Kohti kestävää kehitystä

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kehitystä, joka tyydyttää ihmisten nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Toivoa ja toimintaa-hankkeen toimintakenttänä ovat kaikki kestävän kehityksen kysymykset. Haluamme kannustaa nuoria vaikuttamaan juuri heitä itseään kiinnostaviin asioihin – kestävä tulevaisuus rakennetaan yhdessä! 

Tällä hetkellä kestävää kehitystä tarkastellaan yleensä maailmanlaajuisen kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n kautta. Tältä sivulta voit lukea aiheesta perustietoa. Lisäksi löydät sivun lopun linkkilistasta lisämateriaaleja aiheen opiskeluun ja käsittelyyn opetuksessa.

Sisällysluettelo
Yhteisten tavoitteiden avulla edistämme kestävää kehitystä ja hyvinvointia yhteisellä planeetallamme
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kaikilta mailta ponnisteluja
Tärkeitä perusasioita Agenda 2030:n tavoitteisiin liittyen
Kehityksessä tapahtuu sekä edistystä että takapakkeja
Mitä sinä tai me voimme tehdä?
Miten jaksaa seurata kestävän kehityksen kysymyksiä mediassa?
Lähteet ja linkit kootusti + lisälukemista

HUOM! Toivoa ja toimintaa -hankkeessa on luotu myös seuraavat resurssit kestävän kehityksen kysymysten käsittelyyn:

Sivun kuvat on poimittu kestävän kehityksen kuvagalleriasta. Kuvateksteissä on kerrottu, mihin kestävän kehityksen tavoitteisiin kyseinen kuva liittyy erityisesti.

Tällä videolla (5 min.) globaalikasvatuksen asiantuntija Eeva Kemppainen käy läpi kestävän kehityksen laajan kokonaisuuden: mitä kestävä kehitys on, mitkä ovat sen keskeiset painopisteet ja ketkä kaikki siihen voivat vaikuttaa. 

Yhteisten tavoitteiden avulla edistämme kestävää kehitystä ja hyvinvointia yhteisellä planeetallamme

Kestävän kehityksen tavoitteet on luotu sen takia, että toimimme tällä maapallolla globaalisti eli maailmanlaajuisesti ja kansainvälisesti: teemme esimerkiksi töitä, käymme kauppaa eri maiden välillä, elämme erikokoisissa yhteisöissä, matkustamme ja käymme koulussa. Kaikella tällä inhimillisellä toiminnalla on vaikutuksia ympäri maailman. Siksi myös vastuu ja erityisesti eri ongelmien ratkaiseminen ovat yhteisiä.

Jotta voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta ja huolehtia kotiplaneettamme hyvinvoinnista, maailman valtiot ovat sopineet yhteisestä Agenda 2030 -toimintaohjelmasta. Sen päätavoitteita ruudukosta (kuva yllä)  tutkailemalla voi huomata, että kestävä kehitys liittyy monenlaisiin teemoihin, kuten rauhaan, yhteistyöhön ja turvallisuuteen, ympäristön suojelemiseen, tasa-arvoon sekä työn ja talouden reiluuteen. Ohjelman avulla edistetään vuoteen 2030 mennessä kehityksen tärkeitä perusedellytyksiä: pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys sekä turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. Kaikilla on oikeus hyvään elämään ja tulevaisuuteen.

Kulutamme meille tärkeitä tuotteita, kuten ruokaa, vaatteita ja elektroniikkaa. Maailmankauppa luo elinkeinoja ja hyvinvointia, mutta samalla näemme uutisia päästöistä sekä huonoista työoloista ja palkoista. Kestävän kehityksen ratkaisut koskevatkin kulutuksen vähentämistä, ympäristöystävällisiä tuotantotapoja,  ihmisarvoista työtä sekä voittojen reilua jakamista. Kuva liittyy mm. köyhyyden, talouskasvun, työn ja kuluttamisen kehitystavoitteisiin 1, 8 ja 12. Kuva: Melissa Viiron / Unsplash

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kaikilta mailta ponnisteluja

Käytännössä Agenda 2030 on valtioita sitova poliittinen asiakirja, jonka tavoitteet koskevat maailman kaikkia maita. Vuonna 2015 vuosituhattavoitteiden jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jäsenmaat sopivat uusista yhteisistä tavoitteista, joita sitouduttiin edistämään vuodesta 2016 vuoteen 2030. Englanniksi tavoitteita kutsutaan nimellä Sustainable Development Goals (SDG). Yhteensä päätavoitteita on 17 ja niiden alatavoitteita 169. Tavoitteiden saavuttaminen todella vaatii ponnisteluja kaikilta mailta. 

Valtiot seuraavat kehityksen edistymistä yli 200 globaalin mittarin avulla sekä omien kansallisten mittareidensa avulla. Ensisijainen vastuu toimeenpanosta on valtioilla, mutta tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan myös paikallishallinnon, yksityisen sektorin ja kansalaisten laajaa osallistumista (eli kuntia, yrityksiä, kuluttajia, kouluja jne.).

Kestävän kehityksen edistäminen vaatii rauhanomaista, globaalia yhteistyötä sekä epätasa-arvon vähentämistä eri maiden välillä ja niiden sisällä. Kuva liittyy siis ainakin kestävän kehityksen tavoitteisiin 10, 16 ja 17. Kuva: Perry Grone / Unsplash

Tärkeitä perusasioita Agenda 2030:n tavoitteisiin liittyen

Vielä nykyäänkin kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvä ymmärrys on monilla vielä valitettavan kapeaa. Aiheen tiimoilta saattaa nousta mieleen lähinnä oman kodin, koulun tai työpaikan kierrätys tai merten muoviroskat. Agendaa tarkastellessa huomaamme kuitenkin nopeasti, että jo kehityksen ympäristövaikutuksia on  tarkasteltava paljon tätä moniulotteisemmalla ja globaalimmalla tasolla. Lisäksi on muistettava, että näkökulmat ympäristön ja ihmisten hyvinvointiin kulkevat käsi kädessä: kehitys on aina yhteyksissä myös yhdenvertaisuuteen ja ihmisoikeuksiin. Ympäristökysymysten ohella on siis opittava tutkimaan myös kehityksen sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia ulottuvuuksia.

Agendan tavoitteet koskettavat meitä kaikkia – ihan kaikkea elävää ja elotontakin, ja erityisesti meitä ihmisiä ihan arjen tasolla. Agenda 2030 ajaa hyvinvoinnin perusedellytyksiä, jotka kaikki linkittyvät tavalla tai toisella toisiinsa. Tämä tarkoittaa, että yhtä tavoitetta edistämällä edistää muitakin, ja toisaalta, että jonkun tavoitteen huomiotta jättämisellä voi olla huonoja seurauksia. Kaikkia tavoitteita on siis edistettävä yhdessä: yksi tavoite ei ole toista tärkeämpi eikä yksikään tavoite toteudu kunnolla yksinään.

Keskeinen visio on, että meillä olisi hyvinvointia nyt mutta myös tulevaisuudessa. Meidän tulisi jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen maapallo, jossa on hyvä elää jatkossakin. Tämän takia tavoitteissa otetaan huomioon ympäristön rajallisuus: meidän on arvioitava, minkälaisia toimia luonto ja eliöt oikeasti kestävät sekä muutettava maailmankauppaa ja taloutta nykyistä kestävämmäksi. 

Oheinen malli kuvaa sitä, että ekologisuus ja ylikulutuksen vähentäminen ovat kaiken perusta: ilman sitä eivät myöskään sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet toteudu. Tästä näkökulmasta monessa globaalin etelän maassa eletään selvästi kestävämmin kuin esimerkiksi Suomessa. Mallin ovat laatineet Rockström & Sukhdev (2016). Piirros: Azote Images for Stockholm Resilience Centre.

Yhdeksi keskeiseksi teemaksi Agendassa on nostettu ilmastonmuutos, joka on yksi suurimmista kehityshaasteista jo lähivuosinakin. Inhimillisistä kestävyyshaasteista esille on nostettu erityisesti köyhyys ja eriarvoisuus. Yhä valtava määrä ihmisiä elää aivan köyhyysrajan tuntumassa. Valtioiden sisällä eriarvoisuus on lisääntynyt, kun tuloerot köyhien ja rikkaiden välillä ovat kasvaneet.

Arjessa ja politiikassa tärkeintä on, että kaikkia tavoitteita edistetään samanaikaisesti ja että se tehdään aktiivisesti – näin päästään sanoista tekoihin! Poliittisessa mielessä on tärkeä muistaa, että Agenda 2030 on universaali. Se tarkoittaa sitä, että tavoitteet velvoittavat jokaista maata sitoutumaan haasteiden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Lisäksi on muistettava, että ketään ihmisiä tai ihmisryhmiä (varsinkaan jo muutenkin syrjittyjä) ei saa jättää kehityksen ulkopuolelle.

Nykyisessä järjestelmässä monet ristiriitaiset tavoitteemme ja elämäntapamme tarvitsevat kokonaisvaltaista ajattelua muutoksesta. Hyvinvointi lisääntyy eri maissa vain, jos kestävyysongelmia selvitetään ja ratkaistaan niin ihmisten, ympäristön kuin eläintenkin näkökulmasta. Siispä meidän on tunnistettava arvoja ja toimintaa, jotka edistävät kestävää kehitystä paikallisella ja globaalilla tasolla, siis esimerkiksi valtioiden ja kuntien päätöksenteossa sekä meidän omassa arjessamme. 

Meidän on löydettävä keinoja tehdä yhteistyötä niin, että edistämme kestävää kehitystä kotona ja paikallisissa yhteisöissämme kotimaassa mutta myös kansainvälisesti. On päästävä irti toimintaa hidastavista ajattelutavoista: ongelmat eivät ole liian suuria ratkaistavaksi, ja ne koskevat myös kehittyneitä valtiota. Positiiviseen kehitykseen voivat vaikuttaa kaikki valtiot ja kansalaiset, joten olennaista on yhteistyö ja kumppanuus. Tarvitsemme kunnianhimoisia, sitovia sopimuksia sekä pitkän aikavälin pitkäjänteistä toimintaa.

Kulutamme energiaa mm. asumisessa, kulkuneuvoissa ja tehtaissa ja kasvatamme tuotantoeläimiä mm. ruoaksi ja työvoimaksi. Kestävyyden näkökulmasta meidän on saatava lisättyä puhdasta, uusiutuvaa energiaa, kestäviä tuotantotapoja ja kasvisruokaa sekä puolustettava eläinten oikeuksia. Kuva liittyy mm. maanpäällisen elämän, energian ja ilmastotekojen kehitystavoitteisiin 7, 13 ja 15. Kuva: Evi T. / Unsplash

Kehityksessä tapahtuu sekä edistystä että takapakkeja 

Tärkeää on myös pohtia kokonaiskuvaa ja tarkastella, minkälaisia edistysaskelia ja takapakkeja kehityksessä tapahtuu. Osa ilmiöistä on muuttunut globaalilla tasolla paljon paremmaksi, osa huonommaksi. Myös maiden sisällä ja välillä on paljon eroja.

Mediassa näemme paljon huonoja uutisia. Toisaalta moni teksti muistuttaa meitä siitä, että maailman tila on kehittynyt koko ajan paremmaksi. On hyvä tuoda esille tietoa esimerkiksi elintason, ruoan ja puhtaan veden saannin, lukutaidon ja terveydenhuollon edistyksistä. Keskusteluista ei kuitenkaan saa jättää tietoisesti pois asian toista puolta, vaan on puhuttava merkittävistä viheliäisistäkin ongelmista, kuten ilmastonmuutoksen, rasismin tai köyhyysrajan tuntumassa elämisen vaikutuksista. Kestävää kehitystä ei edistetä vähättelemällä ilmiöiden vakavuutta tai niistä puhuvia ihmisiä (tai jopa leimaamalla keskustelun esim. nuorille ahdistusta tuottavaksi tuomiopäivän julistamiseksi). Hyviä ja huonoja kehityskulkuja kannattaa käsitellä yhdessä, faktojen kera ja ratkaisukeskeisesti.

Mitä sinä tai me voimme tehdä?

Kaikilla ihmisillä on oikeus vaikuttaa omaa elämäänsä koskevissa asioissa, myös kestävän kehityksen kysymyksissä. Vaikuttaminen voi olla esimerkiksi koulutusta tai viestintää, joiden avulla lisätään tietoisuutta kestävään kehitykseen liittyvistä haasteista ja ratkaisuista. Kestävän kehityksen toteutumiseen tarvitaan myös teknologian kehittämistä ja saatavuuden parantamista. Kuva liittyy mm. kestävän kehityksen tavoitteisiin 4, 12 ja 17. Kuva: John Schnobrich / Unsplash

Kestävän kehityksen kysymyksiin liittyy nykymaailmassa paljon ongelmia, jotka pitäisi ratkaista. Köyhyydessä elävien elintasoa täytyisi saada nostettua, kaikkien lasten (myös tyttöjen) täytyisi päästä kouluun, kaikille tulisi riittää ravitsevaa ruokaa ja puhdasta vettä, ilmansaasteita kaupungeissa ja tuotannossa täytyisi vähentää, nykyiset tavat tuottaa energiaa täytyisi muuttaa selvästi kestävämmäksi ja niin edelleen.

Usein meille ehdotetaan ratkaisuksi kuluttajavalintoja: sammuta valot, syö kasvisruokaa, pyri liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla, älä osta kertakäyttömuotia, aina ei tarvitse hankkia uusinta puhelinta. Nämä ovat tärkeitä asioita, mutta niiden lisäksi tarvitaan myös muunlaisia vaikuttamisen tapoja yhteisten asioiden puolesta.

Kestävän kehityksen ongelmia ratkaistaan yhteiskunnan eri tasoilla. Vaikuttamalla pyrimme siihen, että omien kulutustottumustemme lisäksi myös muiden ihmisten toimintatavat muuttuvat kestävämmiksi. Voimme vaikuttaa siihen, millaisia poliittisia päätöksiä tehdään, mitä asioita kaupoissa myydään, mitkä toimintatavat ovat laillisia ja mitkä eivät ja millaiset valinnat ovat tuttavapiirissämme yleisiä.

Vaikuttamisen tapoja on valtavasti erilaisia ja jokainen meistä voi löytää niistä itselleen sopivia.  Paremman maailman puolesta voi vaikuttaa esimerkiksi oman esimerkin avulla, osallistumalla järjestöjen kampanjoihin, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, tekemällä meemejä, antamalla palautetta päättäjille ja yrityksille ja niin edelleen. On hyvä muistaa, että vaikuttaminen on vaikuttavaa vasta silloin, kun siitä tavalla tai toisella kerrotaan muille.

Vaikuttamisen taitoja kannattaa myös harjoitella! Yksi tapa aloittaa on valita yksi itseään kiinnostava kestävän kehityksen tavoite ja jokin helppo vaikuttamisen tapa, jolla tavoitteen saavuttamista käytännössä edistää. Mikään yksittäinen teko ei muuta maailmaa lopullisesti, oli se iso tai pieni, mutta jos vaikuttamistekoja toteutetaan eri paikkunnilla ja kouluissa yhteensä kymmeniä tai satoja, niiden yhteisvaikutuksesta maailma muuttuu ainakin hiukkasen paremmaksi paikaksi.  Usein vaikuttamisteoista saa itselleen ja ehkä toisillekin myös hyvän mielen. 

Lyhyt ohje vaikuttamistekoihin:

  • Valitse kestävän kehityksen tavoite, johon haluat vaikuttaa, ja tutustu sen alatavoitteisiin.
  • Valitse sitten tämän sivuston toiminta-osiosta tai tältä listalta vaikuttamisen tapa, jonka voi toteuttaa tietokoneen tai puhelimen avulla. Lue ensin huolellisesti läpi valitsemaasi vaikuttamistapaan liittyvät ohjeet ennen kuin ryhdyt hommiin.
  • Toteuta sitten valitsemaasi kestävän kehityksen tavoitteeseen liittyvä vaikuttamisteko valitsemallasi tavalla. Voit toteuttaa esimerkiksi ihmisarvoista työtä käsittelevän meemin, allekirjoittaa ihmisten eriarvoisuuden vastaisen vetoomuksen tai jakaa somessa luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen liittyvän uutisen.
  • Kun olet valmistellut vaikuttamistekosi, kerro siitä käyttämässäsi some-kavassa, vaikka Instassa tai Tiktokissa tai luokan whatsapp-ryhmässä!

Miten jaksaa seurata kestävän kehityksen kysymyksiä mediassa?

Kaikilla maailman lapsilla on oikeus koulutukseen iästä, sukupuolesta, etnisyydestä, perheen tulotasosta ym. tekijöistä riippumatta. Koulussa opitaan elintärkeitä tietoja, taitoja ja arvoja, joiden avulla ihminen voi hankkia jatkokoulutuksen ja töitä, osallistua yhteiskunnassa sekä edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Kuva liittyy mm. hyvinvoinnin, koulutuksen ja tasa-arvon kehitystavoitteisiin 3, 4 ja 5. Kuva: jaikishan patel / Unsplash

Kestävän kehityksen teemat ovat mediassa esillä vaihtelevasti, mutta käytännössä iso osa uutisista koskettaa kehityksen suuntaa tai haasteita. Moni kokee uutisten olevan usein masentavia tai jopa ahdistavia. Esimerkiksi Sitran keväällä 2019 teettämän kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja uutisilla on vahva yhteys tuntemaamme huoleen ja ahdistukseen. 

Maailman tilasta on kuitenkin tärkeää uutisoida ja kaikilla yhteiskuntamme toimijoilla on parannettavaa vaikuttamistoimien suhteen, myös medialla. Miten peräkkäin voi olla juttu eläinten oikeuksien puutteista ja mainos halvasta makkarasta? Onko välttämätöntä viljellä pelon, tuhon ja synkkyyden kieltä? Miten media voi paremmin tuoda esille hyviäkin kehityskulkuja? Klikkiotsikoiden maailmassa unohtuu helposti, että harva uutinen on pelkästään hyvä ja usein huonoissakin on ripaus toivoa. Välillä uutisia kannattaakin tarkastella ajatuksella. Vastaako tekstin sisältö otsikkoa? Kenelle on annettu ääni ja kenelle ei? Ovatko kuvavalinnat onnistuneita?

Raskaan uutisvirran keskellä elämiseen on onneksi selviytymisvinkkejä. Tunnetutkija Panu Pihkalan mukaan on tärkeää harjoittaa tasapainoilua ja itsesäätelyä. Välittämistä voi osoittaa, mutta murheisiin ei tarvitse sukeltaa jatkuvasti, jokaisella solullaan, ja uutiset kannattaa sulkea hyvissä ajoin ennen yöunia. Kasvattajan on hyvä keskustella uutisista nuoren kanssa ja kertoa niiden herättävän tunteita hänessä itsessäänkin, jolloin nuori ei jää yksin tapahtumien äärelle tai koe olevansa tunteineen erilainen tai heikompi. Lisäksi kannattaa sijoittaa yksittäiset tutkimustulokset isompaan kuvaan ja etsiä vastapainoksi positiivisia esimerkkejä.

HUOM! Hyviä uutisia kestävästä kehityksestä voit lukea Toivoa ja toimintaa -hankkeessa perustetussa Hyviä uutisia kestävästä kehityksestä! -facebook-ryhmässä!

Tällä videolla globaalikasvatuksen asiantuntija Eeva Kemppainen pohtii sitä, miten kestävä kehitys liittyy arkisiin asioihin, uutisiin ja muuhun päivittäin näkemäämme kuvamateriaaliin. Video sopii erinomaisesti johdannoksi Kestävän kehityksen kuvagalleria -harjoitukselle!

Lähteet ja linkit kootusti + lisälukemista

Kestävä kehitys edellyttää merten tarjoamien luonnon varojen säilyttämistä ja kestävä käyttö. Tätä varten tarvitaan ihmisarvoisen työn mahdollisuuksia sekä vesistöjen säilyttämistä puhtaana. Kuva liittyy mm. kestävän kehityksen tavoitteisiin 6, 8 ja 14. Kuva: karen kayser / Unsplash