Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 10 tähtää siihen, että ihmiset olisivat tasa-arvoisia samassa maassa ja eri maissa asuvien ihmisten kanssa. Tällä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Tavoite 10 linjaa, että vuoteen 2030 mennessä jokaisen maan köyhimmän 40% tulojen pitää kasvaa enemmän kuin sen maan ihmisten tulojen kasvun keskiarvo on.
“Yksi prosentti maailman väestöstä omistaa puolet maailman varallisuudesta. Yli puolet aikuisväestöstä puolestaan omistaa vähän yli prosentin. Samaan aikaan rikkain kymmenesosa on vastuussa yli puolesta hiilipäästöistä”, kirjoittaa Emilia Männynväli Voima-lehdessä.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 10 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 10. Eriarvoisuuden vähentäminen
Ihmiset ovat tasa-arvoisia samassa maassa ja eri maissa asuvien ihmisten kanssa.
10.1 Vuoteen 2030 mennessä jokaisen maan köyhimmän 40% tulojen pitää kasvaa enemmän kuin sen maan ihmisten tulojen kasvun keskiarvo on.
10.2 Jokaisen ihmisen pitää voida osallistua sosiaaliseen elämään, talouselämään ja politiikkaan. Ikä, sukupuoli, vammaisuus, ihonväri, alkuperä, uskonto tai taloudellinen tilanne ei saa vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin osallistua.
10.3 Missään maassa ei saa olla lakeja tai käytäntöjä, jotka mahdollistavat jonkun ihmisen syrjimisen. Kaikissa maissa pitää edistää lakeja ja toimintatapoja, jotka vähentävät syrjintää.
10.4 Palkkoja, sosiaaliturvaa ja rahoituksia pitää parantaa niin, että ne edistävät tasa-arvoa.
10.5 Kansainvälisiä yrityksiä ja rahoitusmarkkinoita pitää valvoa ja niille pitää olla sääntöjä.
10.6 Köyhimpien maiden pitää olla paremmin edustettuna kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla ja niiden säätelyssä.
10.7 Ihmisten pitää voida turvallisesti elää siirtolaisina eri maissa. Siirtolaispolitiikan pitää olla hyvin suunniteltua ja hyvin hallinnoitua jokaisessa maassa.
10.a Kaikkein köyhimpiä maita varten on käytössä erityiskohtelu, josta on sovittu Maailman kauppajärjestössä (WTO).
10.b Afrikan maille, pienille köyhimmille saarivaltioille ja pienille köyhille sisämaavaltioille pitää antaa kehitysapua ja siirtää niille rahaa. Nämä maat saavat käyttää avun ja rahat omien kansallisten suunnitelmiensa mukaisesti.
10.c Vuoteen 2030 mennessä maahanmuuttajien tekemien rahalähetysten käsittelykulut pitää pienentää alle 3 prosenttiin. Sellaiset rahanlähetyskanavat, jotka veloittavat yli 5% kuluja pitää poistaa.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Eriarvoisuus tarkoittaa sitä, että ihmisten välillä on eroja, jotka ovat epäreiluja. Osalla ihmisistä on siis parempi tilanne kuin toisilla. Eriarvoisuus näkyy eroina mm. varallisuudessa, terveydessä, syrjäytymisessä ja koulutuksessa. Esimerkiksi kaikilla nuorilla ei ole varaa harrastaa tai syödä terveellisesti. Eriarvoisuutta ilmenee sekä valtioiden sisällä eri ihmisten välillä sekä eri valtioiden välillä. Eriarvoisuutta voidaan vähentää mm. yhteiskunnan palveluiden avulla. Vaikkapa koulutus voi olla ilmaista ja koulupäivän aikana saa ruokaa.
Syrjimättömyysperiaate tarkoittaa, että kaikkia henkilöitä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti ilman syrjintää esimerkiksi sukupuolen, rodun, etnisen taustan, uskonnon, iän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Tämä periaate on keskeinen ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämisessä.
Siirtolaispolitiikka viittaa hallitusten ja kansainvälisten organisaatioiden toimenpiteisiin, sääntöihin ja strategioihin, jotka liittyvät maahanmuuttoon ja maastamuuttoon. Se kattaa laajan valikoiman aiheita ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat ihmisten liikkumiseen maiden välillä, heidän oikeuksiinsa, velvollisuuksiinsa ja vastaanottavien maiden yhteiskuntiin. Siirtolaispolitiikkaan kuuluu useita osa-alueita kuten: maahantulo ja oleskeluluvat, turvapaikkapolitiikka, kotouttaminen ja integraatio, rajatarkastukset ja rajavalvonta, työperäinen maahanmuutto, perheenyhdistäminen, laiton maahanmuutto ja palauttaminen.
Maailman kauppajärjestö WTO (World Trade Organization) on kansainvälinen elin, joka valvoo ja säätelee maailmanlaajuista kauppaa. Se perustettiin vuonna 1995, mutta sen juuret ulottuvat paljon kauemmas, toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. WTO:n toiminta keskittyy neljään pääalueeseen: 1. Kaupankäynnin säännöt, 2 Neuvottelut ja sopimukset, 3. Riitojenratkaisujärjestelmä ja 4. Valvonta ja seuranta.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Lukuisat toimijat kansainvälisesti ja Suomessa pyrkivät vähentämään eriarvoisuutta monin tavoin ja näkökulmin. Kattavaa listaa toimijoista on mahdotonta tehdä. Tässä on joitakin poimintoja.
Kansainvälisiä toimijoita:
- YK:n kehitysohjelma UNDP työskentelee köyhyyden vähentämiseksi ja taloudellisen tasa-arvon edistämiseksi globaalisti.
- YK:n lapsirahasto UNICEF edistää lasten hyvinvointia ja vähentää lasten eriarvoisuutta.
- Maailmanpankki rahoittaa ja toteuttaa kehitysprojekteja, jotka tähtäävät köyhyyden vähentämiseen ja taloudellisen tasa-arvon edistämiseen.
- Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tarjoaa taloudellista apua ja neuvontaa valtioille taloudellisen vakauden ja kasvun tukemiseksi, mikä voi vähentää taloudellista eriarvoisuutta. Huom! Hyvistä tarkoitusperistä huolimatta
- YK:n työjärjestö ILO edistää työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalista suojelua, mikä auttaa vähentämään työelämän eriarvoisuutta.
HUOM! Maailmanpankin ja IMF:n toimintatapoihin on kohdistunut paljon kritiikkiä vuosien varrella.
Kotimaisia valtiollisia toimijoita:
- Sosiaali- ja terveysministeriö (STM): Vastaa sosiaaliturvasta, terveydenhuollosta ja hyvinvointipalveluista, jotka ovat keskeisiä taloudellisen eriarvoisuuden vähentämisessä.
- Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM): Keskittyy työllisyyspolitiikkaan, työvoimapalveluihin ja elinkeinopolitiikkaan, jotka vaikuttavat suoraan taloudelliseen tasa-arvoon.
- Kansaneläkelaitos (Kela) hallinnoi Suomen sosiaaliturvajärjestelmää, joka sisältää esimerkiksi eläkkeet, työttömyysturvan, sairausvakuutuksen ja lapsilisät, jotka ovat kaikki tärkeitä taloudellisen eriarvoisuuden vähentämisessä.
Kansalaisjärjestöt ja sosiaalialan organisaatiot:
- Suomen Punainen Risti tarjoaa apua haavoittuvassa asemassa oleville ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
- Pelastakaa Lapset ry keskittyy lasten hyvinvoinnin edistämiseen ja köyhyyden vähentämiseen.
- SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on kattava verkosto sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, joka edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä.
- Luterilaisen kirkon diakoniatyö tarjoaa tukea taloudellisessa ahdingossa oleville ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
- Vailla vakinaista asuntoa Vva ry on asunnottomien edunvalvontajärjestö Suomessa. Se pyrkii vaikuttamaan yksilötasolla kunkin asunnottoman tilanteeseen ja yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön.
- EAPN-Fin eli European Anti Poverty Networkin Suomen osasto seuraa suomalaista köyhyys- ja eriarvoistumistilannetta, ottaa kantaa ja pyrkii vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin köyhyyden vähentämisen näkökulmasta. Verkosto järjestää köyhyys- ja syrjäytymistematiikkaan liittyviä seminaareja ja tilaisuuksia.
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 27, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 10, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esimerkiksi mediassa.
- Kansainvälinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä (20.2.)
- Rasisminvastainen päivä (21.3.) ja syrjinnän vastainen viikko (12)
- Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi (17.10.)
- Reilun kaupan viikko (41)
- Lapsen oikeuksien päivä (20.11.)
- Kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä (10.12.)
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinstituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa.
Tavoitteen 10 sisältöjä voi liittää useisiin oppiaineisiin. Sellaisia ovat ainakin: historia ja yhteiskuntaoppi, uskonnot ja elämänkatsomustieto, äidinkieli, filosofia, maantiede, terveystieto, matematiikka, kuvataide ja liikunta.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Videotehtävä ja alatavoitetehtävä
a) Katso video (2:34). Poimi videolta vähintään kolme asiaa, joita pitäisi edistää eriarvoisuuden vähentämiseksi rikkaampien ja köyhempien valtioiden välillä.
b) Tutustu tavoitteen kymmeneen alatavoitteeseen. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä ja analysoi, millä tavalla ne toteutuessaan vaikuttaisivat omaan elämääsi.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Ota askel eteenpäin – rooliharjoitus
Olemme kaikki keskenämme samanarvoisia. Toiset meistä ovat kuitenkin enemmän tasa-arvoisia keskenään kuin toiset. Tässä harjoituksessa osallistujat kokevat miltä tuntuu olla ”joku toinen”. Sosiaalinen epätasa-arvoisuus alkaa usein syrjinnästä ja yksilöiden/ryhmien yhteiskunnan ulkopuolelle jättämisestä, eriarvoisista mahdollisuuksista ja lähtökohtien epätasa-arvoisuudesta.
Harjoituksessa oppilaille jaetaan roolikortit. Heitä pyydetään asettumaan suoraan riviin huoneen toiseen päähän. Sitten heille luetaan lista erilaisista tilanteista ja tapahtumista. Aina, kun oppilas voi mielestään vastata roolinsa puitteissa KYLLÄ, hänen tulee ottaa ”kukon askel” eteenpäin. Jos vastaus on EI tai siitä on epävarma, on pysyttävä paikallaan. Lopuksi tarkastellaan sitä, missä kohdassa huonetta kukin on. Tarkemmat ohjeet ja materiaalit löytyvät täältä.
YH-opettaja Inka Havannon vinkkejä tehtävän purkuun:
- Moni väitteistä liittyy ihmisoikeuksiin, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle riippumatta mistään tekijästä: vammasta, varallisuudesta, kulttuurista, uskonnosta, asuinpaikasta, etnisestä taustasta, kielestä tai mistään muusta tekijästä. Valtion tehtävänä on huolehtia, että oikeudet toteutuvat. Jokaisen vastuulla on, ettei loukkaa muiden oikeuksia.
- Tuo esiin ajatus: te ette voineet vaikuttaa siihen, minkä lapun saitte. Samalla tavalla syntyvä lapsi ei vaikuta siihen, millaisiin olosuhteisiin hän syntyy.
Harjoitus on poimittu oikeusministeriön ylläpitämältä Yhdenvertaisuus.fi -verkkosivulta. Vastaava harjoitus löytyy myös Ihmisoikeusliiton Ihmisoikeudet.net -sivulta.
Vinkki! Harjoituksen jälkeen voidaan katsoa Suomen lähetysseura Felmin toteuttama video Miksi toiset ovat rikkaita ja toiset köyhiä? (kesto: 3:01). Tämä yksinkertaistava video voi herättää koulussa hyvää keskustelua koloniaalisesta historiasta ja globaalin eriarvoisuuden syistä.
3) Globaali eriarvoisuus ja ilmastokriisi – keskustelu artikkelin pohjalta
Harjoitus soveltuu parhaiten toiselle asteelle.
Yksi prosentti maailman väestöstä omistaa puolet maailman varallisuudesta. Yli puolet aikuisväestöstä puolestaan omistaa vähän yli prosentin. Samaan aikaan rikkain kymmenesosa on vastuussa yli puolesta hiilipäästöistä. ”Näiden ongelmien ratkaiseminen on ilmastokriisin ratkaisemisen ytimessä. Jos globaalia eriarvoisuutta ei saada ratkaistua niin ei saada ilmastokriisiäkään”, toteaa Finnwatch-kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja Sonja Finér.
a) Lue tai kuuntele (8:12) Voiman artikkeli “Ilmastokriisiä ei ratkaista ilman globaalin eriarvoisuuden ratkaisemista”.
b) Jakautukaa pareihin tai pieniin ryhmiin. Käykää keskustelu käsitteistä ja niihin liittyvistä näkökulmista, joita artikkelissa tulee esiin. Valitkaa ryhmälle kirjuri, joka laatii yhteenvedon keskustelustanne muille esiteltäväksi. Käsitelkää ainakin seuraavia käsitteitä: Yritysvastuu, tekstiiliteollisuus, yhteisövero.
Harjoituksen on toteuttanut Rauhanpuolustajat.
4) Ihmisoikeuksien pyramidi – toiminnallinen keskustelutehtävä
Tulosta ja leikkaa IHMISOIKEUSKORTIT (pdf). Jaa ryhmä 4–6 hengen pienryhmiin. Jaa yksi korttisarja jokaiselle ryhmälle.
Pyydä osallistujia levittämään kortit pöydälle tekstipuoli ylöspäin. Tutkikaa kortteja ja koettakaa järjestää ne tärkeysjärjestykseen seuraavasti: kootkaa korteista pyramidi niin, että ylimmäksi tulee ryhmän mielestä tärkein oikeus, sen alle kaksi seuraavaksi tärkeintä, niiden alle kolme seuraavaksi tärkeintä ja niin edelleen.
Mitä havaitsette? Liittyvätkö eri oikeudet toisiinsa? Onko oikeuksia mahdollista ryhmitellä?
Pohtikaa, mitä tapahtuisi, jos pyramidin keskeltä poistaisi yhden oikeuden. Mitä vaikutuksia sen poistamisella olisi muihin oikeuksiin?
YH-opettaja Inka Havannon vinkkejä tehtävän purkuun:
- Keskustelkaa, miltä tuntui laittaa oikeudet tärkeysjärjestykseen. Kerro, että tehtävä on tarkoituksella haastava ja periaatteessa mahdoton – kaikki harjoituksen oikeudet ovat tärkeitä ja siksi ne ovat mukana ihmisoikeussopimuksissa: pyramidissa on halkeama, jos minkä tahansa kortin eli oikeuden ottaa pois
- Lisätietoa: Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan asioita, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle, riippumatta ihmisen asuinpaikasta, sukupuolesta, varallisuudesta, uskonnosta, ihonväristä, koulutustasosta tai perheestä tai mistään muusta syystä. Ketään saa syrjiä. Ihmisoikeuksien yleisperiaatteet ovat:
- Jokainen ihmisoikeus kuuluu jokaiselle ihmiselle (universaalius)
- Kaikki oikeudet, jotka ovat sopimukseen valittuina, ovat tärkeitä ja perustavanlaatuisia hyvän elämän toteutumiseksi (perustavuus)
- Jokainen oikeus on yhtä tärkeä – siksi jokainen näistä oikeuksista on otettu osaksi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia (jakamattomuus)
- Oikeuksia ei voi ottaa keneltäkään pois (luovuttamattomuus)
Tehtävän on tehnyt Ihmisoikeusliitto. Lisää Ihmisoikeusliiton tehtäviä löydät täältä. Tehtävän purkuvinkit on tehnyt YH-opettaja Inka Havanto.
5) Koulun valtaukset Sao Paulossa – visiointitehtävä
Globaalia eriarvoisuutta vähentää se, että mahdollisimman moni ihminen maailmassa pääsee laadukkaaseen koulutukseen. Vuonna 2015 opiskelijat valtasivat yli 200 koulua Brasilian Sao Paulossa protestoidakseen pormestarin päätöstä lakkauttaa 92 koulua.
Tutustu Protesti-kirjassa esiteltyyn mielenilmaukseen ja ideoi ohjeen mukaan sisältöjä, joita haluaisit oppia kouluviikon aikana. Yritä keksiä sellaisia aiheita, jotka lisäisivät ymmärrystäsi eriarvoisuudesta ja siihen vaikuttamisesta.
Harjoituksen on toteuttanut Rauhanpuolustajat.
6) Ihmisoikeudet historiassa – keskusteluharjoitus lyhyen artikkelin pohjalta
Harjoitus soveltuu parhaiten toiselle asteelle. Harjoitus kestää 45–75 minuuttia.
Ihmisoikeuksien julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 1948. Vaikka ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, koskivat ne alussa enemmän miehiä. Naisten ja lasten oikeuksiin kiinnitettiin enemmän huomiota 1970-luvulla. Vasta 1990-luvun alussa alettiin puhua vähemmistöjen oikeuksista.
Tehtävä: Lukekaa Historian kuvaa -teksti ja pohtikaa sen perusteella:
- Mitä ihmisoikeusloukkauksia romanit ovat kohdanneet vuosisatojen varrella?
- Mitä romanien historian kuvaus kertoo aikakaudesta?
- Millaisia ihmisoikeusloukkauksia tänä päivänä vähemmistöt kohtaavat?
Käykää yhdessä läpi keskustelut.
Harjoituksen ovat toteuttaneet Nuorten Akatemia ja Suomen Romaniyhdistys ja se sopii ainakin historian, yhteiskuntaopin, äidinkielen ja kirjallisuuden tunneille. Tästä löydät koko Amengo skoola -menetelmäpakan.
7) Tietovisa saamelaisuudesta
Tämä harjoitus on aamunavaus saamelaiskulttuurista ja tietovisa, joka sopii erityisesti saamelaisten kansallispäivän 6.2. viettoon.
“Mitä tiedätkään saamelaisuudesta tai saamelaisista? Otetaan selvää ja opitaan. Seuraavaksi luen seitsemän väittämää aiheesta. Nosta peukku ylös tai alas riippuen siitä, onko väittämä mielestäsi totta vai tarua. Halutessasi voit pitää kirjaa siitä, kuinka monta väittämää meni oikein. Oletko valmiina?”
1. Kaikki saamelaiset asuvat Suomen valtion rajojen sisäpuolella.
Tarua. Saamelaiset asuvat neljän valtion alueella: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.
2. On vain yksi virallinen saamen kieli
Tarua. Saamen kieliä on yhteensä 9. Kolmea niistä puhutaan Suomessa: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.
3. Suurin osa Suomessa asuvista saamelaisista asuu saamelaisen kotiseutualueen ulkopuolella
Totta. Suomen n. 10 000 saamelaisista suurin osa eli noin 65 % asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Helsinki on saamelaisten lukumäärään suhteutettuna yksi suurimmista saamelaiskylistä Suomessa.
4. Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa
Totta. Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansaksi luokiteltu etninen ryhmä.
5. Kaikilla saamelaisilla on poroja
Tarua. Poronhoito on yksi saamelaisten tärkeistä elinkeinomuodoista, mutta kaikilla saamelaisilla ei ole poroja. Vain joka viidennellä saamelaisella on poroja eivätkä heistäkään kaikki saa päätoimeentuloaan poronhoidosta.
6. Saamelaisilla on oma lippu
Totta. Saamelaisilla on oma nelivärinen lippunsa. Jokaisella värillä on oma symbolinen merkitys. Vihreä väri symboloi luontoa, sininen vettä, punainen tulta ja keltainen aurinkoa. Lipun ympyrä tulee noitarummusta. Ympyrän punainen osa symboloi aurinkoa ja sininen kuuta.
7. Saamelaisen tunnistaa nimestä
Tarua. Monella saamelaisella on suomalainen etunimi tai sukunimi. Saamelaiskalenterissa on kuitenkin myös nimiä, joita ei suomalaisessa, ruotsalaisessa, norjalaisessa tai venäläisessä kalenterissa ole. Näitä ovat mm. Áilu, Mihka, Elssá ja Niillas.
Tehtävän ovat toteuttaneet Nuorten Akatemia ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto. Löydät aamunavaustekstin kokonaisuudessaan täältä.
8) Dollar Street – kuvatulkintatehtävä eriarvoisuudesta
Dollar street -sivuston valokuvien ja videoiden avulla pääset vierailulle perheisiin eri puolilla maailmaa. Sivustolle on kerätty kymmeniä tuhansia valokuvia sadoista perheistä 66 maasta. Tutustu elämänmenoon eri puolilla maailmaa kuvien ja alla olevien tehtävien avulla.
a) Valitse yksi köyhä maa ja yksi rikas maa. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät niiden välillä, kun katselet kuvia eri teemoista (Topics)?
b) Luokka jaetaan pienryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annetaan yksi teema, esim. perheet (Families), kodit (Homes), syöminen ( Eating), ruokalautaset (Plates of Food), vessat (Toilets), puhelimet (Phones). Ryhmät tutkivat kuvia omasta teemastaan. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydätte eri maiden välillä? Jääkö joku asia mietityttämään?
Harjoitus on tehty Dollar street -sivuston materiaalien pohjalta Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
9) Globaali vaikuttaja – tutustutaan ei-eurooppalaisiin vaikuttajiin
Harjoituksessa tutustutaan ei-eurooppalaisiin aktivisteihin ja katsotaan mm. video ugandalaisesta aktivistista Vanessa Nakanesta.
Työskentelyohje: Jakautukaa pareihin tai pienryhmiin. Katsokaa aluksi video ugandalaisesta ilmastoaktivistista Vanessa Nakanesta (3:30).
Kysymyksiä ja ohjeita ryhmille:
- Tiedättekö muita ei-eurooppalaisia nuoria aktivisteja? Jos tiedätte, esitelkää heidän työtään luokalle. Jos ette tiedä, yrittäkää löytää tietoa heistä netistä ja esitelkää sitten heidät. Kertokaa aktivistien taustasta, tavoitteista ja toimintatavoista. Kertokaa myös, millä foorumilla heidän toimintaansa voi seurata.
- Ideoikaa, miten voisitte tukea heidän työtään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Vinkki! Voitte googlata vaikkapa hakusanoilla young activists tai tutustua Voiman sivuilla suomeksi esiteltyihin aktivisteihin: https://voima.fi/category/nuoret-ja-rohkeat/
Harjoitus on Plan International Suomen tuottama ja se löytyy seuraavasta oppimateriaalista: Oppimateriaali vaikuttamisesta nettikeskusteluihin – Globaalikoulu (harjoitus 9)
10) Aamuni esteet – eläytymis- ja keskustelutehtävä
Harjoituksessa käydään läpi esteettömyyden ja saavutettavuuden käsitteitä ja analysoidaan oman aamun kulkua niiden valossa. Tavoitteena on myös eläytyä eri tavoin vammaisten ihmisten elämään.
Tavoitteet: 1) Tunnistaa, miten vammaisten syrjintä voi näyttäytyä ihan tavallisessa arkielämässä, 2) Ymmärtää, mitä tarkoittavat termit esteettömyys ja saavutettavuus ja 3) Hahmottaa, mitkä seikat edistävät esteettömyyttä ja saavutettavuutta
Kesto: 15–25 min
Ryhmäkoko: Sopii eri kokoisille ryhmille. Työskennellään itsenäisesti, pareittain ja koko ryhmän kesken.
Tarvikkeet: Erivärisiä liimalappuja, kyniä.
Tehtävän kulku: Käykää ensin läpi, mitä tarkoittavat termit esteettömyys ja saavutettavuus.
ESTEETTÖMYYS tarkoittaa sitä, että pystyy fyysisessä maailmassa liikkumaan vaivattomasti. Esteettömyyteen vaikuttavat esimerkiksi rakennusten kynnykset, portaat, ovien leveys sekä se, pääseekö ulkoa sisälle luiskaa pitkin.
SAAVUTETTAVUUS tarkoittaa sitä, että erilaiset henkilöt pystyvät käyttämään nettisivuja, somea ja muita digitaalisia alustoja. Saavutettavuutta voi lisätä esim. lisäämällä tekstityksen videoihin ja ns. alt-tekstin eli vaihtoehtoisen tekstin kuviin.
Pyydä oppilaita sulkemaan silmät ja palauttamaan mieleensä se hetki, kun he tänä aamuna heräsivät. Kerro, että luet seuraavaksi ääneen muutamia kysymyksiä. Jokainen oppilas voi silmät suljettuina itsekseen miettiä näiden kysymysten kautta omaa aamuaan.
- Mitä teit ensimmäisenä herättyäsi?
- Olitko aamulla puhelimella? Mitä teit: selasitko somea, luitko uutisia, snäppäsitkö kaverille, pelasitko jotain?
- Miten kuljit kouluun? Jouduitko matkallasi laskeutumaan tai kiipeämään portaita? Ylititkö monta risteystä? Oliko risteyksissä liikennevalot?
- Näitkö matkallasi pyörätuolia tai muuta apuvälinettä käyttävän henkilön? Jos näit, luuletko että hän pääsi kulkemaan vaivattomasti?
Pyydä oppilaita seuraavaksi avaamaan silmät. Taululle toiseen päähän kirjoitetaan ”Esteettömyys” ja toiseen päähän ”Saavutettavuus”. Ohjeista oppilaita keskustelemaan pareittain:
- Millaisissa tilanteissa aamussasi esteettömyys ei toteutunut? Kirjoittakaa vastauksia punaisille post it-lapuille. Kiinnittäkää laput taululle ”esteettömyys” -otsikon alle.
- Millaisissa tilanteissa aamussasi saavutettavuus ei toteutunut? Kirjoittakaa vastauksia keltaisille post it -lapuille. Kiinnittäkää laput taululle ”saavutettavuus” -otsikon alle.
Ohjeista oppilaita pohtimaan esimerkiksi, millaisissa tilanteissa seuraava henkilö olisi voinut kokea haasteita:
- liikuntavammainen
- näkövammainen
- kuulovammainen
Pyydä oppilaita keskustelemaan seuraavaksi, mitä pitäisi tehdä toisin, jotta näitä esteitä ei muodostuisi? (esimerkiksi kaupunkiympäristössä tai somessa). Kirjoittakaa vastauksia sinisille post it -lapuille ja kiinnittäkää laput taululle sen ongelman kohdalle, johon ratkaisu pureutuu.
Lue lopuksi ääneen esteet, joita taululle on liimattu ja tiivistä samalla lyhyesti, mitä esteettömyydellä ja saavutettavuudella tarkoitetaan. Keskustelkaa:
- Toistuiko jokin este useammin kuin toinen? Miksi?
- Millaisia ratkaisuja oppilaat keksivät havaitsemiinsa ongelmiin?
- Miltä tehtävän tekeminen tuntui?
Ratkaisuista keskusteltaessa oppilaita voi muistuttaa, että on ymmärrettävää, että (varsinkin vammattomana) voi olla hankalaa ja jopa mahdotonta tietää, mitä kaikkia asioita pitäisi käytännön tasolla huomioida vaikkapa esteettömässä rakentamisessa. Siksi olisikin tärkeää, että erityisjärjestelyjä tarvitsevia vammaisia kuunnella rakentamisessa ja suunnittelussa.
On hyvä nostaa keskustelussa esiin myös, että esteettömyys ja saavutettavuus hyödyttävät kaikkia, niin vammaisia kuin vammattomiakin. Mitä esimerkkejä oppilaille tulee mieleen? Millaisissa tilanteissa on itse hyötynyt esteettömyydestä / saavutettavuudesta?
- Esim. tekstitykset videossa mahdollistavat videon katselun julkisessa tilassa, jos ei ole kuulokkeita mukana.
- Kuka tahansa saattaa vammautua tapaturmaisesti. Esteettömät sisäänkäynnit ovat hyödyllisiä, jos vaikkapa nilkka murtuu.
- Esteettömyys hyödyttää myös esimerkiksi vanhuksia ja lastenrattaiden kanssa kulkevia henkilöitä.
Tehtävän on toteuttanut Taksvärkki ry. Tehtävän ohjeistus on saatavissa erilaisissa muodoissa: Aamuni esteet, ohjeet (pdf-tiedosto), Aamuni esteet, ohjeet (Word-tiedosto), Aamuni esteet, selkokielinen pdf-tiedosto, Aamuni esteet, selkokielinen Word-tiedosto. Muita Taksvärkin opetusmateriaaleja löydät täältä.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Globaali eriarvoisuus viheliäisenä ongelmana -videoluento. Luennolla käsitellään globaalin eriarvoisuuden ja globaalien ympäristöongelmien välisiä yhteyksiä ja sitä, miten ja miksi myös kestävyysmurroksen ratkaisuissa tulisi huomioida eriarvoisuuden vähentäminen. Luennon asiantuntija: Tuuli Hirvilammi / Tampereen yliopisto. Kesto 78 min. https://youtu.be/dJUI1AzfKys?si=gsi4MA0BHDi2Wv_h
- Paheneeko globaali eriarvoisuus? Kestävän kehityksen tilannekatsaus 2021 -video. Suomen kestävän kehityksen toimikunta (2021). Kesto 2:44. Video kestävästä kehityksestä, koronapandemian vaikutuksista ja Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta.
https://www.youtube.com/watch?v=DAdqBVVEW-E - Video väestön ja tuloerojen kasvusta historiallisesti ja tilastollisesti. Hans Rosling, BBC Four (2010). Kesto: 4:47. Kieli ja tekstitys: englanti. Opetuksessa video voi pohjustaa keskustelua toimista, joita eriarvoisuuden vähentäminen maiden välillä ja sisällä todella vaatii. https://www.youtube.com/watch?v=jbkSRLYSojo
- Globaali eriarvoisuus ja haavoittuvuuden politiikka -artikkeli. Kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren, Politiikasta (2018). Yleistajuinen artikkeli ympäristöuhkien ja eriarvoisuuden yhteydestä.
https://politiikasta.fi/globaali-eriarvoisuus-ja-haavoittuvuuden-politiikka/ - 5 shocking facts about extreme global inequality and how to even it up -artikkeli. Viisi faktaa äärimmäisestä globaalista eriarvoisuudesta ja sen ratkaisemisesta. Oxfam International. https://www.oxfam.org/en/5-shocking-facts-about-extreme-global-inequality-and-how-even-it
- Eriarvoisuus kasvaa ja vähenee – mistä on kyse? -artikkeli. Kuutti Koski, Kehitys-lehti (2019) Yleistajuinen artikkeli tarjoaa näkökulmia ja infograafeja tulo- ja hyvinvointierojen kehityksestä globaalisti. https://kehityslehti.fi/jutut/9256/
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä:
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa:
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 10 käsittelyyn.
