Voima-lehti julkaisi Toivoa ja toimintaa -hankkeen osana yhden lehtiartikkelin kustakin kestävän kehityksen Agenda2030 -tavoitteesta vuosien 2021-23 aikana. Artikkelit julkaistiin sekä ympäri Suomea jaossa olevissa paperilehdissä että verkossa. Linkit juttuihin löydät tältä sivulta, sekä Voiman omalta nettisivulta.
Artikkelisarjan tuottaneen rauhankasvattaja Hanna Niittymäen taustoittavan puheenvuoron voit lukea täältä. Muista myös Mediataitolehdessä julkaistu juttumme vinkeistä, jotka auttavat selviämään haastavien kestävän kehityksen uutisten kanssa sekä Hyviä uutisia kestävästä kehityksestä -facebook-ryhmä!
Antoisia lukuhetkiä!
1) EI KÖYHYYTTÄ. Kansalaisjärjestöt ja media tarkoittavat hyvää, mutta ylläpitävät vahingollisia mielikuvia säälittävistä kehittyvien maiden ihmisistä
Tutkija ja hyväntekeväisyysjärjestön perustaja Faith Mkwesha kommentoi, että kansalaisjärjestöjen ei tulisi käyttää stereotyyppisiä kuvia afrikkalaisista lapsista eikä mustista ja ruskeista ihmisistä, koska sellaiset kuvat ylläpitävät ennakkoluuloja ja rasismia. Lue juttu täältä.
2) EI NÄLKÄÄ. Miten ihmiskunta ruokitaan? Nälän lisäksi pitäisi puhua ruokaturvattomuudesta
Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite numero 2 on poistaa nälkä vuoteen 2030 mennessä. Se näyttää tuoreimpien kriisien muovaamassa maailmassa mahdottomalta tehtävältä. Lue juttu täältä.
3) TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA. Pelastukoon ken voi – rikkaat maat hamstraavat koronarokotteita epäeettisesti, vaikka se ei ole edes tautiopillisesti järkevää
Perussa ei ole koronarokotteita, koska rikkaat maat veivät ne. Veronmaksajat rahoittivat rokotteet, mutta lääkeyhtiöt ja Bill Gates veivät voitot. Pakkolisenssi vähentäisi kuolemia, mutta Eurooppa ei suostu. Lue juttu täältä.
4) HYVÄ KOULUTUS. Suomessakin vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen asema liittyvät lapsen koulumenestykseen
Koulutuksellisen tasa-arvon saavuttaminen edellyttää laadun parantamista ja vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden yhdenvertaisuuden edistämistä. Erot ovat suuria sekä valtioiden välillä että niiden sisällä. Lue juttu täältä.
5) SUKUPUOLTEN TASA-ARVO. Naiset nousevat seksismiä vastaan vahvojen sukupuoliroolien Japanissa
Naisen osaksi Japanissa jää usein kotiäitiys ja vähäinen urakehitys. Yhä useammin japanilaiset naiset ottavat kantaa tasa-arvon puolesta ja valitsevat normeja rikkovan elämänpolun. Lue juttu täältä.
6) PUHDAS VESI JA SANITAATIO. Antibioottiresistenssi leviää ja saattaa palauttaa lääketieteen menneisyyteen
Lähes puolella maailman ihmisistä ei ole turvallisia käymälätiloja, mikä edesauttaa antibioottiresistenssin leviämistä. Koko moderni lääketiede saattaa palata menneisyyteen, jos mitään ei tehdä. Lue juttu täältä.
7) EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA. Rikkaiden maiden olisi syytä ottaa päävastuu kestävämmän energian tuotannosta
Tarvittaisiin vain pieni taloudellinen satsaus, jotta kaikilla maailmassa olisi mahdollisuus saada kotiinsa valot, puhdasta vettä ja sähköä kännykän lataamiseen. Jos rikkaat maat eivät tue alhaisemman tulotason maita, ilmastokriisin seuraukset iskevät lujaa myös niihin itseensä. Lue juttu täältä.
8) IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA. Kapitalismin purkkaviritys hajoaa – talousopissa muutos
Kapitalismi nitkuttaa kriisistä kriisiin. Talousopissa on tapahtumassa historiallinen käänne, vaikka laineet lyövät Suomen niemelle viiveellä. Lue juttu täältä.
9) KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA, INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA. Oma asiantuntemuksemme ei ratkaise kaikkea – ilmastokriisin hidastamiseen tarvitaan myös globaalin etelän innovaatioita
Tekoäly osaa päätellä, sahataanko Amazonialla laittomasti. Globaalin etelän startupit kehittävät ratkaisuja, joihin Piilaakso ei pysty. Lue juttu täältä.
10) ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN. Ilmastokriisiä ei ratkaista ilman globaalin eriarvoisuuden ratkaisemista, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja
Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér kertoo parhaillaan neuvoteltavasta maailmanlaajuisesta yritysverojärjestelmän uudistamisesta. Lue juttu täältä.
11) KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT. Ihmiskunta kaupungistuu
Arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmasosaa ihmisistä asuu kaupungeissa. Infrastruktuurin kehittyminen on muuttoliikettä hitaampaa. Kaupungistumisen ongelmia voidaan ratkoa asukkaita kuuntelemalla ja eriarvoisuutta poistamalla. Lue juttu täältä.
12) VASTUULLISTA KULUTTAMISTA. Vihreässä siirtymässä ei ole mitään vihreää, jos elämäntapamme ei muutu
Euroopan vihreä siirtymä siirtää fossiilipäästöt EU:n rajojen ulkopuolelle. Sähköautojen metalleja louhitaan globaalista etelästä, jossa mielenosoittajia viedään putkaan ja jopa surmataan. Lue juttu täältä.
13) ILMASTOTEKOJA. Toivoa, toimintaa ja jatkuvuutta – Myös uskonnoilla on rooli ilmastokriisin vastaisessa kamppailussa
Ilmastofaktat ovat tiedossa, mutta uskonnot vetoavat tunteisiin. Ne haastavat ilmastotekoihin. Lue juttu täältä.
14) VEDENALAINEN ELÄMÄ. Hyviä uutisia maailman merille: YK:ssa tekeillä oleva merten perustuslaki on ”sukupolven suurin ympäristönsuojelusopimus”
Tekeillä on edistyksellinen ”merten perustuslaki”, joka suojelisi maailman meristä 30 prosenttia. Itämerellä suojelutoimet ovat auttaneet. Lue juttu täältä.
15) MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ. Metsäteollisuus ja rakennushankkeet uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta
Metsien ja soiden ennallistaminen on vielä mahdollista, mutta ajavatko lyhytnäköiset talousintressit planeetan kestävän tulevaisuuden edelle? Lue juttu täältä.
16) RAUHA, OIKEUS JA HYVÄ HALLINTO. Ihmisoikeudet kuuluvat päihderiippuvaisillekin, mutta yhdenvertainen oikeus esimerkiksi terveyspalveluihin ei toteudu
Päihteiden ongelmakäyttäjien on usein vaikea saada tarvitsemiaan palveluita. Lue juttu täältä.
17) YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS. Paikallisten ääni kuuluu yhteisöradioissa Ugandassa ja Tansaniassa
Suomalaisten suunnittelema radioportaali kokoaa yhteisöradiot yhteen Ugandassa ja Tansaniassa. Lue juttu täältä.
