Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 11 on taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat. Tällä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 11 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Kaupungit, kylät ja muut asuinpaikat ovat turvallisia ja ympäristöä suojelevia.
11.1 Kaikilla pitää olla vuoteen 2030 mennessä turvallinen ja edullinen asunto ja peruspalvelut. Slummialueita pitää parantaa.
11.2 Liikenne pitää järjestää hyvin vuoteen 2030 mennessä. Liikkumisen pitää olla turvallista, edullista ja luotettavaa. Julkista liikennettä pitää lisätä. Liikennesuunnittelussa pitää huomioida erityisesti köyhät, naiset, lapset, vammaiset ja vanhukset.
11.3 Kaupungeissa elämisen pitää olla paljon aiempaa kestävämpää eli ympäristöä suojelevaa vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkien asukkailla pitää olla mahdollisuus osallistua kaupunkielämän ja asumisen suunnitteluun ja hallinnointiin.
11.4 Maailman kulttuuriperintöä ja luonnonperintöä pitää suojella tehokkailla hankkeilla.
11.5 Katastrofien aiheuttamia kuolemia pitää olla paljon vähemmän vuoteen 2030 mennessä. Katastrofit eivät saa aiheuttaa köyhille suuria taloudellisia tappioita.
11.6 Kaupungit eivät saa pilata ympäristöä. Kaupunkien ilmanlaatua ja jätteiden käsittelyä pitää parantaa.
11.7 Kaikkien pitää päästä turvallisiin, vihreisiin, osallistaviin ja julkisiin tiloihin vapaasti – myös naisten, lasten, vanhusten ja vammaisten.
11.a Kaikkialla pitää olla kansallisia ja alueellisia kehityssuunnitelmia kaupunkien ja maaseudun hyvästä yhteistyöstä. Suunnitelmat voivat liittyä talouteen, sosiaalisiin asioihin tai luonnonympäristöön.
11.b Vuoteen 2020 mennessä pitää olla paljon enemmän kaupunkeja ja asuinyhdyskuntia, joilla on tehokkaat toimintasuunnitelmat. Näissä suunnitelmissa otetaan huomioon muun muassa asukkaiden osallistaminen, luonnonvarojen järkevä käyttö, ilmastonmuutoksen vaikutusten lievittäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, katastrofeista selviytyminen, katastrofiriskien vähentäminen.
11.c Köyhimmille maille pitää antaa rahallista ja teknistä tukea kestävistä ja paikallisista materiaaleista tehtävään rakentamiseen.
KATSO VIDEO! Videolla (15 min.) Kuntaliiton erityisasiantuntija Eveliina Kiema-Majanen esittelee tavoitetta ja kertoo, mitä Kuntaliitto tekee tavoitteen edistämiseksi.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Kaavoitus = Kaavoitus on alueiden käytön ja rakentamisen sääntelyä, jolla päätetään eri toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen, sijoittuminen kaupungin alueelle. Kaavoitus on osa maankäytön suunnittelua. Suomessa kaavoitus jakaantuu eri kaavatasoihin, joita ovat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava.
Julkinen tila = Julkinen tila tai julkinen paikka on kaikille avoin tila, johon kuka tahansa voi mennä lupaa kysymättä. Valtion virastot tai kaupunkien ylläpitämät kirjastot, puistot ja aukiot ovat julkisia tiloja. Myös kadut ovat julkista tilaa.
Liikenneturvallisuus = Liikenneturvallisuus tarkoittaa eri tienkäyttäjien turvallisuutta mitattuna onnettomuuksien uhrien lukumäärällä. Keskeisiä riskitekijöitä ovat kuljettajat, ajoneuvot ja liikenneväylät. Liikenneturvallisuuden parantamisen avaintekijöitä ovat kuljettajien asenteisiin ja ajotapaan puuttuminen, ajoneuvojen turvallisuuden kehittäminen ja liikenneväylien ylläpito ja parantaminen.
Kulttuuriperintö = Kulttuuriperintö tarkoittaa sellaisia menneisyydestä periytyneitä aineellisia ja aineettomia resursseja, jotka ihmiset yleisesti tunnistavat. Kulttuuriperintöä voivat olla esimerkiksi esineet, rakennukset, muokatut ja muovautuneet maisemat, tarinat, laulut ja tavat. Kulttuuriperinnön lähikäsitteisiin kuuluu luonnonperinnön käsite, jolla viitataan yleensä luonnonkohteisiin.
Ilmanlaatu = Ilmanlaadulla tarkoitetaan sitä, kuinka puhdasta ilma on. Ilmanlaatua heikentävät mm. teollisuuden ja energiantuotannon päästöt, fossiilisten polttoaineiden käyttö, liikenne, katupöly ja puun pienpoltto.
Yhdyskuntajäte = Yhdyskuntajäte on tuotteiden loppukulutuksessa syntyvää jätettä. Sitä syntyy lähinnä kotitalouksissa ja palvelualoilla vastakohtana teollisuusjätteelle, joka syntyy tuotannossa. Nykyään Suomessa pääosa yhdyskuntajätteestä kierrätetään ja jatkokäytetään, tai poltetaan energiana. Vain hyvin pieni osa yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikalle.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Tässä joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 16 saavuttamiseksi:
- YK, EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- Järjestöjä: Kuntaliitto, Dodo ry, Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry
- Muita toimijoita: Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Maanmittauslaitos (MML), Ekokumppanit Oy
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 28, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 11, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- Maailman kulttuurien monimuotoisuuden ja kehityksen päivä, 21.5.
- Kansainvälinen luonnononnettomuuksien torjunnan päivä, 13.10.
- Maailman polkupyöräpäivä 3.6.
- Autoton päivä, 22.9.
- Maailman kaupunkien päivä 31.10.
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinsituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Kestävät kaupungit on aihe, jota käsitellään koulussa erityisesti maantieteen oppitunneilla sekä tietyiltä osin myös yhteiskuntaopissa.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista Agenda-tavoite 11 liittyy peruskoulussa ainakin tavoitteisiin Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) sekä Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2). Lukiossa se liittyy tavoitteisiin Eettinen ja ympäristöosaaminen, Yhteiskunnallinen osaaminen sekä Globaali- ja kulttuuriosaaminen.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Kestävät kaupungit – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 11 on taata turvalliset ja kestävät kaupungit kaikille ihmisille. Katso tavoitteesta kertova video (kesto 2:36) ja vastaa kysymyksiin.
- Kuinka suuri osa maailman ihmisistä asuu kaupungeissa?
- Miksi kaupungistuminen on ollut nopeaa jo pitkään?
- Videolla mainitaan paljon erilaisia asioita, joita kehittämällä kaupungeista tehdään kestävämpiä. Mainitse ainakin 5 tällaista asiaa!
b) Tutustu tavoitteen 11 alatavoitteesiin. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Ihmiskunta kaupungistuu – artikkelitehtävä
- Lue Voima-lehdessä ilmestynyt artikkeli Ihmiskunta kaupungistuu.
- Pohdi millaisia oivalluksia artikkeli sinussa herättää. Kerää artikkelista 5 kiinnostavaa faktaa, näkökulmaa tai oivallusta.
- Jakautukaa pareihin. Vertaile keräämisiä näkökulmia parin kanssa. Valitsitteko samoja vai eri näkökulmia? Miksi pidätte valitsemianne näkökulmia kiinnostavina?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
3) Mihin sä haluat vaikuttaa? – lähiympäristön havainnointitehtävä
Välillä nuoren voi olla vaikeaa keksiä, mihin asioihin hän haluaisi vaikuttaa. Taksvärkin Olet vaikuttava -oppaaseen on koottu erilaisia vinkkejä siihen, miten voit ohjata nuoria valitsemaan aiheita, joihin he haluavat itse vaikuttaa (oppaan sivu 8). On hyvä rajata ongelma mahdollisimman tarkkaan. Esimerkiksi jos nuoria huolestuttaa laaja, viheliäinen ongelma, kuten ilmastonmuutos, voi olla hyvä purkaa sitä osiin.
Yksi vinkeistä liittyy lähiympäristön havainnointiin:
- Käy kävelyllä ja tarkkaile lähiympäristöäsi.
- Mitä sellaista havaitset, joka on säilyttämisen arvoista?
- Entä mitä haluaisit muuttaa?
Tehtävä on osa Taksvärkki ry:n opasta Olet vaikuttava! Menetelmäopas nuorten vaikuttamistaitojen harjoitteluun. Oppaasta löydät monia muitakin hyviä harjoituksia.
4) Rohkea ja reilu lähialue – piirrostehtävä
- PIIRRÄ. Ota iso paperi ja piirrä sille kartta omasta lähialueestasi. Merkitse karttaan esimerkiksi koti, koulu, kauppa, harrastuspaikka, nuorisotalo, lähipuisto, kaverin koti ja/tai muut paikat, joissa hengailet mielelläsi.
- YMPYRÖI. Kun kartta on valmis, ympyröi kartasta ne alueet, joissa tunnet olosi turvalliseksi, ja merkitse punaisilla kolmioilla alueet, jotka mielestäsi tuntuvat uhkaavilta tai vaarallisilta. Omat lempipaikkasi voit merkitä sydämellä.
- ESITTELE. Esitelkää pienryhmissä omat karttanne toisille ja keskustelkaa tehtävän herättämistä ajatuksista alla olevien kysymysten avulla.
Tukikysymyksiä:
- Keille kaupunkitila ei ole yhtä turvallinen kuin toisille? Miksi?
- Mitkä paikat tuntuvat vaarallisilta, miksi?
- Mitkä asiat kaupunkiympäristössä vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen?
- Ovatko kaupunki ja sen alueet kaikille yhtä turvallisia?
- Miten kaupungista saadaan turvallinen kaikille?
- Jos tekisit koulusta vastaavanlaisen kartan, minkälainen siitä tulisi? Mitä värejä ja symboleja se sisältäisi?
Tehtävän on tehnyt Yhteiset lapsemme ry. Se on osa materiaalia: Rohkea ja reilu kaupunki! Oppimateriaali yläkoulujen käyttöön. Voit tilata sen ja muita Yhteiset Lapsemme ry:n oppimateriaalipaketteja sähköpostiisi maksutta täältä.
5) Aikamatka lähiympäristössä – kuvittelutehtävä
Tehtävän tavoitteena on oppia havainnoimaan lähiympäristöä tarkemmin, pohtia mennyttä ja tulevaa sekä kuvitella unelmien lähiympäristö. Tehtävä soveltuu osaksi esim. luonnon monimuotoisuus, kaupunkisuunnittelu, tulevaisuusajattelu, kestävä kaupunkiympäristö, unelmien lähiympäristö teemaisia oppitunteja.
Tehtävän vaiheet:
- Pohditaan erilaisia aikajänteitä
- Tehdään aikamatkan lähiympäristöön itsenäisesti
- Jaetaan ajatukset aikamatkalta yhteisesti
a) Pohditaan erilaisia aikajänteitä:
- Suomen kallioperä on muodostunut nykyiseen tilaansa noin 3 000 – 1 400 miljoonaa vuotta sitten
- Puut ovat elinkaarensa keskivaiheilla 60–100-vuotiaina, mutta voivat elää huomattavasti pidempään. Esimerkiksi männyt voivat elää 300–500-vuotiaiksi, Lapissa jopa 800-vuotiaiksi. Kuuset voivat elää 200–400-vuotiaiksi ja koivut, raidat ja haavat 150–200-vuotiaiksi. Metsätammi saattaa elää yli 1 000-vuotta.
- Vanhimmat Suomessa säilyneet rakennukset ovat linnoja ja kirkkoja 1200 –luvulta eli ne ovat n. 800 vuotta vanhoja. Helsingin vanhimmat talot ovat n. 300 vuotta vanhoja. Valtaosa rakennuskannastamme on rakennettu viimeisen sadan vuoden kuluessa.
b) Aikamatka:
- Kävele ulkona tarkkaillen ympäristöä, kuvittele miltä samassa paikassa on näyttänyt 5000 vuotta sitten kivikauden loppupuolella, jolloin elämä Suomessa perustui pääpiirteissään metsästykseen, kalastukseen ja keräilyyn. Löydätkö elementtejä, jotka ovat olleet olemassa jo tuolloin.
- Matkaa ajassa 30 vuoden päähän vuoteen 1994, miltä silloin näytti? Mikä on muuttunut, löydätkö elementtejä, jotka näyttävät edelleen samoilta?
- Jatka kävelyä siirtyen kuvittelemaan tulevaisuutta 30 vuoden päähän, ajattele vuotta 2054, mikä maisemassa tulee muuttumaan ja mikä näyttää edelleen samalta.
- Kuvittele tulevaisuutta pidemmälle 100 vuoden päähän vuoteen 2124 ja päästä unelmat valloilleen. Miltä toivoisit katselemassasi ympäristössä näyttävän silloin. Mitkä ovat elementtejä, joiden toivoisit olevan edelleen jäljellä, minkälaisia uusia elementtejä haluaisit nähdä?
- Ota yksi valokuva, joka kuvaa unelmakuvaasi ympäristöstä vuonna 2124, voit keksiä valokuvalle myös nimen.
c) Purku:
- Jakakaa lopuksi toisillenne valokuvat unelmienne ympäristöstä vuonna 2224 nimineen.
- Pohtikaa, mitä täytyisi tapahtua, että unelmienne ympäristö tulisi todeksi?
Tämä tehtävä on osa Enemmän elämää – tulevaisuuslasit silmille verkkokurssia, joka on tuotettu osana Suomen ympäristöopisto Syklin koordinoimaa ja OPH:n rahoittamaa täydennyskoulutushanketta Enemmän elämää -kohti luontopositiivista ammatillista koulutusta. Tutustu ja tilaa ilmaiset Enemmän elämää verkkokurssit Luontopositiivinen ammatillinen pedagogiikka ja Luontopositiivisen toimintakulttuurin johtaminen.
Vinkki! Aikamatka lähiympäristöön voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti myös ryhmätyönä tai opettajajohtoisena kävelynä, jolloin opettaja määrittää paikat, jossa pysähdytään havainnoimaan ja joista etsitään mieleisiä elementtejä unelmakuvaan tulevaisuuden ympäristöstä.
6) Unelmakaupungin suunnittelu – piirrostehtävä
Tehtävässä piirretään paperikartta mahdollisimman hyvästä kaupungista, joka kasvaa vuosien varrella pienestä mökkikylästä suureksi asumiskeskukseksi.
Lämmittelykysymyksiä:
- Mitkä asiat kaupungissa ovat tärkeitä ihmisten ja lemmikkien viihtyvyyteen?
- Mitkä asiat ovat tärkeitä siihen, että ihmiset pääsevät matkustamaan pois omasta kaupungista?
- Minkälaisia erilaisia asuinrakennuksia sadantuhannen asukkaan kaupungeissa on yleensä?
- Mitä tarvitaan siihen, että autoilu on toimivaa isossa kaupungissa?
- Mitä tarvitaan siihen, että asukas voi vastaanottaa esimerkiksi netistä tilaamiaan paketteja?
- Mitä tarvitaan siihen, että ihmiset voivat päästä työskentelemään erilaisiin ammatteihin?
- Millaisia palveluita tulisi löytyä asuinalueiden läheltä? Entä millaiset palvelut voivat sijaita kauempana?
- Miten eri ikäisten asukkaiden tarpeet on huomioitu kartassa?
- Minkälaisia eri harrastuspaikkoja kaupungissa voisi olla?
Tehtäväohje:
Tehtävänä on suunnitella kartta kaupungista, joka kasvaa vuosien varrella pienestä mökkikylästä suureksi asumiskeskukseksi. Uudessa suuressa kaupungissa tulee olemaan noin satatuhatta asukasta. Miettikää, mitä kaupungille tapahtuu, kun sen asukasmäärä kasvaa.
- Aloittakaa kaupungin suunnittelu miettimällä, mitkä asiat ja paikat ovat tärkeimpiä toimivassa kaupungissa. Näistä voi tehdä pienen listan taulukkoon. Kaikki listassa olevat kohteet tulee pyrkiä sijoittamaan lopulliseen karttaan.
- Miettikää sitten, mitä muita kohteita ja asioita teidän unelmakaupunkinne sisältäisi.
- Paikkojen asettelua kannattaa myös miettiä. Minkä tyylisiä eri alueita noin sadantuhannen ihmisen kaupungissa voisi olla, ja miten ne sijoittuvat kartalle toisiinsa nähden? (teollisuusalueet, omakotitaloalueet, kerrostaloalueet, ulkoilualueet, jne.)
- Tässä vaiheessa karttaa kannattaa alkaa jo piirtämään. Tärkeintä ei ole kartan ulkonäkö, vaan se, että kaupungin kasvamiseen liittyviä tärkeitä asioita on mietitty ja keskeisimmät kohteet löytyvät kartalta. Tarkoitus on laajentaa karttaa alkuperäisen pohjan ulkopuolelle ja piirtää täysin uusia autoteitä ja alueita.
Vinkkejä piirtämiseen:
- Ei ole yhtä oikeaa tapaa piirtää karttaa ja merkata siihen asioita. Olkaa luovia. Voitte täydentää karttaa myös kirjoittamalla. Alta löytyy ehdotuksia karttamerkeistä, joita voitte halutessanne hyödyntää. Keksikää myös itse merkki esim. Elokuvateatterille tai vaihtoehtoisesti kirjoittakaa “elokuvateatteri” kohtaan, johon se sijoittuisi.
- Piirtäminen voi olla helpointa aloittaa kaupungin toiminnalle tärkeimmistä asioista. Kaikkia rakennuksia ei tarvitse piirtää karttaan, vaan voitte merkitä vain tärkeimmät. Voitte myös keskittyä kaupungin keskustan ja parin asuinalueen kehittämiseen, jos kokonaisuus tuntuu liian suurelle. Voitte myös värikoodata rakennuksia. Tällöin kartalta erottaa helposti esim. omakotitalon liiketilasta.
Tehtävän ovat tehneet Lotta Pirskanen, Eeva Tervomaa ja Tiia Tukiainen vuonna 2024 Helsingin yliopiston Maantieteen opetus käytännössä -kurssilla. Tehtävän pidemmän ohjeen esimerkkikuvineen löydät täältä.
7) Ilmastonmuutos ja kaupunkisuunnittelu – videotehtävä
llmastonmuutoksesta aiheutuvia rankkasateita yritetään ottaa huomioon kaupunkirakentamisessa. Helsingin Kuninkaantammen asuinalueella ehkäistään tulvia niin, ettei sadevesiä ohjata suoraan viemäriin, vaan pihojen puutarhoihin ja tulvaniityille.
Katsokaa tämä lyhyt uutisvideo (kesto 2 min.) ja vastatkaa Yle Tripletin aiheeseen liittyviin kysymyksiin.
- MUISTELE: Muistelkaa, mitä olette nähneet vesimassoille tapahtuvan rankkasateen sattuessa?
- KATSO VIDEO: Mitä luonnonmukaiseen sadevesijärjestelmään kuuluu?
- LUE LISÄÄ: Lukekaa aiheesta lisää Ylen jutusta. Millä tavoilla vettä pyritään ohjaamaan uusilla järjestelmillä?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
8) Kaavoitetaan uusi alue – kaavoitusharjoitus
Harjoituksessa tutustutaan kaavoituksen eri aluetasoihin Suomessa laatimalla pienryhmissä osayleiskaava ja asemakaava uudelle asuinalueelle.
Harjoitus tehdään pienryhmissä paperille ja siihen kannattaa varata aikaa 75-150 minuuttia.
Valmiit ohjeet esimerkkikuvineen löydät täältä.
Harjoituksen ovat tehneet Jenna Mettälä ja Veeti Varjo vuonna 2024 Helsingin yliopiston Maantieteen opetus käytännössä -kurssilla.
9) Nuoret, kaupunki ja media – pohdintatehtävä
Tässä tehtävässä tarkastellaan pohdintakysymysten avulla median representaatioita ja sitä, millaisina nuoret esitetään mediassa. Ylen uutisessa nuoret tulevat esiin rötöstelevänä joukkona, kun taas Gutsy Go -videossa nuoret toimivat aktiivisina kansalaisina rauhaa, yhteistä ymmärrystä ja dialogia edistäen.
Tehtävän lopuksi oppilaita voi ohjata pohtimaan myös muiden ihmisryhmien käsittelyä mediassa. Erilaisia ihmisryhmiä on lueteltu tehtävän 1 kuvassa stereotypioita käsittelevässä osiossa.
a. Keskustelkaa pienryhmissä, millaisia uutisia muistatte viimeisen kuukauden ajalta nuoriin liittyen.
b. Tarkastelkaa kahta erilaista nuoriin liittyvää mediaesitystä, esimerkiksi Ylen uutista Nuorisojoukko vei kahdelta pojalta rahaa ja vaatteita Espoossa sekä videota Viesti isälle sellistä, jonka on tehnyt Gutsy Go Sipoo. Pohtikaa yhdessä:
- Millaisiin asioihin nuoret yhdistetään uutisessa/videossa?
- Ketkä pääsevät ääneen ja missä roolissa uutisessa/videossa?
- Millainen mielikuva herää nuorista uutisen/videon perusteella?
- Vahvistaako vai rikkooko uutinen/video nuoriin tai muihin mediaesityksessä näkyviin ihmisryhmiin (esim. vankeihin) liitettyjä oletuksia eli stereotypioita?
- Millaisia mahdollisuuksia toimittajilla ja medialla on vaikuttaa siihen, millainen kuva tietystä ihmisryhmästä, esimerkiksi nuorista, muodostuu? Voitte pohtia esimerkiksi seuraavaa väitettä: Journalismin tavoitteena on välittää faktoja. Jos nuoret ovat tehneet rikoksia vaikka tietyllä asuinalueella, on oikein, että nuorista kerrotaan rötöstelevänä joukkona. Oletteko samaa vai eri mieltä väitteen kanssa ja millä perusteilla?
- Gutsy Go -menetelmän tavoitteena on, että nuoret keksivät ratkaisuja oman lähiympäristönsä ongelmiin ja tekevät yleistä hyvää edistäviä konkreettisia rauhantekoja. Mihin ongelmaan itse haluaisit puuttua ja miten?
Tehtävän on laatinut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Degerman.
10) Kirjoita viestisi katuun – vaikuttamistehtävä
Katuliiduilla kirjoittaminen tai piirtäminen on edullinen ja helppo tapa tarjota ohikulkijoille ajattelemisen aihetta. Valitkaa turvallinen paikka (esim. kävelytie, tori tai aukio) ja kirjoittakaa tai piirtäkää katuun ajattelemisen aiheita tai viestejä. Pelkkä sanojen kokoelmakin voi tarjota ajatuksen ruokaa.
Tehtävä on osa Toivoa ja toimintaa -sivuston 20 nopeaa tapaa vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta -vinkkikokoelmaa.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Ratkaisuja kestäviin kaupunkeihin. Verkkosivulla voit tutustua Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelman kokeiluissa, kehittämishankkeissa ja sparrauksissa kehitettyihin ratkaisuihin.
- Nuorten osallistuminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun oppitunneilla: Muistilista koulun ja suunnitteluorganisaation kohtaamiseen. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu ehdottaa ajattelu- ja toimintatapaa koulun ja kaupunki- ja aluesuunnittelun yhteistyöhön. Se tarjoaa vinkkejä siihen, miten koulut ja suunnittelu voivat pyrkiä löytämään paikallisesti toimivia yhteistyömahdollisuuksia ja käydä läpi yhteistyössä huomioon otettavia asioita.
- Meidän kaupunki 2030 – Opettajan opas. Opas esittelee toisen asteen opetukseen sopivan toimintamallin, joka tukee opiskelijoiden osallistumista kaupungin kehittämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Mukana tietosisältöä ja valmiita tehtäviä oppitunneille. Opas on toimitettu Suomen oloihin WWF Ruotsin materiaalin pohjalta.
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä:
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa:
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 11 käsittelyyn.
