ihmiset voivat hyvin ja ovat terveitä.
3.1 Äitiyskuolemat vähenevät vuoteen 2030 mennessä. 100 000 elävänä syntyneen vauvan äideistä kuolee vähemmän kuin 70.
3.2 Vastasyntyneitä ja alle 5-vuotiaita lapsia ei saa kuolla, jos sen voi ehkäistä. Tavoite on, että 1000 elävänä syntyneestä lapsesta alle 12 kuolee vastasyntyneinä, ja enintään 25 kuolee ennen 5 vuoden ikää.
3.3. Vuoteen 2030 mennessä AIDS-, tuberkuloosi ja malariaepidemiat loppuvat. Trooppiset taudit ja hepatiitti eivät enää leviä.
3.4 Tarttumattomien tautien aiheuttamat kuolemat vähenevät noin 30 prosenttia. Sekä kehon sairauksia että mielen terveyttä pitää hoitaa. Se vähentää kuolemia.
3.5 Huumeiden ja alkoholin väärinkäyttöä pitää ennaltaehkäistä. Jos väärinkäyttöä on, siihen pitää puuttua, ja väärinkäyttäjien pitää saada hoitoa.
3.6 Vuoteen 2020 mennessä liikenneonnettomuuksista johtuvia kuolemia ja vammautumisia pitää olla puolet vähemmän kuin aikaisemmin.
3.7 Kaikkien pitää saada seksuaaliterveyteen ja perhesuunnitteluun liittyviä palveluita. Kansallisten toimintaohjelmien pitää sisältää tiedotusta ja koulutusta lisääntymisterveydestä.
3.8 Kaikkien pitää päästä laadukkaaseen, edulliseen ja turvalliseen terveydenhoitoon. Kaikkien pitää saada itselleen välttämättömät lääkkeet ja rokotukset edullisesti.
3.9 Vaarallisista kemikaaleista sekä ilman, veden ja maaperän saastumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia pitää vähentää todella paljon.
3.a Maailman terveysjärjestön (WHO) sopimusta tupakoinnin torjunnasta pitää noudattaa.
3.b Etenkin köyhissä maissa pitää tehdä lääketieteellistä tutkimusta lääkkeiden ja rokotusten kehittämiseksi. Ihmisten pitää saada edullisesti välttämättömät lääkkeet ja rokotteet. TRIPS-sopimus ja Dohan julistus määräävät, että köyhimpien maiden pitää saada hyödyntää tekijänoikeuksiaan, jotka liittyvät kansanterveyden turvaamiseen.
3.c Köyhemmissä maissa ja pienissä saarivaltioissa pitää lisätä paljon rahoitusta terveyden edistämiseen ja terveydenhuollon henkilökunnan palkkaamiseen ja kouluttamiseen.
3.d Kaikissa maissa pitää varoittaa kansalaisia terveysriskeistä. Terveysriskejä pitää vähentää ja hallita.
KATSO VIDEO! Videolla (kesto 20 min.) Suomen Punaisen Ristin terveyden asiantuntija Terhi Heinäsmäki esittelee tavoitetta 3 ja kertoo, mitä Punainen Risti tekee sen edistämiseksi.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Terveydenhuolto = Terveydenhuolto tarkoittaa lääketieteellisiä ja osin myös sosiaalialan piiriin kuuluvia järjestelmiä, joilla turvataan terveydenhoito. Terveydenhuolto voi tarkoittaa synonyymiä sanalle terveydenhoito, joka tarkoittaa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, seurantaa ja sairaanhoitoa.
Kansanterveys = Kansanterveys tarkoittaa koko maan väestön terveyttä. Kansanterveystyö ja terveyspolitiikka pyrkivät edistämään väestön terveyttä toimilla, jotka ennalta ehkäisevät sairauksia sekä vaikuttamalla terveydenhuoltojärjestelmään.
Lisääntymisterveys = Lisääntymisterveys tarkoittaa mahdollisuutta turvalliseen ja hyvään sukupuolielämään sekä mahdollisuutta hankkia haluttu määrä lapsia haluttuun aikaan. Lisääntymisterveyttä edistetään pääasiassa terveydenhuoltoon kuuluvalla sukupuoli- ja seksuaalivalistuksella, ehkäisyn saatavuuden varmistamisella, seksitauteihin liittyvällä terveydenhuollolla, neuvolapalveluilla, mahdollisuudella turvalliseen aborttiin, perhesuunnittelulla, synnytysterveydenhuollolla sekä hedelmällisyyshoidoilla.
Kuolleisuus = Kuolleisuus on väestön mittaluku, joka ilmoittaa vuoden aikana kuolleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohden.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Tässä joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 3 saavuttamiseksi:
- YK, EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- WHO
- Järjestöjä: Lääkärit ilman rajoja, Punainen risti, Väestöliitto, Unicef, Mieli ry, Tunne ry, UN Women Suomi, Amnesty, Seta ry, African Care, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision
- Muita toimijoita: THL, Sosiaali- ja terveysministeriö, Abilis-säätiö
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 20, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 3, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä esimerkiksi aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- Maailman terveyspäivä, 7.4.
- Maailman työturvallisuus- ja työterveyspäivä 28.4.
- Maailman mielenterveyspäivä 10.10.
- Kansainvälinen terveyspalvelujen yleisen saatavuuden päivä 12.12.
Vinkki! YK:ssa on teemapäiviä myös lukuisille eri sairauksille ja terveyttä vaarantaville asioille, mm. Maailman syöpäpäivä (4.2.), Tyttöjen ympärileikkauksen vastainen päivä (6.2.), Maailman tuberkuloosipäivä (24.3.) ja Kansainvälinen tupakaton päivä (31.5.). Voit katsoa kaikki YK:n teemapäivät täältä.
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinstituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Perusopetuksessa yhtenä laaja-alaisen osaamisen tavoitteena on Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3). Sen puitteissa oppilaat mm. oppivat tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen ja hakemaan niihin liittyvää tietoa.
Lukio-opinnoissa yhtenä laaja-alaisen oppimisen osa-alueena on hyvinvointiosaaminen, jonka puitteissa mm. tutustutaan yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja globaaleihin keinoihin, joiden avulla edistetään yhteisöjen ja ekosysteemien hyvinvointia.
Koulussa terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiä käsitellään erityisesti terveystiedon opetuksessa ja aihe liittyy myös kotitalouden ja biologian opetukseen. Maantieteen ja historian opetuksessa terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiä sivutaan mm. väestökysymysten yhteydessä. Historiassa käsitellään myös hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä ja maantieteessä hyvän elämän edellytyksiä.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Terveyttä ja hyvinvointia – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Katso Agenda-tavoitetta esittelevä video (2:39) ja vastaa kysymyksiin:
- Milloin terveen elämän perustarpeet täyttyvät?
- Miksi ihmisten terveys vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan?
- Millä tavoin terveyttä edistetään? Listaa ainakin 10 asiaa!
b) Tutustu tavoitteen 3 alatavoitteisiin. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä ja analysoi, millä tavalla ne toteutuessaan edistäisivät rauhaa.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Planetaarinen terveys – käsitekarttatehtävä
Planetaarisella terveydellä tarkoitetaan kokonaisvaltaista terveyskäsitystä, jossa huomioidaan sekä yksilön että koko maapallon terveys.
Lue oheinen Luonnonsuojelija-lehdessä ilmestynyt artikkeli ja tee sen pohjalta käsitekartta, jossa vastaat seuraaviin kysymyksiin:
- MÄÄRITELMÄ. Miten planetaarinen terveys määritellään?
- KRIISIT. Mitkä kolme suurta kriisiä liittyvät planetaariseen terveyteen?
- OIREET. Miten henkilö voi oireilla, jos planetaarinen terveys ei ole kunnossa? Kerää käsitekarttaasi ainakin 10 oiretta!
- RESEPTIT. Minkälaisilla toimilla planetaarista terveyttä voisi kohentaa? Kerää käsitekarttaasi ainakin 10 hoitovinkkiä!
- MINÄ JA PLANETAARINEN TERVEYS. Pohdi lopuksi oirelistaa tarkastelemalla, ovatko jotkut listan oireista tuttuja itsellesi. Kirjaa sinulle tutut käsitekarttaasi. Pohdi sitten mitkä reseptit voisivat toimia itsellesi ja kirjoita ylös oma reseptisi planetaarisen terveyden vahvistamiseksi.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa Luonnonsuojelija-lehden artikkelin pohjalta. Luonnonsuojelija-lehden muita artikkeleita voit lukea täältä.
3) Lukutaito ja terveys – tiedonhakutehtävä
- Lue 10 faktaa lukutaidosta maailmalla -koosteen fakta 4: Koulutus lisää tasa-arvoa.
- Perustele lukemasi perusteella miksi lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Entä miksi erityisesti naisten koulutuksen edistäminen on tärkeää myös lasten terveyden edistämisen kannalta?
10 faktaa lukutaidosta maailmalla -materiaalin on toteuttanut Lukukeskus. Materiaalin lopusta löytyy siihen liittyviä tehtäviä eri luokka-asteille.
Tehtävä on tehty Lukukeskuksen materiaalin pohjalta Toivoa ja toimintaa -hankkeessa yhteistyössä terveystiedon opettaja Anna Haapalaisen kanssa.
4) Ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen – infograafien tulkintatehtävä
Tutki alla olevia infografiikoita ja vastaa kysymyksiin.
a) Ilmastonmuutoksen vaikutukset eri puolilla maailmaa.
- Minkälaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on terveydelle ja hyvinvoinnille?
- Minkälaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on ravitsemukseen eri puolilla maailmaa?
- Minkälaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on veden saatavuuteen eri puolilla maailmaa?
- Mikä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä vaikutus tapahtuu korkealla varmuusasteella koko maailmassa?
b) Ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen.
- Mitä ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutuksia kuvassa on mainittu? Mainitse ainakin kolme.
- Mitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia akuuttiin ja pitkäkestoiseen fyysiseen terveyteen kuvassa on mainittu? Mainitse yhteensä neljä.
- Selvitä, mitä tarkoittaa kuvassa mainittu yhteisöterveys. Käytä tarvittaessa apuna nettiä. Mitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhteisöterveyteen kuvassa on mainittu? Mainitse ainakin kaksi.
- Pohdi: Millä tavoin ilmastonmuutos voi lisätä loukkaantumisia, masennusta, stressiä ja ahdistusta sekä ihmisten aggression lisääntymistä?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Tehtäväkokonaisuuden diagrammit ja infograafit ovat eri tahojen tuottamia. Lisää ilmastonmuutokseen liittyviä diagrammeja ja infograafeja löydät täältä ja kestävään kehitykseen liittyviä täältä.
5) Etelänloman lämpö voi olla terveysriski – videotehtävä
Ilmastonmuutos kuumentaa Välimeren aluetta muuta Eurooppaa nopeammin. Siksi matkatoimistojen pitäisi kuvata lomakohteiden oloja tuoreimmilla tiedoilla sääolosuhteista, Ilmatieteen laitoksen Reija Ruuhela sanoo.
Katso Yle Tripletistä tämä lyhyt uutisvideo (kesto 2:18) ja tee tehtävät:
- Millaista tietoa lomakohteiden säästä matkatoimistot antavat? Miten käytäntöä perustellaan?
- Miksi matkatoimistojen antama tieto ei ole tutkijoiden mukaan riittävää?
- Mitä tarkoittaa kuumarasitus? Mitkä asiat siihen vaikuttavat?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
7) Kaupunkien ilmansaasteet – karttatehtävä
Ilmansaasteet ovat yksi suurimmista ympäristöuhista ihmisen terveydelle. Tarkastelkaa YK:n ympäristöohjelman englanninkielistä karttaa maailman ihmisten altistumisesta ilmansaasteille.
- Missä maissa tai maanosissa ilmansaasteet ovat pahimpia?
- Kuinka suuri osa maailman ihmisistä hengittää terveydelle haitallista ilmaa?
- Millä tavoin ilmastonmuutos ja ilmansaasteet liittyvät toisiinsa?
- Miten ilmansaasteet vaikuttavat terveyteen?
Keskustelun tueksi:
- Enemmistö maailman ihmisistä hengittää Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan terveydelle haitallista ilmaa.
- Ilmastolle haitallisten päästöjen vähentäminen parantaa myös ilmanlaatua, ja parempi ilmanlaatu edesauttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
- Iso osa ilmansaasteista johtuu fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä.
Tehtävä on osa ulkoministeriön julkaiseman Maailma 2030 – sivuston oppituntitehtäviä.
Vinkki! Ilmansaasteiden terveyshaitoista tietoa esim. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden sivulla sekä ja Ilmatieteen laitoksen sivulla. Lisäksi tämä Ylen artikkeli kertoo vuonna 2024 julkaistusta ilmansaasteiden terveysvaikutuksia tutkivasta artikkelista.
8) Luonnon monimuotoisuus ja terveys – tiedonhakutehtävä
Me ihmiset olemme osa luontoa ja hyvinvointimme on riippuvaista luonnon hyvinvoinnista. Ymmärrämme yhä paremmin, että hyvin toimivat ekosysteemit ovat edellytys sille, että mekin pärjäämme. Ilman luonnon monimuotoisuutta ihmisilläkään ei ole elämän perusedellytyksiä, kuten puhdasta juomavettä, ruokaa tai happea. Aiheesta kirjoitetaan nykyään paljon, mutta se on silti monille vielä vieras.
- Tee parin kanssa googlehaku “luonnon monimuotoisuus ja terveys”.
- Selailkaa tuloksia ja etsikää niistä 5 kiinnostavaa faktaa aiheesta. Kirjoittakaa faktat paperille. Huolehtikaa siitä, että valitsette faktanne luotettavalta verkkosivulta!
- Muodostakaa neljän henkilön pienryhmiä (kaksi paria / ryhmä). Ryhmät esittelevät valitsemansa faktat toisilleen. Sitten ryhmä valitsee kaikista faktoista yhden kiinnostavimman.
- Harjoitus puretaan niin, että jokainen neljän hengen ryhmä kertoo koko luokalle valitsemansa kiinnostavimman faktan.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
9) Hyvinvointia ilman turhaa kulutusta – ideointitehtävä
Hyvinvoinnista huolehditaan syömällä terveellisesti, liikkumalla monipuolisesti sekä lepäämällä ja nukkumalla riittävästi. Hyvinvoinnistaan voi huolehtia monella tavalla: joko ympäristöä paljon tai vähän kuormittamalla.
- Listatkaa ensin yhdessä ympäristöä mahdollisimman paljon kuormittavia tapoja pitää huolta hyvinvoinnistaan: miten syödään, levätään ja liikutaan tavoilla, joista on maapallolle mahdollisimman paljon haittaa? Keksikää ihan tavallisia kuormittavia juttuja, mutta nyt saa myös liioitella! Syön pelkästään avokadoja ja cashew-pähkinöitä, lennän Balille rentoutumaan kuormittavan kouluvuoden jälkeen, ostan moottoroidun sängyn jokaiselle perheenjäsenelle, autoilen naapurikuntaan HotYoga-tunnille…
- Listatkaa sitten ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia tapoja pitää huolta hyvinvoinnistaan. Keksikää ihan tavallisia vähän kuormittavia juttuja, mutta nyt saa taas myös liioitella! Syön pelkästään kotimaisia juureksia, nukun yöt pihalla teltassa ympäri vuoden, hieron kaverin hartioita, liikun työ-, koulu- ja kauppamatkat juosten…
- Tarkastelkaa lopuksi listoja ja pohtikaa, minkälaisen yksilön ja maapallon kannalta hyviä, mutta realistisia hyvinvointivinkkejä listoilta löytyy. Kootkaa näistä vielä kolmas lista. Tarvittaessa voitte muuntaa listojen 1 ja 2 vinkkejä paremmiksi.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
10) Hyvinvointia luonnosta – havainnointitehtävät
Luonto vaikuttaa hyvinvointiimme kokonaisvaltaisesti: psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti. Luonnon hyvinvointivaikutukset vahvistuvat, kun pelkän luonnossa oleskelun sijaan pysähdymme tietoisesti havainnoimaan luonnon isoja ja pieniä ihmeitä.
Alla olevat harjoitukset kannustavat havainnoimaan luonnon yksityiskohtia. Opettaja voi valita toteutettavaksi yhden tai useamman harjoituksista. Harjoitukset toteutetaan ulkona luonnossa esimerkiksi muun luontoretken yhteydessä.
- Luontokiikarointi: Tehkää käsistänne kiikarit ja tarkkailkaa niiden läpi ympäristöä. Kukin etsii mielenkiintoisen kohdan ja katselee sitä tarkemmin. Katsellessa voi pohtia, mikä tekee kohdasta mielenkiintoisen. Onko se kaunis, ruma, outo, pelottava, jännä vai jotakin muuta?
- Luontoaarteet: Lähtekää tutkimusretkelle luuppien kanssa pareittain. Kun kukin löytää jonkin hienon aarteen, esitellään se parille. Aarre voi olla esimerkiksi lehti, käpy, kivi, hämähäkki, jäkälä tms. (Oppilaat voivat myös lajit ottaa aarteista kuvia ja selvittää retken jälkeen käyttäen määritysoppaita tai iNaturalist-sovellusta)
- Luontokonsertti: Kukin etsii mukavan istumapaikan erillään muista ja sulkee silmät. Kuunnelkaa ympäröiviä ääniä hiljaa muutaman minuutin verran, kunnes opettaja kutsuu ryhmän koolle. Kuunnellessa kädet kannattaa laittaa korvien taakse kaarevasti vahvistamaan ääniä. Kuuntelun jälkeen keräännytään piiriin, jossa jokainen valitsee yhden kuulemansa äänen (esim. tuulen suhina, puron lorina, linnun laulu) ja tuottaa sen suullaan samanaikaisesti kaikkien muiden kanssa – tehdään yhteinen luontokonsertti!
- Tuoksujäljitys: Liikutaan lähiympäristössä nuuskimassa luonnon hyviä tuoksuja. Monet tuoksut vapautuvat voimakkaampina, kun niitä hieroo tai murtaa. Pyöritellään lehtiä sormien välissä, työnnetään nenä sammaleeseen tai rapsutellaan kaarnasta tuoksu esille. Esitellään lopuksi parille oma lempituoksu.
Harjoitus on osa Hyvinvointia luonnosta – ohjaajan opasta, jonka ovat laatineet Metsähallituksen luontopalvelut/Haltia, Suomen ympäristöopisto SYKLI ja WWF Suomi. Opas on osa Kohti ympäristövastuullista oppimisyhteisöä -hanketta (2022-2023). Lisää luonnon hyvinvointivaikutuksia avaavaa materiaalia löydät tältä Suomen ympäristöopisto SYKLIN verkkosivulta.
11) Artikkelitehtävä rokotteista
- Lue Voima-lehdessä ilmestynyt artikkeli Pelastukoon ken voi – rikkaat maat hamstraavat koronarokotteita epäeettisesti, vaikka se ei ole edes tautiopillisesti järkevää
- Pohdi millaisia oivalluksia artikkeli sinussa herättää. Kerää artikkelista 5 kiinnostavaa faktaa, näkökulmaa tai oivallusta.
- Jakautukaa pareihin. Vertaile keräämisiä näkökulmia parin kanssa. Valitsitteko samoja vai eri näkökulmia? Miksi pidätte valitsemianne näkökulmia kiinnostavina?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Nuorten vaikuttajien video seksuaaliterveydestä. Guatemalalaiset nuoret kertovat ajatuksistaan ja työstään, jota ovat tehneet seksuaaliterveyden edistämiseksi. Kesto n. 2,5 min. Puhuttu kieli espanja, tekstitykset saatavilla suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.
- Riskien keskellä -oppimateriaali. Suomen Punaisen ristin toteuttama Riskien keskellä -oppimateriaalin avulla voitte perehtyä maailmassa vaikuttaviin riskeihin. Kokonaisuus koostuu 17 riskistä, joista jokainen sisältää faktoja, grafiikoita, videoita, kuvia ja juttuja maailmalta sekä valmiita tehtäviä oppilaille. Oppimateriaali löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä selkosuomeksi.
- Miten jokainen lääkäri voi edistää kestävää kehitystä? -artikkeli. Lääkärilehti 2023.
- Lääkkeitä ja luonnonsuojelua? Planetaarisen terveyden vastaanotolla -podcast. Ylen Horisontti 2022.
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä:
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa:
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 3 käsittelyyn.
