Tältä sivulta löydät alakouluun sopivia kestävän kehityksen kasvatuksen toimintavinkkejä ja tutustut kestävän kehityksen kasvatuksen Toivoa ja toimintaa -toimintamalliin. Vinkit toimivat erityisen hyvin 5.-6. -luokkaisille, mutta niistä hyötyy myös pienempien lasten opettaja.
1) Mikä Toivoa ja toimintaa?
Toivoa ja toimintaa on kestävän kehityksen kasvatuksen toimintamalli, johon liittyviä materiaaleja on koottu ja tuotettu toivoajatoimintaa.fi -verkkosivustolle.
Ideana on, että kestävästä kehityksestä opitaan parhaiten, kun tiedon opiskelun ohella käsitellään aiheeseen liittyviä tunteita ja harjoitellaan yhdessä vaikuttamisen taitoja.
Malli siis koostuu kolmesta osasta:
- Tieto. Tutustutaan kestävän kehityksen haasteisiin, tavoitteisiin ja ratkaisuihin tietopohjaisesti.
- Tunteet. Käsitellään kestävän kehityksen teemoihin liittyviä tunteita käyttämällä erilaisia tunnetyöskentelyn menetelmiä.
- Toiminta. Motivoidutaan käytännön toimintaan ja harjoitellaan yhdessä erilaisia vaikuttamisen tapoja.
Malli on suunnattu ensisijaisesti nuorille ja nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Tällä sivulla mallia on sovellettu alakouluikäisten kanssa työskentelevien käyttöön.
Toimintamallissa ajatuksena on, että ensin tutustutaan erilaisiin kestävän kehityksen haasteisiin ja ratkaisuihin tiedollisesti. Haastavien aiheiden käsittely aiheuttaa useimmissa ihmisissä tunteita, joihin tutustuminen ja joiden parissa työskentely on luontevaa jatkoa asia-aiheiden käsittelylle. Tunnetyöskentelyä seuraa toimintaan motivoituminen ja käytännön vaikuttamistekojen tekeminen.
Käytännön toiminnassa mallin osia voi käsitellä missä tahansa järjestyksessä. Mallin jokainen osa on kuitenkin yhtä tärkeä. Ohjaavan aikuisen tulisi huolehtia siitä, että jokaisen osan äärelle pysähdytään riittävän pitkäksi aikaa ja teemaa monipuolisesti lähestyen.
Toivoa ja toimintaa -hanketta toteuttaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry ulkoministeriön viestintä ja globaalikasvatustuella (vgk). Hanke alkoi vuonna 2019 ja se päättyy vuoden 2024 lopussa vgk-tuen lakkautuksen myötä.
2) Opitaan tietoa kestävästä kehityksestä
Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kehitystä, joka tyydyttää ihmisten nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Toivoa ja toimintaa-hankkeen toimintakenttänä ovat kaikki kestävän kehityksen kysymykset. Haluamme kannustaa lapsia ja nuoria vaikuttamaan juuri heitä itseään kiinnostaviin asioihin – kestävä tulevaisuus rakennetaan yhdessä!
Koulun arjessa kestävä kehitys supistuu joskus mielessämme esimerkiksi kierrätysratkaisuiksi. Todellisuudessa se on laaja kokonaisuus, joka sisältää kaikki kestävämmän maailman osa-alueet. Tällä hetkellä kestävää kehitystä tarkastellaan yleensä maailmanlaajuisen kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n kautta. Siinä kestävän kehityksen moninaiset näkökulmat on jaoteltu 17 tavoitteeseen.
Opetuksessa kestävää kehitystä kannattaa käsitellään toisinaan laajana kokonaisuutena esimerkiksi Agenda 2030 -toimintaohjelman kautta. Pääosa kestävän kehityksen opetuksesta kuitenkin keskittyy erilaisten kestävän kehityksen teemojen tarkempaan opiskeluun.
a) Valmiita tehtäväkokonaisuuksia
Kestävän kehityksen opetuksen on olemassa valtavasti laadukasta, mm. järjestöjen tuottamaa opetusmateriaalia. Tähän on koottu joitakin hyviä materiaaleja eri teemoista.
- Agenda 2030. Toivoa ja toimintaa -hankkeen sivulla esitellään pelejä, joiden avulla voidaan käsitellä toimintaohjelmaa kokonaisuudessaan.
- Ilmastonmuutos. Luokanopen ilmasto-opas on alakoulun opettajien tueksi tehty opasmateriaali. Oppaasta löytyy tietoa ilmastonmuutoksesta sekä ilmastokasvatuksesta. Lisäksi oppaasta löytyy valmiita materiaaleja alakoulussa vuosiluokilla 1–2, 3–4 ja 5–6 toteutettavaan ilmastokasvatukseen. Oppaan tekijät ovat luokanopettajat Anna Muotka ja Aino Kinni.
- Luonnon monimuotoisuus. Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomen Vihreä lippu -ohjelman osana julkaistu Luonnon monimuotoisuus -oppimateriaali tarjoaa videoita, tietoa ja toimintavinkkejä, jotka auttavat johdattamaan lapset ja nuoret innostavalle tutkimusmatkalle luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonkirjoon.
- Lapsen oikeudet. Plan Suomen Lapsen oikeuksien kymppi on kymmenen kaksoistunnin mittainen opetuskokonaisuus, jonka avulla voit käsitellä oppilaiden kanssa lapsen oikeuksia ja kestävää kehitystä monipuolisesti ja toiminnallisesti.
b) Taustatietoa ja lisävinkkejä opettajalle
- Kaikki kestävästä kehityksestä -sivulta voit lukea perustiedot kestävästä kehityksestä.
- Mikä kestävä kehitys -videolla (5 min.) globaalikasvatuksen asiantuntija Eeva Kemppainen käy läpi kestävän kehityksen laajan kokonaisuuden.
- Agenda 2030 -tehtäväpaketeista löydät monipuolista lisätietoa eri Agenda 2030 -tavoitteista.
- Ajankohtaista ympäristökasvatuksessa -uutiskirje tuo ympäristökasvatuksen tärkeimmät ajankohtaiset näppärästi sähköpostiisi. FEE Suomi kokoaa uutiskirjeeseen alan toimijoiden kiinnostavimmat kuulumiset: uudet materiaalit, koulutukset, tapahtumat jne. Voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi täältä.
- Lisää opetusmateriaaleja löydät ympäristö- ja globaalikasvatuksen materiaalipankeista: MAPPA.fi ja globaalikasvatus.fi.
3) Harjoitellaan tunnetaitoja
Globaalissa maailmassa myös monet ongelmat ovat globaaleja ja eri puolilla maailmaa asuvat ihmiset kytkeytyvät niiden kautta toisiinsa monisyisillä tavoilla. Tietoisuus esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamista ongelmista saa yhä useammissa ihmisissä aikaan myös erilaisia tunteita, kuten surua, pelkoa, syyllisyyttä tai ahdistusta.
Ongelmien vakavuus on luonut uhkakuvien ilmapiirin, jossa opettajat kamppailevat sen kanssa, millä tavoin näitä globaaleja haasteita tulisi oppilaiden kanssa käsitellä. Ympäristöongelmien saama julkinen huomio on viime vuosina lisääntynyt selvästi, mikä on osaltaan voimistanut ongelmien aiheuttamia tunteita sekä nuorissa että aikuisissa. Tästä seuraa kasvattajille uudenlainen osaamisen tarve: tunteiden käsittely opetuksen osana.
Yläkoulussa ja toiselle asteella ympäristötunteita kannattaa käsitellä opettajan omasta aloitteesta. Alakoulussa voidaan keskittyä tunnetaitojen kartuttamiseen yleisesti – hyvät tunnetaidot kun auttavat myöhemmin myös ympäristötunteiden kohtaamisessa. Opettajan kannattaa kuitenkin kuunnella herkällä korvalla oppilaiden ajatuksia kestävän kehityksen kysymyksistä. Aiheet saattavat herättää vaikeita tunteita jo pienissäkin oppilaissa, jolloin niitä ei kannata sivuuttaa.
Kaksi vinkkiä ympäristötunteiden käsittelyyn:
- Opettajan omat ympäristötunteet vaikuttavat siihen, millä tavalla hän käsittelee aiheita oppilaiden kanssa. Opettajan kannattaa aloittaa ympäristötunteiden käsittely itsestä: millaisia tunteita kestävän kehityksen haasteet sinussa herättävät ja miten ne vaikuttavat toimintaasi työssä ja vapaa-ajalla? Aikuisille suunnattuja tunnetehtäviä löydät Toivoa ja toimintaa -sivustolta.
- Ihmisyyteen kuuluu se, että välttelemme mielellään vaikeiden tunteiden kohtaamista. Kestävän kehityksen haasteet herättävät ihmisissä paljon vaikeita tunteita. Moni kasvattaja haluaisi mielellään keskittyä ensisijaisesti iloon ja toivoon, mutta vaikeiden tunteiden sivuuttaminen ei saa niitä katoamaan. Tunnetaitojen keskeisimpiin asioihin kuuluu taito kohdata kaikenlaisia tunteita. Vaikeiden tunteiden käsittelylle kannattaakin antaa tietoisesti tilaa, vaikka se tuntuisi hankalalta. Usein ilo ja toivo versoo juuri siitä, että on ensin uskaltanut kohdata myös niitä vaikeampia tunteita.
a) Tehtäviä ja materiaaleja tunnetaitojen harjoitteluun
- Toivon taitojen rastirata -tehtäväkokonaisuudessa käsitellään tunnetaitoja, vaikuttamistaitoja sekä luonnon hyvinvointivaikutuksia. Rastiradasta on olemassa alakouluun soveltuva versio sekä ruotsinkielinen versio. Julkaisija on Biologian ja maantieteen opettajien liitto.
- Punaisen ristin kaveritaitojen oppimateriaali.
- Värinauttien tunnetaitotehtävät.
- Mieli ry:n lapsille ja nuorille sopivia harjoituksia rentoutumiseen, tietoiseen läsnäoloon sekä mielenterveystaitojen harjoittamiseen.
- Tukiliiton tulostettavat MAHTI-tunnekortit.
- Maalaa tunne! (Toivoa ja toimintaa -harjoitus)
- Runoja toivosta ja paremmasta maailmasta (Toivoa ja toimintaa -harjoitus)
b) Taustatietoa ja lisävinkkejä opettajalle
- On sitä ennenkin selvitty – mihin tarvitaan erillistä tunnekasvatusta? Tunne & Taida.
- Tutustu kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviin tunteisiin! -video (3,5 min.)
- Syvenny ilmastotunteisiin -video (7 min.)
- Kestävän kehityksen tunteista kasvattajille -video (7 min.)
- Miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta? (Dosentti Panu Pihkalan blogikirjoitus)
- HUS Lastenpsykiatrian sometilit (Facebook ja Instagram) tarjoavat paljon yleistajuista tietoa tunne- ja hyvinvointitaidoista.
4) Vaikutetaan yhdessä
Paremman maailman rakentaminen ja kestävän kehityksen haasteiden ratkaiseminen on aikuisten vastuulla. Kuitenkin jo lapsi voi osallistua vaikuttamiseen ikätasolleen sopivalla tavalla. Vaikuttamistaitojen harjoittelu ja ihan oikea vaikuttaminen kasvattaa lapsen osallisuuden kokemusta ja samalla vaikuttamistaitojen työkalupakki kasvaa.
Usein lapselle tai nuorelle tarjotut mahdollisuudet toimia ympäristön puolesta ovat valojen sammuttelun kaltaisia hyvin pieniä tekoja. Liiallinen keskittyminen pikkuruisiin ympäristötekoihin saattaa antaa viestin siitä, että tilanne ei lopulta olekaan kovin vakava. Toisaalta pieniin tekoihin keskittyminen vie aikaa ja energiaa yhteiskunnalliselta osallistumiselta.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen saattaa kuulostaa lapselle turhan kunnianhimoiselta tavoitteelta. Siinä on kuitenkin kyse vain siitä, että saamme muutkin ihmiset mukaan tekemään tekoja paremman maailman puolesta. Tähän alle on koottu joitakin esimerkkejä alakouluihin sopivista helpoista ja innostavista yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoista.
Yhdessä vaikuttaminen on yksi parhaista tavoista luoda maailmaan toivoa!
a) Tehkää tieto näkyväksi
Etsikää netistä tai oppikirjoista kestävään kehitykseen liittyviä tiiviitä faktoja. Kirjoittakaa faktat näkyvästi suuriin puhekupliin vähintään A4-kokoisille papereille. Yhteen puhekuplaan kirjoitetaan yksi tiivis fakta. Kootkaa faktat lopuksi kollaasiksi vaikkapa koulun seinälle paikkaan, jossa mahdollisimman moni voi lukea niitä.
b) Lelujen, lumiukkojen tai kenkien mielenosoitus
Aina mielenosoitukseen ei tarvitse osallistua itse, vaan hommaan voidaan valjastaa kengät, legoukot, pehmolelut tai vaikka lumiukot. Kerätkää tai tehkää itse osallistujien joukko ja valmistakaa heille nasevat mielenosoituskyltit. Hahmot voivat osoittaa mieltä esimerkiksi koulun aulassa tai somessa. Kenkien mielenosoituksesta voit inspiroitua esim. täällä.
c) Lähettäkää viestejä päättäjille
Monet poliitikot toivovat jatkuvaa, avointa keskustelua kuntalaisten ja kansalaisten kanssa sekä tekevät mielellään päätöksiä, joita tietävät nykyisten tai tulevien äänestäjiensä kannattavan. Siksi poliitikkoihin kannattaa olla yhteydessä!
Helpoiten yhteydenotto käy sähköpostilla. Kansanedustajien, europarlamentaarikoiden ja kunnan- tai kaupunginvaltuutettujen yhteystiedot löytyvät avoimesti netistä. Viestin tai palautteen on oltava asiallinen ja rakentava, jotta sillä olisi oikeasti vaikutusta. Ystävällinen yhteistyö ja kannustaminen on suotavaa, mutta toisaalta meillä on oikeus ja velvollisuuskin vaatia päättäjiltä vastauksia epäselviin kysymyksiin sekä riittävän kunnianhimoisia päätöksiä paremman maailman puolesta.
Pienemmät oppilaat voivat hyvin olla yhteydessä vaikkapa kuntapäättäjiin ja kertoa, miten teidän kunnastanne tulisi unelmienne kotikunta. Kirjoittamisen sijaan unelmia voi myös piirtää. Opettaja voi skannata piirustukset tai sujauttaa ne kirjekuoreen ja lähettää vaikkapa kunnanvaltuuston puheenjohtajalle.
d) Kirjoittakaa viestejä katuun
Katuliiduilla kirjoittaminen tai piirtäminen on edullinen ja helppo tapa tarjota ohikulkijoille ajattelemisen aihetta. Valitkaa turvallinen paikka (esim. kävelytie, tori tai aukio) ja kirjoittakaa tai piirtäkää katuun ajattelemisen aiheita tai viestejä. Pelkkä sanojen kokoelmakin voi tarjota ajatuksen ruokaa – tai ehkä voitte sirotella lähialueelle kestävän kehityksen tavoitteita?
e) Kirjoittakaa ja jakakaa runoja
Runoillakin voi vaikuttaa maailmaan ja kestävästä kehityksestä käytävään keskusteluun! Voit valita runon aiheen ja tyylin vapaasti. Jos aloittaminen tuntuu vaikealta, löydät Toivoa ja toimintaa -sivuston tunnetehtävien joukosta kaksikin helppoa runotehtävää: Runo tai laulu omasta ilmastotunteesta -tehtävässä hyödynnetään valmiita tekstipätkiä ja Runoja toivosta ja paremmasta maailmasta -tehtävässä runoja kirjoitetaan yhdessä. Muista, että runon kirjoittaminen ei itsessään ole vaikuttamista. Runo voi vaikuttaa vain, kun se luetaan tai jaetaan muiden nähtäväksi tai kuultavaksi!
f) Kehukaa ja kannustakaa
Ketä kestävän kehityksen puolesta toimivia henkilöitä tiedätte omasta koulustanne, kunnastanne tai Suomesta? Kiittäkää ja kannustakaa heitä! Voitte kertoa kehuja kasvotusten tai lähettää niitä somen välityksellä, sähköpostilla tai vaikka postikortilla. Kehu voi olla sopivana hetkenä yllättävänkin tärkeä voimavara ja toiminnan jatkamisen kannustin.
g) Luokaa maailmaan hyvää mieltä
Yllätyshyvyydet (engl. Random Acts of Kindness) ovat pikkuruisia tai isompia tekoja, jotka lisäävät iloa ja hyvyyttä maailmassa. Keksi erilaisia tapoja auttaa ja ilahduttaa muita ihmisiä ja luoda maailmaan hyvää mieltä. Toteuta mahdollisimman monia keksimistäsi teoista seuraavien viikkojen aikana. Vinkkejä ja lisätietoa yllätyshyvyyksistä löydät Toivoa ja toimintaa -sivuston artikkelista. Tiiviimmän oppilaan ohjeet yllätyshyvyyteen löydät täältä.
