***Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n ympäristökasvattaja Pinja Sipari avaa tässä kirjoitussarjassa oivalluksiaan liittyen toivoon, toimintaan ja kestävän kehityksen kasvatukseen. Oivallukset perustuvat pitkälti Maaret Kallion ja Panu Pihkalan kirjoituksiin. Tämä on kirjoitussarjan ensimmäinen kirjoitus. Löydät linkit sarjan muihin osiin tämän tekstin lopusta.***
Olen kohdannut viime vuosina lukemattomia opettajia, jotka etsivät kiihkeästi tapoja lisätä oppilaiden toivoa kestävän kehityksen kysymyksissä. Mitä voin oppilaille sanoa ja lohduttaa heitä tässä maailman tilanteessa? Miten voin synnyttää heille toivoa? Olen pohtinut vastausta kysymyksiin paljon ja itse asiassa kysymykset ovat koko Toivoa ja toimintaa -hankkeemme keskiössä.
Paljon julkisuudessa esillä ollut psykoterapeutti Maaret Kallio julkaisi keväällä 2020 toivosta kertovan kirjan nimeltä Voimana toivo. Olen lukenut toivosta aiemminkin, lähinnä ympäristökasvatukseen liittyvien tunnetaitojen yhteydessä. Kallion kirja julkaistiin itselleni sopivana hetkenä ja sen lukeminen loksautti ajatuksissani paikoilleen monia asioita.
Kallio kirjoittaa toivosta pääasiassa osana inhimillistä elämää ja siihen liittyviä vastoinkäymisiä, kuten avioeroa, vakavaa sairastumista tai läheisen kuolemaa. Itse kuitenkin luin kirjaa pohtien toivoa ja sen kasvattamista kestävän kehityksen haasteiden maailmassa.
Yritän nyt avata oivalluksiani aiheesta. Asiantuntijat ovat kirjoittaneet toivosta kokonaisia kirjoja, enkä itsekään osannut tiivistää ajatuksiani yhteen blogipostaukseen. Aiheesta syntyikin neljän lyhyen kirjoituksen sarja. Voit lukea kirjoitukset yksitellen tai kerralla koko sarjan (linkit alla).
Käytän pohdintani pohjana Kallion kirjan lisäksi myös Toivoa ja toimintaa -hankkeessa mukana olevan, suomalaisen ympäristötunteita käsittelevän tutkimuksen ja julkisen keskustelun uranuurtajan, Panu Pihkalan kirjoituksia. Kirjoituksessani vilahtelee sen verran paljon suoraan näiden asiantuntijoiden kynistä lähteneitä lainauksia, että lukemisen helpottamiseksi en ole merkinnyt lauseita lainatuiksi. Haluan kuitenkin heti alkuun kiittää Kalliota ja Pihkalaa tärkeästä työstä, ajatusten herättelemisestä ja hienoista lauseista!
Kirjoitussarjan keskeinen viesti on tämä: toivo on on hyvinvointimme ja elämänlaatumme kannalta hyvin tärkeä tunne. Se on myös voima, joka saa meidät toimimaan paremman maailman puolesta sekä taito, jota voidaan opetella. Kirjoitussarjan eri osissa avaan näitä keskeisiä havaintoja lisää.
——————————————————————————————————————————————
Linkit Kestävän kehityksen kasvatukseen tarvitaan toivon taitoja -sarjan kirjoituksiin.
1) Aluksi: Kestävän kehityksen kasvatukseen tarvitaan toivon taitoja – uusi kirjoitussarja alkaa!
2) Mitä on toivo kestävän kehityksen kasvatuksessa?
3) Toivoa kasvatetaan teoilla ja toiminnalla
4) Toivoa paremmasta maailmasta rakennetaan yhdessä
5) Toivon taitoja voi harjoitella myös kestävän kehityksen kysymyksissä – 8 vinkkiä
——————————————————————————————————————————————
Kirjoitussarjan lähteet:
Voimana toivo (Maaret Kallio / WSOY, 2020)
Ilmastokasvatus ja tunteet. Ympäristötunteiden käsittely kasvatuksessa ja opetuksessa: kolmiportainen malli (Panu Pihkala / Toivoa ja toimintaa, 2019)
https://toivoajatoimintaa.fi/ilmastokasvatus-ja-tunteet/
Tunnetehtäviä (Toivoa ja toimintaa)
https://toivoajatoimintaa.fi/tunteet/tunnetehtavia/
10 suositusta ympäristöahdistuneelle (Panu Pihkala, 2018)
http://ekoahdistus.blogspot.com/2018/09/10-suositusta-ymparistoahdistuneelle.html
Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Panu Pihkala / Kirjapaja, 2017)
