Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 14 on säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä. Tältä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä animaatiovideo.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 14 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 14. Vedenalainen elämä
Meriä ja niiden luonnonvaroja suojellaan ja käytetään kestävästi.
14.1 Merien saastuttamista pitää ehkäistä ja vähentää todella paljon vuoteen 2025 mennessä. Erityisesti pitää ehkäistä sitä, miten maalla toimiminen saastuttaa vesiä. Vesiin ei saa päätyä jätteitä ja ravinteita.
14.2 Merien ja rannikkoalueiden ekosysteemejä pitää suojella ja hallita kestävästi vuoteen 2020 mennessä. Ekosysteemien kantokykyä pitää vahvistaa ja niitä pitää ennallistaa. Tavoitteena on, että meret ja rannikot olisivat terveitä ja tuottavia alueita.
14.3 Merien happamoitumista pitää minimoida ja torjua. Sitä varten pitää tehdä tieteellistä yhteistyötä.
14.4 Kalastusta pitää alkaa säännellä tehokkaasti vuoteen 2020 mennessä. Liikakalastus, laiton kalastus, raportoimaton kalastus ja tuhoisat kalastustavat pitää lopettaa. Kalakannat pitää palauttaa sellaiselle tasolle, jolla voidaan taata kestävä tuotto. Kalakantojen palautustyön pitää perustua tieteelliseen tutkimukseen.
14.5 Vähintään 10 % rannikkoalueista ja meristä pitää olla suojelualueita vuoteen 2020 mennessä. Suojelusta päätetään kansallisten ja kansainvälisten lakien ja tutkimusten perusteella.
14.6 Sellaisia kalastustukia, jotka edistävät liikakalastusta tai muita kohdassa 14.4. mainittuja kalastuksen haittoja ei saa olla voimassa vuoteen 2020 mennessä. Pitää kuitenkin huomioida köyhempien maiden erityisasema.
14.7 Pienten köyhien saarivaltioiden ja muiden köyhien maiden pitää saada taloudellista hyötyä kestävästä merien käytöstä. Esimerkiksi kestävämmäksi muutetusta kalastuksesta, vesiviljelystä ja matkailusta.
14.a Kaikenlaista merien tutkimusta pitää lisätä. Tutkimustiedon pohjalta merien tilaa ja monimuotoisuutta pitää parantaa, niin että siitä hyötyvät erityisesti pienet köyhät saarivaltiot ja muut köyhät maat.
14.b Pieniä määriä kalastavilla kalastajilla pitää olla mahdollisuus käyttää itse merten antimia ja päästä mukaan merimarkkinoille.
14.c YK:n merioikeusyleissopimus pitää panna täytäntöön. Siinä säädetään luonnonvarojen suojelusta ja kestävästä käytöstä.
KATSO VIDEO! Videolla (kesto 15 min.) WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Ryan esittelee tavoitetta 14 ja kertoo, mitä WWF tekee tavoitteen edistämiseksi.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Ekosysteemi = Ekosysteemiksi kutsutaan eliöyhteisöjen ja niiden ympäristön muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta alueella, joka on luonnonoloiltaan melko yhtenäinen. Esimerkiksi järvi voi muodostaa yhden ekosysteemin. Se voidaan myös jakaa avoveden, pohjan ja rannan ekosysteemeiksi.
Ravinnekuormitus = Ravinnekuormitus tarkoittaa vesistöön tulevien ravinteiden eli typen ja fosforin määrää. Vesiin voi tulla ravinteita valuma-alueelta ja ilmasta sekä niin sanottuna sisäisenä kuormituksena eli pohjasedimentistä. Liika ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä.
Liikakalastus = Liikakalastus, ylikalastus tai ryöstökalastus tarkoittaa kalastusta, jossa kaloja pyydystetään niin paljon, että kalakannat eivät ehdi uusiutua. Se voi johtaa kalakantojen häviämiseen ja lajien sukupuuttoon. Nykyisen liikakalastuksen syynä ovat kalan suuri kysyntä ja nykyaikaiset pyyntimenetelmät: suurilla, tehokkailla kalastusaluksilla kaloja voidaan pyytää hyvin syvältä ja kalaparvet voidaan paikantaa kaikuluotaamalla. Liikakalastus on vähentänyt kalakantoja siinä määrin, että kalastaminen ei useimmiten ole kannattavaa liiketoimintaa ilman taloudellisia tukia.
Meriteknologia = Meriteollisuus muodostuu mm. telakoista, suunnittelutoimistoista, järjestelmä-, laite- ja materiaalitoimittajista sekä offshore-teollisuudesta. Offshore-teollisuus valmistaa esimerkiksi merenalaisille öljy- ja kaasukentille etsintä- ja tuotantokalustoa. Agenda 2030 tavoite 14 kehottaa hyödyntämään meriteollisuutta ja teknologiaa siihen, että merten tilaa voidaan parantaa.
Aavan meren sopimus = YK:ssa vuonna 2023 vahvistettu sopimus, joka antaa työkalut laajaan mertensuojeluun. Tavoitteena on suojella maapallon merialueista 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Vinkki! Lisää vesiaiheista sanastoa löydät Vesi.fi-sivuston Vesisanastosta. Vesi.fi on vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde, joka palvelee sekä kansalaisia että eri alojen asiantuntijoita. Tietosisällön sivustolle tuottavat Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Tässä joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 16 saavuttamiseksi:
- YK, EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- Aiheen parissa toimivia järjestöjä: WWF Suomi, Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luontoliitto, Baltic Sea Action Group, Pidä Saaristo Siistinä, alueelliset kalastusjärjestöt, Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO, Kansainvälinen merenpohjajärjestö ISA
- Muita toimijoita: Ympäristöministeriö, ulkoministeriö, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Rajavartiolaitos, NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration, USA)
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 31, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 14, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä esimerkiksi aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä, 22.5.
- Maailman ympäristöpäivä, 5.6.
- Maailman merien päivä, 8.6.
- Merenkävijän päivä 25.6.
- Itämeripäivä (vuosittain elokuun viimeisenä torstaina)
- Suomen luonnon päivä (vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina)
- Kansainvälinen merenkulun päivä 24.9. (syyskuun viimeinen torstai)
- Maailman elinympäristöjen päivä / World Habitat Day (vuosittain lokakuun ensimmäisenä maanantaina)
- Kansainvälinen luonnononnettomuuksien torjunnan päivä, 13.10.
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinsituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Meriä ja merten tilaa käsitellään opetuksessa ainakin maantieteen ja biologian opetuksessa. Kansainvälisten sopimusten näkökulmasta aihetta voidaan sivuta myös yhteiskuntaopissa, ja kalastuksen ja kalaruoan näkökulmasta kotitalouden opetuksessa.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista meret ja vedenalainen elämä liittyvät peruskoulussa tavoitteeseen Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) ja lukiossa tavoitteisiin Eettinen ja ympäristöosaaminen sekä Yhteiskunnallinen osaaminen.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Vedenalainen elämä – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Katso Agenda-tavoitetta esittelevä video (2:32) ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä hyötyä meristä on?
- Millaisia ongelmia merissä on?
- Mitä pitää tehdä, jotta meret voisivat paremmin?
b) Tutustu tavoitteen 14 alatavoitteesiin. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Merten monimuotoisuus ja aavan meren sopimus – artikkelitehtävä
- Lue kaksi meristä kertovaa artikkelia:
- Voima-lehdessä vuonna 2022 ilmestynyt artikkeli Hyviä uutisia maailman merille: YK:ssa tekeillä oleva merten perustuslaki on ”sukupolven suurin ympäristönsuojelusopimus”
- Ylen vuonna 2023 julkaisema artikkeli YK:ssa tehtiin mediahuomiolta piilossa sopimus, joka antaa työkalut laajojen merialueiden suojelemiseen
- Pohdi millaisia oivalluksia artikkelit sinussa herättävät meristä ja aavan meren sopimuksesta. Kerää artikkelista 10 kiinnostavaa faktaa, näkökulmaa tai oivallusta.
- Jakautukaa pareihin. Vertaile keräämisiä näkökulmia parin kanssa. Valitsitteko samoja vai eri näkökulmia? Miksi pidätte valitsemianne näkökulmia kiinnostavina?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
3) Miten vaikutamme vesistöön – videotehtävä valuma-alueista
Katsokaa ensin video: Miten vaikutamme vesistöön? – Valuma-alue (kesto 3 min.) ja vastatkaa sitten alla oleviin kysymyksiin.
- Mitkä kolme valuma-alueen tekijää vaikuttavat vesistön laatuun?
- Mihin näistä tekijöistä ihminen vaikuttaa eniten?
- Mihin kolmeen pääryhmään valuma-alueen maankäyttö voidaan jakaa? Piirrä pienet kuvat kuvaamaan ryhmiä ja kirjoita pääryhmän nimi kuvan yläpuolelle.
- Kirjoita piirtämiesi kuvien alle esimerkkejä, miten ihmistoiminta muuttaa alueilta vesistöön tulevaa vettä.
Tehtävä on osa Lähivedet tutuksi -oppimiskokonaisuutta, joka tarjoaa ohjeita, aihetta syventäviä videoita ja joukon tehtäviä ratkottavaksi – luokassa ja ulkona. Se evästää maastoretkelle ja auttaa pohtimaan ekosysteemin moninaisia vuorovaikutuksia, unohtamatta ihmisen suhdetta muuhun luontoon. Mitkä tekijät vaikuttavat veden laatuun? Kuinka nopeasti uoman vesi virtaa? Kuka rantakiven alla asustaa? Oppimiskokonaisuuden on toteuttanut Sanna Saari / Suomen ympäristökeskus Syke. Sen materiaalit löytyvät myös MAPPA.fi -materiaalipankista.
4) Sukellus Itämereen – Itämeren lajivisa
Visassa selvitetään lyhyiden lajikuvausten avulla mikä Itämeressä elävä laji on kulloinkin kyseessä. Lataa visan kysymykset ja vastaukset täältä.
Tehtävän on toteuttanut Luontoliitto. Muita Luontoliiton Itämeri-teemaisia materiaaleja löydät täältä. Lisätietoa Luontoliiton muista opetukseen sopivista tehtävistä löydät täältä.
5) Itämeri-tutkija tavattavissa – videotehtävä
Katsokaa Itämeren tutkimuksesta kertova tiedevideo (11 min.) ja vastatkaa kysymyksiin.
- Mikä on merien merkitys?
- Miten ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuva meriveden lämpeneminen vaikuttaa?
- Mitä ovat makroroskat ja mikä on yleisin makroroska?
- Mitä ovat mikromuovit ja mistä sitä pääsee vesistöihin mistä sitä päätyy meriin?
- Miten voi itse vähentää muovien määrää merissä?
- Itämeren erityipiirteitä ovat muun muassa: (luettele niitä)
Miten Itämeri on muuttunut ilmaston lämpenemisestä? Mitkä laijit ovat hyötyneet ja mitkä kärsineet?
- Mitä tarkoittaa rehevöityminen ja mikä sitä aiheuttaa?
- Miksi rehevöityminen aiheuttaa happikatoa Itämeren pohjassa?
- Miksi Itämeren suojelu on haastavaa?
- Mihin Itämeren tutkimusta tarvitaan?
Tutkija tavattavissa -tiedevideon on julkaissut Nuorten Tiedeakatemia. Muita Nuorten Tiedeakatemian videoita löydät täältä. Tutkija tavattavissa on maksuton tiedekasvatuspalvelu, jonka kautta opettajat voivat tilata tutkijoita luokkahuoneisiin etävierailuille.
6) Kansalaistiedettä rannalla – tutkimustehtävät
Suomen ympäristökeskus on laatinut selkeät ohjeet useisiin pieniin tutkimuksiin, joita voi tehdä jokien, järvien, lampien tai meren rannalla. Havainnot kannattaa raportoida Suomen ympäristökeskukseen, jossa niitä hyödynnetään tutkimuksessa. Helpot raportointiohjeet ovat mukana tutkimusaiheen ohjeissa.
- Pienen roskan havainnointi sekä pienten roskien luokittelutaulukko ja tunnistusopas. OHJEVIDEO TULOSSA VIELÄ
- Roskaisuuden havainnointi.
- Näkösyvyyden mittaaminen ja oman näkösyvyyslevyn rakentaminen.
- Pintaveden lämpötilan havainnointi
- Veden pH:n havainnointi pH-paperin avulla
- Sinilevän havainnointi
Yllä olevat Suomen ympäristökeskuksen materiaalit sekä muita rannalla tehtäviä vedenlaadun ja roskaisuuden tutkimiseen liittyviä materiaaleja löydät Kansalaistiedettä rannalla -teemarepusta MAPPA.fi -palvelusta.
7) Saimaannorpan ekologiaa ja tutkimusta – videotehtävä
Saimaannorppa elää rantarakentamisen ja verkkokalastuksen puristuksissa Saimaan pienissä järvialtaissa. Katsokaa Yle Areenasta saimaannorpasta kertova dokumentti Jäätä rakastavat (kesto 53 min.) ja vastatkaa kysymyksiin.
Osaa kysymyksistä joudut täydentämään pitkin ohjelmaa, joten lue ne etukäteen!
- Miksi saimaannorppa on ainutlaatuinen laji? Milloin ja miten se on kehittynyt?
- Minkä kokoinen saimaannorppapopulaatio oli pienimmillään ennen rauhoitusta (v. 1979)?
- Havainnoi dokumentin aikana useita bioottisia ja abioottisia tekijöitä, jotka vaikuttavat saimaannorpan levinneisyyteen ja runsauteen? Luettele alle esimerkkejä molemmista.
- Miksi norppapopulaatio on alun perin käynyt niin pieneksi, entä mitkä tekijät uhkaavat lajin olemassaoloa nykyään?
- Miksi on haitallista, jos lajin populaatio pienenee liikaa?
- Miten saimaannorppapopulaatioita voidaan tutkia? Listaa alle lyhyesti eri tutkimusmenetelmiä ja esimerkkiasioita norpan ekologiasta, joita niillä on selvitetty.
- Miksi saimaannorppatutkimus on tärkeää? Miten kertynyttä tietoa hyödynnetään?
- Mitä erilaisia toimia saimaannorppakannan vahvistamiseksi voidaan tehdä?
LOPUKSI: Tutustukaa saimaannorpan auttamistoimiin, jotka todella toimivat:
Jäätä rakastavat on Ylen julkaisema dokumentti. Dokumenttiin liittyvät kysymykset on laatinut biologian opettaja Laura Okkonen.
8) Jään sulaminen koettelee kalastuksesta elävän Grönlannin asukkaita – videotehtävä
Grönlannissa merijään oheneminen on jo vaikuttanut kalastukseen, josta maa ja asukkaat ovat valtaosin riippuvaisia. Yle Uutiset tapasi Grönlannissa kalastajia, jotka kertoivat muuttuneista oloista.
Katsokaa tämä lyhyt uutisvideo (kesto 2:27) ja vastatkaa Yle Tripletin aiheeseen liittyviin kysymyksiin.
- KATSO VIDEO: Miten jään määrä on muuttunut Grönlannissa?
- KESKUSTELE: Millaisia muutoksia kalastajien elämässä on tapahtunut?
- POHDI: Miten grönlantilaiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen videon perusteella?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
Vinkki! Kalastuksen muutoksia käsittelee myös Yle Tripletin video Tärkeä pyyntikala katosi islantilaisilta.
9) Reilun matkailijan ohjeet – tutustumistehtävä
Pienten köyhien saarivaltioiden ja muiden köyhien maiden pitää saada taloudellista hyötyä kestävästä merien käytöstä, esimerkiksi kestävästä matkailusta.
Selaa Reilun matkailun yhdistyksen tuottamia Reilun matkailijan ohjeita ja selvitä miten voit omalla toiminnallasi edesauttaa kestävämpää matkailua. Vastaa kysymyksiin.
a) Mitä tarkoittaa reilu matkailu?
b) Minkälaisia teemoja reiluun matkailuun kuuluu? Anna vähintään yksi esimerkki siitä, miten matkailupalveluissa voi huomioida työntekijöiden ja paikallisten yhteisöjen hyvinvoinnin kestävän kehityksen mukaisesti.
c) Onko reilun matkailijan ohjeiden seuraaminen helppoa? Mitkä ohjeista tuntuu mielestä helpoilta tai vaikeilta? Miksi?
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston Mikä maailmankauppa? -tehtäväpakettia, jossa on runsaasti lisää hyviä tehtäviä kuluttamiseen ja maailmankauppaan liittyen.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin
- Podcast: Mertensuojelu on eripuraisten maiden yhteinen intressi. The Ulkopolitist -podcastissa asiantuntijavieraina ovat: Saara Bäck (ympäristöneuvos ja yksikön johtaja ympäristöministeriön luontoympäristöosaston Vesien- ja mertensuojelu -yksikössä) sekä Laura Meller (Greenpeacen meriasiantuntija ja ilmastonmuutoksesta väitellyt filosofian tohtori). Jakson kesto 43 min.
- WWF:n Kalaopas auttaa Sinua tekemään vastuullisia kalavalintoja. Opas ohjaa vastuulliseen kuluttamiseen liikennevaloin. Oppaan suosituksia seuraamalla voit olla mukana vaikuttamassa siihen, ettei maailman meriä kalasteta tyhjiksi.
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 14 käsittelyyn.
