Urjalan yhtenäiskoulun oppilaat tarttuivat lapioihin kevään viimeisellä kouluviikolla. Biologian ja maantiedon tunneilla käytiin hävittämässä lupiineja koulun lähialueelta.
Koulun opettajista koostuvan ympäristötiimin suunnittelema tempaus järjestettiin viime keväänä ensimmäistä kertaa ja vieraslajitalkoita on tarkoitus jatkaa.
”Tavoitteena on Suomen luonnon arvostaminen sekä luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen siten, että se voi tarkoittaa myös haitallisten kasvien hävittämistä”, kertoo vieraslajitalkoot yhdessä kollegansa Sanni Akkasen kanssa järjestänyt Urjalan yhtenäiskoulun biologian ja maantiedon lehtori Senni Alatalo.
Vieraslajitalkoiden kohdekasvi oli aluksi jättipalsami, mutta se vaihdettiin lupiiniin, joka on oppilaille tutumpi ja helpommin tunnistettava kasvi.
”Suunnitelmissa oli ottaa mukaan koko peruskoulu. Alakoulun oppilaiden suunniteltiin osallistuvan talkoisiin siivoamalla tienvarsia roskista. Tämä jätettiin koronapandemian vuoksi tällä kertaa pois”, Alatalo kertoo.
Paikkatiedon opiskelua
Vieraslajitalkoiden ensimmäisessä vaiheessa tuotettiin Urjalan keskustasta paikkatietoa lupiinien esiintymisestä. Kartoitustyön aloittivat maantiedon opettaja Sanni Akkasen vetämän ympäristökerhon oppilaat ja työtä jatkoivat seiskaluokkalaiset.
”Oppilaat kulkivat keskustassa ja merkitsivät lupiiniesiintymät sähköiselle kartta-alustalle. Samalla opiskeltiin kartan käyttöä ja paikkatiedon tuottamista”, Alatalo kertoo.
Talkoot toteutettiin lukuvuoden viimeisellä viikolla, jolloin oppilaat kaipaavat jotain muuta ohjelmaa kuin ihan perinteisiä oppitunteja.
Lapiot ja peräkärry saatiin koulun kiinteistönhoitajan kautta. Kitketyt lupiinit kuljetti pois kunnan tekninen toimi.
Helppo tapa suojella luontoa
”Vieraslajit on ajankohtainen ja paljon esillä oleva teema. Lupiinien hävittäminen on yksinkertainen ja helppo tapa vaikuttaa Suomen luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Tämän voi opettaa kotona vaikka vanhemmilleen tai tehdä kotipiirissä, Alatalo sanoo.
Talkootyössä erityisen opettavaista oli lupiineja lapiolla maasta kaivaessa konkreettisesti nähdä lupiinin juurinystyrät, jotka sitovat maaperään typpeä, mikä suosii voimakaskasvuisia lajeja ja jättää lopulta niittykasvit ja niissä elävät hyönteiset jalkoihinsa.
”Oppilaille iso oivallus oli, että kauniskin kasvi saattaa olla Suomen luonnolle haitallinen. Lisäksi oppilaille havainnollistui konkreettisesti, miten omalla toiminnallaan voi vaikuttaa lähiympäristöön”, Alatalo tiivistää vieraslajitalkoiden keskeiset opit.
Opettajille tärkeä oppi talkoista oli työn jaksottamisen tärkeys.
”Prosessia voisi keventää aidon talkoohengen suuntaan ja tarjota talkoolaisille vaikkapa mehua ja keksejä. Tämä on erityisen tärkeää, jos talkoot sattuvat kuumaan aikaan kuten meillä viime keväänä.”
Alatalo pitää tärkeänä toiminnan pitkäjänteisyyttä.
”Keväällä menemme samalle alueelle katsomaan uudelleen lupiinitilannetta ja jatkamme niiden kitkemistä sillä kaikkia kasveja ei saada kerralla pois.”
Vieraslajitalkoot olivat Urjalan yhtenäiskoulussa ensimmäiset, mutta oppilaat ovat tottuneet biologian tunneilla opiskeluun muuallakin kuin koululuokassa.
”Koulumme vieressä on laavu. Pidän siellä usein oppitunteja”, Alatalo sanoo.
HUOM! Vieraslajitalkoita on toteutettu monissa kouluissa eri puolilla Suomea. Tästä Ilta-Sanomien jutusta voit lukea espoolaisen Kaitaan koulun talkoista!
Teksti: Päivi Arvonen
Kuvituskuva: Mercedes Mehling / Unsplash
