Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 6 on varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. Tältä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista uusista Toivoa ja toimintaa -hankkeen tehtäväpaketeista. Toivomme palautetta opettajilta, kasvattajilta sekä muilta lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä. Antamalla palautetta loppuvuoden aikana osallistut kirja-arvontaan! Lisätietoa arvonnasta löydät täältä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 6 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 6. Kaikilla on puhdasta vettä, hyvät vessat ja peseytymispaikat.
Pitää varmistaa, että kaikilla maailman ihmisillä on saatavilla puhdasta vettä ja hyvä sanitaatio.
6.1 Vuoteen 2030 mennessä kaikilla pitää olla puhdasta ja halpaa juomavettä käytössä.
6.2 Vuoteen 2030 mennessä kaikilla pitää olla käytössä puhtaat vessat ja peseytymispaikat. Ei saa olla enää pelkkiä avokäymälöitä. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota naisten, tyttöjen ja köyhien ihmisten vessatiloihin ja mahdollisuuksiin peseytyä.
6.3 Vuoteen 2030 mennessä vesien saastumista pitää vähentää. Kaatopaikat pitää lopettaa. Vaarallisia kemikaaleja ja muita aineita ei saa päästää vesiin. Puhdistamatonta jätevettä pitää olla puolet aiempaa vähemmän. Vettä pitää kierrättää ja käyttää uudelleen turvallisesti.
6.4 Vuoteen 2030 mennessä vedenkäyttöä pitää tehostaa kaikkialla. Makeaa vettä pitää olla riittävästi. Vesipulasta kärsiviä ihmisiä pitää olla huomattavasti aiempaa vähemmän.
6.5 Vesivarojen hallinnassa pitää tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Jokaisessa maassa vesivarojen hallinnan pitää olla hyvin suunniteltua ja oikeudenmukaista.
6.6 Vesistöjä ja niiden ekosysteemejä pitää suojella. Niitä pitää myös palauttaa luonnontilaan eli ennallistaa. Vettä on esimerkiksi vuorilla, metsissä, kosteikoissa, joissa, pohjavesissä ja järvissä.
6.a Kansainvälistä yhteistyötä pitää lisätä, jotta köyhimpiä maita voidaan tukea veteen ja puhtaanapitoon liittyvässä toiminnassa. Tällaista toimintaa voi olla veden talteen ottaminen, suolan poistaminen vedestä, vedenkulutuksen tehostaminen, jätevesien puhdistaminen ja veden kierrättämiseen liittyvä tekniikka.
6.b Ihmisten pitää saada osallistua omilla asuinalueillaan vesistöjen hallintaan ja puhtaana pitämisen kehittämiseen.
KATSO VIDEO! Videolla (kesto 12 min.) Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Annette Gothóni esittelee tavoitetta 6 ja kertoo, mitä World Vision tekee sen edistämiseksi.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Vesihuolto = Vesihuolto on yhteiskunnan tärkeä perustoiminto, jonka tehtävänä on turvata puhtaan ja laadukkaan talousveden saanti sekä jätevesien asianmukainen käsittely.
Jätevesi = Jätevedellä tarkoitetaan käytöstä poistettavaa vettä. Jätevedet koostuvat kotitalouksien jätevedestä sekä teollisuuden jätevesistä. Myös esim. kaatopaikalta tai varastopaikalta tuleva vesi on jätevettä, jos siinä on haitallisessa määrin vieraita aineita. Jätevesi voi sisältää mm. kiintoainetta, orgaanista ainesta, ravinteita, mikrobeja tai raskasmetalleja, jotka pyritään poistamaan puhdistusprosessissa.
Sanitaatio = Sanitaatio tarkoittaa käymälän terveellisten olosuhteiden ylläpitoa. Lisäksi se tarkoittaa keinoja, joilla ihmisten ulosteet ja virtsa hävitetään turvallisesti ilman, että taudit leviävät tai terveys vaarantuu. Sanitaatioon kuuluvat vesihuolto (vedenkäsittely ja viemäröinti), käsienpesu, sekä käymälän ympäristön ja materiaalien puhtaanapito.
Vesijalanjälki = Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon esimerkiksi henkilö tai valtio kuluttaa vettä sekä suoraan että piilovetenä. Vesijalanjälki voidaan laskea myös tuotteille ja palveluille.
Piilovesi = Piilovesi tarkoittaa tuotteisiin sisältyvää vesimäärää. Piiloveteen lasketaan kaikki se vesi, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana raaka-ainetuotannosta valmiin tuotteen käyttöön ja siihen, kun tuote käsitellään jätteenä.
Vesistönsuojelu = Vesistönsuojelu on osa luonnonsuojelua. Siihen kuuluu mm. pohjavesien, lampien, järvien, jokien, kosteikkojen ja merten suojelu. Vesistönsuojeluun kuuluvia toimenpiteitä ovat maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien vesitalouden hallinta, peltoviljelyn ravinteiden vesistöihin huuhtoutumisen vähentäminen ja vesistöjen kunnostustoimenpiteet.
Vinkki! Lisää vesiaiheista sanastoa löydät Vesi.fi-sivuston Vesisanastosta. Vesi.fi on vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde, joka palvelee sekä kansalaisia että eri alojen asiantuntijoita. Tietosisällön sivustolle tuottavat Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Tässä joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 16 saavuttamiseksi:
- YK, EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- Aiheen parissa toimivia järjestöjä: Suomen World Vision, Punainen Risti, WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, Baltic Sea Action Group, Huussi ry
- Muita toimijoita: Ympäristöministeriö, ulkoministeriö, kunnallinen vesihuolto eri kunnissa, Suomen ympäristökeskus (SYKE), John Nurmisen säätiö, Vesistösäätiö
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 23, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 6, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä esimerkiksi aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- Maailman vesipäivä, 22.3.
- Maailman käsienpesupäivä, 15.10.
- Maailman käymäläpäivä, 19.11.
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinsituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Puhdasta vettä käsitellään oppiaineista ainakin maantieteen, biologia, kemian ja terveystiedon opetuksessa. Sanitaatiota ei käsitellä opetussuunnitelmissa erikseen, mutta myös se sopii käsiteltäväksi jo mainituissa oppiaineissa puhtaan veden käsittelyn yhteydessä.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista puhdas vesi ja sanitaatio liittyvät peruskoulussa ainakin tavoitteisiin Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) ja Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Lukiossa vastaavat tavoitteet ovat Hyvinvointiosaaminen sekä Eettinen ja ympäristöosaaminen.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Puhdas vesi ja sanitaatio – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Katso Agenda-tavoitetta esittelevä video (2:29) ja vastaa kysymyksiin:
- Mihin asioihin ihmiset tarvitsevat puhdasta vettä?
- Mitä ongelmia puhtaan veden saantiin liittyy?
- Mitä tarkoittaa hyvä sanitaatio?
- Miten kestävää vedenkäyttöä voidaan edistää?
b) Tutustu tavoitteen 6 alatavoitteesiin. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä ja analysoi, millä tavalla ne toteutuessaan edistäisivät rauhaa.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Veden käyttö kodeissa ympäri maailmaa – kuvatehtävä
Dollar street -sivuston valokuvien ja videoiden avulla pääset vierailulle perheisiin eri puolilla maailmaa. Sivustolle on kerätty kymmeniätuhansia valokuvia sadoista perheistä 66 maasta. Tutustu elämänmenoon eri puolilla maailmaa kuvien ja alla olevien tehtävien avulla.
Ryhmä jaetaan pienryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan yksi teema, esim.
- vessat (Bathrooms / Toilets)
- hampaiden pesu (Brushing teeth)
- tiskaaminen (Doing dishes)
- vedenhankinta (Get water)
- vaatteiden pesu (Washinging clothes)
Ryhmät tutkivat kuvia omasta teemastaan.
- Millaisia kuvia löydätte?
- Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydätte eri maiden välillä?
- Jääkö joku asia mietityttämään?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
3) Vesijalanjälki veden kulutuksen mittarina – tiedonhakutehtävä
a) Tutustu piiloveteen. Suomessa vesivarat ovat asukaslukuun nähden runsaat. Vesijalanjäljestämme kuitenkin lähes puolet kohdistuu rajojemme ulkopuolella oleviin vesivaroihin ja usein myös alueille, joissa kaikilla ei ole käytössä riittävästi puhdasta vettä. Vesijalanjälki kertoo todellisen vedenkulutuksen määrän. Se koostuu suorasta vedenkulutuksesta ja piilovedestä.
- Suora vedenkulutus käsittää kaiken arjessa kuluttamamme talousveden, kuten peseytymiseen ja ruuanlaittoon käytetyn veden.
- Piilovesi tarkoittaa vettä, jota tarvitaan kuluttamiemme tuotteiden kasvatukseen, tuotantoon ja jalostukseen.
Keskiverto suomalaisen vesijalanjälki on lähes 4000 litraa päivässä. Valtaosa siitä eli 97 % muodostuu piilokulutuksesta.
Vesimittarin läpikulkeva vesi eli ns. näkyvä osa vesijalanjäljestämme on keskimäärin 120 l/asukas/päivä. (Lähde: Motivan ja Työtehoseuran tutkimus). Vesijalanjälki voidaan laskea myös valtioille, yrityksille, tuotteille ja palveluille. Tuotteille ja palveluille lasketaan koko elinkaaren aikainen vedenkulutus. Tuotteilla, joilla on suuri vesijalanjälki, on usein myös suuri hiilijalanjälki.
TEHTÄVÄ: Tutustukaa Water Footprint Networkin tuotegalleriassa eri ruokien vesijalanjälkeen.
- Jokainen ryhmä valitsee a) yhden tuotteen, jolla on pieni vesijalanjälki b) yhden tuotteen, jonka vesijalanjälki on keskikokoinen ja c) yhden tuotteen, jonka vesijalanjälki on suuri.
- Kirjoittakaa ylös mitkä tuotteet valitsitte ja minkä kokoinen niiden vesijalanjälki oli.
- Kootaan tiedot kaikkien ryhmien kaikista tuotteista taululle.
- Pohtikaa lopuksi yhdessä mitä ajatuksia tehtävän tekeminen herätti.
Tehtävä on sovellettu tästä HSY:n Ilmastoinfon tehtävästä.
Vinkki! HSY:n Ilmastoinfon sivulla on myös valmis pienimuotoinen interaktiivinen tehtävä piilovedestä.
b) Testaa vesijalanjälkesi. Vesijalanjälkilaskurin avulla pääset arvioimaan omaa vesijalanjälkeäsi, eli veden ja piiloveden kulutusta. Laskurin on toteuttanut Suomen ympäristökeskus. Pohdi testin tekemisen jälkeen mitkä olisivat a) sinulle helpoimpia ja b) tehokkaimpia tapoja pienentää vesijalanjälkeäsi.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa ja se perustuu Vesi.fi -sivuston vesijalanjälkilaskuriin.
Vinkki! Tästä voit katsoa englanninkielisen What’s Your Water Footprint? -videon (1 min.), joka sopii tehtävän alustukseksi.
4) Kodin vesietiketti – animaatiot ja pohdintatehtävä
Suomalainen käyttää kotonaan noin 130 litraa vettä päivässä. Peseytymiseen kuluu reilut 50 litraa (40 %); saman verran kuluu yhteensä WC:n huuhteluun ja pyykinpesuun (40%). Keittiössä vettä kuluu noin 30 litraa (20 %).
a) Tutustu vesi.fi -sivuston kahteen interaktiiviseen animaatioon kodin vesietiketistä, eli siitä miten kotona kannattaa huolehtia siitä, että vesihuolto toimii ja siitä, miten vettä voi säästää.
- Kirjaa ylös 5 mielestäsi tärkeintä asiaa.
b) Pohdi ja selvitä:
- Miettikää mihin kaikkeen sinä ja muut perheenjäsenesi käytätte vettä kotona.
- Listatkaa käyttökohteet tärkeysjärjestykseen ja perustelkaa valintanne.
- Seuraa kotonasi yhden päivän ajan, mihin kaikkeen vettä käytetään. Kysele myös muilta perheenjäseniltä mihin he vettä käyttävät. Kirjaa tiedot ylös.
- Keskustele kotisi vedenkäytöstä parisi kanssa. Huomaatteko eroja?
- Miettikää yhdessä, miten kotinne vedenkäyttöä voisi vähentää.
Tehtävät ovat osa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämää vesi.fi -sivustoa sekä Kodin Vesietiketti & Vesihuollon aakkoset -opettajan opasta.
5) Hulevesien haitta-aineet – infograafin tulkintatehtävä
Suomen ympäristökeskuksen toteuttama hulevesiin liittyvä oppimiskokonaisuus innostaa peruskoulujen oppilaat havainnoimaan sade- ja sulamisvesien eli hulevesien vaikutusta lähivesiin.
TEHTÄVÄ: Vesi.fi -sivulta löytyy interaktiivinen kuva hulevesistä ja niiden haitta-aineista. Tutki kuvaa ja vastaa kysymyksiin.
- Mihin hulevesi lopulta päätyy?
- Mitä kaikkea hulevesien mukana kulkeutuu? Piirrä tai kirjoita.
- Onko vesistöön päätyvä hulevesi puhdasta? Perustele vastauksesi.
- Mitä kaikkea hulevesiviemäriin voisi päätyä oman koulusi, kotisi tai kaupan pihalta?
- Miten voit omalla toiminnallasi edistää sitä, että hulevedet pysyisivät puhtaina?
Tehtävä on osa Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaa Hulevedet -opettajan opasta, joka sisältää oppimiskokonaisuuden, tietotekstejä, ohjeita ja tehtäviä. Löydät oppaan sekä lisää virtuaalikuvia täältä.
6) Roskia lähirannalla – karttatehtävä
Tutkikaa oman lähirantanne erityispiirteitä ja kyseisen vesistön valuma-aluetta paikkatietoaineistojen avulla, esimerkiksi PaikkaOppi-oppimisympäristössä. Sen jälkeen kerätkää ja pohtikaa vastauksia kysymyksiin:
- Minkä vesistön äärellä lähirantanne sijaitsee? Etsikää kartalta kyseinen ranta ja vesistö.
- Kuinka suurelta alalta roskia potentiaalisesti päätyy vesistöön ja rannalle vesiteitse? Määrittäkää oman vesistönne valuma-alue ja sen pinta-ala. Jos tutkitte joen rantaa, mihin se laskee, eli mihin purkuvesistöön roskat virran mukana lopulta päätyvät?
- Mitkä ovat todennäköisimpiä roskien lähteitä alueellanne? Tutkikaa esimerkiksi alueenne yleiskaavaa: Mihin käyttötarkoituksiin ranta ja sen läheiset alueet on kaavoitettu? Mitkä toiminnot alueella voisivat olla roskaantumista aiheuttavia? Voitte myös tutkia alueen ilmakuvaa ja jäljittää sen kautta roskaantumista aiheuttavia toimintoja (esim. rakennustyömaat, puistot ja muut virkistysalueet, satama-alueet, jne.)
- Miettikää lopuksi, miten tehtävässä selvitettyjen toimintojen roskaavia vaikutuksia voitaisiin vähentää?
Tehtävän on tehnyt Pidä Saaristo Siistinä ry. Se on kaikille avointa Siisti Biitsi -tehtävämateriaalia, jonka löydät Siistibiitsi -kummikouljen sivulta.
7) Käymälätilat ja antibioottiresistenssi – artikkelitehtävä
- Lue Voima-lehdessä ilmestynyt artikkeli Antibioottiresistenssi leviää ja saattaa palauttaa lääketieteen menneisyyteen
- Pohdi millaisia oivalluksia artikkeli sinussa herättää. Kerää artikkelista 5 kiinnostavaa faktaa, näkökulmaa tai oivallusta.
- Jakautukaa pareihin. Vertaile keräämisiä näkökulmia parin kanssa. Valitsitteko samoja vai eri näkökulmia? Miksi pidätte valitsemianne näkökulmia kiinnostavina?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Suomen vesijalanjälki. Globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta. WWF:n raportti.
- Vesikriisiesite (Maan ystävät 2019)
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä:
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa:
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 6 käsittelyyn.
