Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 9 on rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. Tältä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista uusista Toivoa ja toimintaa -hankkeen tehtäväpaketeista. Toivomme palautetta opettajilta, kasvattajilta sekä muilta lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä. Antamalla palautetta loppuvuoden aikana osallistut kirja-arvontaan! Lisätietoa arvonnasta löydät täältä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 9 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
Ihmisten elinpaikat on hyvin järjestetty. Teollisuus ja uudet keksinnöt ovat ympäristöä suojelevia.
9.1 Valtioissa pitää kehittää laadukkaita, luotettavia ja kestäviä perusrakenteita eli infrastruktuuria. Yhteiskunnan teknisten ja sosiaalisten palveluiden pitää olla kaikkien saatavilla ja niiden pitää edistää ihmisten hyvinvointia.
9.2 Vuoteen 2030 mennessä teollisuuden pitää olla ympäristöä suojelevaa. Ihmisten pitää työllistyä entistä enemmän teollisuuteen. Köyhissä maissa teollisuuden osuus valtion bruttokansantuotteesta pitää olla kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin.
9.3 Varsinkin köyhemmissä maissa pienten teollisuusyritysten toimintaa pitää tukea. Pienten teollisuusyritysten pitää saada edullisesti lainoja. Köyhien maiden yrittäjät eivät saa jäädä pelkästään raaka-aineiden tuottajiksi, joista rikkaat maat hyötyvät.
9.4 Jokaisessa valtiossa pitää lisätä puhdasta ja ympäristöystävällistä tuotantoa ja teknologiaa. Yhteiskunnan perusrakenteita pitää uudistaa kestävän kehityksen mukaisiksi.
9.5 Kaikissa maissa pitää lisätä teollisuuteen liittyvää tieteellistä tutkimusta. Tutkimus- ja kehitystyöhön pitää lisätä valtioiden rahoitusta ja yksityistä rahoitusta.
9.a Köyhimmissä maissa pitää kehittää perusrakenteita kestävämmiksi ja joustavammiksi. Kehittämiseen pitää tarjota rahoitusta ja teknistä tukea.
9.b Rikkaampien maiden pitää tukea köyhempien maiden omaa teknologian kehittämistä, tutkimista ja keksintöjä.
9.c Vuoteen 2020 mennessä myös kaikilla köyhimpien maiden asukkailla pitää olla käytössään edullinen internet. Tietotekniikkaa ja viestinteknologiaa pitää olla kaikkien saatavilla tasa-arvoisesti.
KATSO VIDEO! Videolla (kesto 25 min.) Finnwatchin ihmisoikeusasiantuntija Maija Lumme esittelee tavoitetta 9 ja kertoo, mitä Finnwatch tekee sen edistämiseksi.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Innovaatio = Innovaatiolla tarkoitetaan uutta keksintöä tai oivallusta, tai tuotekehityksen tulosta, joka on teknologinen uutuus tai parannus entiseen tuotteeseen.
Infrastruktuuri = Infrastruktuuri tarkoittaa yhteiskunnan perusrakenteita, eli niitä palveluita ja rakenteita, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan. Infrastruktuuri jakautuu sosiaaliseen ja tekniseen infrastruktuuriin. Sosiaalinen infrastruktuuri sisältää julkiset ja yksityiset palvelut. Tekniseen infrastruktuuriin kuuluvat liikenneverkot, energiahuollon verkostot, jätehuolto, vesihuolto (vedenotto, -puhdistus ja -jakelu, sade- ja jätevesiviemärit sekä jäteveden puhdistus), tietoliikenneverkot sekä niin sanottu sinivihreä infrastruktuuri eli viher- ja vesialueet. Lisäksi infrastruktuuriin kuuluvat rakennukset, satamat, lentokentät sekä nykyiset sähköiset ohjelmistot ja palvelut ja näiden yhdessä muodostamat verkostot.
Ympäristöystävälliset tuotantoprosessit = Kestävä tuotanto edellyttää jatkuvaa teollisen toiminnan ja energiajärjestelmän kehittämistä. Tavoitteena on tuottaa tuotteet, komponentit ja materiaalit mahdollisimman energiatehokkaasti ja taloudellisesti rajoittaen samalla luonnonvarojen, kuten raaka-aineiden, kemikaalien ja veden, käyttöä sekä vähentää päästöjä ja ympäristövaikutuksia. Lähde: ympäristö.fi.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Tässä joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 16 saavuttamiseksi:
- YK, EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- Järjestöjä: Tekniikka elämää palvelemaan ry, Suomen Ekomodernistit ry
- Muita toimijoita: Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Teknologian tutkimuskeskus VTT
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 26, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 9, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä esimerkiksi aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- Kansainvälinen päivä naisille ja tytöille tieteen ja teknologian parissa, 11.2.
- Maailman luovuuden ja innovaatioiden päivä, 21.4.
- Maailman tiedepäivä rauhan ja kehityksen hyväksi, 10.11.
- Afrikan teollisen kehittämisen päivä 20.11.
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinsituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Kestävä teollisuus ja innovaatiot liittyvät kouluopetuksessa moniin oppiaineisiin, mm. fysiikkaan, kemiaan, käsitöihin ja maantieteeseen. Infrastruktuureja käsitellään oppiaineista ainakin maantieteessä.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista Agenda-tavoite 9 liittyy peruskoulussa ainakin tavoitteisiin Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) sekä Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Lukiossa se liittyy mm. tavoitteisiin Monitieteinen ja luova osaaminen sekä Eettinen ja ympäristöosaaminen.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Katso Agenda-tavoitetta esittelevä video (2:33) ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä tarkoittaa infrastruktuuri?
- Mitä hyötyjä ja haittoja teollisuudesta on ihmisille ja ympäristölle?
- Mitä hyötyä on kestävän teollisuuden ja infrastruktuurien kehittämisestä?
b) Tutustu tavoitteen 9 alatavoitteesiin. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Hulevesien haitta-aineet – infograafin tulkintatehtävä
Suomen ympäristökeskuksen toteuttama hulevesiin liittyvä oppimiskokonaisuus innostaa peruskoulujen oppilaat havainnoimaan sade- ja sulamisvesien eli hulevesien vaikutusta lähivesiin.
TEHTÄVÄ: Vesi.fi -sivulta löytyy interaktiivinen kuva hulevesistä ja niiden haitta-aineista. Tutki kuvaa ja vastaa kysymyksiin.
- Mihin hulevesi lopulta päätyy?
- Mitä kaikkea hulevesien mukana kulkeutuu? Piirrä tai kirjoita.
- Onko vesistöön päätyvä hulevesi puhdasta? Perustele vastauksesi.
- Mitä kaikkea hulevesiviemäriin voisi päätyä oman koulusi, kotisi tai kaupan pihalta?
- Miten voit omalla toiminnallasi edistää sitä, että hulevedet pysyisivät puhtaina?
Tehtävä on osa Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaa Hulevedet -opettajan opasta, joka sisältää oppimiskokonaisuuden, tietotekstejä, ohjeita ja tehtäviä. Löydät oppaan sekä lisää virtuaalikuvia täältä.
3) Aurinkopaneelit ja viherkatot ilmastonmuutoksen torjunnassa – videotehtävä
Ilmastonmuutos tekee vääjäämättä tuloaan ja se vaikuttaa säähän monella tapaa. Se tuo myös painetta rakentamiselle, mutta myös mahdollisuuksia, etenkin rakennusten katoille.
Katso ensin tämä lyhyt uutisvideo (kesto 2 min.) ja tee sitten Yle Tripletin aiheeseen liittyvät tehtävät.
- VASTAA VIDEON AVULLA: Miksi aurinkopaneelit ja viherkatot ovat tärkeitä rakennusten ympäristövaikutusten vähentämisessä?
- KESKUSTELE: Miten esteettisinä pidät viherkattoja? Entä aurinkopaneeleja? Onko tällä vaikutusta siihen, kumpaa vaihtoehtoa suosisit?
- SELVITÄ: Missä päin maailmaa aurinkoenergiaa hyödynnetään eniten? Miksi?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät tältä sivulta kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
4) Kiertotalouden perusteet – videotehtävä
Katso video On aika siirtyä kiertotalouteen (3 min, Talous ja nuoret TAT) ja vastaa kysymyksiin.
- Mikä on uusi tapa ajatella hyvinvointiamme ja miksi?
- Mitä hyviä ratkaisuja autoilun aiheuttamiin haasteisiin voisi olla?
- Mitkä ovat neljä tehokasta kiertotalouden keinoa?
- Miten luonnonvarat saadaan pysymään mahdollisimman pitkään kierrossa arjen kulutuksessa?
Keskustele vierustoverin kanssa / pienryhmässä: Millaisia kestäviä kulutuksen ja kiertotalouden valintoja sinä jo teet? Mikä sinua estää ja mikä kannustaa tekemään kestäviä valintoja?
Videon on julkaissut Talous ja nuoret TAT. Siihen liittyvät kysymykset ovat osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia.
5) Elektroniikan elinkaari – kuvatehtävä
Esim. kännykän elinkaari sisältää kymmeniä ellei satoja vaiheita. Yksinkertaistetusti tuotteen ”tarina” läpi tuotantoketjun, kulutuksen ja kierrätyksen voisi mennä vaikkapa näin:
Katso alla olevaa kuvaa ja juttele vierustoverin kanssa: Mitä elektroniikan tuotannon ja kulutuksen vaiheita kartalle on merkitty eri symbolein?
Oikeat vastaukset:
- Suunnittelu, IT ja markkinointi: Yhdysvallat
- Raaka-aineiden kaivuu: Kongo, Indonesia ja Argentiina
- Pakkaus ja kuljetus sulattamoon: Sveitsi
- Komponentit, akut ym. osat: Etelä-Korea
- Koonti ja testaus: Malesia ja Kiina
- Viimeistely, ”Made in” -tieto ja pakkaus: Kiina
- Kuljetus ja myynti: EU ja Suomi
- Kulutus ja e-jäte: Suomi ja Ghana
🡪 Pidä huolta laitteistasi, vie korjattavaksi ja kierrätä!
Tehtävä on on osa Eetti ry:n toteuttamaa Elektroniikan elinkaari ja kiertotalous -työpajakokonaisuutta. Löydät työpajan kaikki materiaalit täältä. Tämän tehtävän materiaalit ovat PowerPoint-esityksen dioilla 4-5.
Vinkki! Voit laajentaa tehtävää hyödyntämällä tulostettavia valokuvia tai Flinga-taulua. Laajemman tehtävän ohje löytyy em. dioista (dia 6).
6) Kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotekehittely – videotehtävä
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa käynnistynyt elintarviketekniikan insinöörien koulutus on ainutlaatuinen: se keskittyy erityisesti kasviperäisten raaka-aineiden prosessointiin ja tuotekehitykseen. Tarkoituksena on kouluttaa pitkälle tulevaisuuteen katsovia osaajia työvoimapulasta kärsivälle elintarvikealalle, mutta myös kehittää uusia houkuttelevia kasviperäisiä tuotteita kuluttajille.
Katsokaa aiheesta tämä Ylen lyhyt uutisvideo (1:30) ja tehkää Yle Tripletin tehtävät:
- KESKUSTELE: Oletko kokeillut videolla mainittuja kasviperäisiä elintarvikkeita? Mitä muita kasvisperäisiä vaihtoehtoja olet kokeillut?
- SELVITÄ: Selvitä, mitä elintarviketiede tutkii. Missä elintarviketieteitä voi opiskella?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
7) Ilmastokriisin teknologisia ratkaisuja – artikkeleiden tulkintatehtävä
Tässä parhaiten lukioon soveltuvassa tehtävässä opiskelijat tutustuvat ilmastokriisin teknologisia ratkaisuja kriittisesti tarkasteleviin artikkeleihin ja esittelevät niitä toisilleen.
Jaa luokka kolmeen osaan. Anna jokaiselle tutustuttavaksi yksi alla olevista Voima-lehden kestävää kehitystä käsittelevistä artikkeleista. Opiskelijat tutustuvat artikkeleihin itsenäisesti ja vastaavat alla oleviin apukysymyksiin. Sitten muodostetaan kolmen henkilön ryhmiä siten, että jokainen ryhmäläinen on tutustunut eri artikkeliin. Pienryhmät esittelevät artikkelit toisilleen apukysymysten avulla.
ARTIKKELIT:
- Rikkaiden maiden olisi syytä ottaa päävastuu kestävämmän energian tuotannosta. Lue juttu täältä.
- Oma asiantuntemuksemme ei ratkaise kaikkea – ilmastokriisin hidastamiseen tarvitaan myös globaalin etelän innovaatioita. Lue juttu täältä.
- Vihreässä siirtymässä ei ole mitään vihreää, jos elämäntapamme ei muutu. Lue juttu täältä.
APUKYSYMYKSET:
- Ketä jutussa on haastateltu?
- Mistä maista juttu kertoo?
- Millainen näkökulma jutussa on ilmastokriisiin ja sen ratkaisuihin?
- Millainen näkökulma jutussa on innovaatioihin ja teknologisiin ratkaisuihin?
- Mikä oli kiinnostavin asia, jonka opit jutusta?
- Mikä asia jäi pohdituttamaan sinua jutun luettuasi?
Artikkelit ovat osa Voima-lehdessä julkaistua Agenda 2030 -teemaista juttusarjaa. Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
Vinkki! PYY – Pirkanmaan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä on koonnut tänne hyviä luontoteknologiaan liittyviä uutisia Suomesta. Myös näitä uutisia voi hyödyntää tässä tehtävässä.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Video YK:n kansainvälisestä päivästä naisille ja tytöille tieteen ja teknologian parissa. Videon on julkaissut Nuorten Tiedeakatemia.
- Tutkimus: Innovaatioilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta työ- ja elinkeinoministeriö 2019.
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä:
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa:
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 9 käsittelyyn.
