Tunnetehtäviä

Tällä opettajille ja muille kasvattajille suunnatulla videolla Panu Pihkala kertoo siitä, miksi kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviä tunteita on tärkeää käsitellä myös opetuksessa. Videolla esitellään myös kolmiportainen malli kestävän kehityksen tunteiden huomioimiseen ja käsittelyyn sekä joitakin tältä sivulta löytyviä tunnetehtäviä.

Tältä sivulta löydät ideoita harjoituksiin ja tehtäviin, joiden avulla tunteiden käsittelyyn voidaan alkaa syventyä käytännössä. Harjoitukset ovat eri tasoisia siten, että niiden ohjaaminen vaatii aikuiselta eri määrän osaamista. Osa harjoituksista on helppo ohjata, osa vaatii enemmän ohjaustaitoja ja toisaalta sitä, että aikuinen on paremmin sinut omien tunteidensa kanssa.

Kunkin harjoituksen alussa on kerrottu sen haastavuuden taso (helppo – keskitaso – haastava). Tasot noudattavat ympäristö- ja ilmastotunteiden käsittelyn kolmiportaista mallia, jolloin mallin 1. porras vastaa tasoa “helppo” ja 3. porras vastaa tasoa “haastava”. Osassa harjoituksista on jo valmiiksi vinkkejä harjoituksen versioimiseen eri haastavuustasoille sopivaksi. Luovia menetelmiä hyödyntävissä harjoituksissa päästään tunteiden käsittelyssä usein syvemmälle. Ohjaustavasta riippuen ne voivat olla vaikeusasteeltaan keskitasoa tai haastavia.

Monissa tehtävistä aiheena on lähtökohtaisesti ilmastonmuutos. Kaikkia tehtäviä voidaan kuitenkin versioida myös muiden kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvien tunteiden käsittelyn tueksi.

HUOM! Sivua päivitettiin ja tehtävien määrää lisättiin joulukuun alussa 2023. Kehitystyön yhteydessä tehtävien numerot ja tehtäviin ohjaavat suorat linkit muuttuivat. Pahoittelut häiriöstä ja antoisia hetkiä uusien tehtävien parissa!

Harjoituksia
Materiaaleja kasvattajille
1) Tunteiden olemassaolon sanoittaminen
2) Diaesitys ja opetusvideot
3) Itsereflektiotehtävä opettajille ja muille kasvattajille
4) Syventävä itsereflektio kasvattajille
5) Keskustelukortit ilmastokeskustelujen avaamiseen
6) Oma toivon taitojen opetussuunnitelmani
7) Tunteeni ja tarpeeni kestävän kehityksen haasteiden maailmassa
Omiin tunteisiin tutustuminen
8) Tunteiden käsitekartta
9) Minä ja kestävä kehitys -käsitekartta
10) Ajatusten selkeyttäminen
11) Prosessikirjoittaminen
12) Tunnepäiväkirja
13) Vaikuttaminen herättää tunteita
Luovia menetelmiä hyödyntäviä harjoituksia
14) Uusia ympäristötunnesanoja
15) Ilmasto- ja ympäristötunteet kehossani
16) Maalaa tunne!
17) Runo tai laulu omasta ilmastotunteesta
18) Runoja toivosta ja paremmasta maailmasta
18) Musiikkia ympäristötunteiden käsittelyn tueksi
Tiettyihin tunteisiin liittyviä harjoituksia
20) Kirje syyllisyydelle
21) Surun mielikuvamatka
22) Jutellaan suuttumuksesta
23) Ränttäyshetki
24) Yes we all need hope
25) Toivon merkkejä
Ympäristötunteet ja vuorovaikutus
26) Kuuntele ja kerro
27) Kuva vuorovaikutustilanteesta
28) Keskustelukysymyksiä ympäristötunteista
Rauhoittuminen ja turva
29) Rentoutumisharjoituksia
30) Tuen piirit -harjoitus
Muita materiaaleja

Turvallinen keskusteluilmapiiri on äärimmäisen tärkeää, kun käsittelyssä ovat meidän kunkin omat tunteet. Opettajan tai muun ohjaajan onkin syytä käydä läpi turvallisen keskustelun elementit ennen kuin harjoituksia lähdetään tekemään. Apuna tässä voi käyttää turvallisen keskustelun huoneentaulua, joka löytyy diaesitykseen sopivana kuvana tästä ja luokkahuoneen seinälle tulostettavana pdf-tiedostona tästä.

Tunnesanastot auttavat omien tunteiden tunnistamisessa ja niitä kannattaa hyödyntää useissa tehtävissä. Voit ladata aikuisille sopivan tunnesanojen listan täältä (A4) tai täältä (A5) ja nuorille suunnatun listan täältä (A4) tai täältä (A5).

Materiaaleja kasvattajille

Opettajat, kasvattajat ja muut aikuiset voivat käyttää seuraavia tehtäviä ja muita materiaaleja oman osaamisensa kasvattamiseen ja omien tunteidensa reflektointiin. Materiaalit auttavat alkuun myös ympäristötunteiden käsittelyssä yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Suosittelemme lämpimästi aikuisia tekemään itse myös muita tämän sivun tehtäviä, jotta omat ympäristötunteet tulevat itselle tutuksi ja saat tuntuman erilaisten tunnetaitoharjoitusten tekemiseen.

1) Tunteiden olemassaolon sanoittaminen

Harjoituksen vaikeustaso: helppo

Tämän harjoitus on suunnattu ainoastaan opettajalle tai kasvattajalle. Kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvässä tunteiden käsittelyssä ensimmäinen ja välttämätön askel on se, että kasvattaja sanallisesti vahvistaa teemaan liittyvien tunteiden olemassaolon. 

Yksinkertaisimmillaan tämä tapahtuu sanomalla tai kirjoittamalla jotain seuraavan kaltaista: Ymmärrän hyvin, että monella teistä on erilaisia vaikeita tunteita esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja muiden kestävän kehityksen kysymysten suhteen. Ne ovat niin suuria ja surullisia ongelmia, että meillä kasvattajillakin on monia vaikeita tunteita niiden suhteen. Niiden tunteiden kanssa voi kuitenkin oppia elämään yhdessä toisten kanssa. 

Kasvattajan tehtävänä on muotoilla omaan suuhun sopiva, ylläkuvatun kaltainen lausahdus ja tavalla tai toisella tuoda asia esiin opetuksessa. Tämä voi tapahtua lausumalla asia ääneen tai vaikkapa näyttämällä powerpoint-kalvo sopivassa yhteydessä. Parasta olisi, jos kasvattaja tuo asian esiin oma-aloitteisesti sopivissa tilanteissa (mielellään toistuvasti), mutta myös asian tuominen esiin reaktiona nuoren kommenttiin on mahdollista.

2) Diaesitys ja opetusvideot

Harjoituksen vaikeustaso: helppo

Kestävän kehityksen kysymysten hahmottaminen tunteiden kautta on monelle vieras asia. Siksi voi tehdä hyvää lähestyä aihetta myös tiedollisesta näkökulmasta. Voit lukea aiheesta paljon Ilmastokasvatus ja tunteet -artikkelista. 

Käytössäsi on myös tiivis diaesitys ilmastonmuutoksesta ja tunteista. Esityksen diat on laadittu dosentti Panu Pihkalan diojen pohjalta. Voit käyttää ja muokata niitä opetustyössä sinulle hyödyllisellä tavalla. Mainitsethan dioja käyttäessäsi kuitenkin lähteen: Panu Pihkala / Toivoa ja toimintaa. Kiitos!

Tästä löydät diaesityksen pdf-version ja tästä voit ladata diat käyttöösi google slides-muodossa.

Lisäksi voit hyödyntää opetuksessa Panu Pihkalan opetusvideoita. Niistä ensimmäinen sopii kaikille yläkoululaisesta alkaen ja toinen, pidempi video kaikille lukioikäisistä alkaen.

Tällä videolla Helsingin yliopiston tutkija Panu Pihkala kertoo mitä ovat ilmastoahdistus ja muut kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvät tunteet, miksi niiden huomioiminen on tärkeää ja mitä haasteita siihen liittyy.
Tällä videolla Panu Pihkala puhuu neljästä ilmastonmuutoksen kannalta olennaisesta tunteesta, joita ovat ilo, suru, syyllisyys ja suuttumus. Kun näistä tunteista puhutaan ilmastonmuutokseen liittyen, voidaan niistä käyttää termiä ilmastotunteet. Samat tunteet ovat kuitenkin olennaisia myös muiden globaalikysymysten suhteen.

3) Itsereflektiotehtävä opettajille ja muille kasvattajille

Harjoituksen vaikeustaso: Sopii jo aihetta pohtineille. Voit käyttää teemaan tutustumiseen esimerkiksi harjoitusta 7 (Tunteiden käsitekartta) tai harjoitusta 8 (Minä ja kestävä kehitys -käsitekartta).

Opettajalle ja kasvattajalle on erityisen tärkeää olla tietoinen omista ajatuksistaan ja tunteistaan. Tällöin voidaan välttyä siltä, että aikuinen välittää huomaamattaan (tiedostamattomia) tunteitaan ja asenteitaan lapsiin ja nuoriin. Omiin tunteisiin tutustuminen on matka ja prosessi. Siksi itsereflektiota on hyvä tehdä aika ajoin. Kun on ensin itse pohtinut asioita alla olevien kysymysten avulla, voi niitä (tai muita tunnetehtäviä) halutessaan soveltaa myös omassa opetuksessaan.

Työohje

Etsi aluksi rauhallinen paikka ja aika, hengitä syvään, pohdi vastauksia kaikessa rauhassa. Voit toteuttaa harjoituksen pelkästään kysymyksiä pohtimalla, kirjoittamalla niitä ylös, keskustelemalla niistä turvallisen kollegan kanssa tai näiden yhdistelmänä. Voit valita, haluatko keskittyä harjoituksessa ilmastokriisiin vai laajemmin globaaliin kestävyyskriisiin ja muokata kysymyksiä tarpeen mukaan omaan tilanteeseesi sopivaksi. Jos harjoitus on mahdollista toteuttaa luonnonläheisessä paikassa, se on hyvä valinta. Jo ikkunatkin auttavat. 

Seuraavassa on lista itsereflektioon sopivista kysymyksistä. Kysymyksiä on paljon, joten kannattaa varautua toteuttamaan harjoitus osissa.

1. Millä kaikilla tavoilla ilmastokriisi/ tämä kestävyyskriisi vaikuttaa opetustyöhöni? 
Missä määrin opetan tiedollisia asioita siihen liittyen? Missä määrin kohtaan aiheen sen kautta, että se vaikuttaa oppilaisiin ja opettajiin?

2. Miltä minusta tuntuu opettaa ilmastonmuutokseen tai kestävyyskriisiin liittyviä asioita? Millaisia eri tunteita minulla on ollut asian suhteen? Tässä voit käyttää apuna tunnesanalistaa.

3. Jos tekisin aikajanan aiheesta minä ilmastokasvattajana / globaalikasvattajana, millaisia vaiheita siihen piirtyisi? Mitä tunteita ja ajatuksia minulla liittyi noihin eri vaiheisiin? Mitä ajattelen niistä nyt?

4. Millaista ilmasto-opetusta ja kasvatusta olen itse saanut? 
Keneltä? Milloin? Mitä tunteita ja ajatuksia se silloin herätti?
Mitä haluaisin toistaa näistä metodeista ja kokemuksista omassa työssäni? 
Entä mitä haluaisin tehdä toisin? 

5. Millaisia globaaleja/kansallisia kriisejä olen kohdannut a) oppilaana b) opettajana?
Miten näitä kriisejä käsiteltiin silloin koulussa? 
Mitä opittavaa näen noiden käsittelytapojen suhteen?
Onko tiedossani vanhempaa kollegaa, jolta voisin kysyä, miten esimerkiksi ydinsodan uhkaa käsiteltiin kouluissa? (Ydinsodan uhalla viitataan tässä aikansa suurimpaan globaaliin uhkakuvaan.)
Mitä hyvää voisi ottaa noista ajoista ja metodeista käyttöön ilmastokriisin/ tämän kestävyyskriisin käsittelyyn?
Entä mitä olisi hyvä tehdä toisin?

6. Mitkä ovat vahvuuksiani tällaisten aiheiden käsittelyssä? Miten voisin entistä useammin hyödyntää näitä vahvuuksiani?
Luonteenpiirteitä? Metodeja, joita osaan käyttää? 
Henkilökohtaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää tai jotka ovat tuoneet viisautta?
Taitoja? (esim. kyky luoda oppilaille turvallinen olo, tai kyky kuunnella empaattisesti)

7. Mitkä ovat minulle haasteita tai ongelmia tällaisten aiheiden käsittelyssä?
Mitkä asiat koen kaikista vaikeimmiksi näiden aiheiden suhteen?
Mitkä tunteeni koen kaikista vaikeimmiksi näiden aiheiden suhteen?

8. Millaista tukea tai rutiineja tarvitsisin, jotta jaksaisin paremmin toimia kasvattajana näiden aiheiden suhteen?
Mistä voisin saada sellaista?
Onko minulla sosiaalista ryhmää / työtovereita, joiden kanssa voin jakaa aiheeseen liittyviä tuntoja ja kokemuksia? Jos ei, näenkö mitään mahdollisuutta sellaisen porukan löytämiseen? 
Miten voisin luoda itselleni tavan, jossa säännöllisesti löydän aikaa itsereflektioon ja tuen saamiseen?

9. Millainen on itsetuntoni aiheen suhteen? Miten voisin (entisestään) vahvistaa tunnetta siitä, että teen tärkeää työtä, ja että minä kelpaan?

10. Tarvitsenko lisää joitain taitoja tai joidenkin metodien entistä parempaa opettelua? Mistä voisin saada näitä?

Harjoituksen lopuksi:

Itsereflektio saattaa nostaa pintaan monenlaisia tunteita ja sen päätteeksi on hyvä antaa itselleen vielä toipumisaikaa ja myötätuntoa. Voit esimerkiksi:

  • viettää aikaa luonnossa tai luontokuvien äärellä, hengittää rauhallisesti, rentoutua
  • muistella jotain hyvää kohtaamista tai tilannetta, jossa olet ollut mukana aiheen parissa
  • muistaa, että rehelliset kasvatuspyrkimykset voivat tuottaa hedelmää pitkänkin ajan kuluttua, tavoilla, joita kasvattaja ei yleensä koskaan saa itse tietää
  • sanoa itsellesi: ”On todella arvokasta, että haluan auttaa toisia ihmisiä ja ekosysteemien hyvinvointia. Vaikka se on joskus vaikeaa, se on hyvin tärkeää. Minulla on oikeus keskeneräisyyteenkin ja saan iloita myös pienistä onnistumisista.”

Jos käytät tehtävää aikuisia kouluttaessasi:

Jos itsereflektiota tehdään koulutuksen osana, on hyvä varata mahdollisuus purkaa ajatuksia yhdessä, kenties ensin parin tai pienryhmän kanssa. Kouluttaja voi myös tuoda esiin resursseja, joiden avulla työtä ja pohdintaa voi jatkaa (tunnetyö-materiaaleja, tietoa koulutuksista tai tapahtumista jne.)

4) Syventävä itsereflektio kasvattajille

Harjoituksen vaikeustaso: haastava 

Omakohtainen työskentely tunteiden parissa voi auttaa kasvattajaa ymmärtämään paremmin sekä itseään että muita. Suosittelemme, että ennen tätä tehtävää kasvattaja tekisi perus-itsereflektiotehtävän. Syvemmän itsetutkistelun tekeminen antaa esimerkiksi lisää valmiuksia hyödyntää Keskustelukysymyksiä ympäristötunteista-tehtävää.

Tehtävään on valittu neljä keskeistä globaalikysymyksiin liittyvää tunnetta tai tunnekimppua: 1) ilo ja terve ylpeys, 2) suru, 3) syyllisyys ja riittämättömyys ja 4) suuttumus ja epäreiluuden tunne. Alustukseksi voit halutessasi katsoa videolta ympäristötutkija Panu Pihkalan ajatuksia näihin tunteisiin liittyen.

Alla olevat pohdintakysymykset liittyvät:
– kyseisen tunteen erityispiirteisiin,
– kasvattajan omaan henkilöhistoriaan kyseisen tunteen osalta
– ja oman kasvatustyön suhteen koettuihin tunteisiin.

Voit pohtia kysymyksiä mielessäsi vaikkapa kävelylenkillä tai kirjata ajatuksiasi paperille. Jos on mahdollista järjestää turvallinen ja luottamuksellinen tilanne, monista näistä kysymyksistä voi olla hedelmällistä keskustella myös toisten kasvattajien kanssa.

Ilo ja terve ylpeys

  • Saako ilmastokriisin / globaalikriisin keskellä olla iloinen? Miksi / miksei? Tai millä ehdoin?
  • Tunnenko itse iloa ilmastotoiminnasta tai ilmasto-opetuksestani? Miksi / miksen? Millainen on yleinen temperamenttini ilon suhteen?
  • Mitä yleensä ajattelen ja tunnen aiheesta ilo & kasvatus?
  • Mitä tunteita minussa herää, kun joku sanoo, että minulla on täysi oikeus olla terveellä tavalla ylpeä hyvästä työstä? Mikä auttaa tai mikä estää minua tuntemasta tervettä ylpeyttä?
  • Millaiset asiat voimauttavat minua globaalikysymysten suhteen?
  • Miten voisin lisätä iloa, tervettä ylpeyttä ja voimaantumista oman kasvatustyöni (tai opettajuuteni) suhteen?

Hyviä tehtäviä tähän liittyen: www.luontojatunteet.fi, tehtävät ”Juhlapuhe minulle” ja ”Iltakirja”.

Suru

  • Mikä on yleinen historiani surun suhteen? Koenko surua herkästi? Koinko surun tunteita eri tavalla lapsena tai nuorena? Mitä arvelen, millaiset tekijät tai tapahtumat ovat vaikuttaneet omiin käsityksiini surusta?
  • Miten ylipäätään asennoidun suruun? Pidänkö surua heikkouden osoituksena? Jos, millä ehdoin? Näenkö surussa voimavaroja tai tarpeellisuutta? Millä tavoin?
  • Mitkä ovat itselleni luontevia surun ilmaisemistapoja tai käsittelytapoja? Entä millaiset suremistavat tuntuvat itsestäni vaikeilta tai sellaisilta, että ne eivät oikein sovi minulle? Mitä mahdollisia vahvuuksia ja mitä heikkouksia omissa surutavoissani ja suruasenteissani on?
  • Koetko surua globaalikysymysten suhteen? Jos, millaista ja mihin liittyen?
  • Olenko jo kokenut menetyksiä ympäristönmuutosten vuoksi? Entä ilmastonmuutoksen vuoksi? Millaisia, ja miten olen reagoinut niihin? Miltä ne ovat tuntuneet? Koenko jonkinlaista ilmastosurua tai ympäristösurua? Jos, millaista? Miten sen eri muodot ilmenevät ja miltä ne tuntuvat?
  • Millaisia menetyksiä arvelen tai pelkään kokevani tulevaisuudessa ilmastokriisin/ympäristökriisin vuoksi? Tunnistanko kokevani jonkinlaista ennakoivaa surua tai melankoliaa?
  • Olenko koskaan ilmaissut toisille ympäristösurua? Jos, miten? Miten toiset reagoivat? Miltä nuo toisten reaktiot tuntuivat minusta?
  • Mitä haluaisin oppia surutaitojen suhteen? Mistä saisin lisätietoa niistä?
  • HUOM! Jos pohdinnan tekeminen herätti paljon surua tai levottomuutta, kannattaa esimerkiksi lähteä sen jälkeen ulos kävelylle ja tehdä palauttavia asioita.

Syyllisyys ja riittämättömyyden tunne

  • Mitä ajattelen syyllisyydestä? Onko se mielestäni hyvä vai huono tunne? Miksi, tai millä ehdoilla?
  • Millainen on yleinen suhteeni syyllisyyteen? Koenko sitä helposti? Jos, millaisten asioiden suhteen? Mitä arvelen, millaiset tekijät ovat vaikuttaneet omaan syyllisyysherkkyyteeni ja käsityksiini syyllisyydestä?
  • Koenko itse syyllisyyttä globaaleihin ongelmiin liittyen? Millaista ja mihin liittyen? Vaihteleeko kokemani syyllisyyden määrä ja voimakkuus? Jos, niin millaisten tekijöiden vuoksi?
  • Olenko havainnut ympärilläni ilmastosyyllisyyttä tai ilmastohäpeää? Kenellä? Millaista? Mitä seurauksia näillä tunteilla on? Mitä minussa herää, kun huomaan toisten kokevan syyllisyyttä tai häpeää?
  • Miten mielestäni vastuu jakautuu globaalikysymysten ja/tai ilmastokriisin suhteen? Kuinka paljon yksilöillä on vastuuta? Kenelle kaikille syyllisyystaakka lankeaa? Mitä seurauksia näistä seikoista on eri ihmisten ja yhteisöjen toiminnan eettiselle arvioinnille? Toisin sanoen, mikä on mielestäni kohtuullinen syyllisyyden määrä yksilölle?
  • Koenko riittämättömyyden tunteita globaalikysymysten suhteen? Jos, millaisia, ja kuinka usein? Millainen mielestäni on riittämättömyyden ja syyllisyyden keskinäinen suhde?
  • Tuleeko globaalikasvattajan tai ilmastokasvattajan lähtökohtaisesti kokea syyllisyyttä? Miksi / miksi ei? Millaista eettisissä valinnoissa onnistumisen tasoa kasvattajalta vaaditaan, jotta hän voi olla uskottava?
  • Mieti jokin tapa, jolla olet kenties liian ankara itsellesi eettisen vastuun suhteen. Mieti jokin tapa, jolla olet kenties liian lepsu itsellesi eettisen vastuun suhteen.
  • Millaiset keinot auttavat minua käsittelemään syyllisyyttä ja riittämättömyyttä rakentavasti? Mitä keinoja haluaisin oppia lisää tai toteuttaa useammin?

Suuttumus ja epäreiluuden tunne

  • Mikä on yleinen suhteeni suuttumukseen? Miten arvotan suuttumusta tunteena: pidänkö sitä lähtökohtaisesti hyvänä tai huonona tunteena?
  • Millainen on historiani suuttumuksen suhteen? Olenko herkkä suuttumaan vai onko suuttuminen minulle harvinaista? Millaisia käytäntöjä lapsuuden perheessäni oli suuttumisen suhteen? Mitä arvelen, millaiset muut tekijät ovat vaikuttaneet asenteeseeni suuttumusta kohtaan?
  • Miten käsittelen suuttumustani? Onko minulla joitain tapoja tai keinoja, joita tietoisesti käytän? (Esim. jalan polkeminen, nyrkkeilysäkki, ulos meneminen, mielenhillintä-harjoitukset jne.)
  • Minkä verran olen joutunut kärsimään epäoikeudenmukaisuudesta? Millaisesta? Miten reagoin epäoikeudenmukaisuuteen?
  • Mitä erilaisia suuttumuksen ja vihan sävyjä hahmotan? Ovatko ne eettisesti arvioituina erilaisia?
  • Mitä vahvuuksia ja mitä uhkia näen erilaisissa suuttumuksen/vihan muodoissa?
  • Oletko itse koskaan kokenut voimakasta suuttumusta globaalikysymysten suhteen? Jos, miksi, ja millaista?
  • Mitä minussa herää, kun kohtaan esimerkiksi nuorten ilmastosuuttumusta?
  • Mitä ajattelen epäreiluuden tunteista, joita monet sanovat kokevansa ilmastokriisin vuoksi?
  • Herättääkö jokin globaalikasvatukseen ja omaan työhöni liittyvä asia suuttumusta tai turhautumista? Jos, miten käsittelen näitä tunteita?
  • Onko jotain, mitä haluaisin oppia suuttumuksen hyvään kanavoimiseen ja käsittelyyn liittyen? Miten voisin edistyä näissä taidoissa?

Tehtävän on laatinut Panu Pihkala ja sitä on hionut Pinja Sipari. 

5) Keskustelukortit ilmastokeskustelujen avaamiseen

Harjoituksen vaikeustaso: helppo

Keskustelukortit auttavat aloittamaan antoisia ilmastokeskusteluja esimerkiksi kouluympäristössä. Kysymykset on jaoteltu kolmeen teemaan: tietoon, tunteisiin ja hyvinvointiin sekä toimintaan. Tulosta kortit tästä linkistä tai ota käyttöön korttipakan muut vinkit korttien hyödyntämiseen.

Suomen ympäristöopisto Sykli ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto ovat julkaisseet kortit yhteistyössä.

6) Oma toivon taitojen opetussuunnitelmani

Harjoituksen vaikeustaso: Sopii jo aihetta pohtineille

a) Lue ensin teksti Miten opettaja voi tukea nuorta vaikeiden ympäristötunteiden kohtaamisessa?
https://toivoajatoimintaa.fi/miten-opettaja-voi-tukea-nuorta-vaikeiden-ymparistotunteiden-kohtaamisessa/ 

b) Hahmottele sitten oma toivon taitojen opetussuunnitelmasi. Pohdi ainakin näitä kysymyksiä: 

  • Miten välitän turvaa?
  • Miten viestin, että hankalatkin tunteet ovat sallittuja ja hyvin ymmärrettäviä?
  • Miten kannustan kohtaamaan kaikenlaiset tunteet (itsessäni ja oppilaissa)?
  • Miten harjoittelemme tunnetaitoja yhdessä?
  • Miten luon mahdollisuuksia yhdessä toimimiselle ja vaikuttamiselle? Mitä teemme käytännössä?
  • Miten teen näkyväksi myös hyviä asioita?
  • Miten ja missä tilanteissa ohjaan oppilaan muun ammattiavun piiriin?
  • Miten kehitän omia tunne- ja vaikuttamistaitojani jatkossa?
  • Mikä vielä mietityttää tai pohdituttaa minua?

7) Tunteeni ja tarpeeni kestävän kehityksen haasteiden maailmassa

Harjoituksen vaikeustaso: haastava

Tässä tehtävässä pääset pohtimaan joitakin omia tunteitasi ja tarpeitasi työssäsi ja viheliäisten ongelmien maailmassa.

1) Avaa tämä drive-tiedosto. 

2) Kopioi ensimmäisen sivun moniste omaan tiedostoosi.

3) Kirjoita monisteen ohjeen mukaisesti lauseet 1-3 loppuun pysähtymättä turhia miettimään.

4) Etsi omat tarpeesi noiden samojen tunteiden ja lauseiden takaa (monisteen kohdat 4-6). Käytä tässä apuna tiedoston toisen sivun tarvelistaa.

5) Voit tehdä samalla tavalla myös monisteen lisätehtävät.

Omiin tunteisiin tutustuminen

Tässä osiossa on monenlaisia tehtäviä omiin tunteisiin tutustumisen tueksi. Harjoitukset sopivat nuorille ja aikuisille. Osaa harjoituksista voi käyttää soveltaen myös lasten kanssa.

8) Tunteiden käsitekartta

Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso (syvennettynä haastava)

Harjoituksessa laaditaan tunnesanojen listan avulla mind map (käsitekartta) omista ilmastotunteista (tai laajemmin maailman tilaan tai kestävän kehityksen kysymyksiin liittyvistä tunteista).

Tiivis ohje:

Tarvitset harjoitukseen avuksi tunnesanojen listan. Voit ladata aikuisille sopivan tunnesanojen listan täältä (A4) tai täältä (A5) ja nuorille suunnatun listan täältä (A4) tai täältä (A5). Avaa sopiva tunnesanalista omaan välilehteen tai tulosta se.

Sitten voit aloittaa käsitekartan tekemisen tyhjälle paperille. 

Kirjoita ensi paperin keskelle “Maailman tila ja tunteeni”. Poimi sitten listasta (tai keksi itse) sanoja, jotka kuvaavat sinun tunteitasi maailman tilaan liittyen ja kirjoita niitä käsitekarttaan.

  • sanoja voi kirjoittaa isolla tai pienellä, jos haluaa sillä tavoin kuvata yksittäisten tunteiden voimakkuutta
  • sanoja voi yhdistää toisiinsa viivoilla, katkoviivoilla tai nuolilla
  • käsitekarttaan voi halutessaan lisätä myös kuvia tai muita graafisia elementtejä
  • voit halutessasi myös kirjoittaa tunnesanojen yhteyteen tilanteita, joissa kyseinen tunne usein herää

Aikaa käsitekartan tekemiseen kannattaa varata noin 20 min. 

HUOM! Kuten kaikissa tunneharjoituksissa, kannattaa kasvattajan kokeilla tätä harjoitusta ensin itsekseen tai kollegan kanssa yhdessä ja pohtia omia harjoituksen herättämiä tunteitaan.

Esimerkkinä erään opettajan itse tekemä tunteiden käsitekartta.

Pidempi ohje:

Harjoituksen tavoitteet:

  • kasvattaa kykyä tunnistaa itsessään erilaisia tunteita ja erityisesti ilmastotunteita
  • lisätä tunnesanojen varastoa
  • tarjota mahdollisuus jäsentää omaa tunnemaastoaan, joka on usein lähtökohtaisesti sekava ja jäsentymätön kyseisen aihepiirin suhteen
  • kasvattaa siihen, että (ilmasto)tunteista on mahdollista puhua toisten kanssa
  • kasvattaa ymmärrystä toisten ihmisten tunnemaastoista ja siitä, että ihmisillä voi olla erilaisia tunteita ja vaiheita ympäristökriisin suhteen
  • tarjota matalakynnyksinen alku ilmastotunteiden kanssa työskentelylle, mikä samalla helpottaa (ja osin mahdollistaa) pidemmälle menevien metodien käyttämistä

Seuraavassa on kuvattu harjoituksen toteutuksen vaiheet.

Virittyminen aiheeseen

Se, millaista ja minkä pituista johdantoa tarvitaan, määräytyy ryhmän tilanteen mukaan. Vähintään tarvitaan lyhyt johdanto siihen, miksi aihepiiriä on mielekästä käsitellä. Tämän voi tehdä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • näytä lyhyt powerpoint-esitys: Ilmastonmuutos ja tunteet ja/tai samasta linkistä löytyvä lyhyt video (Tutustu kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviin tunteisiin)
  • etukäteisperehtyminen lukemalla: osallistujat voivat perehtyä ympäristötunteisiin esimerkiksi Mieli maassa? -kirjan kautta tai muiden tekstien kautta. Internetissä vapaasti saatavilla on esimerkiksi Pihkalan teksti ”Ilmastonmuutos meni tunteisiin”, https://www.maailmankuvalehti.fi/2019/5/pitkat/ilmasto-meni-tunteisiin.

Työskentely

a)  Anna osallistujille virikkeeksi jonkinlainen tunnesanojen lista tai kuva. Voit ladata aikuisille sopivan tunnesanojen listan täältä (A4) tai täältä (A5) ja nuorille suunnatun listan täältä (A4) tai täältä (A5). Ohjaaja voi tarvittaessa muokata tunnesanojen listaa, mutta siihen kannattaa sisällyttää sekä raskaita että kevyempiä tunteita. Listojen sisältö on harkittu myös siltä kannalta, että mukana on yleisiä ympäristötunteita ja eri tunteiden yhdistelmiä (esim. suloisenhaikeus). Myös Mieli maassa? –kirjan kaavio yleisistä tunteista ”mielen ympäristökriisissä” voi olla hyödyllinen.

b) Pyydä osallistujia poimimaan listasta, tai keksimään itse sanoja, jotka kuvaavat heidän tunteitaan ilmastonmuutoksen (tai muun valitun kestävän kehityksen haasteen) suhteen. Lisäohjeina voi kertoa, että

  • sanoja voi kirjoittaa isolla tai pienellä, jos haluaa sillä tavoin kuvata yksittäisten tunteiden voimakkuutta
  • sanoja voi yhdistää toisiinsa viivoilla, katkoviivoilla tai nuolilla
  • käsitekarttaan voi halutessaan lisätä myös kuvia tai muita graafisia elementtejä

Aikaa käsitekartan tekemiseen kannattaa antaa vähintään 10 minuuttia, mutta mieluiten enemmän. Käytettävissä oleva aika ja piirrosvälineiden määrä vaikuttavat asiaan myös. Pilottikoulutuksissa aikaa kartan tekoon on käytetty 15–20 minuuttia.

Harjoituksen purku

Käsitekartan tekeminen on itseisarvoista toimintaa, sillä se auttaa yksilöä jäsentämään tunteitaan. Kuitenkin paras vaihtoehto on se, jos käsitekartoista voidaan keskustella toisten kanssa. Tämä vaatii sopivasti aikaa ja riittävän turvallisen ryhmän. Jos käsitekarttoja käsitellään yhdessä tai siihen tarjotaan mahdollisuus niille jotka sitä haluavat, tästä on hyvä kertoa jo ennen käsitekarttojen laatimista.

Matalakynnyksisin vaihtoehto on käsitellä käsitekarttoja 2–3 hengen pienryhmissä. Jokainen esittelee vuorotellen oman käsitekarttansa ja kertoo omista tunteistaan sen verran kuin kokee hyväksi.

Ohjaajan tulee painottaa, että toisten tehtävänä on aktiivinen ja kunnioittava kuuntelu. Kun esittely on valmis, saa kysyä tarkentavia kysymyksiä. Tunnekeskustelussa keskeistä ovat ainakin seuraavat asiat:

  • Ilmapiirin on oltava turvallinen. En hyökkää ketään vastaan enkä arvostele kenenkään tunnekokemusta sinänsä
  • Ilmapiirin on oltava luottamuksellinen: en kerro keskustelussa esiin tulleita kommentteja ulkopuolisille ilman asianomaisen lupaa
  • Kuuntelen aktiivisesti ja kunnoittavasti
  • Minulla on oikeus valita itselleni sopiva henkilökohtaisuuden taso
  • Vältän ylemmyyden ja alemmuuden tunteita

(Lista on muokattu seuraavasta lähteestä: Ilmastokasvatus ja tunteet, luku 8.2)

Pienryhmäkeskustelun jälkeen voidaan joko:

  • käydä yhteiskeskustelu aiheesta: mitä ajatuksia ja tunteita työskentely herätti?
  • jos on aikaa ja ryhmä riittävän turvallinen, voidaan esitellä käsitekarttoja koko ryhmälle. Tässä yksi vaihtoehto on se, että vapaaehtoiset esittelevät käsitekarttansa muille. Toinen vaihtoehto on ”näyttelyn” järjestäminen eli se, että käsitekartat ripustetaan seinille (tai virtuaaliympäristöön) ja osallistujat voivat kiertää katsomassa niitä. Jos tarpeen, tämän voi tehdä anonyymisti, eli siten ettei käsitekarttoihin merkitä nimiä. Näyttelyn voi toteuttaa myös niin että ohjaaja ottaa valokuvat käsitekartoista ja sijoittaa ne ryhmän yhteiselle sivustolle. Harjoituksen päätteeksi käsitekartat on tärkeää jättää osallistujille itselleen.
  • kerätä yhteisiä jaettuja tunteita AnswerGarden-alustalle tai muuhun sanapilvisovellukseen. Tehtävän antona voi olla esimerkiksi valita omalta käsitekartalta viisi itselle tutuinta tunnetta ja syöttää ne sovellukseen. Sanapilven avulla voidaan helposti visualisoida sitä, että ryhmässä on monenlaisia tunteita. Tätä purkua voidaan käyttää myös sellaisissa ryhmissä, jossa käsitekartoista keskusteleminen ei tunnu turvalliselta. Alla on yksi esimerkki sovelluksessa tehdystä sanapilvestä, jossa on pohdittu omia viheliäisiin ongelmiin liittyviä tunteita. Isommalla fontilla olevat tunteet ovat saaneet enemmän mainintoja.

Esimerkkejä harjoituksen syventämiseen

  • mind map voidaan tehdä isolle paperille ja siihen voidaan liittää kuvataiteellisia piirteitä, kuten värien käyttöä, lehtileikkeitä ym.
  • näyttely tai posterisessio voidaan järjestää siten, että siihen liittyy yhteiskeskustelua
  • harjoitukseen voidaan yhdistää kehollinen liike tai draamametodeja. Esimerkiksi käsitekarttojen yhteisesti tapahtuvaa esittelyä on mahdollista elävöittää siten, että joku saa tehtäväkseen sijoittua tilassa sellaiseen kohtaan, joka kuvaa tietyn tunnesanan positiota ja luonnetta käsitekartassa. Tähän voi yhdistää esimerkiksi kyseiseen tunnesanaan liittyvien tuntemusten kehollista ilmentämistä (ilmeet, asennot ym.).

Esimerkiksi: Teemun käsitekartassa on ”vaikuttamisen halu” ja sen lähellä, viivan päässä,

”turhautuminen”. Teemu seisoo vaikuttamisen halun kohdalla. Maija saa tehtäväkseen sijoittua tilassa vähän matkan päähän, ilmentämään turhautumisen sijoittumista, ja hän ilmaisee kehollaan turhautumista. Keskustellaan ja jaetaan kokemuksia. Lopuksi tehdään kehollinen, maadoittava ja vapauttava harjoite.  

Tapauskertomus pilotti-työpajasta

Ilmastotunteiden käsitekartta -tehtävää käytettiin opettajien kesken ensi kertaa lokakuussa 2019 Vantaan Ruusuvuoren koulussa Panu Pihkalan ohjaamana. Ruusuvuoressa on kehitetty kuvataideopettaja Sanni Virtasen johdolla ja rehtori Salla Rytilän myötävaikutuksella monipuolista ilmastoteemojen käsittelyä. Osallistujat olivat paikalla vapaaehtoisesti ja monilla heistä oli aiempaa kokemusta ilmastoteemoista keskustelusta toisten opettajien kanssa. Heillä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ollut kokemusta ilmastotunteista keskustelemisesta.

Ensin ohjaaja piti alustuksen siitä, miksi ilmastonmuutos ja tunteet ovat tärkeä teema. Tämän jälkeen käsitekartta toteutettiin itsenäisesti ja samalla kerrottiin, että sitä saa esitellä sen jälkeen pienryhmässä. Osallistujat tarttuivat innolla sekä käsitekartan luomiseen että siitä keskustelemiseen. Yhteiskeskustelussa monet totesivat, että tehtävä auttoi paljon omien tunteiden jäsentelemisessä ja tunnistamisessa. Osallistujat eivät itse käsitteellistäneet ääneen sitä, että sessio loi samalla kokemuksen siitä, että ilmastotunteista voi puhua toisten kanssa; mutta tämä vaikutus oli selvästi havaittavissa.

Voimakkain havaittu vaikutus oli opettajassa, joka oli session aluksi sitä mieltä, että hän ei kykene puhumaan ilmastotunteistaan, koska aihepiiriin liittyy niin vahvaa ahdistusta. Session lopuksi kyseinen opettaja kertoi, että kokemus oli ollut niin helpottava, että hän aikoi kertoa siitä opiskelijoille ja tarjota heillekin mahdollisuutta tehdä vastaava käsitekartta omalta kohdaltaan. Vaikutti siltä, että opettaja ei pyrkinyt ”hoidattamaan itseään” opiskelijoilla, vaan hänellä oli aito motivaatio tarjota heille resursseja tunteiden setvimiseen.

9) Minä ja kestävä kehitys -käsitekartta

Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso

Kestävän kehityksen haasteet ja ratkaisut liittyvät elämäämme monin sellaisinkin tavoin, joita emme tule aina ajatelleeksi. Omien ajatusten, tunteiden ja arvojen äärelle pysähtyminen voi selkiyttää oloa sekä auttaa löytämään itselle sopivia vaikuttamisen tapoja ja rakentamaan ympäristötoivon kokemuksia. Tarkemmat ohjeet ja tukimateriaalit tähän käsitekarttatehtävään löytyvät täältä.

10) Ajatusten selkeyttäminen

Harjoituksen vaikeustaso: helppo (syvennettynä keskitaso)

a) Ränttääminen. Pohdi, mitä kestävä kehitys merkitsee sinulle. Millaisia tietoja, tunteita ja kokemuksia sinulla on siihen liittyen? Kirjoita paperille sanoja ja lauseita, tai piirrä kolmen minuutin ajan. Yritä saada paperi mahdollisimman täyteen hajanaisiakin asioita, ajatuksia, tunteita ja kokemuksia!

b) Prosessikirjoitusharjoitus ajatusten jäsentämiseksi: Kirjoita alla olevat lauseen alut omaan paperiisi yksi kerrallaan ja jatka sitten lausetta haluamallasi tavalla. Jokaisen aloituksen jatkamiseen on aikaa yksi minuutti. Syntyvä teksti on itseäsi varten. Nyt ei tarvitse välittää oikeinkirjoituksesta tai pilkkusäännöistä!

  • Kestävä kehitys näkyy arjessani…
  • Kun ajattelen kestävää kehitystä, tunnen…
  • Merkittävin kestävään kehitykseen liittyvä kokemukseni on, kun…
  • Kun ajattelen kestävää kehitystä, toivon että tulevaisuudessa…

c) Purku yksin. Lue läpi tekstit, joita kirjoitit prosessikirjoitusharjoituksessa. Alleviivaa n. kolme itsellesi merkityksellisintä sanaa tai asiaa.

d) Purku ryhmässä. Tehtävän voi purkaa esimerkiksi niin, että jokainen kirjoittaa valitsemansa kolme sanaa AnswerGarden-sanapilveen. Lopuksi keskustellaan sanapilven herättämistä ajatuksista.

e) Harjoituksen syventäminen. Syventämiseen soveltuu tehtävä 26: Kuuntele ja kerro.

11) Prosessikirjoittaminen

Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso

Tässä harjoituksessa käytetään kirjoittamista menetelmänä itseensä ja omiin tunteisiin tutustumiseen. Harjoituksessa hyödynnetään prosessikirjoittamisen tai intuitiivisen kirjoittamisen menetelmiä, jossa tärkeintä on itse tekeminen (matka), ei sen lopputulos. 

Ohjaaja voi kehystää harjoituksen haluamallaan tavalla kertomalla, että nyt kirjoitetaan esim. maailman tilasta, kestävän kehityksen haasteista ja ratkaisuista, ilmastonmuutoksesta tms.

Harjoituksen ohjaaja lukee ääneen lauseiden alkuja yksi kerrallaan. Osallistujat kirjoittavat luetut lauseen alut ylös ja jatkavat niitä kirjoittamalla ylös aloituksen herättämiä ajatuksia ja tunteita. Jokaisesta lauseen alusta kirjoitetaan yhden minuutin ajan. Kynän pitää kirjoittaa koko ajan, vaikkapa vain toistaen edellistä sanaa niin kauan, että ajatus lähtee rullaamaan eteenpäin. Tarkoituksena on kirjoittaa ilman sensuuria tai itsekontrollia. 

  • Kun kuulin asiasta X [harjoituksen aihe] ensimmäisen kerran…
  • Kun nykyään ajattelen asiaa X [harjoituksen aihe], minusta tuntuu…
  • Eniten minua mietityttää tai huolestuttaa…
  • Minua suututtaa tai turhauttaa…
  • Koen myötätuntoa….
  • Minut tekee iloiseksi…
  • Tulevaisuudessa toivoisin, että…

Kirjoittamisen jälkeen käydään läpi omaa tekstiä alleviivaamalla tekstistä (esim. eri väreillä):

  • sanoja tai aiheita, jotka toistuvat tekstissä usein
  • ajatuksia tai asioita, joita haluaisit muuttaa
  • ajatuksia, joista saat voimaa

Lopuksi harjoitus puretaan pareittain tai pienryhmissä. Ohjaajan tulee painottaa, että toisten tehtävänä on aktiivinen ja kunnioittava kuuntelu. Jokainen esittelee vuorotellen harjoituksen edellisessä osassa omasta tekstistä poimittuja asioista. Kun esittely on valmis, saa kysyä tarkentavia kysymyksiä.

Harjoitus on toteutettu yhteistyössä Maija Raikamon kanssa.

12) Tunnepäiväkirja

Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso

Päiväkirjan pitämistä voi hyödyntää monin tavoin ilmasto- ja globaalikysymyksiin liittyvässä opetuksessa. Tunnepäiväkirja tarkoittaa sellaista oppimispäiväkirjaa, jossa huomioidaan selkeästi myös tunneulottuvuudet. Tunnepäiväkirjan tekemisessä voi käyttää apuna tunnesanojen listoja ja muita tunnetehtäviä. Nuorille sopiva tunnesanojen lista löytyy täältä ja aikuisille sopiva lista täältä.

Tämä tehtävä sopii oppilaiden ja opiskelijoiden käyttöön, mutta myös opettajalle tai muulle kasvattajalle on hyödyllistä kirjata ylös ajatuksiaan ja tunteitaan ennen globaalikysymyksiin liittyvän opintojakson alkua, sen eri vaiheissa ja lopulta sen päätyttyä. Opettaja voi keskittyä nimenomaan aiheeseen ja sen opetukseen liittyviin tunteisiinsa, kun taas opiskelija voi tehdä tunnepäiväkirjaa oppimisprosessiin liittyen. Myös tältä sivulta löytyvän opettajien ja kasvattajien itsereflektio-tehtävää sekä ympäristötunteisiin liittyviä keskustelukysymyksiä voi hyödyntää monin tavoin tunnepäiväkirjoissa.

Eräs malli tunnepäiväkirjasta

Tämä tunnepäiväkirja on tarkoitettu käytettäväksi kurssin tai oppitunnin jälkeen. Päiväkirjan kirjoittajaa kannattaa kannustaa vastaamaan kaikkiin seuraaviin kysymyksiin ainakin lyhyesti.

a) Mitä tunteita ilmastonmuutos (tai muu valittu globaalikysymys) minussa herätti kurssin / oppitunnin aikana?

b) Mikä tarkalleen ottaen herätti näitä tunteita? Tunteita ovat voineet aiheet esimerkiksi:

  • opiskeltu aihe tai jokin sen osa
  • tapa, jolla asia tuotiin esiin
  • toisten ihmisten reaktiot
  • omat luonteenpiirteesi, asenteesi tai henkilöhistoriasi

Pohdi mitkä edellämainituista asioista vaikuttivat sinun tunteisiisi ja reaktioihisi ja missä määrin.

c) Muuttuivatko tunteesi opetusjakson aikana? Jos, niin mistä tunteesta mihin? Mitä arvelet, miksi ne muuttuivat tai eivät muuttuneet?

d) Mitä aiheeseen liittyvät tunteesi saavat sinussa aikaan? Miten ne tuntuvat kehossasi? Mitä ne saavat sinut haluamaan tehdä?

Harjoitus on sovellettu seuraavasta lähteestä:
Hufnagel, Elizabeth. 2017. ”Attending to Emotional Expressions about Climate Change: A Framework for Teaching and Learning.” Teoksessa Teaching and Learning about Climate Change, toim. Daniel P. Shepardson, Anita Roychoudhury & Andrew S. Hirsch, 59-71. New York: Routledge.

Mahdollisia virikemateriaaleja harjoitusta varten:
Tunnekartta: https://tunnetunteesi.files.wordpress.com/2019/09/sdg.tunteenikartta.png
Tunnekortteja: https://tunnetunteesi.files.wordpress.com/2020/02/sdg.tunteet.tunnekorttisi.pdf
Luonto ja tunteet -sivuston tehtävät: www.luontojatunteet.fi 

Esimerkki: ilmastotunne-päiväkirja SystemschangeNow-kurssilla
Climate University –kurssiperheen systeemiajattelua käsittelevällä kurssilla (2020->) pyydetään opiskelijoita kurssin aluksi kirjaamaan ylös tunteita, joita heillä on ilmastonmuutoksen suhteen. Avuksi annetaan tunnesanojen lista. Opiskelijoita kannustetaan havainnoimaan ja kirjaamaan ylös erilaisia tunteitaan kurssin aikana. Kurssin aikana palautettavat pohdintatehtävät auttavat opettajia samalla pysymään tietoisina siitä, millaisissa mielenmaastoissa opiskelijat liikkuvat. Kurssin loppupuolella opiskelijoita pyydetään havainnoimaan siinä vaiheessa esiintyviä tunteitaan ja myös palaamaan kurssin varrella tehtyihin muistiinpanoihin. Niiden kautta voidaan tarkastella tunteiden mahdollista vaihtelua ja prosessia kurssin aikana. 

13) Vaikuttaminen herättää tunteita

Harjoituksen vaikeustaso: helppo / keskitaso

Tässä tehtävässä tarkastellaan sitä, minkälaisia tunteita eri vaikuttamisen tavat herättävät.
Tutustu vaikuttamistapojen listaan ja vastaa kysymyksiin. Yritä löytää vähintään kaksi eri vaikuttamistapaa jokaiseen kohtaan (a-e).

a) Mitkä vaikuttamisen tavat herättävät sinussa ärsyyntymistä?
b) Mitkä vaikuttamisen tavat herättävät sinussa voimattomuutta?
c) Mitkä vaikuttamisen tavat herättävät sinussa kummastelua?
d) Mitkä vaikuttamisen tavat herättävät sinussa uteliaisuutta?
e) Mitkä vaikuttamisen tavat herättävät sinussa innostusta?

Pohdi lopuksi: Miten tunteesi vaikuttavat tapaasi arvioida erilaisia vaikuttamistapoja?

Harjoitus on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä yhteiskunnallinen vaikuttaminen? -tehtäväkokonaisuutta.

Luovia menetelmiä hyödyntäviä harjoituksia

Luovat menetelmät auttavat syventämään tunteisiin tutustumista ja tunnetaitojen harjoittelua. Tämän osion harjoituksissa hyödynnetään erilaisia luovia menetelmiä. Harjoitukset soveltuvat nuorille ja aikuisille ja monia niistä voi soveltaa myös lapsiryhmien käyttöön. Koska luovat menetelmät mahdollistavat syvemmän tunteiden käsittelyn, on erityisen tärkeää, että aikuinen on tutustunut ensin omiin tunteisiinsa ja tehnyt harjoituksen itse, ennen kuin lähtee ohjaamaan sitä lapsille ja nuorille.

14) Uusia ympäristötunnesanoja

Harjoituksen vaikeustaso: helppo (syvennettynä keskitaso)

a) Kirjoita tyhjälle paperille n. 20 erilaista kestävään kehitykseen liittyvää asiasanaa. Esim. pörriäinen, lentomatkailu, kasvisruoka, pikamuoti jne.

b) Keksi sitten paperin toiselle puolelle uusia ympäristötunnesanoja. Tämä tehdään luomalla yhdyssanoja, joissa yhdistetään yksi asiasana (edellisestä kohdasta) ja yksi tunnesana tästä listasta. Keksi näin ainakin 10 uutta ympäristötunnesanaa! Esim. pörriäiskiitollisuus, lentomatkailuahdistus, kasvisruokauteliaisuus, pikamuotiturhautuminen jne.

c) Valitse keksimistäsi sanoista yksi ja mieti tarkemmin mitä se tarkoittaa. Kirjoita siitä sanakirjamääritelmä jatkamalla lauseita:

  • Sana on ympäristötunnesana, joka tarkoittaa…
  • Tunne herää tilanteissa, joissa…
Luovat menetelmät toivon taitojen opetuksessa -koulutuksen osallistujat kirjoittivat uusia ympäristötunnesanoja katuliiduilla.

15) Ilmasto- ja ympäristötunteet kehossani

Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso – haastava

​Ihminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mieli vaikuttaa kehoon, mutta myös keho vaikuttaa mieleen ja tunteisiin. Niitä ei voida kokonaan erottaa toisistaan.  Suomalainen aivotutkimus on osoittanut, että koemme tunteita paitsi mielessä, myös kehossa. Kehon ja mielen väliset yhteydet osoittautuivat tutkimuksessa yllättävän samanlaisiksi ihmisistä riippumatta. Tunnemme eri tunteita eri osissa kehoamme. 

Myös ilmastotunteet tuntuvat kehossamme ja tähän aihepiiriin tutustutaan Ilmastotunteet kehossani -harjoituksen avulla. Vaikka tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että moni ihminen paikantaa tiettyjä tunteita tiettyihin samoihin kehon osiin, ei tämän harjoituksen tarkoituksena ole “oikeiden vastausten” löytäminen. Sen sijaan ideana on pohtia tunteiden tuntumista omassa kehossa luovuutta hyödyntäen.

a) Piirrä paperille ihmisen ääriviivat tai tulosta tämä kuva.

b) Mieti sitten millaisia tunteita ilmastonmuutos tai muut kestävän kehityksen haasteet sinussa herättävät. Voit käyttää aiheen pohtimisessa apuna tunnesanalistaa tai SDG-tunnekarttaa. Kirjoita sinulle tuttuja tunteita paperille ihmishahmon ympärille.

c) Valitse sitten tarkempaan tarkasteluun esimerkiksi kolme tunnetta, joita tunnet vahvasti.  Pohdi tunteita yksi kerrallaan tarkemmin. Voitko tuntea tunteen koko kehossasi tai jossain kehon osassa? Miltä se tuntuu? Vaihteleeko se, missä kohtaa kehoa tunne tuntuu, eri aikoina?

d) Väritä tai piirrä tunteet kehoasi kuvaavaan kuvaan. Missä ilmastonmuutos tai muut kestävän kehityksen haasteet tuntuvat, miltä tunteet tuntuvat ja näyttävät? Voit valita käyttämäsi värit ja muodot vapaasti.

e) Harjoituksen purkaminen. Kehokuvan värittäminen on itseisarvoista toimintaa, sillä se auttaa yksilöä jäsentämään tunteitaan. Kuitenkin paras vaihtoehto on se, jos kuvista voidaan lopuksi keskustella toisten kanssa. Tämä vaatii sopivasti aikaa ja riittävän turvallisen ryhmän. Helpoin vaihtoehto on käsitellä kuvia 2-3 hengen pienryhmissä. Jokainen esittelee vuorotellen oman kuvansa ja kertoo omista tunteistaan sen verran kuin kokee hyväksi. Ohjaajan tulee painottaa, että toisten tehtävänä on aktiivinen ja kunnioittava kuuntelu. Kun esittely on valmis, saa kysyä tarkentavia kysymyksiä. 

f) Lisätehtävä. Voitte halutessanne tarkastella lopuksi suomalaisen tutkimuksen tuloksia, jossa ihmiset paikansivat erilaisia tunteita kehoon. Kuva tutkimuksen tuloksista löytyy esimerkiksi MIELI ry:n artikkelista. Paikansitteko tunteita samoihin paikkoihin kuin tutkimuksessa tehtiin? Pohtikaa aihetta kiinnostuksella, mutta muistakaa samalla että tämän harjoituksen tarkoituksena ei ollut “oikeiden vastausten” löytäminen!

Harjoitus on toteutettu yhteistyössä Maija Raikamon kanssa.

16) Maalaa tunne!

Harjoituksen vaikeustaso: sopii jo aihetta pohtineille

Kun omiin ympäristötunteisiinsa on tutustunut yleisemmällä tasolla esimerkiksi tunteiden käsitekartta -harjoituksen avulla, voi joihinkin tunteisiin syventyä maalaamalla. Maalaamisessa voi käyttää esimerkiksi pullovärejä, vesivärejä tai akryylivärejä. 

Työ aloitetaan siten, että jokainen valitsee sellaisen oman tunteensa, johon haluaa tarkemmin syventyä. Alustusvideo muutamista keskeisistä ilmastotunteista löytyy täältä, mutta jokainen voi valita itselleen kiinnostavan tunteen vapaasti. Seuraavassa on esitetty kaksi mahdollista tehtäväohjetta samasta teemasta.

1) Tunnetta kuvaava maalaus. Maalaa valitsemasi tunne. Voit valita tekniikan vapaasti. Valmis teos voi olla esittävä tai abstrakti. Mieti maalausta suunnitellessasi miltä tunne tuntuu kehossasi. Minkälaiset asiat tuovat tunteen sinussa pintaan? Millaisia ajatuksia tunne sinussa herättää? Millaiset värit, hahmot, muodot tai symbolit kuvaavat tunnettasi?

2) Taideterapeuttinen tunnemaalaus. Taideterapeuttisessa maalaamisessa tärkeintä ei ole lopputulos, vaan itse tekeminen. Tekniikaksi sopii hyvin märkää märälle -tekniikka, jolloin järki ei voi kontrolloida prosessia liikaa. Maalausta ei suunnitella etukäteen, vaan tarkoituksena on antaa tunteen johdattaa maalausprosessia. Maalaamisen kautta tunteesi puhuu sinulle ja voi prosessin myötä myös muuttua. 

Rauhoita työskentelytila ja -tilanne. Virittäydy valitsemaasi tunteeseen muistelemalla tunnetta ja siihen liittyviä tilanteita. Kastele paperi ensin vedellä useita kertoja paperin molemmin puolin isolla siveltimellä tai sienellä. Etene maalatessa rauhallisesti. Valitse sinua kutsuvia värejä ja maalaa paperille sellaisia muotoja, jotka siihen sillä hetkellä haluavat syntyä. Mitä valitut muodot ja värit sinussa herättävät? Mistä ne kertovat? Mitä kehossasi, ajatuksissa ja tunteissasi tapahtuu maalatessasi? Käytä maalaamiseen niin paljon aikaa, kuin sitä tarvitset. 

Lopuksi voit vielä kirjoittaa paperille millaisia ajatuksia ja tunteita maalaaminen sinussa herätti. Mitä näet paperilla nyt? Miltä työskentely tuntui? Oivalsitko sen avulla jotain uutta? Näetkö maalauksessasi myös muita tunteita tai tunteiden yhdistelmiä kuin sen, jota lähdit maalaamaan?

Tässä on maalattu akryyliväreillä ”talvisuru” postikortin kokoiselle vesiväripaperille.

17) Runo tai laulu omasta ilmastotunteesta

Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso

Tässä harjoituksessa hyödynnetään valmiita runoja ja laulunsanoituksia sekä kirjoittamista väylänä omien tunteiden sanoittamiselle ja ilmaisulle. Runouden assosiatiivinen kieli ja yllättävät yhdistelmät voivat helpottaa vaikeasti sanallistettavien tunteiden ilmaisua. Tämä harjoitus sopii hyvin jatkoharjoitukseksi aiemmin tältä sivulta löytyville ”Tunteiden käsitekartta” -harjoitukselle (2) tai prosessikirjoittamisharjoitukselle (5).

Harjoituksen valmistelu: ohjaaja tulostaa ilmastonmuutokseen ja voimakkaisiin tunteisiin liittyviä runoja ja laulunsanoituksia. Lisäksi tarvitaan tyhjää paperia, saksia, liimaa ja kyniä. (Haluttaessa harjoitus voidaan toteuttaa myös tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmassa, jolloin tulostusta ei tarvita).

HUOM! Tehtävässä hyödynnettäviin teksteihin on hankittu julkaisuoikeus tätä tehtävää varten. Kunnioitathan tekijänoikeuksia, etkä hyödynnä tekstejä muihin tarkoituksiin. Kiitos!

Harjoituksen teon lomassa voit halutessasi kuunnella kappaleita, joiden sanoituksia hyödynnät runossasi. Esimerkiksi Muuan miehen Karhukaiset -kappale löytyy YouTubesta, samoin version Ultra Bran Minä suojelen sinua kaikelta -kappaleesta.

Harjoitus:

a) Mieti ensin, millaisia tunteita ilmastonmuutos sinussa herättää. Tunnetko pelkoa, surua, vihaa tai kenties kiitollisuutta ja rakkautta? Mikä tunne on tällä hetkellä voimakkain tai sinun elämässäsi ajankohtaisin?

b) Valitse oheisista teksteistä 2-3 runoa tai laulua, jotka sopivat yhteen tunteesi kanssa. Mitkä sanat tai rivit erityisesti puhuttelevat sinua? Leikkaa valitsemistasi teksteistä muutamia puhuttelevia rivejä. Liimaa niistä tyhjälle paperille uusi runo tai laulu, joka kertoo sinun ilmastotunteestasi. Voit yhdistellä tekstinpätkiä villisti ja kirjoittaa sekaan myös omia sanojasi.

c) Harjoituksen purkaminen. Lue syntynyt teksti vielä kerran läpi itseksesi. Minkälainen tunnelma tai melodia siinä on? Myös tummilla tunteilla, kuten surulla tai vihalla, voi olla meille tärkeä viesti kerrottavanaan. Mieti, miten tämän tunteen kanssa voisi elää. Voisiko sen kääntää voimaksi?

d) Tekstit voidaan lopuksi lukea ääneen pareittain tai pienryhmissä. Ohjaajan tulee painottaa, että toisten tehtävänä on aktiivinen ja kunnioittava kuuntelu. Tekstin kuuntelemisen jälkeen voidaan pohtia, minkälainen tunne tekstistä välittyy ja miten kyseisen tunteen kanssa voisi elää.

Tekstin voi koota myös pelkästään leikkaamalla ja liimaamalla, joten harjoitus soveltuu myös niille, joille oman tekstin tuottaminen on haasteellista.

Harjoitus on toteutettu yhteistyössä Henna Lainisen kanssa.

Esimerkki tietokoneella tehdystä runosta, jossa on hyödynnetty tämän tehtävän materiaaleja. Runo on laadittu seuraavien taitelijoiden / kirjoittajien / yhtyeiden tekstejä lainaten: Paleface, Litku Klemetti, Muuan mies, Matias Riikonen, Panu Pihkala, Ultra Bra, Janette Hannukainen, Kristiina Wallin, Pauliina Haasjoki ja Jukka Poika.

18) Runoja toivosta ja paremmasta maailmasta

Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso

Nyt kirjoitetaan yhdessä runoja. Jokainen osallistuja saa paperin, jonka yläreunassa on runon aloituslause tai -sana. Jokainen kirjoittaa noin yhden rivin tekstiä runoon, jonka aloittaa.

Sitten papereita kierrätetään niin, että jokainen jatkaa jonkun toisen aloittamaa runoa yhden tai kahden rivin verran. Kierrätystä tehdään niin, että 4-9 henkilöä on osallistunut kunkin runon kirjoittamiseen. Ennen viimeistä kierrätyskertaa ohjaaja kertoo, että nyt runolle tulee kirjoittaa lopetus.

Lopuksi runot voidaan viimeistellä yhdessä tehden niihin pieniä korjauksia. Sitten runot luetaan ääneen.

Runojen aloituslauseet: 

  • Toivo on…
  • Haluaisin elää maailmassa, jossa…
  • Unelmoin…
  • Paremmassa maailmassa…
  • Toivon, että…
  • Kestävä tulevaisuus on…
  • Iloitsen, kun…
  • Riemua tuo…
  • Yhteenkuuluvuus…
Tämän esimerkkirunon kirjoittivat yhdessä Luovat menetelmät toivon taitojen opetuksessa -kurssin osallistujat.

18) Musiikkia ympäristötunteiden käsittelyn tueksi

Harjoituksen vaikeustaso: helppo

Tälle Spotify-soittolistalle on koottu kymmeniä kappaleita, joista voi olla apua erilaisten ympäristötunteiden käsittelyssä. Tutustu listaan ja valitse sieltä omaa tunnetyöskentelyäsi tukevat kappaleet. Mitkä kappaleet auttavat sinua esimerkiksi suuttumuksen, surun, syyllisyyden, ilon ja toivon käsittelyssä? Voit tutustua soittolistaan kirjautumatta palveluun, mutta kappaleiden kuunteleminen vaatii kirjautumisen.

Tiettyihin tunteisiin liittyviä harjoituksia

Kussakin tämän osion harjoituksessa keskitytään tiettyyn ympäristötunteiseen: syyllisyyteen, suruun, suuttumukseen tai iloon ja toivoon. Osa harjoituksista on helppoja, osassa päästään luovien menetelmien avulla syvemmälle tunteisiin. Koska luovat menetelmät mahdollistavat syvemmän tunteiden käsittelyn, on erityisen tärkeää, että aikuinen on tutustunut ensin omiin tunteisiinsa ja tehnyt harjoituksen itse, ennen kuin lähtee ohjaamaan sitä lapsille ja nuorille.

20) Kirje syyllisyydelle

Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso – haastava

Kirjoita kirje kestävän kehityksen kysymyksiin liittyville syyllisyyden tunteillesi. Tarkoituksena on purkaa aiheeseen liittyviä tunteita. Ne voivat tuntua vielä henkilökohtaisemmilta silloin, kun kirjoitat kirjettä ajatellen, että syyllisyys olisi rinnallasi kulkeva henkilö.

Kerro, mitkä asiat syyllisyyttä herättävät ja miltä tunne tuntuu kehossasi ja mielessäsi. Voit kirjoittaa muistoistasi, nykyhetkestä tai tulevaisuuteen liittyvistä toiveistasi.

Tuntuuko kokemasi syyllisyys oikeutetulta tässä maailman tilanteessa? Vai herättääkö se epäoikeudenmukaisuuden tunteita tai jotakin muita tunteita?

Kun kirje on valmis, lue se ja lohduta itseäsi. Syyllisyys on vaikea tunne. Kuulen tuskasi, on kurjaa että joudut elämään sen kanssa. Voit lopuksi silittää itseäsi tai sanoa mielessäsi lempeän lohduttavan lauseen.

Harjoitus on muunnelma teoksesta Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. (Surun kirje, s. 135)

21) Surun mielikuvamatka

Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso – haastava

Opettaja tai ohjaaja lukee ao. tekstin ääneen rauhallisesti. Harjoitus sopii hyvin pohjustukseksi esimerkiksi Maalaa tunne! -harjoitukselle.

Istu mukavasti ja sulje silmäsi, jos haluat. Hengitä rauhallisesti. Kuvittele itsesi sellaiseen paikkaan, jossa sinun on turvallista ja hyvä olla. Tässä paikassa tunnet olosi oikein hyväksi ja rauhalliseksi. Oma turvallinen paikkasi voi olla kotona tai jossain muualla. Se voi olla sisällä tai ulkona luonnossa. Se voi olla oikeasti jossakin olemassa tai voit vain kuvitella sen mielessäsi. Millainen olo sinulla on turvallisessa paikassasi?

Laita nyt toinen käsi alavatsalle ja toinen rintakehällä vielä lisäämään turvan tuntua.

Kuvittele sitten pieni kaunis rasia, jonne on sullottu monia suruja, murheita ja alakulon aiheita. Lipas on säilötty johonkin kehossasi. Missä se on?

Avaa nyt lippaan kantta ihan vähäsen ja varovasti. Koita selvittää mitä kestävään kehitykseen liittyviä surun aiheita sinne on säilötty. Ehkä siellä on surua sinulle tärkeästä metsästä, joka on hakattu. Ehkä suret vähälumisia talvia tai menetettyjä talviurheilumahdollisuuksia. Ehkä surua aiheuttaa luontokadon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat haitat monille ihmisille ja muille eliölajeille. Ehkä murhetta aiheuttaa kestävään kehitykseen liittyvät ristiriidat ja sosiaaliset jännitteet yhteiskunnassa, työpaikallasi, ystäväpiirissäsi tai perheessäsi. Tai ehkä suret sellaisia nautintoja elämässä, joita kestävän kehityksen nimissä olisi hyvä vähentää. Ehkä rakastat matkailua kaukaisiin maihin tai grillissä tirisevän lihan tuoksua, mutta ne ovat alkaneet herättää sinussa ristiriitaisia tunteita.

Nämä ja kaikki muut surun aiheet mahtuvat sururasiaan ja niille on siellä tilaa. Jos se tuntuu mahdolliselta, voit nyt päästää jonkin surun aiheista leviämään kehoosi. Miltä suru tuntuu kehossasi? Hengittele hetki tunteen kanssa. Tunne samalla vatsalla ja rintakehällä olevat kätesi, jotka tuovat turvaa, vaikka olo olisi vaikea.

Sulje sitten rasian kansi. Rasia kulkee mukanasi aina. Turvallisilla hetkillä voit ottaa sieltä asioita ja tunteita käsiteltäväksi, jolloin rasian paino pikku hiljaa kevenee.

Palaan nyt vielä alussa kuvittelemaasi turvalliseen paikkaan ja anna turvan tunteen lohduttaa sinua.

Anna lopuksi itsellesi vielä halaus ja silittele hiukan olkavarsiasi. Avaa silmäsi ja palaa tähän hetkeen, kun olet valmis.

22) Jutellaan suuttumuksesta

Harjoituksen vaikeustaso: helppo

Katsokaa oheista kuvaa ja keskustelkaa seuraavista asioista:

  • Minkälaisia vihan sävyjä löydätte kuvista? Yrittäkää nimetä mahdollisimman monta tunnesanaa!
  • Millaiset kestävään kehitykseen liittyvät asiat voivat herättää suuttumusta?
  • Millä tavoin suuttumus voi palvella elämää?
  • Miten suuttumusta voisi kanavoida rakentavalla tavalla? 
  • Miten omassa yhteisössäsi voitaisiin käsitellä suuttumusta?
Kollaasin kuvat on poimittu imgflip-meemipalvelusta.

23) Ränttäyshetki

Harjoituksen vaikeustaso: helppo

Pohdi minkälaiset kestävään kehitykseen liittyvät suuttumuksen ja vihan sävyt ovat itsellesi tuttuja. Jos viha tuntuu tässä yhteydessä voimakkaalta sanalta, jota on vaikeaa tunnistaa, voit lähteä liikkeelle harmituksesta, ärsytyksestä, turhautumisesta tai vitutuksesta. Ota paperi ja kynä, ja kirjoita paperi mahdollisimman täyteen kestävään kehitykseen liittyviä asioita, jotka herättävät sinussa erilaisia vihan tunteita.

Taustamusiikiksi sopivat esimerkiksi:

24) Yes we all need hope

Harjoituksen vaikeustaso: helppo

Kuuntele Yes we all need hope -kappale ja kirjoita samalla ylös mieleesi tulevia, kestävään kehitykseen liittyviä ilon ja toivon merkkejä.

Katso video: https://youtu.be/BVd64QWavSo

25) Toivon merkkejä

Harjoituksen vaikeustaso: helppo

Toivo on on hyvinvointimme ja elämänlaatumme kannalta hyvin tärkeä tunne. Se on myös voima, joka saa meidät toimimaan paremman maailman puolesta sekä taito, jota voidaan opetella. Sen sijaan toivo ei ole vain kevyitä toiveita ja katteetonta optimismia. Toivo liittyy tiukasti yhteen realismin kanssa. Toivossa elävä hyväksyy nykytilanteen sellaisena kuin se on mutta uskoo samalla siihen mahdollisuuteen, että asiat voivat muuttua parempaan. 

Toivoa ei voi luoda keskittymällä pelkästään iloon, hyvyytyyn ja positiivisuuteen. Olisi kohdattava myös kehityksen haasteita ja viheliäisiä ongelmia sekä tunnettava niihin liittyviä vaikeita ja ikäviäkin tunteita. Tällaisessa maailmassa me elämme, eikä silmien sulkeminen ongelmilta auta asiaa. Realiteettien hyväksymisen myötä voimme pikkuhiljaa alkaa nähdä myös toivon paikkoja.

Mielen hyvinvoinnin ja toivon kannalta on tärkeää nähdä sekä elämän valo- että varjopuolia. Kannustamme käyttämään tätä harjoitusta jonkin sellaisen tunnetaitoharjoituksen jälkitehtävänä, jossa on käsitelty kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviä tunteita laajemmin. Harjoitus sopii esim. tunteiden käsitekartta-harjoituksen jälkitehtäväksi.

Harjoituksessa kootaan yhteen kestävän kehitykseen kysymyksiin liittyviä ilonaiheita ja toivon merkkejä. Ne voivat olla esimerkiksi omia kokemuksia tai havaintoja itsestä tai lähiympäristöstä tai hyviä uutisia kestävästä kehityksestä Suomessa tai maailmalla. Harjoituksen voi toteuttaa joko yksilötehtävänä tai ryhmätehtävänä. Kannustamme kuitenkin toteuttamaan ainakin osan harjoituksesta yhdessä: kestävän kehityksen haasteet ratkaistaan yhteistyöllä ja myös onnistumisista kannattaa iloita yhdessä. Jaettu ilo on moninkertainen ilo! Yksilöharjoitus voidaan aloittaa kokoamalla toivon merkkejä ensin yhdessä.

Harjoitus voidaan toteuttaa monenlaisilla tekniikoilla, joista aikuinen (opettaja) voi valita tilanteeseen parhaiten sopivan.

a) Kollaasi isolle paperille. Kollaasiin kootaan kuvia ja tekstejä sanomalehdistä ja aikakauslehdistä. Kuvitusta ja tekstejä voi piirtää ja kirjoittaa myös itse. Jos harjoitus toteutetaan ryhmässä, kannattaa paperin olla tosi iso (esim. A1) ja se kannattaa ripustaa koulun seinälle tuomaan toivoa tekijöidensä lisäksi myös ohikulkijoille.

b) Virtuaaliset toivon merkit. Tässä harjoituksessa toivon merkkejä kootaan virtuaaliselle alustalle (esim. Jamboard tai padlet). Merkkejä voidaan kirjoittaa virtuaalisille post-it -lapuille tai mukaan voidaan liittää esimerkiksi kuvakaappauksia uutisotsikoista.

c) Kestävän tulevaisuuden helminauha tai toivon metsä. Tyhjälle paperille piirretään eri kokoisista ja muotoisista helmistä koostuva helminauha tai kymmenistä puista koostuva metsä. Sitten jokaisen helmen tai puun kohdalle kirjoitetaan yksi toivon merkki. Halutessanne voitte myös muodostaa yksittäisistä puista koostuvan suuremman kuvion, esimerkiksi jättimäisen puun.

Toivon metsä voi näyttää yksinkertaisimmillaan tältä.

Ympäristötunteet ja vuorovaikutus

Tämän osion harjoitukset tarjoavat tukea ympäristötunteista keskustelemiseen sekä vuorovaikutuksen pohtimiseen.

26) Kuuntele ja kerro

Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso – haastava

Suosittelemme tämän harjoituksen pohjustukseksi harjoitusta 10: Ajatusten selkeyttäminen.

a) Katsokaa The Secret to Talking about Climate Change -video (4min.): https://youtu.be/UHPZw0zbHNE 

b) Jakakaa sitten omia pohdintojanne pienryhmässä. Jokainen kertoo omista ajatuksistaan, tunteistaan ja kokemuksistaan noin kolmen minuutin ajan. Muut kuuntelevat aktiivisesti. Ottakaa aikaa, jotta jokainen ehtii kertoa oman tarinansa! Jos aikaa jää, voitte lopuksi vielä keskustella aiheesta yhdessä ja kommentoida toisten ajatuksia ja kokemuksia.

  • Kestävä kehitys näkyy arjessani…
  • Merkittävin kestävään kehitykseen liittyvä kokemukseni on, kun…
  • Kun ajattelen kestävää kehitystä, tunnen…
  • Olen tässä, missä nyt olen, koska…
  • Kun ajattelen kestävää kehitystä, toivon että tulevaisuudessa…

HUOM! Jos osallistujia kannustetaan puhumaan tunteistaan, tulee ohjaajan varmistaa, että ryhmä on kaikille osallistujille riittävän turvallinen henkilökohtaisten asioiden ja tuntemusten jakamiseen. Jos näin ei ole, voidaan keskustelun sijaan kirjoittaa ajatuksia ylös.

27) Kuva vuorovaikutustilanteesta

Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso

Harjoituksen ideana on yrittää nähdä ilmastonmuutokseen (tai muuhun kestävän kehityksen kysymykseen) ja tunteisiin liittyvä vuorovaikutustilanne kahden eri ihmisen näkökulmasta. Harjoituksen tehtävänannot on kirjoitettu ilmastonmuutokseen liittyviksi, mutta kasvattaja voi muuttaa tehtävänantoa käsiteltävään aihepiiriin soveltuvaksi.

Harjoituksessa käytetään apuna oheista kuvaa, jossa kaksi henkilöä keskustelee valitusta teemasta. Täältä voit ladata kuvasta version, jossa kaksi samanikäistä henkilöä keskustelee. Kuvien ajatuskupliin kirjoitetaan henkilöiden mahdollisia tunteita ja ajatuksia liittyen valittuun teemaan. Harjoituksen painopiste on tunteiden tarkastelemisessa, mutta siihen liittyvät läheisesti myös ajatukset, asenteet ja mielipiteet. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää myös tunnesanojen listaa.

Harjoituksen kuvapohja, jossa nuori ja aikuinen keskustelevat.

Harjoituksen tavoitteena on

  1. lisätä ymmärrystä ja myötätuntoa sekä
  2. kasvattaa tunteiden tunnistamiseen liittyviä taitoja.

Mahdollisia tehtävänantoja on useita ja kasvattaja voi koostaa niistä kasvatustilanteeseen parhaiten sopivan. Suositeltavaa on käsitellä aluksi melko yksinkertaista perustilannetta (kohta a)  ja vasta sitten varioida sitä (esim. kohdat b-d).

Kuten kaikissa tunneharjoituksissa, kannattaa kasvattajan kokeilla tätä harjoitusta ensin itsekseen tai kollegan kanssa yhdessä ja pohtia omia harjoituksen herättämiä tunteitaan.

a) Perustilanteen valinta

Perustilanne 1: Nuori kertoo tunteikkaasti, että hän haluaa ehdottomasti osallistua perjantaina ilmastolakkoon.

Perustilanne 2: Nuori haluaa, että perheessä tehdään lisää elämäntapa-muutoksia ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

(Halutessaan nämä kaksi perustilannetta voi myös yhdistää.)

  • Mitä tunteita nuori mahdollisesti kokee tilanteessa? Kirjoita niitä ajatuskupliin. 
  • Mitä tunteita aikuinen (vanhempi / isovanhempi / opettaja) mahdollisesti kokee tilanteessa? Kirjoita niitä ajatuskupliin.

Perustilanne 3: Kaksi nuorta kohtaavat ja heillä on erilaisia näkemyksiä kestävyyskysymyksistä.

  • Mitä erilaisia tunteita nämä ilmastoasioihin eri tavoin suhtautuvat nuoret kokevat?
  • Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, mitä tunteita tilanteessa herää?
  • Mitä tunteita nuori on kokenut aiemmin ja miten ne vaikuttavat tähän vuorovaikutustilanteeseen? (Tunteet voivat olla joko tunnistettuja tai piileviä)

Mahdollisia lisäpohdintoja:

  • Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, mitä tunteita tilanteessa herää?
  • Mitä tunteita nuori tai aikuinen on kokenut aiemmin ja miten ne vaikuttavat tähän vuorovaikutustilanteeseen? (Tunteet voivat olla joko tunnistettuja tai piileviä. Esimerkiksi puolipiilevää syyllisyyden tunnetta on ihmisissä usein.)

b) Erilaiset mahdolliset viestintätavat tilanteessa

Kuvitellaan erilaisia mahdollisia viestintätapoja tilanteessa.

  • Millaiset reagointitavat voisivat kasvattaa ristiriitoja tilanteessa?
  • Millaiset reagointitavat voisivat lieventää ristiriitoja tilanteessa?
  • Millainen viestintä ja millaiset kehityskulut auttaisivat osapuolia ymmärtämään toistensa näkökulmia paremmin?
  • Millaisia tunteita erilaiset viestintätavat mahdollisesti herättävät vuorovaikutustilanteeseen osallistujissa?

c) Tilanteen hahmottaminen erilaisten voimakkaiden tunnetilojen kautta 1

Kun aikuinen ja nuori kohtaavat:

  • Mitä nuori voisi tuntea tilanteessa, jossa aikuinen 1) suhtautuu aiheeseen torjuvasti? 2) on ymmärtäväinen? 
  • Mitä aikuinen voisi tuntea tilanteessa, jossa nuori on 1) vihainen 2) surullinen 3) epätoivoinen. 

Kun kaksi nuorta kohtaavat:

  • Mitä nuori voisi tuntea tilanteessa, jossa toinen 1) suhtautuu aiheeseen torjuvasti? 2) on ymmärtäväinen? 
  • Mitä nuori voisi tuntea tilanteessa, jossa toinen nuori on 1) vihainen 2) surullinen 3) epätoivoinen?

d) Tilanteen hahmottaminen erilaisten voimakkaiden tunnetilojen kautta 2

  • Mitä aikuinen voisi ajatella tai sanoa tilanteessa, jossa nuori on 1) vihainen 2) surullinen 3) epätoivoinen? Millaisia aikuisen mahdollisia reagointitapoja toivoisit? Entä millaisia mahdollisia reagointitapoja et toivo?
  • Mitä nuori voisi ajatella tai sanoa tilanteessa, jossa aikuinen 1) suhtautuu aiheeseen torjuvasti? 2) on ymmärtäväinen? Millaisia nuoren mahdollisia reagointitapoja toivoisit? Entä millaisia mahdollisia reagointitapoja et toivo? 
  • Mitä toinen nuori voisi ajatella tai sanoa tilanteessa, jossa toinen nuori 1) suhtautuu aiheeseen torjuvasti? 2) on ymmärtäväinen? Millaisia mahdollisia reagointitapoja toivoisit? Entä millaisia mahdollisia reagointitapoja et toivo? 

Mahdollisia lisäpohdintoja:

  • Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, mitä tunteita tilanteessa herää?
  • Mitä tunteita nuori (tai aikuinen) on kokenut aiemmin ja miten ne vaikuttavat tähän vuorovaikutustilanteeseen? (Tunteet voivat olla joko tunnistettuja tai piileviä. Esimerkiksi puolipiilevää syyllisyyden tunnetta on ihmisissä usein.)
Harjoituksen kuvapohja, jossa kaksi nuorta keskustelee.

28) Keskustelukysymyksiä ympäristötunteista

Harjoituksen vaikeustaso: sopii jo aihetta pohtineille

Kolmiportaisessa tunteiden kohtaamisen mallissa toinen askel on keskustelumahdollisuuksien tarjoaminen opiskelijoille/osallistujille. Tämä tehtävä tarjoaa ison liudan kysymyksiä keskustelun tueksi. Kysymykset sopivat soveltaen monenlaisille kohderyhmille.

Kysymykset on koottu tähän pdf-tiedostoon. Ne on laadittu ympäristökysymyksiä ajatellen, mutta niitä voi soveltaen käyttää myös muihin globaalikysymyksiin liittyvien tunteiden käsittelyyn. Samalla on hyvä muistaa, että ympäristö- ja ilmastokysymykset nivoutuvat nykyään yhteen lukuisten globaalikysymysten kanssa. 

Kysymyslistassa on kysymyksiä 10 eri tunteeseen liittyen. Kuhunkin tunteeseen liittyen on kysymyksiä mm. seuraavista aihepiireistä:  

  • kyseinen tunne yleensä, ja tunteen ympäristöasioihin/globaalikysymyksiin liittyvät ulottuvuudet
  • tunteen erilaiset puolet: millä tavalla se voi olla rakentava ja elämää palveleva? Entä millä tavalla ja missä tilanteissa se voi olla ongelmallinen?
  • oma henkilöhistoria ja temperamentti tunteen kannalta ajateltuna
  • omat taidot ja asenteet tunnetta kohtaan
  • tunteeseen liittyvät asenteet ja normit yhteisöissä, joissa elämme
  • ympäristötunteeseen liittyviä erityispiirteitä
  • tunteeseen liittyvät käytännöt ja käsittelytavat: onko niitä tarjolla, ja jos, millaisia?
  • kehitysideat, joita osallistujissa herää; sekä henkilökohtaisten tunnetaitojen että yhteisöllisten toimenpiteiden suhteen

Näiden aihepiirien hahmottaminen mahdollistaa myös lisäkysymysten kehittämisen. Virikkeenä voi käyttää myös Syvempää itsereflektiota ympäristötunteista –tehtävän monipuolisia pohdintakysymyksiä.  

Kysymyslistassa on paljon kysymyksiä. Ohjaajan kannattaa valita niistä tilanteeseen parhaiten sopivat kysymykset. Toisaalta kysymyslistat mahdollistavat pitkätkin sessiot tiettyjen tunteiden parissa. Joidenkin kysymysten jälkeen on kirjattu keskeisiä vastauksia, mutta ne eivät ole kaikenkattavia.

Ohjaajan on tärkeä aina huolehtia siitä, että keskustelut päättyvät tarpeeksi rakentavalla tavalla, esimerkiksi kyseisen tunteen positiivisten puolien käsittelyyn tai niiden kertaamiseen. 

Joissain kysymyksissä on viitattu seuraaviin lähteisiin:

  • Cacciatore, R. & Karukivi, M. (2014). Mieletön fiilis: Hyvän mielen käsikirja. Helsinki: Tammi.
  • Jääskinen, A. (2017a). Mitä sä rageet? Helsinki: Kirjapaja.
  • Jääskinen, A. (2017b). Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen. Helsinki: Kirjapaja.
  • Pihkala, P. (2019). Mieli maassa? Ympäristötunteet. Helsinki: Kirjapaja.

Tehtävän on laatinut ympäristötutkija ja kouluttaja Panu Pihkala ja sen viimeistelyssä on auttanut ympäristökasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari.

Rauhoittuminen ja turva

Rentoutuminen ja itsensä rauhoittaminen on tärkeä taito kestävyyskriisien ajassa. Myös tuen ja turvan kokemuksia on hyvä pohtia ajoittain. Tämän osion harjoitukset tarjoavat tukea näiden teemojen käsittelyyn.

29) Rentoutumisharjoituksia

Harjoitusten vaikeustaso: helppo

Läsnäolo- ja rentoutusharjoituksia kannattaa yhdistää tunnetaitoharjoitusten alkuun, sillä niiden avulla on helpompi saada yhteys omiin tunteisiin. Harjoitukset sopivat myös tunnetehtävistä palautumiseen, eli harjoitusten keholliseen purkuun. Alle on koottu useita erilaisia rentoutumisharjoituksia, joita kokeilemalla löydät itsellesi sopivimmat. Harjoitusten teho voimistuu, kun niitä tehdään säännöllisesti.

30) Tuen piirit -harjoitus

Harjoituksen vaikeustaso: keskitaso

Harjoitus auttaa hahmottamaan, mitä kaikkia erilaisia tukea antavia sisäisiä ja ulkoisia resursseja meillä onkaan käytössä. Löydät harjoituksen tarkemmat ohjeet Ympäristöahdistus.fi -sivustolta:
https://www.ymparistoahdistus.fi/harjoitukset/tuen-piirit-harjoitus/ 

Muita materiaaleja

Monet tahot ovat julkaisseet viime vuosina hyviä materiaaleja ympäristötunteiden käsittelyyn:

Toivon taitojen rastirata on avoin ja helppokäyttöinen materiaali lasten ja nuorten tunne- ja vaikuttamistaitojen kehittämiseen kestävän kehityksen haasteiden maailmassa. Rastirata koostuu 16 tehtäväkortista, jotka opettaja tai kasvattaja voi tulostaa itse ja halutessaan laminoida. Rastirata sopii käytettäväksi niin kouluissa, nuorisotaloissa kuin muussakin lasten ja nuorten toiminnassa. Ensisijainen kohderyhmä ovat nuoret, mutta osa tehtävistä sopii myös alakouluikäisille lapsille. Tehtävät on suunniteltu toteutettavaksi luontoympäristössä, esimerkiksi lähimetsässä tai -puistossa. Osa tehtävistä voidaan tehdä myös sisätiloissa. Materiaalin on julkaissut BMOL ry.

Luonto ja tunteet -sivustolta löydät ratkaisukeskeistä tietoa ja tehtäviä ympäristöahdistuksesta ja muista tunteista, joita luonnon hätätila aiheuttaa. Sivuston opetusmateriaaleja ja tekstejä saa tekijänoikeuksia kunnioittaen käyttää opetus-, koulutus- ja muissa vastaavissa tarkoituksissa. Projektin on toteuttanut sosiaalipsykologi ja opettaja Leena Koivula työryhmineen.

Taidepolkuja ympäristöempatiaan -menetelmäopas. Sanataide-, kuvataide- ja musiikkikasvatusta yhdistävässä menetelmäoppaassa tunnetut taidekasvattajat Anna Kuoppamäki, Maami Snellman ja Maarit Myllynen antavat käytännön välineitä siihen, kuinka ympäristöön liittyviä teemoja voidaan tarkastella taiteen keinoin. Oppaan voi ladata ilmaiseksi verkossa tai tilata kotiin.

Ilmastonmuutos minussa. Luovan kirjoittamisen opetusmateriaali ympäristökysymysten käsittelyyn nuorten kanssa. Materiaali tarjoaa luovan kirjoittamisen harjoituksia ympäristötunteiden, kestävän tulevaisuuden ja ympäristövaikuttamisen käsittelyyn. Harjoitusten menetelmänä on luova kirjoittaminen, mutta moni niistä sopii hyvin myös muihin oppiaineisiin, kuten maantieteen, biologian, terveystiedon tai tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppitunnille. Materiaali julkaistaan avoimesti verkossa marraskuun 2022 aikana. Sen on toteuttanut taiteilija-tutkija, luovan kirjoittamisen opettaja Henna Laininen / Sanataideyhdistys Yöstäjä.

Rivien välissä. Sanataiteellinen mediakasvatuksen opetusmateriaali yläkouluikäisille sisältää myös tunnetaitojen opiskeluun soveltuvia tehtäviä, mm. Toivotyöpajan ohjeet. Materiaalin ovat toteuttaneet Janette Hannukainen ja Veera Kivijärvi ja sen on julkaissut Kirjan talo (2019).

Pieni opas ympäristötunteisiin. Tietopaketti nuorten kanssa toimiville. Opas tarjoaa eväitä ympäristöahdistuksen ymmärtämiseen ja mielen hyvinvoinnin edistämiseen ympäristökriisin aikakaudella. Opas on suunnattu nuorten ja nuorten aikuisten parissa työskenteleville ammattilaisille ja vapaaehtoisille esimerkiksi nuorisotyössä, toisen asteen oppilaitoksissa tai korkeakouluissa. Pdf-muotoinen opas tarjoaa taustatietoa ympäristötunteista sekä ohjeita harjoituksiin. Opas on osa Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen julkaisuja.

Minun ympäristötunteeni -työkirja nuorille ja aikuisille. Tulostettavan työkirjan julkaisija on Ympäristöahdistus.fi. Tutustu muihin hankkeen materiaaleihin ja harjoituksiin täällä.