Toivon kaipuu nousee esiin usein, kun puhutaan kestävästä kehityksestä ja siihen liittyvistä haasteista. Moni opettaja ja kasvattaja pohtii miten lohduttaa nuoria tässä maailman tilanteessa, ja miten synnyttää heille toivoa.
Toivo on tärkeä tunne ja elämän voima. Onneksi se on myös taito, jota voi harjoitella, oppia, välittää eteenpäin ja vahvistaa. Tähän blogipostaukseen on koottu 8 vinkkiä siitä, miten kasvattajat voivat harjoittaa lasten ja nuorten toivon taitoja kestävän kehityksen kysymysten parissa. Tiivistetysti vinkit kuuluvat näin:
- Työstä ensin omia tunteitasi.
- Sanoita tunteiden olemassaolo nuorille ääneen.
- Opettele nimeämään tunteita.
- Hyväksy ajoittainen kurjakin olo.
- Näe sekä hyvä että huono.
- Vaikuta.
- Työstä asiaa kehollisesti.
- Pidä huolta itsestäsi.
Pikareseptiä kestävän toivon luomiseen ei valitettavasti ole, mutta yllä mainitut vinkit kannattaa pitää mielessä, kun haluaa lähteä kasvattamaan lasten ja nuorten toivon taitoja.
Tähän tekstiin on koottu neljä keskeistä osa-aluetta, jotka tulisi huomioida, kun lähdetään kokoamaan toivoa rakentavaa työpajaa tai oppimiskokonaisuutta. Jokaisesta osa-alueesta tarjotaan myös käytännön tehtäväideoita. Osa-alueet ovat tekstissä satunnaisessa järjestyksessä, sillä mitään yhtä ja oikeaa järjestystä niiden käsittelyyn ei ole. Tärkeintä on, että kaikkia osa-alueita kehitetään jollakin tavalla.
1) Rauhoittukaa
Elämme jatkuvassa negatiivisten uutisten tulvassa. Uutistulva aiheuttaa monille meistä mielen ja kehon stressiä, vaikka emme sitä aina huomaisikaan. Nykyaikana onkin erityisen tärkeää osata rauhoittaa omaa kehoa ja mieltä, jotta pääsemme palautumaan stressistä. Oman kehon ja sen tuntemusten äärelle pysähtyminen auttaa myös tunteiden tunnistamisessa, joten se on tärkeää myös tunnetaitojen kehittymisen kannalta.
Luonnossa liikkuminen ja luonnon havainnointi ovat yksi hyvä apu stressin purkamiseen. Apuna voidaan käyttää myös erilaisia läsnäolo- ja rentoutumisharjoituksia. Netistä löytyy paljon erilaisia maksuttomia harjoituksia, joista valita.
On suositeltavaa kokeilla erilaisia harjoituksia, jotta jokainen löytää niistä itselleen sopivia. Toisaalta toisto usein auttaa syventämään rentoutumista. Tuttua harjoitusta tehdessä keho tietää jo heti alussa, että nyt voi levähtää hetken. Pysähtymistä ja rauhoittumista kannattaa treenailla ainakin työpajan aluksi ja lopuksi. Pidemmässä kokonaisuudessa myös välirentoutukset ovat suositeltavia.
Voit lähteä liikkeelle tutustumalla esimerkiksi näihin harjoituksiin:
- Toivon taitojen rastiradan harjoituksissa on kaksi videomuotoista rentoutumisharjoitusta, joita voi käyttää myös itsenäisesti: 1) Rauhoittava kehoskannaus-harjoitus ja 2) Rauhoita oloasi rauhoittamalla hengitystä -harjoitus. Harjoitukset ohjaa lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaaja Pinja Sipari.
- Mieli ry on julkaissut verkkosivuillaan paljon erilaisia harjoituksia rentoutumisen ja rauhoittumisen tueksi. 1) täältä löydät aikuisillekin sopivia harjoituksia, 2) täältä lasten ja nuorten harjoituksia ja 3) täältä mindfulness-harjoituksia.
- Isäntämiehen asento -harjoitus, jonka ohjaa psykoterapeutti Liisa Uusitalo-Arola. Harjoitus löytyy hänen YouTube-kanavaltaan.
2) Harjoitelkaa tunnetaitoja
Kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Myös kestävän kehityksen haasteet aiheuttavat ihmisissä monenlaisia tunteita. Se on hyvin ymmärrettävää, sillä haasteet ovat suuria ja ne vaikuttavat elämäämme monin tavoin. Aina tunteet eivät ole kivoja ja toisinaan ne voivat tuntua hyvinkin vaikeilta tai jopa pelottavilta.
Tunnetaidoilla tarkoitetaan sitä, että osaamme tunnistaa, sanoittaa, sietää, säädellä ja ilmaista rakentavasti erilaisia tunteitamme. Tunnetaitojen harjoittelu vahvistaa käsitystämme siitä, että tunteet tulevat ja menevät, ja selviämme elämästä myös vaikeiden tunteiden keskellä.
Tunnetaitojen harjoittelun tavoitteena ei ole se, että pääsisimme tunteistamme eroon. Sen sijaan tavoitteena on oppia elämään omien tunteiden kanssa. Tärkeää on muistaa, että mikään tunne ei ole toista parempi. Tunnetaitojen harjoittelun tarkoituksena on oppia kohtaamaan erilaisia tunteita itsessä, ei ohjata kohti “positiivisia” tunteita.
Kaikenlainen tunnetaitojen harjoittelu auttaa myös kestävään kehitykseen liittyvien ympäristötunteiden kohtaamisessa ja käsittelyssä. Vastaavasti ympäristötunteisiin tutustuminen ja tunnetaitojen treenailu niiden parissa voi auttaa myös silloin, kun käsiteltävänä on muihin asioihin liittyviä tunteita.
Aikuinen voi tukea lapsia ja nuoria kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvien tunteiden hyväksymisessä vasta, kun on tehnyt tunnetyötä itsensä kanssa. Kasvattajien olisi jaksettava ja uskallettava viettää aikaa omien tunteiden äärellä.
Ympäristötunteiden kohtaamisen ja käsittelyn tueksi löytyy netistä paljon erilaisia harjoituksia. Alkuun pääset tutustumalla esimerkiksi Toivoa ja toimintaa -sivuston tunnetehtäviin.
3) Vaikuttakaa yhdessä
Osallisuuden kokemukset ja tunne siitä, että itselle tärkeisiin asioihin on mahdollisuus vaikuttaa, on hyvin tärkeää toivon rakentumiselle. Kestävän kehityksen teemoissa erityisen tärkeää on kokemus siitä, että emme ole yksin, vaan voimme vaikuttaa asioihin yhdessä.
Pienilläkin vaikuttamisteoilla on merkitystä, vaikka koko maailma ei niiden avulla heti muuttuisikaan. Toivon rakentumisen kannalta vaikuttamisteon tekeminen on yhtä tärkeää kuin saatu lopputulos. Tärkeintä on tehdä säännöllisesti erilaisia vaikuttamistekoja, jotta jokainen lapsi ja nuori voi löytää itseä kiinnostavia vaikuttamisen tapoja.
Usein ajattelemme vaikuttamista aika suppeasti, mutta todellisuudessa vaikuttamisen tapoja on valtavasti erilaisia. Tältä Toivoa ja toimintaa -sivulta löydät lisätietoa erilaisista vaikuttamisen tavoista sekä kaksi hyvää opetusvideota. Tänne on koottu 20 nopeaa vaikuttamistapaa.
4) Hakekaa tietoa
Sanonnan mukaan tieto lisää tuskaa, mikä voi kestävän kehityksen aiheissa hyvinkin pitää paikkansa. Toisaalta voi olla myös niin, että itseä pohdituttavaan asiaan tutustuminen rauhoittaa mieltä. Tietopohjan vahvistuessa jossittelun määrä vähenee.
Lukuisat tutkimukset osoittavat, että tieto ei automaattisesti johda toimintaan opitun asian puolesta. Tietoa kuitenkin tarvitaan. Sen avulla ongelmatietoisuutemme voi herätä, osaamme alkaa vaatia yhteiskunnallista muutosta ja löydämme tehokkaimmat tavat vaikuttaa. Tieto myös lisää ihmisten varmuutta keskustella aiheesta muiden kanssa. Tiedon lisääminen ei voi olla ainut toivon rakentamisen tapa edes koulussa, mutta ei sitä kannata myöskään sivuuttaa. Realistinen ymmärrys asioiden tolasta on tärkeä pohja realistisen toivon rakentumiselle.
Tietoa hakiessa kannattaa muistaa, että vaikeasta tilanteesta huolimatta myös paljon hyvää tapahtuu. Toisinaan tiedon haussa voi siis keskittyä vaikka pelkästään kestävään kehitykseen liittyviin hyviin uutisiin. Niitä löytää esimerkiksi tästä Facebook-ryhmästä. Huomion voi viedä myös erityisen paljon itseä kiinnostaviin ja innostaviin asioihin. Koska kestävä kehitys on hyvin laaja kokonaisuus, on todennäköistä että jokainen lapsi ja nuori löytää siihen juuri itseä kiinnostavia näkökulmia. Niihin keskittyminen voi lisätä mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemuksia, joita monet tutkijat pitävät toivon kannalta keskeisinä.
Jos kestävä kehitys ei ole aiheena tuttu, voi siihen lähteä tutustumaan esimerkiksi Kohti kestävää kehitystä -verkkosivulla.
Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen!
Biologian ja maantieteen opettajien liitto on julkaissut myös valmiita kokonaisuuksia, jotka tähtäävä toivon rakentamiseen. Niitä saa käyttää sellaisenaan tai muokata paremmin omaan käyttöön sopivaksi.
- Toivon taitojen rastirata on avoin ja helppokäyttöinen materiaali lasten ja nuorten tunne- ja vaikuttamistaitojen kehittämiseen kestävän kehityksen haasteiden maailmassa. Se koostuu 16 tehtäväkortista, jotka opettaja tai kasvattaja voi tulostaa itse ja halutessaan laminoida. Rastirata sopii käytettäväksi niin kouluissa, nuorisotaloissa kuin muussakin lasten ja nuorten toiminnassa. Ensisijainen kohderyhmä ovat nuoret, mutta osa tehtävistä sopii myös alakouluikäisille lapsille. Tehtävät on suunniteltu toteutettavaksi luontoympäristössä, esimerkiksi lähimetsässä tai -puistossa. Osa tehtävistä voidaan tehdä myös sisätiloissa. Tutustu rastirataan ja sen tehtäviin täällä: https://toivoajatoimintaa.fi/rastirata/
- Toivoa ja toimintaa -työpaja on tehty etäopetukseen soveltuvaksi työpajaksi, jonka voi toteuttaa missä ja milloin vain. Työpaja koostuu pienistä luento-osioista sekä tietoon, tunteisiin ja vaikuttamiseen liittyvistä tehtävistä. Voit käyttää työpajamateriaalia sellaisenaan, mutta erityisen hyvin se sopii pohjaksi, kun suunnittelet omaa työpajaasi. Löydät materiaalin täältä: https://toivoajatoimintaa.fi/toivoa-ja-toimintaa-tyopaja-tervetuloa-mukaan-rakentamaan-yhdessa-parempaa-maailmaa/
Rohkeutta ja innostavia hetkiä toivon taitojen kehittämisen parissa!
