Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 8 edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. Tältä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 8 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kaikkien pitää päästä töihin, joissa on hyvät työolosuhteet. Talous kasvaa ja talouskasvun pitää hyödyttää kaikkia. Talouden pitää kasvaa kestävästi.
8.1 Kaikkien ihmisten taloudellisen tilanteen pitää parantua. Köyhimpien maiden bruttokansantuote kasvaa vähintään 7 % vuodessa.
8.2 Maiden talous kasvaa siten, että teknologiaa uudistetaan, tehdään uusia keksintöjä ja panostetaan sellaisiin aloihin, joissa voi työskennellä paljon ihmisiä.
8.3 Pitää edistää yrittäjyyttä, luovuutta ja uusia keksintöjä. Pitää kannustaa kansalaisia perustamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yritysten perustamiseen pitää olla saatavilla rahoitusta. Pitää edistää hyvien työpaikkojen ja työtehtävien lisääntymistä.
8.4 Vuoteen 2030 mennessä maapallon resurssien käytön pitää olla järkevää. Talouskasvu ei saa johtaa ympäristön pilaantumiseen. Talouden pitää kasvaa niin, että ympäristö säilyy hyvänä. Rikkaimpien maiden pitää toimia esimerkillisesti.
8.5 Vuoteen 2030 mennessä kaikilla pitää olla mahdollisuus tehdä tuottavaa ja mielekästä työtä. Myös nuorten ja vammaisten pitää työllistyä. Jokaisessa maassa pitää olla palkkatasa-arvo eli samasta työstä pitää maksaa kaikille sama palkka.
8.6 Vuoteen 2030 mennessä pitää olla paljon nykyistä enemmän nuoria, jotka käyvät töissä tai opiskelevat.
8.7 Kaikissa valtioissa pitää välittömästi ja tehokkaasti poistaa seuraavat asiat: pakkotyö, moderni orjuus, ihmiskauppa, lapsityön pahimmat muodot kuten lapsisotilaat. Kaikki lapsityö pitää lopettaa vuoteen 2025 mennessä.
8.8 Kaikkialla pitää huolehtia työntekijöiden oikeuksista. Kaikilla työntekijöillä pitää olla turvallinen työpaikka. Myös siirtotyöläisillä, naisilla ja epävarmoissa työpaikoissa työskentelevillä pitää olla hyvät työolosuhteet.
8.9 Matkailun pitää luoda työpaikkoja, edistää paikallista kulttuuria ja paikallisten tuotteiden myyntiä. Matkailun pitää olla kestävää eli se ei saa tuhota luonnonympäristöjä eikä kulttuuriympäristöjä.
8.10 Valtioiden pitää tukea kotimaisia pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Kaikkien pitää voida saada rahoitusta ja vakuutuksia.
8.a Köyhille valtioille annettavan kehitysavun pitää tukea köyhien maiden kaupankäyntiä.
8.b Valtioiden pitää vuoteen 2020 mennessä ottaa käyttöön maailmanlaajuinen suunnitelma nuorten työllistämiseksi. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kansainvälinen työllisyyssopimus pitää toteuttaa.
KATSO VIDEO! Videolla (kesto 25 min.) Finnwatchin ihmisoikeusasiantuntija Maija Lumme esittelee tavoitetta 8 ja kertoo, mitä Finnwatch tekee sen edistämiseksi.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Ihmisarvoinen työ = Ihmisarvoisella työllä tarkoitetaan sitä, että ihmiset saavat tehdä säänneltyä palkkatyötä, joka takaa elämiseen riittävän palkan ja on turvallista. Työympäristön tulee olla turvallinen ja työaikojen inhimilliset. Myös ihmiskaupasta, pakkotyöstä ja lapsityöstä tulee päästä eroon. (*)
Elämiseen riittävä palkka = Elämiseen riittävä palkka tarkoittaa palkkaa, jolla ihminen pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Palkan pitää riittää ravitsevaan ruokaan, asumiseen ja muihin elämän perustarpeisiin. Palkasta pitää myös vähän pystyä säästämään pahan päivän varalle. Elämiseen riittävä palkka jää kuitenkin suurimmalta osalta kehittyvien maiden työntekijöistä saavuttamatta. Elämiseen riittävä palkka on eri asia kuin valtion määrittelemä minimipalkka. Minimipalkka voi olla kaukana elämiseen riittävästä tasosta. (*)
Hikipaja = Epäinhimillinen työympäristö. Hikipajoja on erityisesti kehitysmaissa ja niissä voi esiintyä lapsityövoimaa, alipalkkausta, vaarallisia työoloja jne. Kehitysmaiden hikipajoissa valmistetaan kritiikistä huolimatta edelleen suuri osa länsimaiden kulutustavaroista. (***)
Ihmisoikeudet = Jokaisen ihmiskunnan jäsenen yhtäläiset perusoikeudet. Ihmisoikeuksia on määritelty kansainvälisissä sopimuksissa kuten YK:n ihmisoikeusjulistuksessa. Ihmisoikeuksiin kuuluu mm. oikeus työhön, oikeus riittävään elintasoon, oikeus terveyden- ja sairaudenhoitoon, oikeus osallistua ammattiyhdistystoimintaan, sananvapaus, uskonnonvapaus ja vapaus syrjinnästä. Yritysten tulee kaikessa toiminnassaan suojella ihmisoikeuksia ja varmistaa niiden toteutuminen myös koko toimitusketjussa. (***)
Lapsityö = Työn teettäminen lapsilla. Kansainvälinen työjärjestö ILO:n kieltää työnteon kaikilta alle 13-vuotiailta. 13-15-vuotiaat saavat tehdä lyhytaikaista, kevyttä työtä, jos se ei haittaa heidän koulunkäyntiään ja kehitystään. 15-18-vuotiaat saavat tehdä työtä, jota ei ole luokiteltu vaaralliseksi. Lapsityövoiman käyttö on ongelma erityisesti kehitysmaissa ja vastuullisen yrityksen tulee varmistaa, ettei sen toimitusketjussa käytetä lapsityövoimaa. (***)
Pakkotyö = Työn teettäminen pakottamalla, esimerkiksi estämällä poispääsy työpaikalta, uhkaamalla väkivallalla, lainaamalla työntekijälle rahaa kohtuuttomin ehdoin ja vaatimalla maksuksi työntekoa tai takavarikoimalla työntekijän henkilöpaperit. Pakkotyövoiman käyttö on ongelma erityisesti kehitysmaissa ja vastuullisen yrityksen tulee varmistaa, ettei sen toimitusketjussa käytetä pakkotyövoimaa. (***)
Reilu kauppa = Oikeudenmukaisen kaupankäynnin muoto, jossa erityisesti kehitysmaiden tuottajien asemaa kansainvälisen kaupan osapuolina pyritään parantamaan mm. kehittämisprojektien ja yhteistyön avulla sekä maksamalla tuottajille tyypillistä korkeampaa, tuotannon kustannukset kattavaa ostohintaa. Reilu kauppa yhdistetään useimmiten Fairtrade Labelling Organizations Internationalin Reilu kauppa -sertifikaattiin. (***)
Taloudellinen kestävyys = Taloudellinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alue. Kestävällä taloudella turvataan ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointi. Talouspäätöksissä otetaan huomioon luonto, luonnonvarat ja yhteiskunnan vakaus. Luonnonvaroja käytetään niin, ettei luonnon kantokyky ylity. (**)
Työhyvinvointi = Työhyvinvointi on työn turvallisuuden, terveellisyyden ja mielekkyyden muodostama kokonaisuus. Työhyvinvointiin vaikuttaa mm. sekä työntekijän henkilökohtainen terveys ja hyvinvointi että työympäristön turvallisuus ja terveellisyys, työyhteisön ilmapiiri, työn sisällön mielekkyys, ammatillisen kehityksen tukeminen ja palkkaus. Työhyvinvointi on yksi osa sosiaalista vastuullisuutta. (***)
Yritysvastuu = Yritysvastuu, yhteiskuntavastuu, vastuullinen yritys ja liiketoiminta, eettinen yritys ja liiketoiminta sekä yrityskansalaisuus viittaavat kaikki yrityksen vastuuseen sen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Vastuullinen yritystoiminta on kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa, jossa huomioidaan yrityksen suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan. (***)
Käsitteiden selitykset on poimittu Nuorten Akatemian Opopassista (*), Suomen ympäristöopisto Syklin kestävän kehityksen sanastokorteista (**) sekä Suomen YK-liiton yritysvastuusanastosta.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Tässä joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 8 saavuttamiseksi:
- YK, EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- Kansainvälinen työjärjestö (ILO), Verohallinto, Työ- ja elinkeinoministeriö
- Järjestöt ja kansalaisliikkeet, kuten: Finnwatch, Eetti ry, Reilu kauppa ry, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, ATTAC
- Ammattiliitot
- Osa yrityksistä
- Monet koulut, nuorisotalot, harrastusryhmät ja tavalliset kansalaiset
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 8 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 25, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 8, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä esimerkiksi aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- Kansainvälinen lapsityön vastainen päivä (12.6.)
- Reilun kaupan viikko (lokakuussa viikoilla 40–41)
- Lapsen oikeuksien päivä (20.11.)
- Ihmisoikeuksien päivä (10.12.)
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinsituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Ihmisarvoinen työ on ihmisoikeus, joten aihe liittyy kiinteästi opetussuunnitelmiin. Opetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen sekä yläkoulussa että lukiossa. Ihmisoikeudet ovat osa opetuksen laaja-alaisia tavoitteita ja lisäksi niitä käsitellään esimerkiksi historian, yhteiskuntaopin, filosofian, katsomusaineiden, maantiedon, terveystiedon sekä kielten opetuksessa.
Myös kestävän talouden teemoja käsitellään opetuksessa monipuolisesti. Yläkoulussa opetus rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön (L3). Kestävän talouden teemoja pohditaan mm. yhteiskuntaopin, kotitalouden, biologian ja maantiedon opetuksessa.
Lukiossa opiskelija pohtii tulevaisuuden kannalta kestäviä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon ympäristön, talouden, teknologian ja politiikan yhteyksiä. Hän oppii perusasioita kestävän elämäntavan ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä näiden keskinäisriippuvuuksista. Kestävän talouden teemoja käsitellään myös eri näkökulmista mm. yhteiskuntaopin, historian, matematiikan, kemian, biologian, maantieteen, elämänkatsomustiedon ja kielten opetuksessa.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Katso Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitetta 8 (Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua) esittelevä video (3 min.) ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä tarkoittaa maailmantalous?
- Mitä kaikkea tarkoittaa ihmisarvoinen työ? Anna ainakin 4 esimerkkiä.
- Mitä tarkoittaa kestävä talous?
- Selvitä lisäksi: Mitä tarkoittaa yritysvastuu?
b) Lue läpi tavoitteen 8 alatavoitteet. Voit tutustua joko joko selkokielelle mukautettuihin tavoitteisiin tai virallisiin alatavoitteisiin.
- Mitkä ovat mielestäsi alatavoitteiden kolme tärkeintä asiaa?
Video ja siihen liittyvä tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Ihmisarvoista työtä – artikkelitehtävä
Lukekaa artikkeli Elämiseen riittävää palkkaa vaatetyöntekijöille ja vastatkaa kysymyksiin:
- Miksi kaikki yritykset eivät maksa elämiseen riittävää palkkaa?
- Miten omilla kulutuspäätöksillä voi vaikuttaa siihen, että työolot olisivat ihmisarvoiset kaikkialla?
- Miten elämiseen riittämätön palkka vaikuttaa työntekijään ja hänen perheeseensä?
Tehtävän ovat toteuttaneet Nuorten Akatemia ja Opopassi. Lisää vastaavia tehtäviä löydät tästä osoitteesta sekä Seppo-alustalla toimivasta Matkalla ihmisarvoiseen työhön -oppimispelistä. Digitaalisen pelin voi tilata maksutta käyttöönsä . Et tarvitse erillistä Seppo-lisenssiä pelin ohjaamiseen.
3) Reilu työelämä – video- ja pohdintatehtävä
Romanit kokevat paljon syrjintää työmarkkinoilla. Diakonia-ammattikorkeakoulun Työnimi-kampanja on tehnyt sen näkyväksi mm. lyhytvideoiden kautta, kun neljä valtaväestöön kuuluvaa vaikuttajaa etsi alansa töitä romaninimellä.
Kesto: 30 min & Tarvittavat välineet: tietokone, videotykki, äänentoisto
Tehtävä: Etsi kampanja netistä hakusanoilla ”Työnimi kampanja”. Katsokaa yksi lyhytvideoista, ja pyydä nuoria pohtimaan pienryhmissä:
- Minkälaista syrjintää työnhaussa ja työelämässä voi kokea?
- Miksi on väärin, että samalla cv:llä eri nimiset ihmiset eivät saa töitä?
- Miksi on myös työnantajan etu palkata ihmisiä eri taustoista?
- Käykää lopussa yhdessä läpi, mitä ajatuksia video ja kysymykset herättivät.
Tehtävä on osa Suomen Romaniyhdistyksen ja Nuorten Akatemian Amengo skoola -menetelmäpakkaa, josta löydät tietoa ja tehtäviä romanikulttuurista.
4) Kengän hinnan jakautuminen – infograafiin tutustuminen
Lähes 90 prosenttia kaikista maailman kengistä tehdään Aasiassa. Suurimpia tuottajamaita ovat Kiina, Intia, Vietnam ja Indonesia. Laskelmien mukaan kengän tuotosta suurin osa menee brändiyritykselle, joka suunnittelee kengän, sekä jälleenmyyjälle, joka myy kengän kivijalkakaupassa tai verkossa. Monissa tuotantomaissa työntekijöille menee vain murto-osa eikä palkka riitä elämiseen.
Katso kuvaa Indonesiassa valmistetusta 120 euron hintaisesta kengästä ja vastaa kysymyksiin.
- Kuinka monta euroa kengän kokonaishinnasta menee brändiyritykselle?
- Kuinka monta euroa kengän kokonaishinnasta menee työntekijöiden palkkoihin?
- Kuinka monta prosenttia työntekijöiden palkka on kengän kokonaishinnasta?
Infograafin on toteuttanut Eetti ry. Tehtävä ovat osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia, josta löytyy paljon lisää tehtäviä maailmankaupasta ja kulutuksesta.
5) Vaatteiden elinkaari – kuvatulkintatehtävä
ALUKSI: Katsokaa Mikä maailmankauppa? -video (kesto 5 min.).
TARVIKKEET: Jaa oppilaat pienryhmiin. Jaa Flinga-linkki tai tulosta kuvat jokaiselle pienryhmälle. Tulostettavien kuvien käyttäminen antaa mahdollisuuden liikutella kuvia monin eri tavoin. Tiedostossa on tarkempi ohjeistus myös siitä, miten valokuvat voi antaa kahdessa osassa.
- Kuvat, kuvatiedot ja tarkempi ohjeistus tulostettavana pdf-tiedostona
- Kuvat Flinga-seinänä
OHJEET:
Tässä kuvagalleriassa on vaatteen elinkaareen liittyviä kuvia. Valokuvien tulkitseminen auttaa hahmottamaan vaateteollisuuden ja kulutuksen vaikutuksia ympäri maailman. Selatkaa valokuvia ja vastatkaa antamalla ainakin 4 esimerkkiä molempiin kysymyksiin. Kirjoittakaa vastauksia paperille tai tehkää käsitekartta (mind map).
- Mitä raaka-aineisiin ja vaatteiden tuotantoon liittyviä töitä kuvissa näkyy?
- Mitä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin liittyviä ongelmia vaatteiden elinkaaressa on ratkaistava?
Keskustele parin kanssa tai ryhmässä: Ketkä voivat edistää kestävämpää tuotantoa ja kulutusta?
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia, jossa on runsaasti lisää hyviä tehtäviä kuluttamiseen ja maailmankauppaan liittyen.
6) Donitsitalous – infograafin tulkintatehtävä
Tutustu donitsitalouteen katsomalla olevaa kuvaa sekä lukemalla aiheesta osoitteesta donitsitalous.fi.
- Termi donitsitalous ei viittaa leivonnaisiin. Mitä termi tarkoittaa ja mihin se viittaa?
- Mistä asioista muodostuu donitsitalouden sosiaalinen perusta?
- Mistä asioista muodostuu donitsitalouden ekologinen katto?
- Millainen on donitsitalousmallin mukaan tila, jossa ihmiskunnan on mahdollista kukoistaa?
- Miten talousajattelu liittyy donitsimalliin?
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Kestävä kehitys ja planeetan rajat diagrammeissa ja infograafeissa -tehtäväkokonaisuutta, josta löydät myös useita muita kiinnostavia diagrammien ja infograafien tulkintatehtäviä
7) Kapitalismin purkkaviritys – artikkelitehtävä
- Lue Voima-lehdessä ilmestynyt artikkeli Kapitalismin purkkaviritys hajoaa – talousopissa muutos.
- Kerää artikkelista 10 kiinnostavaa talousajatteluun liittyvää faktaa, ajatusta tai näkökulmaa.
- Jakautukaa pareihin. Vertaile keräämisiä näkökulmia parin kanssa. Valitsitteko samoja vai eri näkökulmia? Miksi pidätte valitsemianne näkökulmia kiinnostavina?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
8) Tutki Reilun kaupan tuotteita omassa lähikaupassa
Tutki lähikauppasi valikoimaa.
- Löydätkö tuotteiden joukosta Reilun kaupan tuotteita?
- Yritä etsiä ainakin kaksi tuotetta. Yritä löytää myös jokin muu tuote kuin ruokatuote eli vaikkapa kukkia tai shampoota.
- Tutki valitsemiesi tuotteiden alkuperää: Missä maissa tuotteet on valmistettu?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
9) Suunnittele somepostaus
Pohdi mistä ihmisarvoisen työn ja talouskasvun teemoista toivoisit enemmän julkista keskustelua. Suunnittele aiheesta somepostaus.
- Suunnittele teksti, joka voi olla esimerkiksi napakka tietopläjäys tai ajatuksia herättävä huumoripläjäys.
- Valitse postaukseesi kuva. Muista huomioida tekijänoikeudet!
- Jos mahdollista, julkaise postaus omalta tililtäsi tai esim. koulun tai nuorisotalon tililtä.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Lisää nopeita vaikuttamisvinkkejä löydät täältä sekä tietoa ja ideoita kuluttajavaikuttamiseen täältä.
10) Urheilu ja työoikeudet – vaikuttamiskampanjaan tutustuminen
Monissa urheilulajeissa tarvitaan urheiluvälineitä, urheilukenttiä ja matkustamista, ja siksi myös urheiluun liittyy kysymyksiä maailmankaupasta, välineiden alkuperästä ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt puolustavat siirtotyöläisten oikeuksia monissa maissa, kuten Qatarissa.
Lue Pelin hinta -kampanjasta (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK) ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä ongelmia työhön liittyy, kun Qatariin hankitaan työntekijöitä rakentamaan urheilustadioneita?
- Miksi ihmiset lähtevät Qatariin töihin siirtotyöläisiksi?
- Mitä oikeuksia ja muutoksia SASK ja muut toimijat vaativat?
- Miksi siirtotyöläisten oikeuksia on vaikea puolustaa?
Lisätehtävä: Tutki jalkapallojen elinkaarta ja tuotannon vastuullisuutta. Etsi tietoa esimerkiksi näistä asioista:
- Kuinka paljon jalkapalloja valmistetaan maailmassa vuosittain? Mitkä ovat yleisiä tuotantomaita?
- Mistä raaka-aineista palloja tehdään? Mitä vaiheita valmistus sisältää?
- Minkälaisia hyviä ja huonoja vaikutuksia jalkapallon tuotannolla on (ihmisten, eläinten, ympäristön ja ilmaston näkökulmasta)?
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -hankkeessa julkaistua Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia.
11) Thailaakson tehdas – vastamainoksen tulkintatehtävä
Vastamainokset ovat mainoksista muunneltuja parodiakuvia, jotka tuovat esiin toisenlaisen viestin: huumorin avulla, mainosten kieltä käyttämällä kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmia, kuten tuotannon ympäristöhaittoja, ihmisoikeusloukkauksia tai kauneusihanteita. Vastamainoksia voidaan pitää eräänä yhteiskunnallisen viestinnän, vaikuttamisen ja taiteen muotona.
Tutustu oheiseen vastamainokseen ja analysoi sitä vastaamalla kysymyksiin.
- Mikä tuote ja brändi kuvassa on muokattu?
- Onko muuntelu hauska vai vakava?
- Mikä on vastamainoksen sanoma? Mihin kuvalla yritetään vaikuttaa? Jos sanoma ei avaudu kuvaa katsomalla, voit lukea aiheesta lisätietoa täältä.
- Onko vastamainos toteutettu hyvällä maulla?
- Mistä vastamainoksesta pidät ja mistä et pidä? Miksi?
Vastamainoksen on tehnyt Häiriköt-päämaja. Lisää Häiriköiden vastamainoksia löydät täältä. Tulkintatehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa osana Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväpakettia.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Elämiseen riittävää palkkaa vähempää ei tule hyväksyä – esimerkkitapaus Intian teetiloilta -blogiteksti. Finnwatch (2021). Teksti yritysvastuun ja tulotason merkityksestä tuottajien elämään ja eriarvoisuuden ratkaisuihin maailmankaupassa.
https://finnwatch.org/fi/blogi/810-elaemiseen-riittaevaeae-palkkaa-vaehempaeae-ei-tule-hyvaeksyae-esimerkkitapaus-intian-teetiloilta - EU:n yritysvastuulaki olisi #HYVÄ -video. Eettisen kaupan puolesta ja Finnwatch (2020). Kesto: 3:13. https://www.youtube.com/watch?v=Frn7ycBNNb8
- Yritysvastuulaki: uusia sääntöjä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista (Euroopan parlamentti 2024). https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20240419IPR20585/yritysvastuulaki-uusia-saantoja-ihmisoikeus-ja-ymparistovaikutuksista
- Video kestävästä taloudesta ja “donitsitalous-mallista”. Kate Raworth, TED (2018). Kieli ja tekstitys: englanti.
https://www.youtube.com/watch?v=Rhcrbcg8HBw - Nuoret naiset töissä Sierra Leonessa. Taksvärkki ry:n video (8min.), jossa kaksi sierraleonelaista naista kertoo toimeentulostaan. Adama & Mariama // You make a difference // Taksvärkki 2023–2024 (youtube.com)
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä:
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa:
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 8 käsittelyyn.
