Tässä osiossa tutustut suruun ympäristötunteena.
1) Katso tämä video (15 min.)
- Luennolla käsitellään surun tunteen tarkoitusta ja suremisen prosessia sekä sitä, millaisia surun tunteita ympäristökriisiin voi liittyä.
- Luennoitsijana toimii ympäristökasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari.
- Luennon kesto on noin 15 min.
- Luentotallenne on tehty tätä verkkokurssia varten. Vastaavat kalvot ovat osa Luovat menetelmät toivon taitojen opetuksessa sekä Tunne- ja vaikuttamistaidot kestävyyskasvatuksessa -koulutuksia.
- Videon slidet löydät täältä.
- Video löytyy täältä: https://youtu.be/feDgXOFf0dM
2) Tehtäviä aiheen käsittelyyn
a) Kysymyksiä pohdittavaksi
- Mikä on yleinen historiani surun suhteen? Koenko surua herkästi? Koinko surun tunteita eri tavalla lapsena tai nuorena? Mitä arvelen, millaiset tekijät tai tapahtumat ovat vaikuttaneet omiin käsityksiini surusta?
- Miten ylipäätään asennoidun suruun? Pidänkö surua heikkouden osoituksena? Jos, millä ehdoin? Näenkö surussa voimavaroja tai tarpeellisuutta? Millä tavoin?
- Mitkä ovat itselleni luontevia surun ilmaisemistapoja tai käsittelytapoja? Entä millaiset suremistavat tuntuvat itsestäni vaikeilta tai sellaisilta, että ne eivät oikein sovi minulle? Mitä mahdollisia vahvuuksia ja mitä heikkouksia omissa surutavoissani ja suruasenteissani on?
- Koetko surua globaalikysymysten suhteen? Jos, millaista ja mihin liittyen?
- Olenko jo kokenut menetyksiä ympäristönmuutosten vuoksi? Entä ilmastonmuutoksen vuoksi? Millaisia, ja miten olen reagoinut niihin? Miltä ne ovat tuntuneet? Koenko jonkinlaista ilmastosurua tai ympäristösurua? Jos, millaista? Miten sen eri muodot ilmenevät ja miltä ne tuntuvat?
- Millaisia menetyksiä arvelen tai pelkään kokevani tulevaisuudessa ilmastokriisin/ympäristökriisin vuoksi? Tunnistanko kokevani jonkinlaista ennakoivaa surua tai melankoliaa?
- Olenko koskaan ilmaissut toisille ympäristösurua? Jos, miten? Miten toiset reagoivat? Miltä nuo toisten reaktiot tuntuivat minusta?
- Mitä haluaisin oppia surutaitojen suhteen? Mistä saisin lisätietoa niistä?
- HUOM! Jos pohdinnan tekeminen herätti paljon surua tai levottomuutta, kannattaa esimerkiksi lähteä sen jälkeen ulos kävelylle ja tehdä palauttavia asioita.
Kysymykset on poimittu Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtävästä Syventävä itsereflektio kasvattajille. Kysymykset on laatinut Panu Pihkala.
b) Surun mielikuvamatka
Opettaja tai ohjaaja voi lukea ao. tekstin ääneen.
Istu mukavasti ja sulje silmäsi, jos haluat. Hengitä rauhallisesti. Kuvittele itsesi sellaiseen paikkaan, jossa sinun on turvallista ja hyvä olla. Tässä paikassa tunnet olosi oikein hyväksi ja rauhalliseksi. Oma turvallinen paikkasi voi olla kotona tai jossain muualla. Se voi olla sisällä tai ulkona luonnossa. Se voi olla oikeasti jossakin olemassa tai voit vain kuvitella sen mielessäsi. Millainen olo sinulla on turvallisessa paikassasi?
Laita nyt toinen käsi alavatsalle ja toinen rintakehällä vielä lisäämään turvan tuntua.
Kuvittele sitten pieni kaunis rasia, jonne on sullottu monia suruja, murheita ja alakulon aiheita. Lipas on säilötty johonkin kehossasi. Missä se on?
Avaa nyt lippaan kantta ihan vähäsen ja varovasti. Koita selvittää mitä kestävään kehitykseen liittyviä surun aiheita sinne on säilötty. Ehkä siellä on surua sinulle tärkeästä metsästä, joka on hakattu. Ehkä suret vähälumisia talvia tai menetettyjä talviurheilumahdollisuuksia. Ehkä surua aiheuttaa luontokadon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat haitat monille ihmisille ja muille eliölajeille. Ehkä murhetta aiheuttaa kestävään kehitykseen liittyvät ristiriidat ja sosiaaliset jännitteet yhteiskunnassa, työpaikallasi, ystäväpiiriissäsi tai perheessäsi. Tai ehkä suret sellaisia nautintoja elämässä, joita kestävän kehityksen nimissä olisi hyvä vähentää. Ehkä rakastat matkailua kaukaisiin maihin tai grillissä tirisevän lihan tuoksua, mutta ne ovat alkaneet herättää sinussa ristiriitaisia tunteita.
Nämä ja kaikki muut surun aiheet mahtuvat sururasiaan ja niille on siellä tilaa. Jos se tuntuu mahdolliselta, voit nyt päästää jonkin surun aiheista leviämään kehoosi. Miltä suru tuntuu kehossasi? Hengittele hetki tunteen kanssa. Tunne samalla vatsalla ja rintakehällä olevat kätesi, jotka tuovat turvaa, vaikka olo olisi vaikea.
Sulje sitten rasian kansi. Rasia kulkee mukanasi aina. Turvallisilla hetkillä voit ottaa sieltä asioita ja tunteita käsiteltäväksi, jolloin rasian paino pikku hiljaa kevenee.
Palaan nyt vielä alussa kuvittelemaasi turvalliseen paikkaan ja anna turvan tunteen lohduttaa sinua.
Anna lopuksi itsellesi vielä halaus ja silittele hiukan olkavarsiasi. Avaa silmäsi ja palaa tähän hetkeen, kun olet valmis.
c) Maalaa tunne
Taideterapeuttisessa maalaamisessa tärkeintä ei ole lopputulos, vaan itse tekeminen. Tekniikaksi sopii hyvin märkää märälle -tekniikka, jolloin järki ei voi kontrolloida prosessia liikaa. Maalausta ei suunnitella etukäteen, vaan tarkoituksena on antaa tunteen johdattaa maalausprosessia. Maalaamisen kautta tunteesi puhuu sinulle ja voi prosessin myötä myös muuttua.
Rauhoita työskentelytila ja -tilanne. Virittäydy valitsemaasi tunteeseen muistelemalla tunnetta ja siihen liittyviä tilanteita. Kastele paperi ensin vedellä useita kertoja paperin molemmin puolin isolla siveltimellä tai sienellä. Etene maalatessa rauhallisesti. Valitse sinua kutsuvia värejä ja maalaa paperille sellaisia muotoja, jotka siihen sillä hetkellä haluavat syntyä.
Mitä valitut muodot ja värit sinussa herättävät? Mistä ne kertovat? Mitä kehossasi, ajatuksissa ja tunteissasi tapahtuu maalatessasi? Käytä maalaamiseen niin paljon aikaa, kuin sitä tarvitset.
Kirjoita lopuksi millaisia ajatuksia ja tunteita maalaaminen sinussa herätti.
– Mitä näet paperilla nyt? Mikä teoksen nimi voisi olla?
– Miltä työskentely tuntui? Oivalsitko sen avulla jotain uutta?
– Näetkö maalauksessasi myös muita tunteita tai tunteiden yhdistelmiä kuin sen, jota lähdit maalaamaan?
d) Ääni Suomesta kadonneille lajeille
a) Suomesta on jo kadonnut satoja lajeja eri syistä. Tutustu niihin lajien uhanalaisuusarviossa (Punainen kirja vuodelta 2019).
b) Valitse reilun 300 lajin joukosta sinua kiinnostava laji ja selvitä netistä miltä se näyttää.
c) Tee yksinkertainen kyltti, johon piirrät lajin kuvan ja kirjoitat lajin nimen isoilla ja paksuilla kirjaimilla.
d) Ryhmästä otetaan yhteiskuva, jossa jokainen pitää itse tekemäänsä kylttiä. Kuvassa voi olla mukana hautakynttilä tehosteena. Variaatio: Kyltit kuvataan yksitellen hautakynttilän kanssa luontoympäristössä.
e) Loppurentoutus: Metsään
Luonnon hyvinvointivaikutukset tunnetaan hyvin. Niistä voi saada osansa myös virtuaalisesti katselemalla kuvia ja kuuntelemalla luonnon ääniä. Kuuntele Merituulin laulu “Metsään” (julkaisija Suomen Latu) ja tee mielessäsi pieni metsäretki. Halutessasi voit halata ja heijata itseäsi musiikin tahtiin. Kosketus rentouttaa kehoa ja itsensä halaaminen rentouttaa siinä missäkin toisenkin antama halaus!
3) Lisätietoa
- Huoli, epätoivo, pelko ja suru. Teksti on osa Panu Pihkalan laajaa Ilmastokasvatus ja tunteet -artikkelia, mutta se toimii hyvin myös itsenäisenä kokonaisuutena.
https://toivoajatoimintaa.fi/ilmastokasvatus-ja-tunteet/#51_Huoli_epatoivo_pelko_ja_suru - Ympäristökasvattajan suru. Panu Pihkalan Ympäristökasvatus-lehdessä julkaistu juttu vuodelta 2019. https://feesuomi.fi/lehti/ymparistokasvattajan-suru/
- Syvenny ilmastotunteisiin -opetusvideo. Toivoa ja toimintaa -hanke. Videon kesto: 6:53. https://youtu.be/ujjrQKfJVKQ
