Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 1 on poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta. Tällä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 1 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 1: Ei köyhyyttä
Köyhyys poistetaan maailmasta.
1.1 Ihmistä kutsutaan äärimmäisen köyhäksi, jos hänellä on vähemmän kuin 1,25 dollaria rahaa päivässä. Tavoitteena on, ettei kukaan ole niin köyhä.
1.2 Vuoteen 2030 mennessä köyhiä ihmisiä on jokaisessa maassa ainakin puolet vähemmän kuin aiemmin.
1.3 Jokaisessa maassa pitää olla hyvä sosiaaliturva. Köyhien ihmisten sairausvakuutusta pitää parantaa.
1.4 Köyhillä ihmisillä pitää olla oikeus peruspalveluihin, omaisuuden omistamiseen, perinnön saamiseen, teknologian käyttämiseen ja rahoituspalveluihin.
1.5 Pitää huolehtia siitä, että köyhemmät ihmiset selviytyvät yllättävistä asioista, kuten säätilan ääri-ilmiöistä, taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä tuhoista ja katastrofeista.
1.a Rikkaammat maat antavat rahaa ja muuta tukea köyhemmille maille. Niillä rahoilla köyhemmät maat voivat toteuttaa köyhyyttä vähentävää toimintaa.
1.b Eri alueilla ja eri maissa tehdään järkeviä suunnitelmia köyhyyden vähentämiseksi. Suunnitelmissa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo. Köyhyyden vähentämiseen käytetään tarpeeksi rahaa.
KATSO VIDEO! Videolla (kesto 15 min.) Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Annette Gothóni esittelee tavoitetta 1 ja kertoo, mitä World Vision tekee tavoitteen edistämiseksi.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Köyhyysraja = Kuvaa tulotasoa, jonka alapuolella ihmisen katsotaan olevan köyhä.
Äärimmäinen köyhyys = Ruuan, vaatteiden ja asumisen vähimmäisedellytykset eivät täyty. Nämä ihmiset elävät alle 1,90 dollarilla päivässä.
Suhteellinen köyhyys = Yksilö on köyhä verrattuna väestön keskimääräiseen elintasoon. Siksi normaali elämä ja osallistuminen yhteiskuntaan vaativat ponnisteluja.
Elämiseen riittävä palkka = Tulot, joiden avulla perhe saa välttämättömän ruoan, asumisen, vaatteet, terveydenhoidon ja koulutuksen sekä hieman rahaa säästöön.
Minimipalkka = Pienin mahdollinen palkka, jota lain mukaan voi maksaa työntekijälle. Tämän avulla pyritään nostamaan matalapalkkaisista töistä saatuja tuloja.
Sosiaaliturva = Sosiaaliturva koostuu palveluista ja rahallisista etuuksista, joiden tarkoituksena on turvata riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Riittävä sosiaaliturva on osa ihmisoikeuksia. Sosiaaliturvaetuuksien pitäisi olla niin suuria, ettei kellään olisi puutetta välttämättömistä resursseista, kuten terveydenhuolto, ruoka, koulutus tai asuminen.*
Määritelmät on koonnut Nuorten Akatemia. Tähdellä (*) merkitty määritelmä on Wikipediasta.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Tässä on joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 1 saavuttamiseksi:
- YK, EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- Järjestöt ja -liikkeet, mm. UNDP – United Nations Development Program, Ihmisoikeusliitto, EAPN-Fin – Suomen köyhyyden vastainen verkosto, Asunnottomien yö -kansalaisliike, Pelastakaa Lapset, Punainen Risti, Suomen World Vision, Suomen Lähetysseura, Kirkon ulkomaanapu jne.
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 18, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 1, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä esimerkiksi aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä / Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi / Asunnottomien yö 17.10.
- Ihmisoikeuksien päivä, 10.12.
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinstituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Köyhyys mainitaan valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa ainoastaan lukion maantieteen kohdalla. Riittävä toimeentulo on kuitenkin ihmisoikeus, joten aihe liittyy opetussuunnitelmiin kiinteästi. Opetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen sekä yläkoulussa että lukiossa.
Ihmisoikeudet ovat osa opetuksen laaja-alaisia tavoitteita ja lisäksi niitä käsitellään esimerkiksi historian, yhteiskuntaopin, filosofian, katsomusaineiden, maantiedon, terveystiedon sekä kielten opetuksessa.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Ei köyhyyttä – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Katso Agenda-tavoitetta esittelevä video (2:41) ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä tarkoittaa äärimmäinen köyhyys?
- Missä suurin osa maailman köyhistä elää?
- Mitä tarkoittaa suhteellinen köyhyys?
- Mitkä asiat saattavat aiheuttaa köyhyyttä?
- Miten köyhyys voi näkyä ihmisten elämässä?
- Mitä pitää tehdä, jotta köyhyyttä saadaan vähennettyä maailmanlaajuisesti?
b) Tutustu tavoitteen 1 alatavoitteisiin. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä. Perustele valintasi!
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Köyhyyden määritelmä – käsitetehtävä
Köyhyyttä ja toimeentuloa voidaan mitata monin käsittein. Eri käsitteet tarkoittavat hieman eri asioita ja jokainen niistä pitää sisällään erisuuruisen joukon ihmisiä. Tulosta nuorille termit ja niiden määritelmät. Leikkaa ne erilleen. Pyydä oppilaita yhdistämään termeille oikea selitys.
Köyhyysraja = Kuvaa tulotasoa, jonka alapuolella ihmisen katsotaan olevan köyhä.
Äärimmäinen köyhyys = Ruuan, vaatteiden ja asumisen vähimmäisedellytykset eivät täyty. Nämä ihmiset elävät alle 1,90 dollarilla päivässä.
Suhteellinen köyhyys = Yksilö on köyhä verrattuna väestön keskimääräiseen elintasoon. Siksi normaali elämä ja osallistuminen yhteiskuntaan vaativat ponnisteluja.
Elämiseen riittävä palkka = Tulot, joiden avulla perhe saa välttämättömän ruoan, asumisen, vaatteet, terveydenhoidon ja koulutuksen sekä hieman rahaa säästöön.
Minimipalkka = Pienin mahdollinen palkka, jota lain mukaan voi maksaa työntekijälle. Tämän avulla pyritään nostamaan matalapalkkaisista töistä saatuja tuloja.
Tehtävän on tehnyt Nuorten Akatemia.
3) Ihmisten perustarpeet meillä ja muualla – valokuviin tutustuminen ja pohdintatehtävät
Bangladeshilainen valokuvaaja GMB Akash on kuvannut yhteiskunnan reunoilla olevia ihmisiä yli 20 vuotta. Hänen kohteenaan on ollut köyhiä ihmisiä, seksityöntekijöitä, vanhuksia sekä seksuaalivähemmistöjä. Suomen Caritas on koonnut verkkoon näyttelyn Akashin valokuvista sekä kuvissa esiintyvien henkilöiden tarinoita.
a) Tutustukaa valokuvanäyttelyyn ja tarinoihin täällä ja tehkää sen jälkeen pohdintatehtävät.
b) Pohdintatehtävä: mitä ovat perustarpeet?
- Mitkä ovat ihmisen perustarpeita?
- Mitä tarpeita itselläsi on ollut viime aikoina? Ovatko ne perustarpeita?
- Uskotko että ystäväsi vastaisi kysymykseen samoin ja ovatko hänen perustarpeensa samat kuin sinulla? Miksi? / Miksi ei?
- Miksi GMB Akashin kuvien henkilöt saattaisivat vastata toisin?
c) Pohdintatehtävä. Akash kuvaa ihmisiä ”yhteiskunnan reunamilla”.
- Mitä tarkoittaa olla reunamilla tai marginaalissa?
- Kenen luulet ovat yhteiskunnan keskiössä?
- Miksi rajoja luodaan?
- Miltä tuntuisi olla marginaalissa tai toisella puolella rajaa?
- Voiko raja olla myös osallistava ja samanarvoistava eikä syrjäyttävä ja eriarvoistava?
- Mieti, luotko omassa elämässäsi rajoja erottaaksesi itsesi muista? Miksi?
- Voisitko luoda rajoja positiivisella tavalla – sisällyttääksesi eikä sulkeaksesi pois?
Tehtävän on tehnyt Suomen Caritas. Lisää valokuvanäyttelyyn liittyviä tehtäviä löydät täältä.
Vinkki! Tehtävät ovat saatavissa myös ruotsiksi ja englanniksi. Löydät kieliversiot täältä.
4) Dollar Street – kuvatulkintatehtävä
Dollar street -sivuston valokuvien ja videoiden avulla pääset vierailulle perheisiin eri puolilla maailmaa. Sivustolle on kerätty kymmeniätuhansia valokuvia sadoista perheistä 66 maasta. Tutustu elämänmenoon eri puolilla maailmaa kuvien ja alla olevien tehtävien avulla.
a) Valitse yksi köyhä maa ja yksi rikas maa. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät niiden välillä, kun katselet kuvia eri teemoista (Topics)?
b) Luokka jaetaan pienryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annetaan yksi teema, esim. perheet (Families), kodit (Homes), syöminen ( Eating), ruokalautaset (Plates of Food), vessat (Toilets), puhelimet (Phones). Ryhmät tutkivat kuvia omasta teemastaan. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydätte eri maiden välillä? Jääkö joku asia mietityttämään?
Tehtävä on tehty Dollar street -sivuston materiaalien pohjalta Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
5) Mitä tarvitaan hyvään elämään? – pohdintatehtävä
Tehtävässä pohditaan hyvä elämän edellytyksiä. Mitä se mielestänne tarkoittaa? Mitä ilman ette voisi tulla toimeen? Mistä voisitte tarvittaessa luopua? Millaisia ihmisoikeusnäkökulmia havaitsette?
Ihmisoikeuksien keskeinen tavoite on turvata jokaiselle hyvän elämän edellytykset. Se miten “hyvän elämän” määrittelemme, saattaa vaihdella. Kuitenkin tietyt elämän perusedellytykset on kirjattu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Harjoituksen tavoitteena on havainnollistaa näitä oikeuksia, ja pohtia yksilön tarpeiden suhdetta yhteisön velvollisuuksiin edistää hyvää elämää.
Tehtävän ohje:
- Jakaantukaa 4-6 hengen pienryhmiin. Jaa jokaiselle ryhmälle kirjoituspaperia, kyniä ja värillisiä puun lehtiä.
- Miettikää ensin jokainen itsenäisesti (5-10 minuuttia) asioita, jotka ovat mielestänne hyvän elämän perusedellytyksiä. Kirjoittakaa YKSI asia YHTEEN lehteen.
- Jatkakaa pohdintaa ryhmänä. Kootkaa ryhmänne kaikki lehdet yhteen ja valitkaa niistä YKSIMIELISESTI 10 lehteä, joissa on mielestänne KAIKKEIN tärkeimmät asiat. Miettikää perustelut valinnoille.
- Toteutuakseen asioiden edistäminen vaatii yhdessä sopimista ja yhteisiä päätöksiä. Perustelkaa pois jääneiden lehtien osalta, miksi ne eivät valikoituneet 10 tärkeimmän asian joukkoon.
- Kootkaa ryhmittäin lehdet tilan seinälle puun oksille, perustelkaa ryhmänne valinnan muille. Sijoittakaa ylijääneet lehdet puun juurelle, perustelkaa valintanne.
- Tarkastelkaa syntyneen puun lehvästöä. Millaisia asioita havaitsette? Millaisia asioita jäi puun juurelle?
Harjoituksen purku:
- Käykää tehtävä ja ryhmien valinnat läpi kunkin ryhmän kohdalla lyhyesti. Millainen oli valintaprosessi? Syntyivätkö päätökset yksimielisesti? Millaisia perusteluja ryhmissä esitettiin?
- Tarkastelkaa syntyneen puun lehvästöä yhdessä YK:n ihmisoikeusjulistuksen tai lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Mitä huomaatte?
- Miettikää lopuksi mitä muuta puu tarvitsee, jotta sen kaikki lehdet voivat hyvin? Pohtikaa asiaa ihmisoikeusnäkökulmasta. esimerkiksi: juuret, ilma, ravinteet –> valtion toimet, kansainväliset sopimukset, yhteinen päätöksenteko
- Kenen vastuulla ihmisoikeuksien toteutuminen on? Mitkä ovat yksilön velvollisuudet?
Ohjaajan ennakkovalmistelut:
- harjoituksessa tarvitaan eri väristä paperia, isoja paperiarkkeja, kyniä, teippiä/sinitarraa
- leikkaa värillisestä papereista puun lehtiä, eri kokoisia ja värisiä
- leikkaa ruskeasta paperista puun runko, juuret ja oksia
- kiinnitä tilan seinälle puun runko, juuret ja oksat TAI kiinnitä osat isolle paperiarkille
Tehtävän on tehnyt Ihmisoikeusliitto. Lisää Ihmisoikeusliiton tehtäviä löydät täältä.
6) Median ja järjestöjen köyhyyskuvasto – artikkelitehtävä
- Lue Voima-lehdessä ilmestynyt artikkeli Kansalaisjärjestöt ja media tarkoittavat hyvää, mutta ylläpitävät vahingollisia mielikuvia säälittävistä kehittyvien maiden ihmisistä
- Pohdi millaisia oivalluksia artikkeli sinussa herättää. Kerää artikkelista 5 kiinnostavaa näkökulmaa tai oivallusta.
- Jakautukaa pareihin. Vertaile keräämisiä näkökulmia parin kanssa. Valitsitteko samoja vai eri näkökulmia? Miksi pidätte valitsemianne näkökulmia kiinnostavina?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin
- Globaalikasvatusta-podcast: Maailman kehitystä kuvaavat sanat ja mittarit. Kuuntele kaikki sarjan jaksot täällä.
- 25 maata on puolittanut köyhyyden 15 vuoden aikana, mutta 1,1 miljardia ihmistä elää edelleen köyhyydessä -artikkeli (United Nations Development Programme 2023).
- Riskien keskellä -oppimateriaali. Suomen Punaisen ristin toteuttama Riskien keskellä -oppimateriaalin avulla voitte perehtyä maailmassa vaikuttaviin riskeihin. Kokonaisuus koostuu 17 riskistä, joista jokainen sisältää faktoja, grafiikoita, videoita, kuvia ja juttuja maailmalta sekä valmiita tehtäviä oppilaille. Oppimateriaali löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä selkosuomeksi.
- 12 käsitettä maailmasta -podcastsarja. BIOS-tutkimusyksikön podcastit tarjoavat työkaluja maailman ja sen tilan ymmärtämiseen. Jaksojen aiheina ovat mm. väestö, yhteiskuntien aineenvaihdunta, ympäristöongelmat ja ruokajärjestelmä.
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 1 käsittelyyn.
