Parantamalla maailmaa voimme samalla parantaa omaa elämänlaatuamme. Tällä sivulla käsitellään maailmaan iloa ja hyvyyttä lisääviä monenlaisia pikkuruisia hyviä tekoja. Niitä voivat olla vaikkapa kaupan myyjälle hymyileminen, kaverin kehuminen tai avun tarjoaminen tuntemattomalle. Teot ovat arvokkaita itsessään, mutta niillä voi olla suurempiakin vaikutuksia sekä omalle hyvinvoinnillemme että kestävämmän maailman ja elämäntavan rakentamisessa.
Maailmalla hyvien tekojen tekemisen ympärille on syntynyt suuriakin kansanliikkeitä. Ehkä tunnetuin niistä on satunnaiset hyväntahdon osoitukset tai yllätyshyvyys, englanniksi Random Acts of Kindness.
Voit lukea tältä sivulta taustatietoa hyvien tekojen tekemisestä sekä vinkkejä hyvien tekojen toteuttamiseen. Sivu on tarkoitettu pääasiassa opettajien käyttöön. Tiiviimmällä tekstillä ja useammilla kuvilla varustetun oppilaan ohjeen löydät täältä!
Taustaa, joka kannattaa lukea
Hyvän tekeminen on tärkeää. Filosofi Frank Martelan mukaan keskitymme elämässämme helposti liikaa itseemme, vaikka tutkimustulosten perusteella toisten auttaminen itseasiassa lisää sekä omaa merkityksellisyyden tunnetta että hyvinvointiamme. Auttamalla toisia koemme olevamme osa jotain suurempaa – kun teemme hyvää muille, koemme olevamme merkityksellinen osa ympäröivää yhteisöä. Olemassaolollamme on väliä, kun voimme auttaa muita.
Kun mietimme ihmisiä, joiden elämän ajattelemme olevan merkityksellinen, tulee mieleen ehkä Äiti Teresa tai Nelson Mandela. Heidän panoksensa toisten auttamiseksi on ollut poikkeuksellista, ja juuri se saa meidät ajattelemaan, että heidän elämänsä oli poikkeuksellisen merkityksellistä.
Oman hyvinvoinnin lisääminen ei yleensä ole hyvien tekojen ja vastuullisten valintojen tekemisessä se päällimmäinen motivaattori. Individualistisessa maailmassamme voi kuitenkin olla hyvä tiedostaa, että tekemällä hyvää muille voi oma hyvinvointimme samalla lisääntyä kuin huomaamattamme. Kilpailuyhteiskunta on läsnä jo koulussakin. Suorituskeskeisyydelle kannattaakin edes ajoittain yrittää etsiä lempeää vastapainoa.
Kestävään elämäntapaan tarvitaan hyviä tekoja
Tämän tekstin aiheena ovat maailmaan iloa ja hyvyyttä lisäävät monenlaiset pikkuruiset hyvät teot. Ne ovat arvokkaita itsessään, mutta niillä voi olla suurempiakin vaikutuksia sekä omalle hyvinvoinnillemme että kestävämmän maailman ja elämäntavan rakentamisessa. Voimme vahvistaa empaattisuuden, vastuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvoja kannustamalla toimimaan näiden arvojen mukaisesti.
Hyvyys on kestävää kehitystä eteenpäin vievä voima. Ystävällisyyttä ja hyvyyttä tarvitaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen, kuten viesti kuuluu UNESCOn #KindnessMatters -kampanjassa. Kampanjan tarkoituksena on tuoda esille sitä, että hyvien tekojen tekeminen luo lähiympäristöömme hyvän tekemisen kulttuuria, jolla voi olla lopulta maailmanlaajuisia vaikutuksia. Hyvän tekeminen voi lähteä ihan pienestäkin. Tärkeintä on, että sinäkin ryhdyt toimeen. The smallest act of kindness is worth more than the grandest of intension.
Aihetta voi pohtia myös abstraktimmalla tasolla. Dosentti Arto O. Salonen puhuu ja kirjoittaa paljon hyvästä elämästä, joka on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Seuraavaksi tutustumme kolmeen Salosen käyttämään, toisiinsa tiivisti liittyvään hyvän elämän käsitteeseen. Niitä ovat vastuullisen maailmasuhteen rakentaminen, huolenpidon piirin laajentaminen ja tyytyväisyyden äärellä pysähtyminen. Käsitteet kytkeytyvät myös opetussuunnitelmista tuttuun ekososiaalisen sivistyksen käsitteeseen. Toivomme, että näiden käsitteiden avaaminen lisää ymmärrystäsi siitä, miksi hyvien tekojen tekemisellä voi olla tärkeä merkitys maailmalle ja omalle hyvinvoinnillesi.
1. Vastuullinen maailmasuhde. Arjessa olemme mm. kuluttamisen kautta riippuvaisia luonnonvaroista, eläimistä ja ihmisistä eri puolilla maailmaa. Vastuulliseen maailmasuhteeseemme sisältyy elämän eri tasoja: ihmiset, eläimet, kasvit ja eloton osa luontoa. Vastuullinen maailmasuhde ilmenee siten, että ihminen ottaa elämässään ratkaisijan roolin eikä jää ongelmien vahvistajaksi. Samalla hänestä tulee oman elämänsä tekijä. Vastuulliset jokapäiväiset teot auttavat meitä ottamaan haltuun omaa elämäämme kohtalonomaisen ajelehtimisen sijasta. Usein vastuullisesti toimiva ihminen toimii vastuullisesti sekä ekologiselta että eettiseltä kannalta. Lisäksi hän on elämäänsä tyytyväisempi. Vastuullinen maailmasuhde varmistaa ihmislajin henkiinjäämistä. Vastuuttomuuden seurauksena kaikki sen sijaan lopulta häviävät.
2. Huolenpidon piirin laajentaminen. Huolenpitomme piirin lähtökohtana on yleensä yksittäinen ihminen – jokainen meistä sekä erilaiset yhteisöt joiden osia olemme. Laajennettuun huolenpitomme piiriin voisi ja tulisi kuulua itsemme ja perheemme lisäksi ystävät ja muut sukulaiset, muut suomalaiset ihmiset, muut länsimaiset ihmiset, kaikki ihmiset eri puolilla maailmaa ja lisäksi myös eläimet, kasvit ja kokonaiset ekosysteemit. Huolenpitomme piirin tulisi siis kattaa ekologiset kysymykset ja laajat sosiaaliset kysymykset, jotta elämän edellytykset säilyisivät ja elämän edellytykset voitaisiin turvata.
3. Tyytyväisyyden äärelle pysähtyminen ja tärkeiden asioiden puolesta toimiminen. Tutkimusten valossa näyttää tällä hetkellä siltä, että elämäänsä tyytyväinen ihminen tekee keskimäärin kestävämpiä valintoja kuin elämäänsä tyytymätön ihminen. Elämään tyytyväisyyden ja kestävien elämäntapojen välillä on ilmeisesti siis vahva yhteys. Ihmisten syvät, perimmäiset arvot ovat yleensä hyvän tulevaisuuden puolella. Sen sijaan haasteena ovat teot. Käyttäytymisemme ei ole aina arvojemme suuntaista. Tyytyväisessä elämässä puheemme ja tekomme kohtaavat, jolloin toimintamme on linjassa arvojemme kanssa. Oleellista on muuttaa ajattelua teoiksi. Vasta itselle tärkeiden asioiden puolesta toimiminen tekee ihmisestä tyytyväisen.
Ystävällisiä kädenjälkiä ja yllätyshyvyyttä
Edellisessä luvussa huomasimme, että maailman parantamisen avulla voimme samalla parantaa omaa elämänlaatuamme. Maailmaa voi parantaa hyvin monenlaisilla tavoilla, myös ihan pienillä ilahduttamisteoilla. Vaikka yhteiskunnassamme ystävällisyyttä, muiden auttamista ja ilon tuottamista pidetään yleensä positiivisina asioina, eivät ne välttämättä ole jokapäiväinen asia kovinkaan monen ihmisen elämää. Itseasiassa tietoinen hyvien tekojen tekeminen voi olla jopa vastavoima, joka huojuttaa yksilökeskeistä maailmankuvaa.
Maailmalla hyvien tekojen tekemisen ympärille on syntynyt suuriakin kansanliikkeitä. Tokiossa vuonna 1996 sai alkunsa World Kindness Movement. Se syntyi, kun japanilaisen Small Kindness Movementin perustajat kokosivat yhteen ihmisiä, jotka olivat perustaneet kiltteyskansanliikkeitä eri puolille maailmaa. World Kindness Movementin tavoitteena on inspiroida ihmisiä hyvyyteen ja yhdistää kansakuntia kiltteyden aatteen ympärille. Liikkeessä nähdään, että maailmasta tulisi lopulta myötätuntoisempi ja rauhallisempi paikka, jos onnistuisimme hyviä tekoja tekemällä saavuttamaan “hyvin tekojen kriittisen massan”.
Kestävän kehityksen kysymyksiin liittyy paljon ongelmia ja keskustelu pyörii haasteiden ympärillä. Jokaiselle on tuttu esimerkiksi ilmastokeskusteluun liittyvä hiilijalanjäljen käsite, jalanjälkiemme koko ja niistä aiheutuvat harmit. Ongelmista pitää tottakai osata keskustella ja jalanjäljen käsite on edelleen tarpeellinen. Jalanjälkiajatteluun on kuitenkin olemassa toisenlainenkin lähetysmistapa: ekologinen ja sosiaalinen kädenjälkemme. Kädenjälki kertoo siitä, kuinka paljon hyvää teemme maailmassa, kuinka paljon vaikutamme, kasvatamme, ilostutamme ja innostamme.
Yksi käytännöllinen lähestymistapa kädenjälkien jättämiseen ja empatian lisäämiseen maailmassa ovat satunnaiset hyväntahdon osoitukset (Random Acts of Kindness). Kyseessä on Yhdysvalloista alkunsa saanut liike, jonka ideana on anonyymisti eli nimettömänä tehdyt hyvät teot. Suomeksi Random Acts of Kindness kääntyy paremman termin puuttuessa yllätyshyvyydeksi. (Kindness on suomenkieleen hankalasti kääntyvä sana: kiltteys kuulostaa hiukan naiivilta, hyvyys taas aika ylevältä. Keksitkö itse parempaa suomennosta?)
Yllätyshyvyyttä on hyvin monenlaista. Sitä voi olla niin roskien kerääminen lähimetsästä, bussikuskille hymyileminen, iloisen lumiukon rakentaminen näkyvälle paikalle, lämpimän vaatteen lahjoittaminen kodittomalle kuin ystävällisten viestien jättäminen kirjaston kirjan väliinkin. Lisää yllätyshyvyyteen liittyviä ideoita löydät tämän sivun kuvista sekä sivun lopusta löytyvästä idealistasta.
Vinkkejä ystävällisiin tekoihin
Maailmassa on niin valtava määrä mahdollisuuksia tehdä ilahduttavia tekoja, että yksityiskohtaisten ohjeiden antaminen niiden tekemiseen ei ole tarkoituksenmukaista. Tähän on kuitenkin kerätty joitakin yleisiä vinkkejä.
– Ei kannata hätääntyä, vaikka hyvien tekojen ideoiminen tuntuisi aluksia hankalalta. Selaa läpi esimerkkejä tämän sivun kuvista ja teksteistä ja mieti, millaisten hyvien tekojen tekeminen tuntuisi mielestäsi mukavalta!
– Ole luova ideoidessasi ja toteuttaessasi tekoja.
– Mieti, ketä tekosi auttaa tai ilahduttaa: ihmisiä, eläimiä, kasveja vai elotonta luontoa? Miten saisit ilahdutettua tuttujen lisäksi myös tuntemattomia? Muista, että teko saa mielellään tuottaa hyvää mieltä myös itsellesi!
– Pohdi, haluatko tehdä suuren, keskikokoisen vai pienen teon?
– Haluatko toimia itsenäisesti vai suunnitella ja toteuttaa teon ryhmässä?
– Selvitä, etteivät tekosi aiheuta haittaa kenellekään tai millekään ja että tekosi eivät ole ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
– Huolehdi, että teostasi ei jää roskaa tai muuta sotkua luontoon tai julkisiin tiloihin.
– Alkuperäisen idean mukaan hyviä tekoja tehdään anonyymisti eli nimettömästi ja niiden seurauksia tarkkailematta. Tarkoitus ei ole jäädä paikalle valokuvaamaan esimerkiksi lahjan saajan ällistynyttä ilmettä. Valokuvan sijaan sinulle jää hyvä mieli. Toisaalta, jos tekosi on esimerkiksi taideteos, voit miettiä olisiko siitä vieläkin enemmän iloa, jos jaat kuvan tai videon siitä somessa.
– Älä jätä tekoasi vain yhteen! Mitä muuta voisit keksiä, vai voitko toistaa tekosi jossain toisessa yhteydessä?
Hyvät teot opetuksen osana
Hyvien tekojen tekeminen tarjoaa opetuksessa monenlaisia mahdollisuuksia. Niitä voi toteuttaa yksittäisellä oppitunnilla, teemapäivänä tai monialaisen oppimiskokonaisuuden osana. Miten hyvien tekojen tekeminen liittyy tai miten ne saisi ideaa muokkaamalla liittymään sinun oppiaineesi keskeisiin sisältöihin? Voitteko tehdä toisen oppiaineen opettajan kanssa yhteistyötä aiheen parissa?
Yllätyshyvyyksien tekemiselle voidaan asettaa esimerkiksi seuraavanlaisia tavoitteita:
1. Lisätään vastuuntuntoa muista ihmisistä.
2. Autetaan havainnoimaan omaa ympäristöä ja sitä kautta maailmaa laajemminkin. Miksi emme normaalisti tervehdi ihmisiä? Mitä se kertoo maailmasta? Mitä siitä seuraa?
3. Lisätään reagointikykyä. Jos joku vieressäni saa sairaskohtauksen, mitä teen? Entä jos kyseessä onkin maailma?
4. Tarjotaan mahdollisuuksia kehittää omanlaisiamme vaikuttamiskeinoja.
5. Lisätään aloitteellisuutta. Voit olla ensimmäinen joka hymyilee.
6. Autetaan ymmärtämään ryhmän/yhdessä tekemisen merkitys. Saamme enemmän aikaan porukalla, koska meitä on paljon ja yhdessä uskallamme enemmän!
(Mahdolliset tavoitteet on poimittu Eeva Astalan opinnäytetyöstä (2016), jossa luotiin Vaikuttamistapaukseksi nimetty opetuskokonaisuus yllätyshyvyyksien ympärille. Ks. lisätietoa tämän sivun lähdeluettelosta.)
Oppilaita kannattaa rohkaista luovuuteen tekojen ideoinnissa. Turhan tarkat ohjeistukset eivät tässä yhteydessä ole välttämättä tarpeen, mutta kannattaa huomioida, että kaikille oppilaille yllätyshyvyyksien ideointi ja tekeminen ei välttämättä ole ihan tuttua ja helppoa. Jokainen kyllä löytää itselleen sopivia yllätyshyvyyksiä, mutta opettajan kannattaa varautua kannustamaan oppilaita positiivisessa hengessä. Yllätyshyvyydet saavat mielellään tuottaa hyvää mieltä myös tekijälle itselleen. Voiko tämän muistaminen auttaa ideoinnissa?
Inspiraatiota tekojen ideointiin löytyy esimerkiksi tästä listasta, johon on kerätty 50 ideaa yllätyshyvyyteen. Voit ottaa siitä tulosteita. Sama lista löytyy myös kuvana alempaa tältä sivulta sekä oppilaan ohjeesta. Oppilaan ohjeessa on myös runsas määrä inspiraatiokuvia.
Alkuperäisen idean mukaan hyviä tekoja tehdään anonyymisti ja niiden seurauksia tarkkailematta. Kun hyviä tekoja tehdään koulutyön osana, täytyy oppilaan monesti kyetä jollakin tavalla osoittamaan, että hän on tehnyt teon. Silloin voit pyytää häntä ottamaan kuvan tai pohtimaan asiaa tekstin muodossa teon tekemisen jälkeen: Kerro, mitä teit ja millaista hyötyä tai iloa ajattelet että siitä oli maailmalla? Miltä teon tekeminen tuntui ja miltä tuntui sen tekemisen jälkeen? Millaisia reaktioita tekosi herätti muissa? Edistikö tekosi jonkun kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista? Minkä? Millä teoilla aiot jatkaa maailman parantamista? Entä miten toivoisit muiden parantavan maailmaa?
Yllätyshyvyyttä voi harjoittaa milloin tahansa. Muista kuitenkin myös maailmanlaajuiset teemapäivät: World Kindness Day, 13.11. , Random Acts of Kindness Day 17.2. ja kansainvälinen onnellisuuden päivä 20.3.
Kokemuksia Ruusuvuoren koulusta!
Ruusuvuoren koulussa yksi lauantaityöpäivä omistettiin ilahduttamisteoille. Lue opettajan kokemus aiheesta ja tutustu oppilaan ohjeisiin linkeistä.
Ruusuvuoressa hyviä tekoja on tehty aikaisemminkin. Lue täältä projektista, jossa koulussa on ommeltu kestositeitä, joiden avulla ugandalaiset tytöt voivat osallistua opetukseen kuukautiskierron vaiheesta riippumatta.
Yllätyshyvyyksistä solidaarisuuteen ja rauhaan
Jos haluat syventää hyvien tekojen käsittelyä opetuksessasi, on siihen olemassa monenlaisia hyviä, valmiita materiaaleja.
Nuorten Akatemian Tarinoita solidaarisuudesta -hankkeessa on tuotettu 10 videotraileriasolidaarisuusteoista eri puolilla Suomea yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Hankemateriaali tarjoaa myös videoihin liittyviä keskustelupohjia.
Gutsy Go on menetelmä, joka yhdistää pedagogian, median ja rauhantyön osaamisen. Se haastaa yläkoululaiset rauhantekijöiksi omissa kaupungeissaan. Tuloksena syntyy nuorten kehittämiä yhteiskuntarauhaa ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja, jotka ehkäisevät polarisaatiota ja konflikteja yhteisöissä. Sivustolle on koottu hyviä tekoja hienosti toteutetuiksi videoiksi. Myös niistä voi hakea inspiraatiota myös yllätyshyvyyksiin.
50 ideaa yllätyshyvyyteen
Tässä alla on inspiraatioksi lista yllätyshyvyyteen liittyvistä ideoista. Voit hakea inspiraatiota myös tämän sivun kuvista, tästä listasta tai muualta internetistä esimerkiksi hakusanoilla Restore Your Faith in Humanity. Halutessasi voit myös tulostaa julisteen (A4) yllätyshyvyysideoista täältä ! ILOISIA HETKIÄ HYVIEN TEKOJEN PARISSA!
Lähteet ja linkit kootusti + lisälukemista
Keskity vähemmän itseesi ja auta muita – filosofi Frank Martelan viisi vinkkiä parempaan elämään (Yle 2020). https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/16/keskity-vahemman-itseesi-ja-auta-muita-filosofi-frank-martelan-viisi-vinkkia
#KindnessMovement (UNESCO). https://mgiep.unesco.org/kindness
Tyytyväisyyskasvatuksella kehitys kestäväksi. (Salonen, A., Palmberg, I. & Aarnio-Linnanvuori, E. (2018) https://www.sitra.fi/blogit/tyytyvaisyyskasvatuksella-kehitys-kestavaksi/
Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. (Arto O. Salonen, AMK-lehti (1/2015)). https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/vastuullinen-maailmasuhde-ja-sen-merkitys-hyvan-elaman-tavoittelussa/
Dosentti Arto O. Salosen luento aiheesta “Kestävä elämäntapa, tiedostavat valinnat ja onnellisuus” (kesto 20 min.): https://www.youtube.com/watch?v=ez4SqhsSqJQ&feature=youtu.be
Ole kiltti! (Voima 2029). https://voima.fi/arkisto-voima/ole-kiltti/
World Kindness Movement. https://www.theworldkindnessmovement.org/
Handprint – Action Towards Sustainability. https://www.handprint.in/
Random Acts of Kindness. https://www.randomactsofkindness.org/
Vaikuttamistapaus – ilmastokasvatusaiheinen opetuskonsepti yläkouluun. Taiteen maisterin opinnäytetyö. (Eeva Astala 2016). https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/22093/master_Astala_Eeva_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y
ILAHDUTA! (Ruusuvuoren koulu / Ruusiksen kuvis 2020)
https://sites.google.com/eduvantaa.fi/ruusiksen-kuvis/karanteeni-go-go/ilahduta
Lauantaityönä ilahduttaminen (Ope täällä moi! 2020) https://opetaallamoi.blogspot.com/2020/04/lauantaityona-ilahduttaminen.html
Kestositeillä kouluun (Toivoa ja toimintaa 2020). https://toivoajatoimintaa.fi/kestositeilla-kouluun/
51 Photos That Will Restore Your Faith In Humanity (boredpanda 2015)
https://www.boredpanda.com/faith-in-humanity-restored/?utm_source=google&utm_medium=organic&utm_campaign=organic
