Olen Panu Pihkala ja toimin Helsingin yliopistossa tutkijana. Erityisalaani on ympäristöasioihin liittyvien tunteiden tutkimus.
Opin yhteiskunnallista vaikuttamista ensin yliopistossa opiskelijajärjestöjen jäsenenä. Näen vaikuttamisen laaja-alaisena toimintana. Olen tehnyt sitä esimerkiksi tietokirjojen kirjoittamisen kautta ja puhumalla julkisesti tärkeiksi kokemieni asioiden puolesta. Pidän esitelmiä ja muita puheenvuoroja erilaisissa tapahtumissa. Osa niistä on avoimia kaikille, kuten esimerkiksi kirjastojen tilaisuudet, ja osa niistä on suunnattu tietyn alan ihmisille. Toisinaan kirjoitan lehtiin mielipidekirjoituksia ja asiantuntijapuheenvuoroja. Myös opetustyöhön sisältyy vaikuttamista: ajattelen, että kasvatustyö esimerkiksi yliopistolla luo perustaa uusien vaikuttajien kasvulle.
Haluan vaikuttaa ympäristöasioiden puolesta, mutta siten, että niihin sisältyy myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuus. Viimeisten viiden vuoden aikana olen tutkimustyön ohella puhunut paljon ympäristötunteiden kohtaamisen tärkeydestä. Se tarkoittaa sitä, että opimme huomaamaan niitä tunteita, joita ympäristöasiat meissä herättävät, ja käsittelemme niitä erilaisin keinoin. Tunteiden kohtaaminen auttaa sekä toimintakyvyn että hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Koen, että tämä on yksi vaikutusvaltaisimmista asioista, joissa olen saanut olla mukana.
Vaikuttaminen tuntuu hyvältä, sillä se on arvojeni mukaista toimintaa. Se auttaa myös riittämättömyyden tunteita vastaan. Olen kokenut esimerkiksi iloa ja helpotusta siitä, kun näen ihmisten puhuvan ympäristötunteista entistä rakentavammin. Olen huomannut, että yksilökin voi vaikuttaa, sillä muut voivat liittyä mukaan ja siten syntyy joukkovoimaa.
TEKSTI: Panu Pihkala
KUVA: Uzi Varon / Kirjapaja
Teksti on julkaistu osana Toivoa ja toimintaa -tehtäväpakettia, jonka aiheena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
