Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 4 on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Tältä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 4 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 4. Hyvä koulutus
Kaikki pääsevät lapsena kouluun. Myös aikuisena saa opiskella.
4.1 Vuoteen 2030 mennessä kaikki maailman ihmiset saavat opiskella ilmaiseksi peruskoulussa ja sen jälkeen keskiasteen koulussa. Kouluissa opetetaan ihmisille tärkeitä asioita.
4.2 Vuoteen 2030 mennessä kaikkien lasten pitää saada hyvää varhaiskasvatusta ja esiopetusta ennen koulua.
4.3 Vuoteen 2030 mennessä kaikkien ihmisten pitää päästä edulliseen ja hyvään tekniseen koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai korkeakoulutukseen.
4.4 Vuonna 2030 pitää olla paljon entistä enemmän ihmisiä, joilla on hyvät tiedot ja taidot työelämästä ja hyvää ammatillista osaamista. Myös taitavia yrittäjiä pitää olla enemmän.
4.5 Eri sukupuolia pitää kohdella tasa-arvoisesti koulutuksessa. Heikommassa asemassa oleville ihmisille, kuten vammaisille, alkuperäiskansojen jäsenille ja köyhille pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen ja ammatteihin valmistumiseen.
4.6 Vuoteen 2030 mennessä kaikki nuoret ja suurin osa maailman aikuisista osaa lukea ja laskea.
4.7 Vuoteen 2030 mennessä kaikille maailman ihmisille opetetaan tietoja ja taitoja kestävästä kehityksestä. Kaikille opetetaan ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja kestäviä elämäntapoja. Kaikille opetetaan rauhaa ja väkivallattomuuden kulttuuria, maailmankansalaisuutta ja kulttuurien monimuotoisuutta. Kaikkia kulttuureja arvostetaan.
4.a Kouluja ja oppilaitoksia rakennetaan ja uudistetaan kaikille sopiviksi. Suunnittelussa pitää ottaa huomioon vammaiset ja sukupuolten tasa-arvo. Oppimisympäristöjen pitää olla turvallisia, väkivallattomia ja tehokkaita. Oppijoiden pitää pystyä osallistumaan kaikkeen tasa-arvoisesti.
4.b Köyhimpien maiden, pienten saarivaltioiden ja Afrikan maiden asukkaille pitää lisätä erilaisia stipendejä, jotta heillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet hakeutua korkeakouluihin ja olla mukana teknologian ja tieteen kehittämisessä asuinmaassaan ja muissa maissa.
4.c Vuoteen 2030 mennessä köyhemmissä maissa ja pienissä saarivaltioissa pitää olla paljon enemmän päteviä opettajia kuin nyt. Opettajien koulutuksessa pitää tehdä kansainvälistä yhteistyötä.
KATSO VIDEO! Videolla (kesto 15 min.) Rauhankoulun globaalikasvatuksen asiantuntija Annukka Toivonen esittelee tavoitetta ja kertoo, mitä sen edistämiseksi tehdään. Rauhankoulua ylläpitää Rauhanliitto.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä. Moniin Agenda-tavoitteisiin liittyy haastavaa käsitteistöä, jota täytyy avata sanastojen avulla. Koska tavoitteen 4 keskeiset käsitteet ovat melko yleistajuisia, on tähän alle kerätty vain tavoitteeseen liittyviä avainsanoja:
Tavoitteeseen 4 liittyviä avainsanoja: koulu, oppilaitos, opettaja, varhaiskasvatus, esiopetus, peruskoulu, lukio, ammatillinen koulutus, korkea-asteen koulutus, opettajankoulutus, tiedot ja taidot, luku- ja laskutaito, ammatillinen osaaminen, elinikäinen oppiminen, kestävän kehityksen kasvatus, yhdenvertaisuus
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Tässä joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 4 saavuttamiseksi:
- YK (ml. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco), EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- Eri puolilla maailmaa toimivia järjestöjä yms. Fida International ry, Kirkon Ulkomaanapu, Opettajat ilman rajoja -verkosto, Suomen World Vision, Pelastakaa Lapset
- Suomessa toimivia ympäristö- ja globaalikasvatusalan järjestöjä, jotka edistävät Agenda 2030 -tavoitetta 4.7: Taksvärkki, Eetti ry, Plan Suomi, Suomen YK-liitto, FEE Suomi, Luonto- ja ympäristökoulujen liitto, Luontoliitto, WWF Suomi, Rauhanpuolustajat, Rauhanliitto, Rauhankasvatusinstituutti, Nuorten Akatemia, Suomen UNICEF, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry
- Muita opetusalan toimijoita: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Opetusalan ammattijärjestö OAJ
- Koulut, opettajat ja kasvattajat
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 21, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 4, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä esimerkiksi aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- Kansainvälinen koulutuksen päivä, 24.1.
- Kansainvälinen lukutaitopäivä, 8.9.
- Kansainvälinen opettajien päivä, 5.10.
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinsituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Tavoitteen toteutumista edistetään Suomen kouluissa käytännössä joka päivä.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Hyvä koulutus – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Katso Agenda-tavoitetta esittelevä video (2:24) ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä hyötyä koulutuksesta on?
- Kuinka suuri osa maailman lapsista ei tällä hetkellä pääse kouluun?
- Mitä tarvitaan, jotta laadukasta koulutusta on saatavilla kaikille ja kaikki lapset pääsevät kouluun?
b) Tutustu tavoitteen 4 alatavoitteesiin. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä ja analysoi, millä tavalla ne toteutuessaan edistäisivät rauhaa.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Kouluja eri puolilla maailmaa – kuvatulkintatehtävä
- Tutustu The Guardian -lehdessä ilmestyneeseen artikkeliin Schools around the world – in pictures, jonka kuvat esittelevät kouluja ympäri maailmaa.
- Tutki kuvia ja pohdi mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja huomaat kuvissa?
- Pohdi mistä erot ja yhtäläisyydet ehkä johtuvat.
- Miten erilaiset opiskeluolosuhteet ehkä vaikuttavat oppilaiden oppimiseen?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa The Guardianin artikkelin pohjalta.
3) Eri kielet: teleik ire – tehtävä oppimisesta ja kielistä
Tässä tehtävässä syvennetään ajatuksia lapsen oikeudesta käydä koulua, pohditaan koulunkäynnin merkitystä sekä opitaan kielistä ja erilaisista kommunikaatiotavoista.
Tarvikkeet: Eri värisiä papereita tai kartonkeja, kyniä, teippiä, liimaa tai sinitarraa
Aluksi: Harjoituksen alussa on hyvä kerrata (esimerkiksi LOS-kortin avulla), että oikeus käydä koulua kuuluu lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti jokaiselle maailman lapselle ja nuorelle riippumatta esimerkiksi hänen syntyperästään, sukupuolestaan tai vammaisuudesta.
Tehtävän kulku:
YHTEINEN POHDINTA: Harjoitukseen orientoitumiseksi oppilaat kirjoittavat taululle ylös vastauksia kysymykseen ”Millaisia tietoja ja taitoja koulussa oppii?”. Tämän jälkeen taululle kirjoitettuja asioita tarkastellaan yhdessä ja pohditaan:
- Miltä tuntuisi käydä koulua, jos ei osaisi puhua tai lukea kieltä, jolla opetus tapahtuu?
- Taululla kirjoitettu teksti ja opetuspuheen kieli ovat konkreettisia esimerkkejä, jotka voivat toimia virikkeinä kuvittelemiselle. Jos haluaa tehdä kuvittelusta helpompaa, oppilaita voi myös pyytää kirjoittamaan mieleen tulleet asiat taululle lopusta alkuun, eli niin, että aloittaa sanan tai lauseen viimeisestä kirjaimesta. Esimerkiksi: AKKIITAMETAM, ATNUKIIL, ILEIKNIDIÄ.
- Saavatko kaikki mahdollisuuden oppia omaa äidinkieltään? Entä käydä koulua omalla äidinkielellään?
- Esimerkkejä tästä on niin maailmalla kuin Suomessakin, esim. viittomakieli, saamen kielet joillain alueilla sekä muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvat oppilaat.
- Voiko koulussa opetettavia asioita oppia, jos ei osaa lukea tai kirjoittaa?
- Entä miltä tuntuisi, jos et pääsisikään enää kouluun? Miten se vaikuttaisi arkielämän tilanteisiin? Miten se, että ei pääse kouluun, voi vaikuttaa tulevaisuuteen?
- Tässä voidaan yhteisesti keskustella globaalista näkökulmasta, erityisesti köyhien, tyttöjen ja vammaisten koulunkäynnin mahdollisuuksista ja koulunkäynnin oikeuteen liittyvien tavoitteiden edistämisestä.
OMAT KIELET: Yhteisen keskustelun jälkeen jakaudutaan neljään ryhmään.
- Jokainen pienryhmä pohtii yhdessä, mitä kieliä omassa ryhmässä osataan. Eri äidinkielten lisäksi oppilaat voivat listata myös esimerkiksi ne kielet, joita he opiskelevat koulussa.
- Seuraavaksi jokainen pienryhmän jäsen askartelee kartongista puhekuplan ja kirjoittaa sen sisään jollakin osaamallaan kielellä vastauksen kysymykseen: Miksi oikeus käydä koulua on minun mielestäni tärkeä?
- Pienryhmän kesken päätetään, kuka kirjoittaa milläkin kielellä. Oppilaita voi kannustaa käyttämään tehtävässä eri kieliä. Mitä useampia kieliä ryhmässä käytetään, sen parempi! Jos ei ole varma esimerkiksi jonkin sanan kirjoitusasusta, myös nettiä voi käyttää tiedonhakuun.
- Jos aikaa riittää, oppilaat voivat hakea tietoa osaamistaan kielistä:
- Kuinka paljon kielten käyttäjiä on maailmassa?
- Missä maissa on eniten näiden kielten käyttäjiä?
- Mitä sukua käyttämämme kielet ovat?
- Miten kielet ovat muodostuneet?
- Mitä kirjaimistoa kieliä kirjoittaessa käytetään?
- Miten kielten kirjoitus tapahtuu?
PURKAKAA LOPUKSI YHDESSÄ:
- Miltä tehtävän tekeminen tuntui?
- Kuinka montaa kieltä luokassa osataan? Millaisia kieliä luokassa osataan?
- Mitä uutta opitte kielistä? Millaisia kieliä ja kirjoitusta on ylipäätään olemassa?
- Mitä kieltä haluaisit oppia? Miksi?
- Mitä hyötyä siitä voi olla, että osaa puhua tai ymmärtää montaa kieltä?
Tehtävän on toteuttanut Taksvärkki ry. Se on osa OIKEESTI! Menetelmäopas lasten ja nuorten oikeuksien käsittelyyn -materiaalia.
4) Osaatko ratkaista lukutaidon ongelmat? – ideointitehtävä
Tehtävässä oppilaat pohtivat kestävää tulevaisuutta ja ratkovat lukutaidon ongelmia. Ajatuksena on kehitellä ratkaisuja lukutaidon haasteisiin eri puolilla maailmaa ja eri väestöryhmissä. Ideoinnissa saa heittäytyä huumorin vietäväksi, mutta viimeistään loppukeskustelussa voi syntyä oivalluksia lukutaito-ongelmien monimutkaisuudesta.
Lukekaa yksi seuraavista faktateksteistä ensin itsenäisesti. Kaikki tekstit löytyvät täältä. Jakautukaa ryhmiin, joissa kaikki lukevat saman tekstin (ryhmätehtävä), tai valitkaa koko luokan kesken yhteinen fakta (koko luokka). Mieti lukiessa, millaisia lukutaitoon liittyviä ongelmia tekstissä mainitaan. (10 min)
- Fakta 6. Globaalit kriisit uhkaavat lukutaitoa
- Fakta 7. Lukutaidottomuus ei ole vain köyhimpien maiden ongelma
- Fakta 8. Suomalaisista aikuisista 11%:lla on heikko lukutaito
- Fakta 9. Kirjallisuus kuuluu kaikille lapsille
Lukemisen jälkeen valitkaa tekstistä ryhmässä yksi lukutaitoon liittyvä ongelma, kuten “Suomessakin on paljon heikosti lukevia aikuisia”.
Miten ongelman voisi ratkaista?
Keksikää mahdollisimman paljon erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kirjatkaa ideat paperille tai luokan yhteiseen tiedostoon. Mielikuvitus saa lentää ja kaikki ideat ovat tässä vaiheessa yhtä hyviä! (10 min)
Valitkaa nyt ideoista paras.
Kuvitelkaa, että suunnitelma toteutuu menestyksekkäästi ja siitä tehdään lehtijuttu. Keksikää lööppiotsikko, joka kertoo, mitä on tapahtunut ja miten tapahtumat ovat vaikuttaneet myönteisesti lukutaitoon. (5 min)
Esim. Lukeminen sai oman oppiaineen yläkouluun – Pekka, 16, kertoo lukuharrastuksen pysyneen mukana vielä amiksessakin
Tutkikaa muiden lööppejä ja keskustelkaa luokan kesken. (5 min)
- Tuntuiko helpolta vai vaikealta keksiä ratkaisuja lukutaidon parantamiseksi Suomessa tai maailmalla?
- Millaisia eroja huomasitte lukutaidon haasteissa Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa?
- Löytyykö lööpeistä ideoita oman lukutaitonne kehittämiseen?
Lopuksi: Voitte kirjoittaa lööpin ympärille myös kokonaisen kuvitteellisen uutisen, kuvittaa sen ja ripustaa koulun seinälle.
10 faktaa lukutaidosta -materiaalin on julkaissut Lukukeskus. Tehtävän on laatinut Lukukeskukselle äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Vilma Tammelin. Se on osa Tehtäviä lukutaidosta maailmalla yläkouluun -tehtäväkokonaisuutta.
5) Vanhempien koulutustaso vaikuttaa lapsen koulumenestykseen – artikkelitehtävä
- Lue Voima-lehdessä ilmestynyt artikkeli Suomessakin vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen asema liittyvät lapsen koulumenestykseen
- Pohdi millaisia oivalluksia artikkeli sinussa herättää. Kerää artikkelista 5 kiinnostavaa faktaa, näkökulmaa tai oivallusta.
- Jakautukaa pareihin. Vertaile keräämisiä näkökulmia parin kanssa. Valitsitteko samoja vai eri näkökulmia? Miksi pidätte valitsemianne näkökulmia kiinnostavina?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
6) Ajatuksenruokaa – videotehtävä opettajille ja kasvattajille
Tämä tehtävä on suunnattu opettajille ja kasvattajille. Tehtävään on kerätty kolme eri tahojen tekemää lyhyttä videota. Katso videot, tee lista sellaisista tottumuksistasi, joista kannattaisi luopua ja toinen lista niistä, jotka edistävät kestävyyttä. Tee johtopäätöksiä ja ala toimia niiden mukaisesti!
- Uusiutuva ope (kesto 5 min.). Fingon animaatiovideo.
- Systeemiajattelu (kesto 6,5 min.). Asiantuntijana WWF:n ympäristökasvatuksen ohjelmajohtaja Hanna Seimola, julkaisija WWF.
- Kestävän kehityksen tunteista kasvattajille (kesto 7 min.). Asiantuntijana dosentti Panu Pihkala, julkaisija Toivoa ja toimintaa -hanke.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Video sierraleonelaisten nuorten koulutuksesta (n. 7min). Videon on julkaissut Taksvärkki ry. Videon muita teemoja ovat sisällissota, tyttöjen sukuelinten silpominen, teiniraskaudet. Video on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
- 10 faktaa lukutaidosta maailmalla -materiaali, jotka on julkaissut Lukukeskus
- Globaalikasvatusta-podcast-sarja (Fingo)
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä:
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa:
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 4 käsittelyyn.
