Muistilista ilmastoaiheisen monialaisen oppimiskokonaisuuden laatijalle

Kuva: Slava / Unsplash

Ilmastonmuutos on valtavan laaja ongelma ja siitä saa vain kapean ymmärryksen, jos aihetta käsitellään vain yhdestä näkökulmasta. Siksi monialainen oppimiskokonaisuus onkin erinomainen tapa aiheen käsittelyyn.

Monialaisessa oppimiskokonaisuudessa ilmastonmuutosta kannattaa käsitellä seuraavista näkökulmista:

_ erilaisten ilmastovaikuttamisen tapojen opiskelu ja aitojen vaikuttamistekojen harjoittelu
_ aiheeseen liittyvät tunteet ja niiden käsittely
_ ajattelun taidot ja medialukutaito
_ tulevaisuustaidot
_ arvokeskustelut
_ taide, muotoilu ja luovuus
_ yhteiskuntatieteellinen tieto
_ humanistinen tieto
_ luonnontieteellinen tieto

Eri kouluissa painotukset varmasti vaihtelevat, mutta jokaisessa ilmastonmuutosta käsittelevässä MOKissa olisi hyvä ainakin sivuta jokaista näistä teemoista. 

Lista saattaa aiheuttaa hengästymistä, mutta kannattaa muistaa, että koulussa työskentelee jo valmiiksi iso määrä eri alojen osaajia. Huolelliselle työnjaolle oppimiskokonaisuuden laatimisessa on toki tarvetta. 

Alle on koottu oppimiskokonaisuuden laatijoiden tueksi lisätietoa sekä materiaalivinkkejä listan eri näkökulmista. Innostavia suunnitteluhetkiä!

Tehkää oikeita vaikuttamistekoja

Kuva: Pinja Sipari

Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen on tärkeämpää kuin koskaan ja opetussuunnitelmat kannustavat harjoittelemaan vaikuttamisen taitoja myös kouluissa. 

Moni opettaja kuitenkin kokee oman vaikuttajuutensa ja vaikuttamisosaamisensa vaatimattomaksi. Tutkimusten mukaan myös moni nuori kokee vaikuttamishalunsa, -taitonsa ja -mahdollisuutensa heikoiksi. Tehtävää siis riittää.

Puhe kääntyy helposti hyvin pieniin yksilöiden kulutusvalintoihin, kun puhutaan lapsista tai nuorista ja ilmastotoiminnasta. Kuluttajavalintojen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on saanut myös julkisessa keskustelussa turhan suuren roolin. Ilmastonmuutosta ei voida hillitä riittävästi keskittymällä pelkästään kuluttajavalintoihin. Yhteiskuntamme on rakentunut siten, että omaa hiilijalanjälkeään on vaikeaa pienentää kestävälle tasolle, vaikka kuinka haluaisi. 

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen avulla asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja kuluttamiseen liittyvät ilmastoystävälliset valinnat tehdään helpoiksi, halvoiksi ja houkutteleviksi myös niille, joilla ei ole aikaa, energiaa tai kiinnostusta erityisesti panostaa vastuullisiin valintoihin.

Koulussa oppilaan tietomäärä kasvaa valtavasti hänen edetessään opinpolulla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tiedon rinnalla myös vaikuttamistoiminnan tulisi kehittyä. Kerrataanko opetuksessa alakoulussa opittuja vaikuttamistapoja uudelleen ja uudelleen vai tarjotaanko nuorille monipuolisia mahdollisuuksia myös vaikuttamistaitojen kasvuun?

Vaikuttamistapojen ja -mahdollisuuksien käsittelyn ja harjoittelun yhteydessä tulisi pohtia myös esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Millä tahoilla on eniten valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa käsiteltävänä olevaan asiaan? (Esim. eduskunta, kunnanvaltuusto, kunnan ruokapalvelut, yritykset, EU-parlamentti jne.)
  • Kuka vaikuttaa ja kuka on vaikutettavana?
  • Mihin asiaan oma tekomme vaikuttaa ja kuinka paljon?
  • Minkä mittakaavan ongelmiin vaikutamme?
  • Vaikuttaako toimintamme ongelman syihin vai seurauksiin?

Eri ihmisiä motivoi erilaiset haasteet ja vaikuttamistavat, joten kouluissakin on tärkeää käsitellä niitä monipuolisesti. Jokainen nuori (ja aikuinen) voi löytää itselleen tärkeitä aiheita sekä sopivia tapoja ja paikkoja vaikuttaa niiden puolesta.

Tältä sivulta löydät hyvän, lyhyen opetusvideon vaikuttamisteeman pohjustukseksi. Samalta sivulta löydät myös Toivoa ja toimintaa -hankkeessa tehdyt ohjeistukset ja taustatiedot monenlaisista nuorille sopivista vaikuttamisen tavoista. Huomaathan, että listalla on isoja ja pieniä kestävän kehityksen vaikuttamisen tapoja. Suosittelemme valitsemaan listalta mahdollisimman vaikuttavia ja juuri ilmastovaikuttamiseen sopivia tapoja! 

Erilaisia nopeita vaikuttamisen tapoja on kerätty tälle sivulle.

Täältä löydät tärkeää pohdintaa oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksista.

Muistakaa tunteet

Kuva: Mara Ket / Unsplash

Ilmastonmuutos on niin suuri ja surullinen ongelma, että se aiheuttaa monenlaisia tunteita sekä lapsissa, nuorissa että meissä aikuisissa. 

Aina emme tunnista omia tunteitamme ja toisaalta ihmiset saattavat ilmaista haastavia tunteitaan epäloogiseltakin vaikuttavilla tavoilla. Yleistyksiä on vaikeaa tehdä, mutta on mahdollista, että esimerkiksi suuttumus tai välinpitämättömyys kertovat siitä, että aihe herättää henkilössä voimakasta huolta tai pelkoa. Ahdistuskin näkyy vain harvoin suoraan päälle päin. Ilmastoaiheen opettaminen vaatiikin opettajalta sensitiivisyyttä.

Olisi hyvin tärkeää, että opettaja tutustuu ensin omiin tunteisiinsa ja ajatuksiinsa aihepiiristä. Se auttaa välttämään tilanteen, jossa aikuinen välittää huomaamattaan tunteitaan ja asenteitaan nuorille. 

Kaikista tärkeintä olisi luoda oppimiselle turvallinen ilmapiiri: olemme tämän haasteen edessä yhdessä sekä luokkahuoneessa, koulussa, kunnassa, Suomessa että koko maailmassa. Jokainen saa tulla oppimistilanteeseen omine mielipiteineen ja sellaisena kuin on, tunteineen ja tarpeineen: toimintatarmoisena, päämäärätietoisena tai tyynenä mutta myös pelokkaana, ahdistuneena, keskeneräisenä, herkkänä tai turhautuneena. 

Vaikka aihe on vaikea, saa sitä käsitellä myös ilon ja voimaantumisen kautta. Oppimistilanteen turvallinen ilmapiiri on aina ehdoton edellytys tehokkaalle oppimiselle ja ilmastonmuutoksen kaltaisten psyykkisesti haastavien aiheiden käsittelyssä olisi erityisen tärkeää kiinnittää siihen runsaasti huomiota. Tärkeä alku on sen sanominen ääneen, että ilmastonmuutos aiheuttaa monenlaisia tunteita lähes kaikissa ihmisissä. 

Käsitekartan tekeminen omista ilmastotunteista on helposti ohjattava ja hyvin toimiva harjoitus, joka auttaa omien ilmastotunteiden tunnistamisessa ja sanoittamisessa.

Opetusvideoita ympäristötunteista löydät täältä ja tänne on koottu iso määrä erilaisia muita harjoituksia ilmasto- ja ympäristötunteiden käsittelyn tueksi.

Opettajille suunnatun itseopiskelumateriaalin ympäristötunteista löydät täältä.

Faktat haltuun

Kuva: Evi T. / Unsplash

Eri tieteenalat hahmottavat ilmastonmuutosta erilaisista näkökulmista ja ilmiön erilaiset puolet painottuvat niissä hiukan eri tavoin. Toisten alojen näkökulmasta ilmiön syyt ja seuraukset ovat keskeisiä kysymyksiä, kun taas toisilla aloilla ratkaisumallit ovat niiden olennaisempaa antia. Myös taide tuottaa meille tietoa maailmasta.

Vaikka erilaiset näkökulmat saattavat vaikuttaa jopa hieman ristiriitaisilta, ei näin tietenkään käytännössä ole, vaan erilaiset näkökulmat vain täydentävät toisiaan. Ristiriitaisuuksien käsittely tuo opetukseen hedelmällisten keskustelujen mahdollisuuksia ja se on opetussuunnitelmissakin nostettu käsiteltäväksi kestävän kehityksen aiheeksi.

On hyvä muistaa, että eri alojen tietokäsitykset poikkeavat toisistaan ja jos tästä ei ole tietoinen, saattavat itselle vieraamman alan tutkimustulokset vaikuttaa “epätieteellisiltä”. Siinä missä kriittinen yhteiskuntatieteilijä varoo uskomasta liiaksi yhteen lähestymistapaan ja kysyy kontekstin, arvojen ja intressien perään, antaa luonnontiede tutkimuskohteestaan faktatietoa: Ilmastotieteen tutkimustulokset perustuvat ympäristössä havaittuihin ja mitattuihin muutoksiin, joista kriittisen tarkastelun jälkeenkin on yleensä vain yksi oikea tulkinta.

Ilmastopolitiikasta sen sijaan on runsaasti erilaisia näkemyksiä joiden keskinäinen arvottaminen, oikeiden politiikkatoimien valinta ja eri vaihtoehtojen punninta ovat arvo-, näkökulma- ja kontekstisidonnaisia.

Faktojen, mielipiteiden ja arvovalintojen erottaminen toisistaan on ilmastokeskustelun seuraamisessa ja siihen osallistumisessa välttämätön, mutta monelle aikuisellekin haastava taito. Valitettavasti julkisessa keskustelussa on tiedon, mielipiteiden ja arvokysymysten lisäksi mukana myös syvään juurtuneita, paikkaansa pitämättömiä ilmasto”faktoja”, joita saattaa vahingossa tulla toistelleeksi itsekin. Täältä voit tarkistaa niistä muutaman.

Kunkin oppiaineen näkökulmia ilmastonmuutokseen löydät Open ilmasto-oppaasta.

Yleistä ilmastotietoa tarjoaa mm. Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston ja Ilmatieteenlaitoksen Ilmasto-opas.

Katso mallia ja hyödynnä valmiita materiaaleja

Kuva: Tom Hermans / Unsplash

Ilmastokasvatukseen sopivia opetusmateriaaleja on tarjolla valtavat määrät suomeksikin. Tällä sivulla on jo aiemmin linkattu useaan otteeseen Toivoa ja toimintaa -sivuston monipuolisiin materiaaleihin. Tässä linkataan lisäksi muutamiin muihin hyviin materiaaleihin.

Open ilmasto-oppaan vinkit muutamien erilaisten monialaisten ilmasto-oppimiskokonaisuuksien rakentamiseen.

WWF Suomen materiaalit monialaisen oppimiskokonaisuuden rakentamiseen eri luokka-asteille.

Open ilmasto-oppaan materiaalit ja tehtävät eri oppiaineiden ilmasto-opetukseen.

MAPPA-materiaalipankin materiaalit, joista löydät ilmastokasvatuksen materiaaleja esim. hakusanalla ilmastonmuutos.

Tulevaisuustaidoista voit lukea lisää täältä. Kannattaa tutustua myös esim. Sitran Megatrendeihin ja Megatrendikortteihin.

Opetusvideoita:
Mikä ilmastonmuutos? (BMOL ry ja Sykli, kesto 3:55)
Miksi ilmastonmuutoksesta puhuminen on vaikeaa? (BMOL ry ja Sykli, kesto 4:50)
Ilmastonmuutosta hidastetaan? (BMOL ry ja Sykli, kesto 4:44)
Animaatiovideo ilmastoaiheiden käsittelystä mediassa (BMOL ry, kesto 3:25)
Ilmastonmuutos ja sen ratkaisut (WWF, kesto 11:31)

Muistakaa myös yhteistyökumppanit! Vierailijoita tai yhteistyökumppaneita löytyy kyselemällä niin järjestöistä, yliopistoista, kunnan virkamiehistä tai poliittisista päättäjistä kuin yrityksistäkin.

Kouluttaudu

Kuva: Leon / Unsplash

Moni taho järjestää lukuvuonna 2021-2022 laadukasta, ilmaista opettajien täydennyskoulutusta ilmastoaiheista.

  • BMOL kouluttaa kouluttaa ensi lukuvuoden aikana Toivoa ja toimintaa -teemasta. Lisäksi järjestämme aineenopettajille monipuolista koulutusta viheliäisistä ongelmista: asiantuntijaluentoja, koulutusta viheliäisten ongelmien pedagogisesta käsittelystä sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien rakentamisesta. Koulutusten sisällöistä, ajoista ja paikoista tiedotetaan viimeistään elokuussa 2021 ja tieto päivitetään myös tälle sivulle. Täältä voit lukea tulevista koulutuksista hiukan lisää sekä tilata suoraan sähköpostiisi ilmoituksen tarkempien koulutustietojen julkaisemisesta.
  • Suomen ympäristöopisto Sykli ja BMOL järjestävät yhteistyössä monipuolista ilmastokasvatuskoulutusta sekä verkossa että livenä. Lue lisää täältä (syksyn koulutustiedot päivittyvät viimeistään kesäkuun alussa, tarjolla on kesästä lähtien myös itsenäisesti verkossa suoritettavia koulutuksia).
  • WWF:n ilmasto- ja ympäristökasvatuksen koulutuksista voit lukea täältä.
  • Plan Suomen ilmastokasvatuskoulutuksesta voit lukea täältä (syksyn koulutustiedot päivittyvät kesäkuuhun mennessä).
  • Helsingin yliopiston ilmastokasvatuskoulutuksesta voit lukea lisää täältä.

PS. Muistakaa ilo ja emotionaalisen turvan kokemusten viljely myös opettajien suunnittelupalavereissa!

Kuva: Simon Ray / Unsplash

Lisää blogissa

Toivoa ja toimintaa NUORI24 -messuilla

NUORI2024 – valtakunnalliset nuorisotyön päivät järjestetään Tampere-talolla 24.-25.4.2024. Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hanke on mukana messuilla! ...

Agenda 2030 -tavoitteet selkokielellä

Agenda 2030 -toimintaohjelman alatavoitteet sisältävät paljon kiinnostavaa lisätietoa kestävästä kehityksestä. Toisinaan tavoitetekstit ovat kuitenkin vaikealukuisia. Ne sisältävät vaikeita asioita ja ...