Netissä vaikuttaminen on nykyään yksi merkittävä vaikuttamisen tapa. Voimme vaikuttaa netissä julkaisemalla kirjoituksia, kuvia ja videoita, tykkäämällä muiden julkaisuista, jakamalla kampanjavideon tai vaikka allekirjoittamalla vetoomuksen.
Verkkovaikuttamista voi tapahtua netissä oikeastaan missä vain, mutta sosiaalisen median rooli on suuri. Moni meistä asioi ja oleilee netissä päivittäin jopa kymmeniä kertoja, ja mm. Instagram-, Facebook-, YouTube- ja TikTok-tilien kautta olemme sähköisesti yhteydessä kymmeniin, satoihin tai jopa tuhansiin ihmisiin päivittäin. Näitä samoja kanavia voimme käyttää myös hyvinä ja tärkeinä pitämiemme asioiden edistämiseen.
Tästä tekstistä voit lukea, miksi verkkovaikuttaminen on tehokasta ja mitä haasteita siihen liittyy. Lisäksi kerromme käytännön vinkkejä erilaisiin vastuullisen verkkovaikuttamisen tapoihin.
Huom! Sivusta on olemassa myös tiiviimpi versio esimerkiksi yläkoululaisten käyttöön. Se löytyy sivustomme blogista otsikolla Oppilaan ohje verkkovaikuttamiseen.
Taustaa, joka kannattaa lukea
Verkkovaikuttamisesta tai verkossa osallistumisesta on käytetty sanaa klikkausaktivismi tai lyhyemmin kliktivismi (engl. clicktivism). Kliktivismistä on tullut merkityksellistä vaikuttamistoimintaa oikeastaan vasta 2010-luvun vaihteen tienoilla. Kliktivismin kenttä muuttuu nopeasti verkon palvelujen ja sovellusten kehittyessä jatkuvasti. Nopeasta muutoksesta kertoo sekin, että kliktivismi-sana kuulostaa monen korvaan nykyään ehkä hupaisalta tai jo hiukan vanhahtavaltakin. Itse verkkovaikuttamisen merkitys on viime vuosina lähinnä kuitenkin vain kasvanut. Välitämme verkossa päivittäin entistäkin enemmän tietoa, ajatuksiamme, tunteitamme ja kokemuksiamme.
Verkkovaikuttamisen tapoja on valtavasti erilaisia. Nettivaikuttaminen voi olla esimerkiksi tapahtuman tai mielenilmauksen viestintää, toiminnallinen videohaaste, vetoomuksen allekirjoittaminen, meemin tekeminen, lehtijutun jakaminen tai vaikkapa omista arvoistaan kertomista profiilikuvakehyksen avulla. Myös ajankohtaisista ilmiöistä, mielipiteistä ja arvoista keskusteleminen verkossa on tärkeä osa nykyisiä kansanliikkeitä.
Somessa meistä jokainen voi viestiä itselleen tärkeistä asioista, tunteista ja kokemuksista. Viestintä ja vaikuttaminen ovat kuitenkin myös ammatti ja monien ihmisten keskeinen työn sisältö niin julkisella sektorilla, yrityksissä kuin kansalaisjärjestössäkin. Samoin kuin markkinointiinkin, käytetään viestinnän suunnitteluun ja vaikuttavuuden tehostamiseen työpaikoilla valtavia määriä resursseja, kuten aikaa, työvoimaa, rahaa ja koulutusta.
Viestintää ja vaikuttamista tehdään monenlaisista tarkoitusperistä. Minkälaisten aiheiden parissa haluaisit itse vaikuttaa? Entä tunnistatko, kun sinuun kohdistuu esimerkiksi poliittista tai kaupallista vaikuttamista?
Tässä tekstissä keskitytään pääasiassa julkiseen nettivaikuttamiseen ja someen erityisesti sillä kulmalla, miten voit itse vaikuttaa netissä yksittäisenä ihmisenä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tärkeitä vaikuttamiskanavia on monia. Julkisten kanavien lisäksi vaikuttaa voi myös esimerkiksi oman harrastusryhmän, koulun tai työpaikan sisäisen viestinnän kautta. Henkilökohtaisten kanaviemme lisäksi moni meistä voi hyödyntää vaikuttamistarkoituksessa ainakin jonkun edellä mainitun organisaation verkkosivuja, blogia, sähköpostilistoja ja somea tai ainakin mahdollisuutta tähän voi tiedustella.
Koska asiat leviävät verkossa helposti, meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että viestimme vastuullisesti: keskustelemme kohteliaasti, perustelemme mielipiteemme ja emme välitä valeuutisia tai lietso vihapuhetta.
Tässä tekstissä keskitytään siihen, miten voimme itse vaikuttaa. Katso taustaksi Mediakasvatusseuran videolta miten meihin vaikutetaan? (videon kesto 2:19)
Lue Ylen juttu Imatran yhteislukion somekampanjasta, jossa kaikki Suomen lukiot haastetaan kierrättämään vanhojentanssipuvut.
Sosiaalista mediaa voidaan käyttää monilla tavoilla ja moniin eri tarkoituksiin. Somessa vietetään aikaa, pidetään yhteyttä ystäviin ja löydetään uusia ystäviä, seurataan maailman tapahtumia ja opitaan uusia asioita. Lisäksi voimme käyttää sosiaalista mediaa myös vaikuttamisen välineenä: mielipiteillämme ja esimerkillämme voimme ainakin jonkin verran vaikuttaa siihen, mitä lähipiirimme ja muut ihmiset ympärillämme sanovat, tekevät ja ajattelevat. Monille organisaatioille järjestöistä yrityksiin some on nykyään aivan keskeinen vaikuttamisen väline.
Usein sosiaalinen media on tehokas ja useimmissa maissa myös kaikkien ihmisten saavutettavissa oleva, ilmainen tapa tiedon ja ajatusten levittämiseksi. On hyvä huomata, että verkon välityksellä ihmiset voivat saada ääntänsä kuuluviin myös sellaisissa maissa, joissa demokraattinen osallistuminen ja vaikuttaminen eivät ole samalla tavalla mahdollisia kuin esimerkiksi Suomessa.
Suomessakin osa somessa levinneistä kampanjoista on ollut hyvinkin vaikuttavia. Moni tuntee esimerkiksi Ilmastoveivin, Vaatevallankumouksen, Siivouspäivän tai Lempivaatteeni- ja Tahdon2013 -kampanjat tai on jopa itse osallistunut niihin tavalla tai toisella. #metoo on hyvä esimerkki kansainvälisesti paljon huomiota ja keskustelua herättäneestä some-liikkeestä. Mitä nettikampanjoita sinä tunnet tai mihin olet osallistunut? Mihin kampanjaan voisit osallistua tai haluaisitko kenties itse aloittaa kampanjan sinulle tärkeästä aiheesta?
Vaikuttavat viestit koostuvat esimerkiksi seuraavista elementeistä:
– ydinviesti ja siihen liittyvä muutostavoite ovat selkeät, eli viestin vastaanottajan on helppo ymmärtää mistä on kyse ja mihin viestillä pyritään
– viesti on hyvin perusteltu ja siihen liittyvä mahdollinen tutkimustieto on ilmaistu yleistajuisesti
– kieliasu on hyvä ja selkeä
– kohderyhmä on hyvin rajattu (esimerkiksi 15-vuotiaalle ja 65-vuotiaalle kannattaa yleensä viestiä erilaisilla tavoilla ja yleensä myös erilaisia kanavia pitkin)
– kuvia, tekstejä, ääntä ja videoita käytetään monipuolisesti
– viesti sisältää huumoria
Mikään vaikuttamisen tapa ei yksin ratkaise kaikkia maailman ongelmia. Siksi tarvitsemme netissä vaikuttamisen lisäksi myös mielenosoituksia, poliitikoille ja yrityksille kirjoitettuja viestejä ja palautetta, perhosniittyjen perustamista, kuluttaja-aktivismia ja kuntalaisaloitteita. Useimmiten verkossa ja fyysisessä todellisuudessa tapahtuva vaikuttaminen tukevat toisiaan. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat nuorten ilmastolakot. Ne ovat näkyneet sosiaalisessa mediassa paljon ja saaneet myös valtavan määrän ihmisiä kaduille.
Aina yhteiskunnallisesta keskustelusta ei seuraa konkreettisia tekoja. Toisin sanoen se, että jotain ongelmaa käsitellään sosiaalisessa mediassa laajasti, ei vielä tarkoita sitä, että ongelma saadaan käytännössä ratkaistua. Silti keskustelu on tärkeää. Vaikuttamista ja tiedon välittämistä verkossa tarvitaan välttämättä, jotta mm. ympäristöongelmia, eläintuotannon haasteita sekä ihmisoikeuskysymyksiä ja -rikkomuksia saadaan korjattua.
Nettivaikuttamiseen liittyy myös haasteita
Sosiaaliset mediat tarjoavat meille melko rajatun näkymän maailmaan. Facebook, Google, YouTube, Netflix, Yle Areena ja lähes kaikki muut isot tekijät ohjaavat meitä käyttäjiä sellaisten tietojen, näkemysten ja materiaalien äärelle, joista ne olettavat meidän pitävän.
Niin kutsutut suosittelualgoritmit keräävät meistä ja mieltymyksistämme tietoa ja päättelevät sen avulla, minkälaista sisältöä haluaisimme nähdä. Jokaisella toimijalla on oma tapansa hyödyntää käyttäjistä kerättyä tietoa.
Algoritmien hyvä puoli on se, että niiden avulla somesisällöistämme karsiutuu pois meille turhaa informaatiota. Huono puoli on se, että samalla karsiutuu myös monenlaista oleellista tietoa. Algoritmien takia somekanavistasi muotoutuu pikkuhiljaa todellisuutta vääristäviä, ainoastaan henkilökohtaisia mieltymyksiäsi korostavia informaatiokuplia.
Informaatiokuplista puhutaan paljon, mutta tutkimusten mukaan tekniikka ei ole vielä tarpeeksi kehittynyttä, että todellisia umpikuplia voisi syntyä. Periaatteen tasolla informaatiokupla kuitenkin muodostuu esimerkiksi näin: tykkäät somessa usein kissavideoista ja harvemmin kavereiden jakamista uutisjutuista. Pian somekanava ei näytä sinulle uutisia enää ollenkaan. Uutisvirtasi täyttyy pelkistä kissavideoista samalla kun mm. ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöongelmiin ja -ratkaisuihin liittyvät uutiset ja muut sisällöt katoavat kokonaan. Somekanavan informaatiokuplaa voi olla hankalaa huomata, sillä voimme helposti ajatella, että myös julkaisuja jakavat kaverimme ovat nykyään kiinnostuneita lähinnä kissavideoista.
Vaikuttamistoimintaa informaatiokuplat hankaloittavat, koska erilaiset sisällöt leviävät helposti niistä jo valmiiksi kiinnostuneille, mutta uusia kohderyhmiä on niiden takia paljon hankalampi tavoittaa. Jos toivot somen uutisvirran pysyvän monipuolisena, kannattaa somessa tykkäillä monenlaisista asioista ja vierailla säännöllisesti monenlaisilla sivuilla.
Vaikka yksittäiset ihmiset voivat levittää somessa omaa sisältöään ilmaiseksi, eivät Instagramin ja Facebookin kaltaiset organisaatiot ole yleishyödyllisiä organisaatioita. Ne ovat kaupallisia toimijoita, jotka hyödyntävät klikkauksiamme ja jakamiamme sisältöjä mm. voidakseen kohdentaa meille paremmin maksullista mainontaa. Aiemmin myös mm. yleishyödylliset järjestöt hyötyivät somen tarjoamasta ilmaisesta näkyvyydestä, mutta nykyään laajan somenäkyvyyden saaminen vaatii järjestöiltä yhä useammin ammattimaista viestintää ja rahallisia panostuksia.
Voisimme ajatella, että some tarjoaa näkyvyyttä kaikille tasapuolisesti. Käytännössä eri ihmisten ja toimijoiden erilaiset etuoikeudet ja valtasuhteet näkyvät kuitenkin myös sosiaalisessa mediassa. Ne toimijat, joilla on jo valmiiksi yhteiskunnallista näkyvyyttä ja valtaa, saavat helpommin näkyvyyttä myös somessa. Esimerkiksi poliitikkojen ja muiden julkkisten on paljon helpompi saada somessa seuraajia kuin ihan tavallisten ihmisten tai varsinkaan yhteiskunnan epätasa-arvoisuudesta valmiiksi kärsivien henkilöiden, kuten kuten kodittomien tai turvapaikanhakijoiden.
Vaikka internetin on sanottu parantavan demokratian toimintaa tarjoten yhä useammalle ihmiselle kanavan saada mielipiteitään isojen kansanjoukkojen kuuluviin, on syytä muistaa, että todellisuus ei ole aivan näin mutkaton. Haasteita on kuitenkin helpompi ratkoa, kun ne on ensin tiedostanut.
Kun internetiä halutaan käyttää maailman parantamiseen, nousee usein esiin kysymys myös siitä, millaisia ovat digitalisaation ympäristövaikutukset. Verkon käyttö kuluttaa paljon energiaa, mutta tutkimustieto aiheesta on vielä puutteellista. Tarvitsemme lisää tietoa ja avointa keskustelua yhä kasvavan dataliikenteen, kuluttajien käyttäytymisen ja energiankulutuksen välisestä suhteesta. Tässäkin asiassa on kuitenkin hyvä huomioida mittasuhteet. Suomalaiset käyttävät eniten nukkumiseen, työn tekemiseen ja videosisältöjen katsomiseen. On melko varmaa, että katsotut videosisällöt eivät ole pelkästään sellaisia, jotka sivistävät meitä ja avartavat maailmankuvaamme. Jos osa videosisältöjen katsomiseen käytetystä ajasta käytetäänkin verkkovaikuttamiseen, jäädään toiminnan positiivisissa vaikutuksissa luultavasti plussan puolelle.
Mediataitokoulun tehtäväidea: Tunnistatko kaupallisen vaikuttamisen somessa?
Vaikuta vastuullisesti
Vaikuttaminen on viestintää, jonka tavoitteena on muuttaa muiden ihmisten käsityksiä jostakin asiasta tai ilmiöstä tai jopa heidän käytöstään. Siksi vastuullisuus on tärkeä osa vaikuttamista: meistä jokainen on vastuussa omasta viestinnästään ja muusta toiminnastaan internetissä. Meidän tulisi myös osata suhtautua kriittisesti muiden viestintään ja jakamiin sisältöihin.
Koska tiedon jakaminen on sosiaalisessa mediassa helppoa ja mahdollista kaikille, liikkuu siellä myös paljon vahingossa tai tarkoituksella levitettyä väärää tietoa. Tarkoituksella levitettyä harhaanjohtavaa tietoa kutsutaan disinfomaatioksi. Misinformaatiolla taas tarkoitetaan puutteellista tai väärää tietoa, jota levitetään epähuomiossa esimerkiksi omista puutteellisista tiedoista johtuen.
Myös vihapuhetta esiintyy verkossa valitettavan paljon. Vihapuheella tarkoitetaan suvaitsemattomuutta, syrjintää tai vihamielisyyttä erilaisia ihmisiä ja ihmisryhmiä kohtaan sekä siihen liittyvää vihan levittämistä, lietsomista, edistämistä tai oikeuttamista. Sananvapaudella taas tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa mielipiteitä, tietoja ja muita viestejä kenenkään ennalta ehkäisemättä. Vihapuhe ei kuulu sananvapauden piiriin, sillä sananvapauden turvin ei sallita muiden ihmisten perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista. Vihapuhe on rikos.
Somessa tarvitsemme erityisen hyvää medialukutaitoa. Kannattaa harkita kahdesti, millaisia sisältöjä siellä itse jakaa. Vastuullisella vaikuttamisella tarkoitetaan toden puhumista ja kohteliasta keskustelua. Vastuullisessa vaikuttamisessa emme siis kerro tai levitä valheita tai perättömiä huhuja asioista tai muista ihmisistä, vältämme vihapuhetta kaikin tavoin emmekä muutenkaan loukkaa toiminnallamme muita ihmisiä. Lisäksi perustelemme tietomme, mielipiteemme ja näkemyksemme huolellisesti.
Tunnista valeuutinen Pääkaupunkiseudun kirjastoverkoston (Helmet) ohjeilla!
Verkossa vaikuttamisen tapoja
Kuten edellä jo mainittiin, voidaan kestävän kehityksen haasteisiin vaikuttaa internetissä lukuisin eri tavoin. Seuraavassa esittelemme joitakin helppoja ja konkreettisia vaikuttamistapoja. Osa vinkeistä liittyy somevaikuttamiseen, osassa hyödynnetään erilaisia verkkosivuja tai palveluita internetissä. Mikä tai mitkä niistä tuntuvat sinulle sopivilta vaikuttamisen tavoilta ja mihin itsellesi tärkeisiin asioihin haluaisit vaikuttaa?
Huom! Ohjeista on olemassa myös tiiviimpi ja kuvapitoisempi versio esimerkiksi yläkoululaisten käyttöön. Se löytyy sivustomme blogista otsikolla Oppilaan ohje verkkovaikuttamiseen.
Tykkää, kommentoi, keskustele, jaa
Ihan tavalliset somessa tehtävät asiat voivat olla yllättävänkin tehokasta vaikuttamista, olivatpa esille nostetut asiat isoja tai pieniä.
TYKKÄÄ TAI KOMMENTOI
Esimerkiksi Facebook toimii siten, että siellä julkaistut postaukset näkyvät sitä paremmin, mitä enemmän niistä on tykätty (tai reagoitu sydämin tai hymiöin), niitä on kommentoitu ja jaettu. Jos näet somessa kiinnostavan postauksen, tykkää, kommentoi ja/tai jaa se!
KESKUSTELE
Sosiaalinen media on nykyään tärkeä keskustelualusta. Keskusteluun osallistumisen tapoja on monia. Voit itse aloittaa keskusteluja postaamalla stooreja, kuvia tai linkkejä kiinnostavista aiheista tai kirjoittamalla ajatuksiasi muiden nähtäville. Voit myös osallistua muiden aloittamiin keskusteluihin erilaisissa ryhmissä tai kommentoimalla hyvin perustellen kaverin postausta.
Erityisesti twitterissä voit haastaa keskusteluun mukaan niin ministereitä, kansanedustajia, yritysjohtajia, tutkijoita, järjestöjen edustajia kuin lehtitalojen johtajiakin tägäämällä, eli merkitsemällä heidät keskustelun osaksi.
Myös oman tuttavapiirin kanssa keskustelu voi olla yllättävän tehokasta vaikuttamista, oli käytössä oleva somekanava mikä tahansa.
Muista, että räyhääminen on harvoin tehokasta vaikuttamista. Keskustellessasi pysy ystävällisenä ja kohteliaana ja perustele mielipiteesi hyvin. Älä provosoidu, vaikka keskustelukumppanisi sitä yrittäisi, älä hauku, äläkä mene henkilökohtaisuuksiin. Hyvä peukalosääntö on, että somessa ei kannata sanoa asioita, joita et sanoisi kasvotustenkaan.
JAA
Voimme vaikuttaa omilla ostovalinnoillamme jonkin verran, sillä yritykset muokkaavat markkinointiaan ja valikoimiaan myös kulutustilastojen perusteella. Vaikutus kuitenkin kasvaa, kun kerromme valinnoistamme yrityksille ja muille ihmisille, perustelemme valintojamme, jaamme tietoa ja innostamme tai kannustamme muita kestävien valintojen tekemiseen. Some on tässä hyvä apuväline, samoin blogit ja vlogit.
Omista valinnoista kertomisen lisäksi voit jakaa myös uutisia, artikkeleita, kyselyitä, kuvia tai videoita sinulle tärkeistä aiheista. Postauksesi muuttuu muille kiinnostavammaksi, kun perustelet, miksi jakamasi juttu on mielestäsi tärkeä tai kiinnostava. Voit myös koota lyhyen tiivistelmän jutun sisällöstä. Näin myös sellainen ihminen, joka ei jaksa avata linkkaamaasi juttua, saattaa saada käsityksen sen sisällöstä.
Ennen tiedon jakamista kannattaa vielä tarkistaa, että tieto on peräisin luotettavasta lähteestä eikä sisällä huuhaata. Apuna voit käyttää esimerkiksi tätä pääkaupunkiseudun kirjastoverkoston vinkkilistaa.
Allekirjoita vetoomus
Eräs tehokas viestintätapa on ison ihmisjoukon mielipiteen välittäminen sopivalle taholle. Järjestöt tekevät tätä esimerkiksi keräämällä nimiä vetoomuksiin ja luovuttamalla ne poliitikoille tai yrityksille, jotka tekevät asiaan liittyviä päätöksiä tai lakialoitteita. Yleensä vetoomuksen voi allekirjoittaa ilman tunnistautumista tai rekisteröitymistä mutta omalla nimellä.
Monet järjestöt keräävät jatkuvasti tai ajoittain nimiä eri aiheisiin liittyviin vetoomuksiin. Tarkista, onko sinulle tärkeällä järjestöllä parhaillaan käynnissä vetoomuskampanjaa. Jos et ole minkään järjestön jäsen tai aktiivinen seuraaja, voi tästä listasta olla apua sinua kiinnostavien vetoomusten löytämisessä: Amnesty, WWF, Greenpeace, Pelastakaa lapset, Ihmisoikeusliitto, Hiilivapaa Suomi, Finnwatch, SEY Suomen Eläinsuojelu, Oikeutta Eläimille, Avaaz jne. Voit mennä suoraan järjestön verkkosivustolle tai kirjoittaa hakukoneeseen järjestön nimen ja sanan vetoomus.
Tee meemi
Meemit ovat nopeasti toteutettava, ajan hermolla oleva ja hyvin tehtynä helposti somessa leviävä viestimistapa. Mikä aihepiiri sinua mietityttää, ärsyttää tai innostaa juuri nyt? Kerro se meemillä!
Ohje meemin tekniseen toteutukseen: Kirjoita Googleen sana meme generator ja etsiydy johonkin generaattoriin, esim. imgflip.com on hyvin toimiva generaattori. Valitse sopiva kuva (vaihtoehtoja on yli 1000) ja kirjoita siihen naseva teksti.
Levitä valmiita meemejä omassa somessasi sekä koulun tai työpaikan somessa!
HUOM! Meemin tekeminen tietokoneella on helppoa! Jos se ei ole sinulle tuttua, voit katsoa ohjeet tästä videomuotoisesta ohjeesta.
#Hashtag
Hashtag-kampanjat ovat nykyään yksi suosittu vaikuttamisen kanava. Käyttämällä julkaisussasi tiettyä hashtagia eli avainsanaa tai aihetunnistetta, voit viestiä, että aihe on sinulle tärkeä. Hashtag voidaan liittää tekstiin, kuviin, videoihin tai vaikka jaettuun lehtijuttuun. Voit myös etsiä eri somepalveluissa julkaisuja käyttämällä hashtagia hakusanana tai nähdä listan suosituimmista ja ajankohtaisista hashtageista.
Hashtageja käytetään usein eri toimijoiden järjestämissä kampanjoissa, mm. Planin #EiHymyilytä-kampanjassa ja Eettisen kaupan puolesta ry:n #Lempivaatteeni-kampanjassa yhdistetään valokuva ja hashtag. Mistä sinulle tärkeästä aiheesta on parhaillaan käynnissä hashtag-kampanja?
Sano se kuvin
Kuvien ja visuaalisen vaikuttamisen merkitys mediassa on kasvanut, ja ihmiset pysähtyvät helpommin sellaisen viestin äärelle, jossa on käytetty esim. laadukasta valokuvaa. Jos kuvassa on mukana ihmisiä, sen kiinnostavuus lisääntyy usein entisestään.
Mielenosoituksissa kyltit ovat tärkeä viestimistapa. Tee itsellesi mielenosoitukseen sopiva kyltti, kuvaa itsesi sen kanssa ja jaa kuva somessa! Koulu tai työpaikka voi kerätä kuvia yhteen, tehdä niistä kollaasin ja jakaa omissa viestintäkanavissaan, vaikka kuvat olisi otettu yksittäisten ihmisten kotoa käsin!
Myös muunlaiset kuvat herättävät kiinnostusta. Vaikuttamistoiminnassa voidaan hyödyntää niin kauniita luontokuvia, hyviä kuvia tapahtumista kuin huolella laadittuja infograafejakin.
Jos videot ovat sinulle luonteva tapa viestiä asioita, voit myös kuvata videon, jossa kerrot sinulle tärkeästä aiheesta.
Jos valitsemasi aihe liittyy johonkin laajempaan kampanjaan, voit käyttää kuvan julkaisemisen yhteydessä myös kampanjaan mahdollisesti liittyvää hashtagia.
Kuva: Ansku Holstila
Netin kautta on mahdollista ottaa kantaa poliittiseen päätöksentekoon keskustelujen, vetoomusten ja kampanjoihin osallistumisen lisäksi myös virallisia reittejä.
Otakantaa.fi on kansalaisten, järjestöjen ja viranomaisten keskinäistä vuoropuhelua ja osallistumista tehostava verkkopalvelu. Palvelun tarkoituksena on helpottaa kansalaisvaikuttamista ja tiedonsaantia sekä lisätä päätösten valmistelun ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja parantaa niiden laatua. Palvelun kautta voit vastata viranomaisten kyselyihin erilaisista teemoista. Selvitä, minkälaisia sinua kiinnostavia kyselyitä on parhaillaan menossa ja vastaa!
Otakantaa.fi on osa oikeusministeriön laajempaa demokratiapalvelukokonaisuutta, jossa tarjotaan palveluita demokraattiseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Muut demokratiapalvelut ovat kansalaisaloite.fi, kuntalaisaloite.fi, lausuntopalvelu.fi ja demokratia.fi.
Muu, mikä?
Verkossa vaikuttamisen tapoja on valtavasti erilaisia. Vaikka yllä olevasta listasta ei olisi löytynyt sinulle sopivaa tapaa, voit keksiä sellaisen itse. Millä tavalla sinä haluat vaikuttaa?
Lähteitä ja lisälukemista
Internet ja sosiaalinen media. Internetissä vaikuttaminen / Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta
http://kirjat.it.jyu.fi/linkki/internet_some/internetissa_vaikuttaminen.html
Social Media as a Formidable Force for Change / Huffpost (2017)
https://www.huffpost.com/entry/power-of-social-media-dem_b_6103222
Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä / Yle (2016)
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/19/nain-sinua-ohjataan-facebookissa-ja-internetissa
Kliktivismin rajoitteet ja mahdollisuudet / Maan ystävät (2015)
https://maanystavat.fi/blogit/kliktivismin-rajoitteet-ja-mahdollisuudet?print
Tuhoaako vai pelastaako digitalisaatio ympäristöä? / Sitra (2019)
https://www.sitra.fi/artikkelit/tuhoaako-vai-pelastaako-digitalisaatio-ymparistoa/
ICT-ilmastotalkoot tapahtuvat konesaleissa / TEK, Tekniikan akateemisten jäsenlehti (4/2019)
https://digilehti.tek.fi/mag/042019/tie-tohtoriksi-matti-parssinen
Miten meihin vaikutetaan? -video / Mediakasvatusseura (2019)
https://www.youtube.com/watch?v=_lpptZK6HbI&feature=youtu.be
Kahdeksan keinoa tunnistaa valeuutinen / Helmet (2017)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kahdeksan_keinoa_tunnistaa_valeuutinen(127227)
Tunnistatko kaupallisen vaikuttamisen somessa-tehtävä / Mediataitokoulu (2019)
https://www.mediataitokoulu.fi/tehtavapankki/tunnistatko-kaupallisen-vaikuttamisen-somessa/
Tuota ja tulkitse – avaimia mediasisältöjen ja oman mediailmaisun analyysiin / Mediakasvatusseura (2016-2017)
https://mediakasvatus.fi/materiaali/tuota-ja-tulkitse/
Luotettavan tiedon metsästäjät – Mediakasvatusmateriaali tieteestä ja tiedosta (ks. erit. sivut 12-15) / Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ym. (2018)
https://www.mediataitokoulu.fi/luotettavantiedonmetsastajat.pdf
Mikä on deepfake-video, valeuutinen tai Trollitehdas-peli? Yle Uutisluokan videot ja tehtävät auttavat tunnistamaan verkon ansat / Yle (2020)
https://yle.fi/uutiset/osasto/uutisluokka/mika_on_deepfake-video_valeuutinen_tai_trollitehdas-peli_yle_uutisluokan_videot_ja_tehtavat_auttavat_tunnistamaan_verkon_ansat/11198306
Disinformaation analysointi ja faktantarkistusprosessi / Faktabaari (2018). https://faktabaari.fi/nakokulmat/disinformaation-analysointi-ja-faktantarkistusprosessi/
Viestinnästä vaikuttavuutta hankkeelle / Kaisa Larjomaa, Creative and Inclusive Finland (2017) http://osuma.metropolia.fi/wp-content/uploads/2018/01/Viestinn%C3%A4st%C3%A4-vaikuttavuutta-hankkeille-Kaisa-Larjomaa-Creative-and-Inclusive-Finland.pdf. (Materiaali ei ole enää luettavissa netissä)
