Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 15 on suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan sekä pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Tältä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 15 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 15. Maanpäällinen elämä
Maa-alueita käytetään niitä suojellen. Maa-alueita yritetään palauttaa sellaisiksi kuin ne olivat ennen.
15.1 Pitää suojella ja palauttaa ennalleen sisämaassa sijaitsevia ekosysteemejä eli metsiä, kosteikkoja, vuoria ja kuivan maan alueita vuoteen 2020 mennessä. Niitä pitää käyttää kestävällä tavalla kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
15.2 Metsien hoito pitää muuttaa kestäväksi, metsäkato pitää pysäyttää, turmeltuneita metsiä pitää ennallistaa ja metsäalueita lisätä kaikkialla maailmassa vuoteen 2020 mennessä .
15.3 Maa-alueiden aavikoitumista pitää torjua. Pilaantunut maaperä pitää palauttaa entiselleen esimerkiksi alueilla, joilla on ollut kuivuutta ja tulvia. Maaperän pilaantumista ei saisi enää tapahtua.
15.4 Vuorien ekosysteemejä pitää suojella tehokkaasti. Vuorien biologinen monimuotoisuus pitää säilyttää. Ihminen voi hyödyntää vuoria kestävällä tavalla.
15.5 Maa-alueet vaativat kiireellisiä toimia vuoteen 2020 mennessä seuraavissa asioissa: lajien elinympäristöjä pitää suojella, lajikato pitää pysäyttää, uhanalaisia lajeja pitää suojella ja sukupuutot estää.
15.6 Geeniresursseja pitää hyödyntää oikeudenmukaisesti ja kansainvälisesti sovituilla tavoilla.
15.7 Suojeltujen kasvien ja eläinten salametsästys ja salakauppa pitää kiireesti pysäyttää. Laittomien villieläinperäisten tuotteiden kysyntään ja tarjontaan pitää puuttua.
15.8 Pitää olla käytössä tehokkaita menetelmiä, joilla estetään haitallisten vieraslajien leviäminen vuoteen 2020 mennessä. Vieraslajit eivät saisi vaikuttaa maa- ja vesiekosysteemeihin. Lajien määrä pitää pitää kurissa.
15.9 Kaikkien maiden kansallisissa suunnitelmissa pitää olla huomioituna luonnon monimuotoisuuden arvostaminen ja ekosysteemien suojelu vuoteen 2020 mennessä. Näiden arvojen pitää näkyä myös sellaisissa suunnitelmissa, joiden tavoitteena on köyhyyden vähentäminen.
15.a Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun pitää ohjata paljon enemmän rahaa kuin aiemmin.
15.b Kestävään metsänhoitoon pitää lisätä monipuolisia resursseja ja rahoitusta. Köyhemmille maille pitää luoda kannustimia eli palkita kestävästä metsänhoidosta ja metsien suojelusta sekä metsäalueiden lisäämisestä.
15.c Suojeltujen lajien salametsästyksen ja salakaupan torjumiseen pitää lisätä rahoitusta. Yksi tapa on parantaa ihmisten mahdollisuuksia hankkia elantonsa kestävällä tavalla.
KATSO VIDEO! Videolla (20 min.) WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen esittelee tavoitetta 15 ja kertoo, mitä sen edistämiseksi tehdään.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Luonnon monimuotoisuus = Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on termi, jota käytetään kuvaamaan maapallon lajien, geenien ja eliöyhteisöjen kirjoa. Sillä voidaan myös viitata tietyn alueen ekosysteemien, lajien ja geenien monimuotoisuuteen. Ihmisten hyvinvointi riippuu luonnon monimuotoisuudesta.*
Ekosysteemi = Ekosysteemi koostuu elävien organismien yhteisöstä ja maantieteellisen alueen elottomista osista, jotka ovat keskenään vuorovaikutuksessa järjestelmänä. Ekosysteemejä on erikokoisia, kuten puunkantoa ympäröivä alue, puutarha tai koko maapallo.*
Luontokato = Ihmisen toiminnallaan aiheuttama luonnon monimuotoisuuden huomattava väheneminen tai romahdus, joka on tällä hetkellä käynnissä kaikkialla maapallolla.
Uhanalaisuus = Uhanalaisuus tarkoittaa sitä, että eliölajiin tai sen populaatioon kohdistuu lopullisen häviämisen vaara. Uhanalaisuusluokituksessa uhanalaiset lajit kuuluvat luokkiin VU (vaarantunut), EN (erittäin uhanalainen laji) ja CR (äärimmäisen uhanalainen laji). Lajin uhanalaisuuden arvioinnin tarkoituksena on ennakoida lajin levinneisyyden, yleisyyden ja runsauden muutoksia käytössä olevien tietojen perusteella.
Haitalliset vieraslajit = Haitallinen vieraslaji on ei-kotoperäinen laji, joka aiheuttaa ekologista tai taloudellista haittaa uudessa ympäristössä, jonne se on levinnyt tai tuotu. Nämä lajit menestyvät ja lisääntyvät, koska uudella alueella ei useinkaan ole niiden luontaisia vihollisia rajoittamassa populaatiota.*
Aavikoituminen = Aavikoituminen tarkoittaa kuivilla alueilla tapahtuvaa maan laadun heikentymistä. Usein aavikoitumisen syynä on ihmisen toiminnan ja luonnollisten kuivuuskausien yhteisvaikutus. Ihminen kiihdyttää aavikoitumista pilaamalla aavikon laidoilla hiekkaa sitovan pintakasvillisuuden esimerkiksi maanviljelyn tai saastuttamisen seurauksena. Myös ilmastonmuutos voimistaa aavikoitumista
Ennallistaminen = Ennallistaminen on keino palauttaa ihmisen muokkaamaa elinympäristöä takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä.*
Tähdellä (*) merkityt käsitteiden selitykset on poimittu WWF:n toteuttamasta materiaalista Meidän kaupunki 2030 – Opettajan opas.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Tässä joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 16 saavuttamiseksi:
- YK, EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- Aiheen parissa toimivia järjestöjä: WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luontoliitto, Natur och Miljö, Birdlife Suomi, FEE Suomi, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto
- Muita toimijoita: Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Suomen Luontopaneeli, ELY-keskukset, IPBES (Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelupaneeli)
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 32, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 15, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä esimerkiksi aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- Pihabongaus (tammikuun viimeinen viikonloppu vuosittain)
- Maailman kosteikkopäivä, 2.2.
- Maailman luontopäivä, 3.3.
- Maailman metsäpäivä, 21.3.
- Kansainvälinen Äiti Maan päivä, 22.4.
- Maailman muuttolintujen päivä (toukokuun toinen lauantai)
- Maailman mehiläispäivä, 20.5.
- Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä, 22.5.
- Maailman ympäristöpäivä, 5.6.
- Kansainvälinen päivä aavikoitumisen ja kuivuuden ehkäisemiseksi, 17.6.
- Suomen luonnon päivä (vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina)
- Pohjoismainen kosteikkopäivä, 2.9.
- Maailman elinympäristöjen päivä / World Habitat Day (vuosittain lokakuun ensimmäisenä maanantaina)
- Kansainvälinen luonnononnettomuuksien torjunnan päivä, 13.10.
- Maailman maaperäpäivä, 5.12.
- Kansainvälinen vuoristopäivä, 11.12.
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinsituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Ekosysteemien ja niiden uusiutumiskyvyn vaaliminen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on kirjattu osaksi sekä peruskoulun että lukion opetussuunnitelman arvopohjaa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista luonnon monimuotoisuuden ja maanpäällisen elämän vaaliminen liittyy peruskoulussa tavoitteiseen Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) ja lukiossa tavoitteeseen Eettinen ja ympäristöosaaminen.
Oppiaineista luonnon monimuotoisuutta käsitellään selkeästi eniten biologian opetuksessa. Lisäksi aihetta käsitellään myös maantiedon oppitunneilla. Lukiossa luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä käsitellään myös useiden kielten opetuksessa.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Maanpäällinen elämä – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 15 on suojella maaekosysteemejä, metsiä, maaperää ja luonnon monimuotoisuutta. Katso tavoitteesta kertova video (kesto 2:45) ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä tarkoittaa ekosysteemi?
- Mihin asioihin luontokato vaikuttaa?
- Mistä luontokato johtuu?
- Mitä hyötyä on metsistä?
b) Tutustu tavoitteen 15 alatavoitteesiin. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä ja analysoi, millä tavalla ne toteutuessaan edistäisivät rauhaa.
Video ja tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa. Muut Agenda-tavoitteista kertovat videot löydät täältä.
2) Metsät ja luonnon monimuotoisuus – artikkelitehtävä
- Lue Voima-lehdessä ilmestynyt artikkeli Metsäteollisuus ja rakennushankkeet uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta.
- Pohdi millaisia oivalluksia artikkeli sinussa herättää metsistä ja luonnon monimuotoisuudesta. Kerää artikkelista 5 kiinnostavaa faktaa, näkökulmaa tai oivallusta.
- Jakautukaa pareihin. Vertaile keräämisiä näkökulmia parin kanssa. Valitsitteko samoja vai eri näkökulmia? Miksi pidätte valitsemianne näkökulmia kiinnostavina?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
3) Metsän monimuotoisuus – bingo
Havainnoi ympäröivää metsää. Löydätkö sieltä bingoruudukosta löytyviä luonnonmetsän piirteitä? Jos saat neljän suoran vaaka- tai pystysuoraan tai vinottain, huuda BINGO!
Tulosta bingoruudukot täältä molemmille puolille – käännä arkit lyhyen sivun ympäri.
Metsän monimuotoisuus -bingo on osa Luontoliiton Monimuotoisuutta metsäsuhteisiin -kouluvierailua. Voit käyttää materiaalia vapaasti myös omassa opetuksessasi. Lisätietoa Luontoliiton kouluvierailuista löydät täältä.
4) Metsän monimuotoisuuden arviointi – tutkimustehtävä
Tässä metsäretkellä toteutettavassa tehtävässä selvitetään valmiin arviointimonisteen avulla sitä, miten monimuotoisesta metsästä on kyse.
Oppilas tutkii tehtävässä metsän ominaisuuksia monimuotoisuuden näkökulmasta, eli sitä kuinka laajalle kirjolle lajeja metsä voi tarjota elinympäristön. Tulostettavassa mittarissa on listattuna metsän monimuotoisuutta lisääviä ominaisuuksia pisteytyksineen. Mitä enemmän pisteitä, sitä monimuotoisemmasta metsästä on kyse. Lataa ja tulosta mittarimoniste täältä.
Tehtävän on toteuttanut WWF Suomi. Lisää WWF:n opetusmateriaaleja eri teemoista löydät täältä.
Vinkki! Tehtävän aluksi voi katsoa WWF:n toteuttaman Luonnon monimuotoisuus – mitä se on? -videon (5 min.). Metsän tai pihan monimuotoisuutta voi selvittää myös mobiilista. Ohjeet linkeissä!
5) Vieraslaji-visa
Kahoot-visan 20 kysymyksen avulla opitaan monipuolista tietoa vieraslajeista. Pääset pelaamaan visan täällä.
Tehtävän on toteuttanut Luontoliitto. Muita Luontoliiton vieraslaji-teemaisia materiaaleja löydät täältä. Lisätietoa Luontoliiton muista opetukseen sopivista tehtävistä löydät täältä.
6) Perintönä suo – väittelytehtävä
Tehtävä soveltuu parhaiten lukioon.
Aluksi: Kuunnelkaa Planeetan rajat -sivustolta audiodokumentti nimeltä Itse suo (kesto 10 min.)
Lämmittely, keskustelkaa tai kirjoittakaa:
- Koska olet viimeksi käynyt suolla?
- Miten suo koskettaa sinun elämääsi?
- Kenen elämään tai työhön suo liittyy? Tunnetko tällaisia ihmisiä, ketä tai keitä?
- Miksi suot ovat tärkeitä kaikille ihmisille?
Varsinaisen tehtävän tarvikkeet: Tehtävää varten tarvitaan neljä isoa paperia eri puolille luokkaa ja tusseja. Papereiden otsikot ovat: 1) Kaupunkilainen luonnonsuojelija, 2) Metsää omistava maanviljelijä, 3) Autoja keräilevä pankkiiri, 4) Suurperheellinen sairaanhoitaja
Tehtävän ohje:
- Oppilaat kiertävät eri papereiden luona ja kirjoittavat niihin kuvailuja, joita henkilöstä tulee spontaanisti mieleen (kuten millaiselta hän näyttää? Mikä on hänelle tärkeää? Tarvitseeko hän rahaa, miksi?). Jos papereissa on jo kuvailuja, niitä täydennetään ja jatketaan. Käyttäkää lyhyitä virkkeitä tai ranskalaisia viivoja.
- Kun paperit ovat valmiit, oppilaat lukevat ääneen henkilöiden kuvaukset.
- Jokainen valitsee hahmoista yhden, joka tuntuu itsestä läheisimmältä tai kiinnostavimmalta ja menee tämän paperin luokse.
- Tämän jälkeen opettaja ohjaa oppilaan henkilöksi, joka on kuka tahansa muu kuin se, jonka oppilas valitsi. Jokaisen paperin luokse muodostetaan suurinpiirtein samankokoiset ryhmät.
- Ryhmä keksii yhdessä omalle henkilölleen nimen.
Väittely: Luonnonsuojelija, maanviljelijä, pankkiiri ja sairaanhoitaja ovat keskenään sisaruksia. He ovat perineet luonnontilaisen, kauniin suon. Mitä sille pitäisi tehdä? Järjestäkää 10 minuuttia kestävä väittely. Väittelyssä sisaruksista kaikki pyrkivät olemaan oikeassa ja jakamaan omaa agendaansa.
Tehtävän purku: Millaista stereotyyppistä ajattelua tunnistit tehtävän aikana? Mikä ärsytti? Millaiselta tuntui seistä väärissä saappaissa? Mitä uutta tulit ajatelleeksi?
Tehtävän voi jättää tähän tai syventää näin:
Muuttakaa väittely dialogiksi. Dialogissa ei ajeta omaa asiaa, vaan ennemmin ajatellaan yhdessä. Dialogissa jaetaan näkemyksiä, opitaan ja kuunnellaan toisia. Näin etsitään yhteisymmärrystä. Keskustelkaa 10 minuuttia. Pohtikaa mikä muuttui, mikä tuntui erilaiselta kuin väitellessä?
Tehtävän on toteuttanut journalistinen Planeetan rajat -toimisto. Tehtävä on osa laajempaa suo-aiheista materiaalikokonaisuutta, johon liittyy myös tehtäväpaketti lukioihin.
7) 10 faktaa maaperästä – visa ja videotehtävä
Tehdään Maaperävisa, jonka voit tulostaa oppilaiden käyttöön tästä. Visa tarkistetaan katsomalla 10 faktaa maaperästä -video (kesto 4 min.).
Maaperävisan on toteuttanut Baltic Sea Action Group. Tehtäväkokonaisuus on osa Biologian ja maantieteen opettajien liiton Maaperän sankarit -tehtäväpakettia. Tehtäväpaketista löydät paljon maaperään liittyvää lisätietoa ja monenlaisia toiminnallisia tehtäviä. Maaperän sankarit on osa Open ruokaopasta, josta löydät runsaasti lisää biologian opetukseen sopivaa tietoa ja tehtäviä vastuullisesta ruoantuotannosta ja kulutuksesta.
8) Linnut viestintuojina – virtuaalinen linturetki ja selvitystehtävä
Linturetkikone näyttää sinulle helposti tunnistettavia lintulajeja, joita voit tällä hetkellä havaita lähiluonnossasi. Palvelu hyödyntää Lajitietokeskuksen (laji.fi) havaintotietoja reaaliaikaisesti.
Luo linturetki tällä sivulla valitsemalla laatikosta paikkakuntasi. Valitse kolme mieleistäsi lajia, joita voisit linturetkellä kohdata ja selvitä kuvia klikkaamalla seuraavat asiat:
- Miten linnun voi tunnistaa?
- Mitkä tekijät vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen? Miten?
- Mikä kiinnostava tieto lajista kerrotaan sivun lopussa kohdassa “Tiesitkö tämän”?
Linturetkikoneen ovat toteuttaneet yhteistyössä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry, Tringa ja Lajitietokeskus. Lisää Linnut viestintuojina -hankkeen opetusmateriaaleja löydät täältä.
9) Havainnoi luontoarkeasti – monistetehtävä
Tehtävän tavoitteet: Havainnointitehtävän tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, miten luonto näyttäytyy arjessamme. Tehtävä soveltuu pohjustukseksi luonnon monimuotoisuus-, luontokato-, kestävyysarvot- tai kestävä tulevaisuus- teemaisiin oppitunteihin.
Tarvikkeet: Jokainen osallistuja tarvitsee tämän monisteen tulostettuna (kaksipuoleinen tulostus).
Tehtävän ohjeistus: Muistele edellistä viikkoa elämässäsi ja rastita tähän monisteeseen, minkälaisia luontoon liittyviä päätöksiä tai tekoja teit viime viikon kuluessa.
Reflektointi kysymys: Kirjoita lyhyt teksti itsellesi havaintojesi perusteella, otsikolla: oma luontoarkeni tai luontosuhteeni. Halutessasi voit luonnostella ajatuksesi esim. ranskalaisin viivoin.
Tämä tehtävä on osa Enemmän elämää – Johdanto luontopositiiviseen pedagogiikkaan verkkokurssia, joka on tuotettu osana Suomen ympäristöopisto Syklin koordinoimaa ja OPH:n rahoittamaa täydennyskoulutushanketta Enemmän elämää -kohti luontopositiivista ammatillista koulutusta. Tutustu ja tilaa ilmaiset Enemmän elämää verkkokurssit Luontopositiivinen ammatillinen pedagogiikka ja Luontopositiivisen toimintakulttuurin johtaminen.
10) Muistokirjoituksia kadonneille eliölajeille – vaikuttamistehtävä
“Muistokirjoitus eli nekrologi on sanomalehdessä julkaistava kirjoitus edesmenneestä merkkihenkilöstä. Se antaa yleisesityksen henkilön elämänvaiheista ja pyrkii asettamaan oikeisiin mittasuhteisiin tämän merkityksen sillä elämänalueella tai niillä elämänalueilla, joilla tämä on varsinaisesti merkittävimmän elämäntyönsä tehnyt. Nekrologit kirjoitetaan yleensä kunnioittavassa sävyssä.” (Wikipedia)
Kirjoitetaan muistokirjoituksia esimerkiksi Suomesta kadonneille eliölajeille (ks. esim. uhanalaisuusarvio, eli Punainen kirja), kadonneille elinympäristöille (esim. hakkuualueelle) tai muulle kadonneelle tai katoamassa olevalle asialle. Kirjoitus voidaan kuvittaa piirtämällä tai tulostamalla netistä kuva kadonneesta asiasta.
Muistokirjoitukset luetaan ääneen luokassa. Hautakynttilä tuo seremoniaan koskettavuutta. Kirjoitusten vaikuttavuus kasvaa, kun ne julkaistaan esim. somessa tai niistä kootaan näyttely seinälle.
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston 20 nopeaa tapaa vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta -vinkkikokoelmaa.
Vinkki! Tehtävään voidaan inspiroitua esimerkiksi katsomalla Joel Sartoren upeita valokuvia eläinlajeista eri puolilta maailmaa.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Luonto katoo -podcast. Biodiful-tutkimushankkeen podcast-sarjassa pohditaan, miksi luonto katoaa, ja mitä sille on tehtävissä. Jaksot ovat noin puolen tunnin mittaisia. Tutustu laajaan suomalaiseen tutkimushankkeeseen täällä.
- Punaisen kirjan verkkopalvelussa esitellään Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnin 2019 tuloksia.
- Tutustu Suomen Luontopaneelin toimintaan täällä.
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä:
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa:
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 15 käsittelyyn.
