Tehtävän ohje:
– Tutustukaa ensin alla olevaan tutkimustietoon teille annetusta aihepiiristä.
– Luokaa sitten henkilöhahmo ja kirjoittaa apukysymysten avulla tarina hänen päivästään, jona hän alkaa elää hyvin ilmastoystävällisesti.
Apukysymykset:
– Kuka tarinan päähenkilö on?
– Millaisia muutoksia hän tekee muuttaessaan elämäänsä ilmastoystävällisemmäksi?
– Mitkä muutokset sujuvat helposti, missä hän onnistuu erityisen hyvin?
– Missä asioissa hän kohtaa vastoinkäymisiä?
– Miten päähenkilön lähipiiri (perhe tai ystävät) suhtautuu hänen pyrkimykseensä muuttaa elintapojaan?
Tutkimustieto:
Asumisessa yli 80 prosenttia kotitalouksien päästöistä tulee lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Vähähiilisiin vaihtoehtoihin kuuluvat pienempi asuintila, matalampi sisälämpötila, lämpimän veden kulutuksen vähentäminen, tilojen jakaminen, uusiutuvan energian ja lämpöpumppujen käyttö sekä energiatehokkuuden parantaminen.
Liikenteessä keskimäärin noin 80 prosenttia kotitalouden päästöistä tulee yksityisautoilusta. Toiseksi eniten päästöjä syntyy lentämisestä. Vähähiilisiin vaihtoehtoihin kuuluvat yksityisautoilun vähentäminen tai siitä kokonaan luopuminen ja siirtyminen muihin liikkumismuotoihin, kuten julkiseen liikenteeseen, kävelyyn tai pyöräilyyn, sekä lentämisen välttäminen.
Ruokavalioista hiili-intensiivisin on sellainen, joka sisältää paljon lihaa. Arviointitavasta riippuen, liha- ja maitotuotteet aiheuttavat ravitsemuksen keskimääräisestä ilmastovaikutuksesta 50–80 prosenttia. Vähähiilisiin vaihtoehtoihin kuuluvat ravitsemussuositukset täyttävä vegaaninen ruokavalio tai sekaruokavalioissa lihan merkittävä vähentäminen ja lihan korvaaminen vähäpäästöisillä proteiineilla, kuten palkokasveilla, siemenillä, viljalla, kestävästi kalastetulla tai viljellyllä kalalla. Vähähiilisiä vaihtoehtoja ovat lisäksi avomaalla viljeltyjen vihannesten suosiminen kasvihuoneissa viljeltyjen vihannesten sijaan, ruokahävikin vähentäminen sekä riisin syönnin vähentäminen. Ravitsemuksen päästöjä voi vähentää myös syömällä ravitsemustarpeen mukaisesti, kuten terveyssuosituksetkin ohjeistavat.
Tavaroista ja palveluista suurimmat päästöt syntyvät sisustuksesta, huonekaluista ja kodinkoneista, vaatetuksesta, AV- ja tietojenkäsittelylaitteista sekä vapaa-ajanharrastusvälineistä ja palveluista. Vähähiilisiin vaihtoehtoihin kuuluvat pitkäikäisten, käytettyjen tai vähähiilisiksi todennettujen tavaroiden ostaminen, jakaminen, korjaaminen, kunnostaminen ja vähähiilisten palvelujen ostaminen.
Tutkimustiedon lähde: Suomen ilmastopaneelin Kuluttajanäkökulma ilmastopolitiikkaan -hankkeen raportti
